mietteitä

Melko erilaiset liitot (3)

2012-02-13T05:28:00.004+02:00

   Kirjoittanut: mama, 11.02.2012 19:14

    Joo niin sanoo Tauno Väinölä taustoituksessaan, että kaksi säkeistöä olisi alkuperäistä.

    Tutkitaanpa vuoden 1886 versiota samaisesta virrestä. Sen sisältö on varmaan aikalailla lähempänä Hemmingin sanoitusta.

    Vuoden 1886 virsikirja
    201

    1. Avion tänne Jumala
    Asetti onneksemme,
    Ett' avuks rakkaudessa
    Oisimme toisillemme,
    Lapsia hurskaiks kasvattain,
    Jumalan tuntoon totuttain.
    Siit' olkoon kiitos Herran!

    2. Aviosääty tuleepi
    Ain' pitää saastatonna,
    Sydämet siinä puhtaasti
    Säilyttää himotonna.
    Pyhyydeks täällä avion
    Herramme meille säännyt on,
    Siit' olkoon kiitos Herran!

    3. Aviosääty luonnossaan
    On salaus aivan suuri;
    Niin Kristuskin on liitossaan
    Kanss' seurakunnan juuri.
    Mies rakastakoon vaimoaan,
    Kuin Kristus pyhää kirkkoaan!
    Siit' olkoon kiitos Herran!

    4. Kyll' paljon synnin turmelus
    On pahaa aikaan saanut;
    Aviosäädyn siunaus
    Se kuitenkaan ei laannut;
    Sit' itse Herra suojeli,
    Valppaasti kaitsi, varjeli.
    Siit' olkoon kiitos Herran!



    5. Aviosäädyn lakia
    Jumala valvoo aina,
    Sen pilkkaajia hurjia
    Häpäisee, alas painaa,
    Rangaisten huorintekijät
    Ja saastaiset kaikk' ilkiät.
    Siit' olkoon kiitos Herran!

    6. Ain' aviosäädyn onnea
    Taivainen muistaa Isä,
    Suo tarpeet, auttaa murheissa
    Ja siunaustaan lisää,
    Jos vaan hänt' avuks huudetaan,
    Lujasti häneen turvataan.
    Siit' olkoon kiitos Herran!

    7. Armossa, Herra, suojele
    Tätäkin parikuntaas,
    Vaaroissa auta, varjele,
    Vie sinun valtakuntaas!
    Lujasti liittons pitäkööt,
    Sua alati ylistäkööt!
    Se Herra, suo'os! Amen!

    Hemminki Maskulainen



    Näin äkkisältään sisältöä verraten, näyttäisi siltä, että säkeistö 5 olisi pudotettu pois.

    Muiden säkeistöjen sisällöt ovat suurin piirtein mukana.

    1886 kirjan 2. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaansa.

    Muutoin minusta vaikuttaisi, että sanastoa on siistitty ja nykyaikaistettu, mutta ei varsin sisällön kustannuksella.

    Hienoa työtä on Hiironniemi tehnyt.

    Hienoa ajatusta: "Me kunnioittaa tahdomme,
    rohkaista toinen toistamme."
    ei näy löytyvän alkuperäisestä.

    Minusta näyttäisi, että Taunolla on tällä kertaa ollut pikkusen hätäinen arvio tuossa taustoituksessaan. Siis siitä, että vain kaksi säkeistöä olisi Hemminkiä.

    Tämä arvioni toki perustuu oletukseen, ettei virttä kovin olisi muutettu vuoden 1886 kirjaan.

    1938 virsikirjassa

    252

    1. Avion tänne Jumala
    asetti onneksemme,
    Olemaan rakkaudessa
    avuksi toisillemme.
    Lapsia hurskaiks kasvattain,
    Jumalan tuntoon totuttain.
    Se armoas on Herra.

    2. Aviosääty puhtaana
    on aina pidettävä,
    ja sydämemme himoja
    on meidän hillittävä.
    Pyhäksi meille avion
    säätänyt itse Herra on.
    Se armoas on Herra.

    3. Ah, sillä suuri salaisuus
    on esikuvanansa,
    se Vapahtajan liitto uus
    on seurakunnan kanssa.
    Mies rakastakoon vaimoaan
    kuin Kristus itse kirkkoaan.
    Se armoas on Herra.

    4. Ja vaikka synnin turmelus
    tuhoa tuotti täällä,
    aviosäädyn siunaus
    on säilynyt maan päällä.
    Sen itse Herra suojeli,
    valppaasti sitä varjeli.
    Se armoas on Herra.



    5. Sun asettamaas liittoa
    Sä, Herra, valvot yhä.
    Et salli sitä polkea,
    se Sinulle on pyhä.
    Saa rangaistuksen rikkojat
    Sun pyhän säätys pilkkaajat.
    Se armoas on Herra.

    6. Aviosäädyn parasta
    Sä katsot, Isä taivaan,
    Suot perheelle Sä onnea,
    suot virvoitusta vaivaan,
    Kun vain sua avuks huudetaan
    ja nimehesi turvataan.
    Se armoas on Herra.

    7. Armossa, Herra, suojele
    myös tätä pariskuntaas,
    vaaroissa aina varjele
    kun vain Sua avuks huudetaan
    ja nimehesi turvataan.
    Se armoas on Herra.


    Jännä tää katsaus näihin eri aikoina tehtyihin versioihin. Kullakin ajalla ilmaistaan asioita omalla tavallaan.

    Himoista ei enä äviimeisessä puhuta:

    1886 Aviosääty tuleepi Ain' pitää saastatonna,
    Sydämet siinä puhtaasti Säilyttää himotonna.
    1938 Aviosääty puhtaana on aina pidettävä,
    ja sydämemme himoja on meidän hillittävä.
    1886 Uskollisuus ja luottamus on kodin suojamuuri.
    Avioliiton puhtaus on voimanlähde suuri.

    Synnin turmelus on muuttunut itsekkyyden turmelukseksi.

    1886 Kyll' paljon synnin turmelus
    On pahaa aikaan saanut
    1938 Ja vaikka synnin turmelus
    tuhoa tuotti täällä,
    1986 Jos itsekkyyden turmelus
    särkeekin paljon täällä

    Kirjoittanut: MikkoL, 11.02.2012 21:23

    tarkempi selvitys muuttaa tosiaan kuvan tästä virrestä.

    lankesin ainakin kolmeen muodolliseen tutkijan virheeseen

    - auktoriteettiuskoon, luotin henkilöön Taunoon enkä ottanut itse selvää 2. säkeistöä

    - samaan tapaan katsoin ihmiseen, eli oletin että virren on muokannut nykyajan nainen

    - huolimaton, en tarkistanut 1886 virsikirjaa

    kiitos mama virren taustan perusteellisemmasta selvittämisestä!

Luther vastaan talonpojat, teoria vastaan käytäntö

2012-02-12T09:40:00.002+02:00

Myös kapinallinen ihminen, josta sellaista voidaan todistaa, on jo Jumalan ja keisarin pannassa, niin että se tekee oikein ja hyvin, joka ensimmäisenä sellaisen tappaa. Sillä itse kukin ihminen on sekä ylituomari että pyöveli, kun on kysymyksessä julkinen kapinannostaja,.. Sen tähden on nyt iskettävä, kuristettava ja pistettävä kuoliaaksi – salaa ja julkisesti – kuka vain osaa, ja ajateltava, että ei voi olla toista sen myrkyllisempää, vahingollisempaa, saatanallisempaa kuin kapinallinen ihminen; niin kuin lyödään kuoliaaksi hullu koira: ellet sinä tapa (häntä), niin hän tappaa sinut ja koko maan sinun kanssasi.

Talonpoikien murha- ja ryöstöjoukkoja vastaan.
Valitut teokset 3,167-172.
Suom. Mauri E. Lehtonen.
Porvoo 1959 WSOY. s. 168.

"Kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman katsoo luterilaisen kirkon ja maallisen vallan yhteistyön alkaneen Saksan vuoden 1525 talonpoikaiskapinasta. Hän päättelee näin pohtiessaan luterilaisen reformaation vaikutusta moraaliin teologia.fi –sivustolla.

Arffman aloittaa toteamalla, että reformaatioajan Saksan polttavin moraalinen ongelma oli köyhyys ja sen synnyttämät lieveilmiöt. Katolisen kirkon opetus motivoi lahjoittamaan varoja kirkolle ja köyhille. Ongelmana kuitenkin oli professorin näkemyksen mukaan, että lahjoitusvaroja ei pystytty koordinoimaan ja käyttämään järkevästi.

Martti Luther antoi opetuksellaan moraalille uuden pohjan. Kun aikaisemmin oli ajateltu, että ihminen voi vaikuttaa pyhittymiseensä, Luther julisti, että pyhitykseen pyrkiminen oli mahdotonta ja täysin turhaa."
eKotimaa

mukavastihan tuo professorin ajatus liittyy näihin teemoihimme täällä nettiruukussa:

pyhitykseen pyrkiminen oli mahdotonta ja täysin turhaa.

eli tapahtuu automaattisesti oikean uskon myötä!

"Aluksi reformaation myötä levinneen ajattelutavan vaikutukset olivat hyvät. Seurakuntiin perustettiin rahastoja, jotka antoivat apua suunnitelmallisesti ja koordinoidusti. Rahastoihin kertyi suuria lahjoituksia. Koska kenenkään ei enää tarvinnut kerjätä tai hankkia elantoaan ilotyttönä, voitiin kerjääminen ja prostituutio kieltää."

mutta teoria ja käytäntö eivät täsmänneet:

"Arffman kertoo, että pian tuli kuitenkin näkyviin myös Lutherin sanoman toinen puoli: monet lakkasivat maksamasta seurakunnalle perinteisesti kuuluneita maksuja ja käymästä messussa.

Kirkkokuri murtui ja tilalle astui hälläväliä -elämäntyyli, joka huipentui vuoden 1525 talonpoikaissotaan.

Seurauksena oli, ettei enää uskottu siihen, että oikea usko ilman muuta johtaisi oikeaan elämään."

mikä avuksi?

Puhtaan evankeliumin saarna ei saanut automaattisesti aikaan hyviä tekoja.

Usko yksin Kristuksen armoon ei kantanut pelkästään hyviä hedelmiä.

Teoria ei toiminut, että uskova kristitty tekee vain hyviä tekoja.

kun se vanha aatu tosiaan ei tahdo hukkua kasteen pyhään veteen vaan sitä pitää joka päivä hukuttaa.

mikä avuksi?

no ... esivalta

eli laki ja järjestys

"Arffman katsoo, että maallisen vallan kanssa saumattomassa yhteistyössä toimivalla luterilaisella kirkolla oli muutamien vuosisatojen ajan kahdet kasvot.

Toisaalta kirkko julisti, että ihminen pelastui "yksin uskosta" ilman mitään omia suorituksia.

Toisaalta se kuitenkin käytännössä vaati maallisen vallan tuella ihmisiltä yhä enemmän ja enemmän esimerkiksi oman elämän valvomista tarkemmin sekä lopulta myös lukutaitoa."

taitaa olla niin, ettei tämä kaksinaamaisuus ole suinkaan vielä kadonnut.

on teoria

ja on käytäntö

myös esikoisuudessa, jossa lain julistusta niin kartetaan (muka)

Maalari maalas taloa, sinistä ja punasta

2012-02-12T09:37:00.000+02:00

Maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.

ja Jumala sanoi
"maalari teki syntiä, kun maalasi taloa"

Kristukseen uskova maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.

ja Jumala sanoi
"maalari teki hyvän työn, joka on minulle mieluinen, kun maalasi taloa"

Ensin täytyy henkilön olla Jumalalle mieluinen - nimittäin yksin Kristuksen tähden - ennen kuin hänen tekonsa miellyttävät Jumalaa."
Yksimielisyyden ohje/Hyvät teot

Koetan siis eri esimerkein ärsyttää nettiruukkulaisia tarttumaan itse asiaan, hyvät työt.

Että emme olisi auktoriteettiuskoisia, "näin on Tunnustuskirjoissa ja piste. Uskomme asian olevan näin ja joka toisin opettaa, opettaa väärää oppia."

Uskomme asian olevan miten?

Mitä Philipp Melanchton ja ystävänsä tarkoittavat saksalaisella teoriallaan ja filosofiallaan hyvistä teoista?

Tämä nimittäin ei ole Lutherin tekstiä kuten esimerkiksi Iso Katekismus, jossa hän puhuu nimenomaan vanhurskauttamisesta.

Mitä luterilaiset isät opettavat? Kuinka sen ymmärrämme.

12 talonpoikaa ja Maalari maalas taloa

onko tämä Jumalan vanhurskautta, että Hän tekee eron sillä perusteella, kuka tekee eikä sillä mitä tehdään?

Melanchton et co ovat filosofeja

Luther on uskonnollinen nero, aidosti uskova. Katsotaan vaikka tätä Patun lainaamaa kohtaa, mistä tässä on kyse?

Yleisestä filosofisesta kysymyksestä, was ist ein gutes Tat vai siitä, miten olen pyhä Jumalan silmissä?

Ne ovat eri asiat, mutta filosofia vetoaa järkeilyymme.

"Siksi opetan alati, että koko elämämme ja kaikkien tekojemme on oltava Jumalan sanan läpitunkemia, mikäli niiden on määrä olla Jumalan mielen mukaisia eli pyhiä.

Missä näin tapahtuu, siellä tämä käsky on voimassa ja toteutuu.

Ja päin vastoin: missä elämä tekoineen kulkee Jumalan sanasta irrallaan, se on Jumalan silmissä epäpyhää, loistakoon ja välkkyköön se sitten miten tahansa tai olkoon vaikka kokonaan pyhäinjäännöksillä peitetty.

Niin ovat asiat ihmisten keksimissä hengellisissä säädyissä, jotka eivät tunne Jumalan sanaa ja etsivät pyhyyttä omista teoistaan."
Luther

vai olenko väärässä ja kyse on samasta asiasta ilman vivahteita, Isossa Katekismuksessa ja Yksimielisyyden säännöstä

(jonka viisasteluja kaikki luterilaiset kirkot eivät tietääkseni lue tunnustuskirjojen joukkoon)

eli

Maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.

onko teko hyvä vai syntiä?

tai Kalevi Lehtisen vertaus, joka täällä on mainittu

"syön kaurapuuroa"

tekeekö hän hyvän teon vai syntiä?

Kirjoittanut: Patu, 12.02.2012 08:58

"vai olenko väärässä ja kyse on samasta asiasta ilman vivahteita, Isossa Katekismuksessa ja Yksimielisyyden säännöstä " MikkoL

Olet väärässä ja kyse on samasta asiasta ja varmasti sen tiedätkin. Jo aikaisemmin postamassani Lutherin Manna-tekstissä ja lukuisissa muissa on täysin Yksimielisyyden ohjeen mukainen opetus. Tarpeetonta niitä Lutherin tekstejä kai on laittaa lisää, niitä kyllä löytyy, vaikka en MikkoL:n kertomusta Talonpoikaissodan kahden teloittajan työstä ole löytänytkään Lutherilta.

Etkö MikkoL ole pappisvalalla sitoutunut myös Yksimielisyyden ohjeen opetukseen hyvistä töistä?

Melko erilaiset liitot (2)

2012-02-11T18:49:00.002+02:00

Maskun keskiaikainen kivikirkko

wikimedia

    kiitos mama tästä tuoreesta näkökulmasta kahden protestantismin hengen jättiläisen elämään. Meillä miehillä on oma tapamme katsella ihmisiä, ja tällainen hienosävyinen eroavaisuus jää helposti huomaamatta.

    Uskonpuhdistajasta tämä kirjotiuksesti antaa niin aidon näkökulman, tuoden häntä ihmisenä lähemmäksi meitä.

    Hemminki Maskulaisesta en ole näin hienoa kommentaaria koskaan ennen lukenut, kuinka tuo virsi on todellakin hänen omaa omintaan ... en tosin tiedä paljonko nuo virsikirjan laatijat myöhemmin ovat sitä muokanneet.

    Luther on "morsiamen ryöstäjä", Katariinansahan tuotiin tynnyrissä salaa luostaristaan, ja näin saivat toisensa kaksi selibaatissa elänyttä ihmistä.

    saattaa olla, että meille annetaan hieman kiilotettu kuva Lutherin perheestä, siitä on ehkä tehty esimerkki ja ideaali uskonpuhdistuksen maailmassa.

    maman katse tunkeutuu tällaisen propagandan läpi ja näemme uskon teoriaa ja arjen käytäntöä!

    todellakin, Luther oli kiireinen mies joka paljon kiersi seurakuntien asioita hoitamassa, kirjoitti valtavasti ja oli varmaan poissa kotoa, niin että penskalauman hoitaminen jäi paljolti Katariinan tehtäväksi.

    hiukka sama tilanne kuin ukko-Paavon kotona, mahdollisesti, ja monen esikoisten saarnaajien kotona arvattavasti, kun kiirettä kentällä piisaa.

    Hemminki Maskulainen (Hemming Henrikinpoika Hollo, Hemmingius Henrici, myös Maskun Hemminki; noin 1550–1619) oli suomalainen pappi, virsirunoilija ja suomentaja. Hän laati varhaisen suomenkielisen virsikirjan Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja ja vaikutti työllään vahvasti myöhempään suomenkieliseen virsirunouteen.

    Hemminki Henrikinpoika syntyi noin 1550 Turussa porvarisperheeseen. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa, jossa häntä opettivat mm. ulkomailla opiskelleet Eerik Härkäpää ja Jacobus Finno (Jaakko Suomalainen). Hemminki saattoi itsekin opiskella jonkin aikaa ulkomailla, kuten yleisenä tapana oli, mutta varmuutta asiasta ei ole

    Valmistuttuaan papiksi Hemminki sai Maskun kirkkoherran viran 1586. Työnsä ohessa hän laati aikaisempaa Jacobus Finnon virsikirjaa laajemman suomenkielisen virsikirjan. Hemminki Maskulaisen virsikirja ilmestyi luultavasti vuonna 1605 nimellä Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja, joka tunnetaan vain virsikirjan toisesta painoksesta 1639.

    Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja sisälsi kaikki Jacobus Finnon virsikirjan 101 virttä. Niiden lisäksi kirjaan sisältyi 141 uutta virttä. Suurin osa oli varsin vapaita ja suomen kielelle mukautettuja käännöksiä ruotsista, saksasta, latinasta ja tanskasta. Hemmingin mahdollisesti itse kirjoittamia virsiä oli 26. Lisäksi kirjaan sisältyi viisi tuomiorovasti Petrus Melartopaeuksen virsirunoa. Kaikkiaan virsiä oli 242.

    Hemminki Maskulaisen virsikirja muodosti rungon myös vuoden 1701 ns. Vanhaan virsikirjaan, jota käytettiin yleisesti aina 1800-luvun lopulle asti ja Lounais-Suomen rukoilevaaisten keskuudessa osittain edelleenkin. Vuoden 1986 virsikirjassa on 17 Hemmingin omiin virsiin ja 28 hänen käännöksiinsä pohjautuvaa virttä.

    Hemminki Maskulainen laati myös latinankielisen Piae Cantiones -laulukokoelman suomennoksen, joka ilmestyi 1616 nimellä Vanhain Suomen maan pijspain ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud. Kokoelmassa on myös seitsemän laulua, jotka eivät sisälly vuosien 1582 ja 1625 latinankielisiin laitoksiin.

    Oja, Aulis 1964: Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman. – Genos 35. Suomen Sukututkimusseura.
    Unkuri, Juhana 2004: Hemminki Maskulainen. Maskun seurakunta.
    Viinamäki, Anna 2005: Hemminki Maskulainen – virsirunoilija. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

    ...
    tämä suomalaisen wikipedian artikkeli ei paljoa perhe-elämästään kerro!
    http://fi.wikipedia.org
    /wiki/Hemminki_Maskulainen

    Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

    Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km.

    Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo.

    Maskun kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Maskussa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1490–1510.

    Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Maskun kirkon ja pappilan yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2] Kirkon lähellä sijaitsee Maskun museo.

    wikipediasta lainauksia

    Hemminki Maskulainen on toiminut pappina tässä nykypäiviin asti säilyneessä kivikirkossa.

    Rouvalleenkin varmaan tuttu ja lapsille (jos perhettä hänellä ylipäätään oli?)

    no oli toki, arkkipiispa Jukka Paarman esitelmä Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaseminaarissa Turussa 20.5. 2005

    "Kesäkuun 19. päivän aamu vuonna 1593 oli Maskun pappilassa tavallisuudesta poikkeava. Jo aamuyöstä sonnustautui kirkkoherra Hemminki eli juhlallisemmin Hemmingius Henrici papinpukuunsa, valjasti hevosensa ja hyvästeltyään vaimonsa lähti ajamaan kohti Turkua. Siellä olikin tänä päivänä vilkasta menoa. Edellisinä päivinä alkaneet markkinat jatkuivat, kaupungin tori ja joen rantamat olivat täynnä sisämaan pitäjistä sekä saaristosta tullutta markkinaväkeä ja turkulaisia porvareita, myyjiä ja ostajia."

    Jukka Paarman esitelmän lopulla on perhe-elämästäkin mielenkiintoista tietoa:

    Pappiloiden uusi elämä
    Uskonpuhdistuksen mukanaan tuomiin uutuuksiin kuului vielä uudenlaisen pappilakulttuurin alku. Sitä merkitsi pappisperheitten synty. Uskonpuhdistushan poisti pappien selibaattimääräykset, ja Martti Luther itse oli näyttänyt esimerkkiä muille ottamalla itselleen vaimon. Suomen ensimmäinen papinemäntä näyttää olleen Pietari Särkilahden Saksasta opiskelumatkaltaan mukaan tuoma vaimo, ja vähitellen alkoivat yhä useammat suomalaiset papit solmia avioliiton. Pappilakulttuurilla oli varsin suuri kulttuurihistoriallinen merkitys siitä lähtien, etenkin maaseudun sekä henkiselle että hengelliselle elämälle. Sen vaikutus kesti aina tuon pappilakulttuurin häviämiseen saakka, mikä onnettomuus tapahtui pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla.

    Hemmingin aikana myös Maskun pappilassa asusti kirkkoherran perhe. Hemmingin puolison nimeähän ei tiedetä, mutta vanhan tutkimustiedon perustella on esitetty, että hän kuului tunnettuun Melartopaeus-pappissukuun. Yksi kolmesta tunnetusta lapsesta, poika Josef jatkoi isänsä jälkeen Maskun kirkkoherranvirassa. Tämäkin oli tyypillinen uusi piirre 1600-luvun alun kirkollisessa elämässä.

    Maskun kirkkoherra Hemmingin tunnemme ennen kaikkea runoilijana, virsikirjan tekijänä ja Piae Cantiones laulukokoelman julkaisijana. Kuten on käynyt ilmi, hänellä oli myös paljon työsarkaa seurakuntansa kirkkoherrana ja rovastina. Evankelisen seurakuntaelämän vakiinnuttaminen ja juurruttaminen pintakerrosta syvemmälle oli 1600-luvun vaihteessa niin Maskussa kuin muissakin seurakunnissa vielä kesken. Vasta tulollaan oli puhdasoppisuuden eli ortodoksian, lujan kirkkokurin ja tehokkaan kansanopetuksen aika.

    Arkkipiispa Paarman esitelmästä Turussa

Melartopaeus suku
    Melartopaeus-suku on vaikuttanut Suomessa 1500-luvulta lähtien pappissukuna. Sen edustajista lähes kolmekymmentä on toiminut pappina, mutta suvussa on siirrytty muillekin aloille, lähinnä sotilaiksi, virkamiehiksi ja opettajiksi. Suvun vanhinta haaraa on kutsuttu varsinaissuomalaiseksi suvuksi, vaikka sen jäsenet sittemmin pääasiassa toimivatkin Itä-Suomessa, ennen kaikkea Vanhan Suomen alueella ja Pietarin vaikutuspiirissä. Sukunimi alkoi 1700-luvun kuluessa lyhentyä muotoon Melart. Samaa alkujuurta arvellaan olevan myös niin sanotun satakuntalaisen sukuhaaran, jonka jäsenet myöhemmässä vaiheessa ottivat nimen Melartin.
    Kansallisbiografia

    hieno idea käyttää virttä 238 avaimena ja katsoa miehen omin silmin Maskulaisen perheen elämää.

    Samoin on hieno idea käyttää Lutherin tekstiä näin ikkunanan hänen omaan elämäänsä ihmisenä ja arjessa.

    vaan harmi! ei ole tuo virsi 238 säilynyt kovin alkuperäisenä...

Virren 238 taustaa
    Vuoden 1701 ns. Vanhassa virsikirjassa oli kuusi virttä "avioskäskystä" eli nykysuomeksi sanottuna avioliitosta. Niistä yksi oli sisältynyt jo Jaakko Finnon virsikirjaan 1583, muut viisi Hemminki Maskulaisen virsikirjaan 1605. Kolme virttä ja iso osa neljännestäkin oli Hemmingin itse sepittämiä.

    Vain yksi noista vanhoista häävirsistä on enää virsikirjassa, sekin suuresti muuttuneena: Hemminki Maskulaisen häävirsistä ensimmäinen, joka nyt alkaa sanoilla Avioliiton Jumala asetti onneksemme. Ymmärrettävää on, että 400 vuotta sitten kirjoitettua virttä on aika tavalla jouduttu muokkaamaan nykyaikaan soveltuvaksi. Alkuperäistä Hemminki Maskulaista ovat lähinnä vain kaksi ensimmäistä säkeistöä sekä säkeistöjen päättyminen kiitokseen (Hemmingillä: "Jost' Jumalan olkoon kiitos", nykymuodossa: "Herralle kiitos olkoon").

    Virren ovat nykyaikaistaneet Irja Hiironniemi ja Anna-Maija Raittila. Tuloksena on rukousvirsi, jonka käytön ei soisi rajoittuvan vain avioliiton perustamisvaiheeseen. Säännöllisenä kodin rukouksena – laulettuna tai luettuna – tällaisella tekstillä uskoisi olevan rakentava ja eheyttävä vaikutuksensa avioliiton siunauksen säilymiseen.
    Tauno Väinölä virren 238 taustasta

    uskaltaisin veikata, että virren hienon sävyn, jota Väinöläkin alleviivaa ihan käyttöön otettavana rukouksena, antaa Irja Hiironiemi.

    Anna-Maija Raittila on sitten erinomaisena runoilijana kielen vielä hionut loppusointuineen.

    (tämä on vain arvailuani)

    joten voi olla, että mama tavoittaa paljon uudenaikaisemman kuvan avioliitosta kuin Hemmingin ja Lutherin aika, jolloin autenttiseksi jääkin vain Lutherin teksti ja nuo kaksi ensimmäistä säkeistöä Hemmingin pappilasta.

    Avioliiton Jumala
    asetti onneksemme,
    sen siunaavassa suojassa
    toistamme auttaaksemme.
    Rakkauden kasvupaikaksi
    sen Isä meille tarkoitti.
    Herralle kiitos olkoon.

    Miehen ja vaimon liittoa
    salaisuus suuri kantaa:
    itsensä, rakkautensa
    kirkolleen Kristus antaa.
    Mies rakastakoon vaimoaan
    kuin Kristus itse kirkkoaan.
    Herralle kiitos olkoon.

    vaan eipä ehkä alkutekstin historiallis-kriittinen karsinta vain näihin kahteen säkeistöön muuttaisi maman näkemystä, kumman kosijan olisi valinnut.

    (tämäkin on vain arvailuani)

Irja Hiironniemi
    Kirjastot.fi: Saisinko tietoja runoilija Irja Hiironniemestä?

    Vastattu 11.9.2009 11:01:29

    Kirjailijasta ei löydy paljon tietoa. Suomen kirjailijat 1945-1980 (vuodelta 1985) -teoksessa kerrotaan, että hän on syntynyt 22.9. 1928 Lehtimäellä. Hän on naimisissa ja ammatiltaan opettaja.

    Irja Hiironniemi on julkaissut pääasiassa runoja (kymmenkunta kokoelmaa 1970- ja 1980-luvuilla). Hän on sanoittanut myös virsiä ja julkaissut satukirjan nimeltä Pupujussin pukupussi.



Virsi 241
    Virsikirjassa on vain yksi Irja Hiironniemen oma virsi ... ja se vahvistaa teoriaani kuka Hemmingistä teki niin hienon!

    Virsikirja. Osasto Avioliitto

    1.
    Herra, rakkaastani
    tunnen iloa.
    Kiitos ystävästä,
    suuri Jumala.

    2.
    Hyvä Isä taivaan,
    anna Henkesi.
    Suojaa rakkaimpani
    pahuudeltani.

    3.
    Hellyys, vastuuntunto
    meille lahjoita,
    että toisiamme
    voimme palvella.

    4.
    Täynnä luottamusta
    nyt me suljemme
    Isän johdatukseen
    kaikki rakkaamme.

    5.
    Sinun hoidossasi
    onni, kärsimys
    parhaaksemme muuttuu,
    alkaa ylistys.

    Irja Hiironniemi 1977, 1979.
    Virsikirjaan 1986.

Melko erilaiset liitot

2012-02-11T18:43:00.004+02:00

     Kirjoittanut: mama, 10.02.2012 22:42

    Hemminki Maskulainen kuvaa avioliittoa:

    Avioliiton Jumala
    asetti onneksemme,
    sen siunaavassa suojassa
    toistamme auttaaksemme.
    Rakkauden kasvupaikaksi
    sen Isä meille tarkoitti.
    Herralle kiitos olkoon.

    Miehen ja vaimon liittoa
    salaisuus suuri kantaa:
    itsensä, rakkautensa
    kirkolleen Kristus antaa.
    Mies rakastakoon vaimoaan
    kuin Kristus itse kirkkoaan.
    Herralle kiitos olkoon.

    Uskollisuus ja luottamus
    on kodin suojamuuri.
    Avioliiton puhtaus
    on voimanlähde suuri.
    Me kunnioittaa tahdomme,
    rohkaista toinen toistamme.
    Herralle kiitos olkoon.

    Jos itsekkyyden turmelus
    särkeekin paljon täällä,
    avioliiton siunaus
    säilyvä on maan päällä.
    Yhdessä pitää tahdomme
    ehjänä pyhän liittomme.
    Herralle kiitos olkoon.

    Pienten ja suurten parasta
    tarkoittaa Isä taivaan.
    Hän antaa kotiin lapsia,
    tuo voiman työhön, vaivaan.
    Vastuuseen ohjaa rakkaus,
    yhteinen kasvaa rukous.
    Herralle kiitos olkoon.

    Rakenna itse kanssamme,
    Jumala, kotiamme.
    Ilossa, ongelmissamme
    vahvista liittoamme.
    Anteeksiannon rauhassa
    suo meidän yhteen juurtua.
    Sinulle kiitos olkoon.

    Virsi 238. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605.
    Uud. Julius Krohn 1880,
    Irja Hiironniemi ja Anna-Maija Raittila 1984.



    Hemmingin kuvaus kertoo syvästä yhteydestä puolisoiden välillä, yhteen kasvamista vaikka ilmeisesti monenmoista koitostakin on ollut.

    Tällaista kuvausta ei voisi kirjoittaa ihminen, joka ei ole tuollaista liittoa kokenut.


    Luther puhuu avioliitosta päivän mannassa:

    Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken.
    Hepr. 13:4

    Avioliiton oikea taito ja vahvin turva on siis se, että kukin oppii Jumalan sanan mukaan oikein arvostelemaan puolisoansa.

    Puolisohan on miehen ja vaimon kallein aarre ja kaunein koristus.

    Näin puolisoa pidetään kalliina ja rakkaana jumalallisena lahjana ja kalleutena.

    Vaikka nähtäisiin joku toinen, joka olisi omaa vaikka kauniimpikin, ajatellaan tähän tapaan: Olkoon hän kaunis, hän ei kuitenkaan ole kovin kaunis.

    Ja olkoon vaikka ihaninkin maailmassa, minulla on kuitenkin kodissani oma puolisoni, tämä on paljon kauniimpi koristus, jonka Jumala on antanut minulle ja sanallaan kaunistanut muita kauniimmaksi, vaikka hän vartaloltaan ei olisikaan ihana tai olisi muuten heikko.



    Vaikka katselisin maailman kaikkia naisia, ei heissä ole yhtäkään, josta voisin iloisin omintunnoin kerskata niin kuin omastani näin: Tämän Jumala on lahjoittanut minulle ja antanut syliini.

    Tiedän, että hänelle ja kaikille enkeleille on hyvin mieluista, että uskollisesti rakastaen pysyn hänessä.

    Miksi siis hylkäisin näin kalliin jumalallisen lahjan ja mieltyisin toiseen, josta en löydä sellaista ihanaa aarretta?

    (Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille 10.2.2012)


    Tästä kuvauksesta ei synny kuvaa ollenkaan samanlaisesta yhteydestä, joka paistaa Hemmingin kuvauksesta. Koko tunnelma on aivan toinen.

    Luther selittelee, että tälleen kuuluu ajatella ja sanoa ja kokea, vaikka olis mitä. Kun taas Hemminki jotenkin kuvaa suurta kumppanuutta ja sielujen yhteyttä huolimatta monenmoisesta.

    Luther piirtää jotenkin sellaista hurskasta kuvaa, josta tulee pikkusen samanlaiset vibat kuin siitä, mitä haamul sanoo: vähän kun näin uskon, niin näin on ja kun sanon näin niin näin on (sorry tää analogia).

    Kaksi miestä suunnilleen samoilta ajoilta. Ja miten eri tavoin he puhuvat puolisostaan!

    No... tunnetusti luen ihan hullusti. Ja taitaa kaikki kovin todistaa, miten upea liitto Lutherilla oli?



    Jos voisi valita, niin ehdottomasti valitsisin Hemmingin.

    :-)

luvalla lainattu - nimimerkki mama Nettiruukussa 10.12. 2012

Auktoriteettiusko

2012-02-11T08:53:00.002+02:00

Kristittyinä olemme turvassa hyvässä, kun saamme luotettavan auktoriteetin perustalle nojata vakaan uskomme lapsen lailla ilman yhtään epäilystä.

Totuus on siitä hankala, että se riistää meiltä tämän vakaan uskon turvallisuuden ja luottamuksen.

Espanjan baskien maasta tullut Ignatius Loyola ymmärsi tämän hyvin, ja hän koulutti Kristuksen sotilaat sokeaan kuuliaisuuteen Vanhimmalle.

Jos paavi sanoo, että musta on valkoinen, niin kristitty pitää sitä valkoisena, vaikka se silmissään näyttäisi mustalta.

Näin hän rakensi uskossa lujan Jeesuksen yhteisön, Societe Jesu, joka paremmin tunnetaan nimellä jesuiitat.

Kolme kirjoitusta vanhurskaudesta ja totuudesta

2012-02-11T08:53:00.000+02:00

12 Talonpoikaa

    Thomas Müntzer oli jo julkisesti teloitettu toukokuun 27. 1525, ensin julmasti kiduttaen ja sitten armollisesti päänsä pois hakaten.

    Kaksitosita talonpoikaa oli pantu kylän vieressä olevalle pellolle seisomaan rivissä. Sotilasjoukko vahti heitä ja kuka yritti paeta rivistä surmattiin siihen paikkaan.

    Työ oli annettu kahdelle junkkerille, Hansille ja Martille. Kummallakin oli kaksi miestä apunaan. Edeten järjestyksessä he pakottivat kapinoineen miehen polvilleen ja junkkeri puhkaisi tikarillaan talonpojan silmät.

    Kaksi kristittyä seurasi taaempana ankaraa rangaistusta seisten itkevien kylän naisten ja lasten luona.

    Hans oli kristityille tuttu uskonpuhdistuksen seurakunnasta. Hän oli ottanut vastaan evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta ja uskoi nyt sydämessään, että yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden hän on vanhurskas ja Jumalalle mieluinen. Tästä hän iloiten todisti kaikille, jotka vain tahtoivat häntä kuulla.

    Martti sen sijaan tunnettiin kaupungin olutkapakoissa. Hän ei piitannut sen enempää luttereista kuin paaveista, vaan tahtoi iloita tästä ajallisesta elämästä niin kauan kuin sitä kesti.

    Niin Hans ja Martti tekivät julmaa työtään puhkoen samanlaisilla tikareilla talonpoikien silmiä.

    Kristitty sanoi ystävälleen: "vaikka esivallan määräämä työ on sama, Hans tekee hyvää ja Martti syntiä."

    Ystävänsä kysyy ihmetellen mosita tuomiota "miten niin".

    Kristitty avaa lakikirjansa ja lukee siitä jumalalliset tuomiot:

    1. Viaton Hans tekee hyvää
    "Kaikki, minkä hän vanhurskautettuna tekee, on hyvää erottelematta lainkaan hänen tekojansa."
    Luther

    2. Epäuskoinen Martti tekee syntiä
    Hyviä tekoja "...eivät ole ulkonaisen järjestyksen ylläpitämiseen kuuluvat teot, joita kääntymättömiltä epäuskoisiltakin vaaditaan ja joita he myös tekevät. Maailma kyllä kiittelee niitä ja Jumalakin palkitsee ne tässä elämässä nautittavilla lahjoillaan. Koska ne eivät kuitenkaan ole lähtöisin oikeasta uskosta, ne ovat Jumalan silmissä syntiä, synnin saastuttamia. Jumala pitää niitä syntinä, saastaisina, koska niiden tekijän luonto on turmeltunut eikä tekijä itse ole sovinnossa Jumalan kanssa."
    Luther

Opettajan tuomio
Jaakobin kirjeessä lukee "Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion."
Jaakob 3:1

Kristitty sanoo: Älä pelkää opettaa, sillä kirjoittaahan muistaakseni apostoli Paavali jossain kirjeessään "Niin ei siis ole mitään tuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat"

Apostolinen uskontunnustus
"...nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita..."
Apostolinen uskontunnustus

Kristitty - ei ole Kristus Tuomari minulle vaan Vapahtaja. En minä joudu tuomittavaksi sen enempää elävien kuin kuolleidenkaan joukossa, sillä syntini maksettu on.

Tsar bomba

2012-02-09T09:01:00.002+02:00

Kuva vetypommin räjäytyksestä 1960 on otettu 160 km etäisyydeltä.
Sienipilvi kohosi 58 km korkeuteen asti.
wikimedia

Palaan vielä Tsaarin pommiin, kun se jäi askarruttamaan mieltäni.

Nikita Hruštšov oli tempperamenttinen poliitikko, joka kengälläänkin pöytää hakaten korotti äänensä, kun tarvis oli. Hän oli luvannut maailmalle YK:n täysistunnossa 1960, että "me näytämme vielä ..."

    ja näyttiväthän he.

    Tsar bomba räjäytettiin lokakuun 30, 1961 Novaja Tsemliassa.

    Ajankohta on suomalaisten kannalta merkittävä, sillä noottikriisi alkoi samana päivänä lokakuun 30. 1961 eli kun Neuvostoliitto oli aivan sotilasmahtinsa huipulla.



    Hiroshiman ja Nagasakin tuhonneet kaksi ydinpommia, Little Boy ja Fat Man, surmasivat tai vammauttivat eliniäksi yli 100.000 ihmistä.

    Ne perustuvat raskaan atomiytimen, rikastetun uraanin, hajoamiseen ja ketjureaktiossa vapautuvaan energiaan.

    Fissioon perustuvassa pommissa puoliintumisen ketjureaktio on tarkoituksella hallitsematon.

    Suomenkin ydinvoimaloissa sen sijaan koetetaan uraanin hajoamista valvoa ja pitää kurissa, ettei meillekin kävisi tsernobylit.

    Fuusiopommi eli vetypommi sen sijaan perustuu atomiytimien yhdistymiseen toisiinsa ja tässä vapautuvaan energiaan.

    Vedyn fuusioituminen heliumiksi on auringon voimalähde.



    Tsar bomba antaa meille siis hieman käsitystä siitä, millaiset voimat jylläävät Jumalan auringon sisuksissa.

    Pommi oli kahdeksan metriä pitkä ja halkaisijaltaan 2.1 metrinen putki, joka painoi 27 tonnia.

    Kun se räjäytettiin - maailman suurin pommi mitä ikinä on paukautettu - pelottavan tuttu sienipilvi kohosi 58 kilometrin korkeuteen.

    Tehoa oli samanverran kuin olisi 50 megatonnia TNT räjähteessä.

    TNT vertauksella mitaten 1 megatonni antaisi energiaa tyypilliselle amerikkalaiselle kodille 100.000 vuodeksi.

    Hiroshiman tuhonnut Little Boy oli teholtaan 15 kilotonnia ja Nagasakin Fat Man 23 kilotonnia.



    Nikitan pommi oli teholtaan 50 megatonnia.

    Tämä on 1400 kertaa enemmän kuin Hiroshiman ja Nagasakin pommit yhteensä.

    Tämä on kymmenen kertaa enemmän kuin kaikki Toisessa maailmansodassa yhteensä käytetyt räjähteet.

    Yksi pommi.

    Jumala on niin meidät luonut, että pystymme auringon tehoja hyödyntämään.

    Ensimmäiseksi tietenkin sovellamme tietoa ja tekniikkaa toistemme tappamiseen.

    Muutakin käyttöä ydinvoimalla toki on.

    Tsar bomba on kuitenkin niin valtava juttu, että se on melkein käsittämätön.

    Hulluus on meitä siltä suojellut.

    M.A.D. joka on englannin sana mad, hullu, ja tulee kirjaimista Mutually Assured Destruction.

    Molempien varma tuho.

    Jos venäläinen hävittää silmänräpäyksessä Washingtonin niin jenkki hävittää silmänräpäyksessä Moskovan.

    näin molemmat koettavat pitää punaisen puhelimen toiminnassa, ettei sattuisi vahinkoa niiden nappien kanssa.

    Vetypommin aiheuttamaan tuhoon verrattuna Hiroshima ja Nagasaki ovat pikkukyliä.

    Että semmoista siellä Taivaan Isän auringossa sisällä, jatkuvaa fuusiota kun vedystä tulee heliumia.

    ja siinä samalla atomien sisuksista vapautuu energiaa.

Raamattukartta

2012-02-07T10:34:00.003+02:00

SLEY tehnyt hienon palvelun Kristuksen kirkolle Suomessa

http://sley.fi/raamattukartta

Hänen Aurinkonsa

2012-02-07T09:11:00.004+02:00

Siitä lähtien kun sain huomata, miten Jeesus Vuorisaarnassa kutsuu aurinkoa Hänen aurinkonsa olen katsellut sitä uusin silmin, kun se aamulla tuolta Öljyvuoren takaa idästä nousee.

"joka antaa aurinkonsa loistaa" on tässä muodossa myös kreikan alkutekstissä.

Toisaalla olen englantilaisessa blogissani opiskellut, mikä tämä juttu oikein on, ja kerrassaan hämmästynyt.

Aikamme luonnontiede nimittäin on saanut paljon uutta käsitystä asiasta, ja aina vaan ihmeellisemmäksi se käy.

En näistä niin syvällisesti ymmärrä, mutta näin maallikkona osaan ihmtellä että jopas jotain..

Laitan tähän ihan vaan muutaman havainnon näin aamun iloksi ja Jumalan kunniaksi.

Siellä Suomessa voi olla että taivas on pilvien peitossa, tuiskuaa ja tuulee kuten talveen kuuluu.

Voin kuitenkin todistaa täältä Jerusalemista, että kyllä se aurinko siellä taivaalla edelleen on ja kirkas ja kuumakin.

Vaan mistä valo ja lämpö?

Barnard 68

Barnard 68 molekyylipilvi.

Kuva APOD

Vasta 1990-luvulta alkaen on astronomiassa löydetty tämmöinen ihan kumma näkemys auringon - ja muiden tähtien - synnystä.

Näkemyksen syntyyn on antanut aiheen hyvin musta avaruuden pilvi, ns. nebula, joka herra Barnardin luettelossa on numerolla 68.

(viralliselta nimeltään pilvi on Barnard 68 dark mocelular cloud, Bok globule)

Se ei ole kovin kaukana meistä ja sitä on pystytty siksi tutkimaan käytössämme olevilla instrumenteilla.

Valo sieltä (tai pikemmin pimeys!) tulee 500 vuoden viiveellä.

Hassu juttu tässä on se, että tällaiset avaruuden pilvet ovat maailmankaikkeuden kylmintä ja tyhjintä seutua.

Koko universumin kylmimmät lämpötilat on mitattu näistä pilvistä, hyinen 16 Kelvin astetta, joka on melkein absoluuttinen nolla (−273.15 °C).

Pilvissä on etupäässä vetyä hyvin harvakseltaan, tarkemmin sanoen vety molekyyliä, jossa on kaksi vetyatomia yhdessä. (H2) Jongin verran tomua ja muuta ainesta.

Auringon synty
Mikä siinä on hassua?

No, kun nämä hyisen kylmät vetyä sisältävät pilvet ovat aurinkojen kohtuja!

Nykyisen käsityksen mukaan Barnard 68 pilvi, joka on levinnyt puolen valovuoden alueelle ja sisältää kahden auringon massan verran vetyä, on kohta syttyvät tuleen!

no - kohta siis tähtitieteen numeroissa, 100.000 vuoden kuluttua.

kun muistamme että koko ihmisrotumme homo sapiens sapiens on ollut maapallolla noin 100k vuotta... tai vähän yli.

ja ekat faaraot hallitsivat vain 5k vuotta sitten..

tämmöinen paradoksaalinen vastakohtaisuus

maailman kylmin ja harvaa vetyä sisältä pilvi ajelehtimassa siellä jossain

hurjan kuumana palava tähti, armas aurinko, joka antaa meille valoa ja lämpöä ja energiaa - niin hyville kuin pahoille.

miten tästä tämä?

asia ei ole ihan yksinkertainen.

kun tätä koetin selvitellä, törmäsin taas yhteen saksalaiseen...

heitä on piisannut avaruuden opiskelun parissa...

Adolf Hitlerin menetys
tämän kaverin äiti oli juutalainen ja isä kristitty. Hans kasvatettiin kristityksi.

poika osoittautui pian erittäin lahjakkaaksi, poikkeuksellisen lahjakkaaksi, ja hän alkoi kiinnostua tuon ajan uudesta tieteenalasta, ydinfysiikasta.

Nimensä on Hans Bethe (1906-2005) ja hän on eräs 20. vuosisadan juhlituimpia tieteen neroja, Nobel palkinnon saaja jne.

Vaan kuinkas Aatu teki taas typeriä. Koska Hansin äiti oli juutalainen, Bethen perhe lähti Saksasta 1933.

Kiitos Herralle!

Sillä kaveri reissasi USAn puolelle ja osallistui siellä keskeisellä tavalla Manhattan projektiin ja Nagasakin tuhonneen Fat Boy pommin rakentamiseen.

Siitä lähtien hän oli rauhan mies ja SALT sopimuksen takansa ja myös kansainväliseen avaruudessa tehtävien ydinkokeiden vastustamisen johtomiehiä.

Auingon voima
Näissä hommissa Hans Bethe tutki aurinkoa ja muita tähtiä ja ohjasi ihmiskunnan ymmärtämään, mitä niiden sisällä tapahtuu.

Etenkin vuodet 1933-38 olivat ratkaisevaa kehitystä, ja luulisi että Aatua potuttavat senkin takia nämä saksan jutskut tai puolisellaiset.

alirotua tosiaan... heh

tuo Barnard 68 tyyppinen hyinen vetypilvi joutuu vetovoiman kierteeseen, ja lopulta vetymolekyylit alkavat reagoida siinä hurjassa syöksykierteessä.

ensin pikkusen vetovoima noita molekyylejä vetää lähemmäs, sitten se alkaa vaan kasvaa ja kasvaa kunnes aivan mahdottomat voimat käyvät pikku atomiparkojen kimppuun.

kaasu kuumenee ja kuumenee kunnes se syttyy tuleen aurinkona ja siinä oleva vety alkaa fuusioitua helium kaasuksi.

tämä alkaa kolmen miljoonan Kelvin asteen kuumuudessa.

se on semmosta kuumuutta josta 2 Pietarinkirje kertoo että alkuaineet kuumuudesta sulavat...

no ei ihan vielä tosin...

2 Piet 3:1
Toinen Pietarin kirje 3. 1. ... jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!

...
minua huvittaa että ateismin palstoilla näkyy tästä huvittuneita huomioita, että ei se Pietari alkuaineista mitään ymmärrä, eihän ne kuumuudesta sula!

...
huvittaa koska kyllä ne sulavat. Tosin ei vielä 3 miljoonassa kelvinissä (melkein sama Celsius) vaan vähän kuumempina.

kyse on todella maailmanlopun tähdistä, neutronitähdistä, joissa atomien sisäiset kappaleet ovat sulaneet yhdeksi massaksi kuumuudessa.

hauskaa tämä ... eikö olekin

on tuo veikeä vastakohtaisuus

Barnard 68 siellä 500 valovuoden päässä, hrrrr kuinka kylmä

ja Hänen aurinkonsa tuossa 8 valominuutin päässä (valo tulee sieltä meille 8 minuutissa)

Vetypommi
niin Hans poika... Bethe siis

kun hän tajusi, että vetyatomit ne siellä auringon sisällä ajautuvat yhteen muodostaen heliumia

ja että tästä pienten atomien "heikon voiman" fysiikan lakien mukaan irtoaa pikkusen energiaa, niin sanoakseni

(ihan pikkusen per atomipari, 26.73 MeV ... milli elektronivolttia)

niin Bethe lähti mukaan sotilasalan projektiin, toivossa osoittaa että vaikka raskaan atomin hajottamiseen perustuva ydinpommi, fissio-pommi, on mahdollinen (esim uraani)

niin kevyen atomin yhdistymiseen perustuva pommi, fuusio-pommi, olisi mahdoton.

ikävä kyllä Bethe oli väärässä ja jengi onnistui rakentamaan myös auringon voiman sisältävän fuusio-pommin. vetypommi eli thermonuclear pommi.

USAn jälkeen sellaisia hirmuja ovat testanneet Venäjä, Iso Britannia, Kiina ja ehkä Intia.

sellaista ei ole vielä koskaan missään sodassa tosin käytetty.

Tsar Bomba
Neuvostoliitto jymäytti suurimman vetypommin mitä ihminen on koskaan maapallolla jysäyttänyt

sillä on mukava nimi Tsar Bomba

oisko se suomeksi tsaarin pommi (tai keisaripommi)

Nikita Hrutsev oli luvannut maailmalle, että "me näytämme"...

ja näyttiväthän he

se paukautettiin lokakuun 30, 1961 Novaja Tsemliassa ... norjaksi "hanhien maa" ja insinöörit vähensivät sen suunnitellun tehon puoleen välttääkseen säteilyvaikutuksia alueella.

Tsar Bomba paukahti suunnitelmien mukaan, ja YK sai siitä kuulla, Nikita oli näyttänyt.

Tehoa oli paukauksessa viisikymmentä miljoonaa tonnia.

50 megatonnia.

sen koommin ei moista ole laukaistu.

se on myös eräs puhtaimmista atomipommin pamautuksista, koska fuusio ei aiheuta saastetta fissiopommien tapaan.

kirjoittelen näistä ja muista avaruuden aiheista astroteologian blogissani Space Theology

Jumala ja ihminen
Eikö olekin melkoinen ero tässäkin Jumalan ja ihmisen välillä!

Jumala antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoille sieltä turvallisen välimatkan takaa - just oikeassa kulmassa.

Ihmisten ensimmäinen huoli on, miten auringon voimalla voitaisiin surmata mahdollisimman paljon ihmisiä.

vetypommilla voidaan kätevästi hävittää isoja kaupunkeja muutamassa minuutissa.

ja tuhota koko elämä maapallolta, jos siihen nähdään aihetta.

Isä Aurinkoinen ja seuraajansa Nikita tai Truman

on eri kategoriaa kuin Taivaan Isä

Herra meitä varjelkoon meiltä itseltämme!

Virsi 105
Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.

Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.

Kesälinnut taivaan alla
iloisina lentävät.
Sulaneella sydämellä
laulaa toukomettiset.
Elämä ja autuus loistaa
Herran seurakunnassa.
Aurinko on ristin päällä
valkea ja punainen.

Armon Henki täyttää mielet
murheelliset ilolla.
Rauhan tyven, puhdas ilma
Jeesuksesta virtailee.
Epäilysten alta nousee
köyhä sielu kiittämään.
Ikävöitsen täältä päästä
kotimaahan ikuiseen.
Virsi 105
Leonard Typpö 1902.
Virsikirjaan 1986.

Mestarin oppilaina

Jeesus sanoi lampusta:
Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella.
Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville.
Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.
Mt 5:14-16 KR 1992

Jeesus sanoi auringosta:
"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.'
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.
Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin?
Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?
Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.
Mt 5:43-47 KR 1992

eikös tämä olekin veikeää, kuinka Herra meitä opettaa!

lamppu:
Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän HYVÄT TEKONNE ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Jumalan aurinko:
Olkaa siis TÄYDELLISIÄ, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.

Heidelbergin disputaatio 1518

2012-02-04T13:01:00.002+02:00

Augustinolaisen munkkikunnan tunnus

    Veli Martti Luther, pyhän Teologian Maisteri, esittää ja Veli Leonhard Bayer, Taiteiden ja Filosofian Maisteri, puolustaa seuraavia teesejä augustinolaisten edessä Heidelbergin tunnetussa kaupungissa tavanomaisessa kohtaamispaikassa 26. huhtikuuta 1518.

    TEOLOGISET VÄITTEET

    Luottamatta laisinkaan omaan viisauteemme noudattaen Pyhän Hengen antamaa neuvoa "Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan." (Snl 3:5) tuomme nöyrästi esiin kaikkien niiden arvosteltaviksi, jotka tahtovat kuulla nämä teologiset paradoksit, jotta kävisi ilmi, onko ne johdettu hyvin vai huonosti pyhältä Paavalilta, tuolta erityisesti kutsutulta astialta ja työkalulta, ja myös pyhältä Augustinukselta, joka on hänen mitä luotettavin tulkkinsa.

    1. Jumalan laki, joka on kaikkein terveellisin elämän opetus, ei voi auttaa ihmistä kohti vanhurskautusta, vaan pikemmin estää hänet siitä.

    2. Paljoa vähemmän voivat ihmisen teot, joita yhä uudelleen tehdään luonnollisen kyvyn mukaan, niin sanoaksemme, johtaa tähän.

    3. Vaikka ihmisen teot näyttävät mieluisilta ja hyviltä, ne ovat pikemmin kuolemansyntejä.

    4. Vaikka Jumalan teot ovat aina epämiellyttäviä ja näyttävät pahoilta, ne ovat todellisuudessa iankaikkista ansiota.

    5. Ihmisten teot eivät ole kuolemansyntiä (puhumme teoista, jotka näyttävät hyviltä) siinä mielessä, että ne olisivat rikoksia.

    6. Jumalan teot (puhumme niistä joita Hän tekee ihmisen kautta) eivät ole ansioita, siinä mielessä että ne olisivat synnittömiä.

    7. Vanhurskaan teot olisivat kuolemansyntejä, elleivät oikeamieliset itse pelkäisi niitä kuolemansynteinä hurskaan jumalanpelon takia.

    8. Sitä enempi ovat ihmisen teot kuolemansyntejä kun ne tehdään ilman pelkoa ja horjumattomassa pahassa itseluottamuksessa.

    9. Sanoa, että työt ilman Kristusta ovat kuolleita mutta eivät kuolemaksi näyttäisi olevan vaarallista antautumista Jumalan pelon alle.

    10. On todellakin hyvin vaikea nähdä, miten teot voivat olla kuolleita ja samalla eivät kuitenkaan vahingollisia eivätkä kuolemansyntiä.

    11. Ylimielisyyttä ei voida välttää eikä todellinen toivo voi olla läsnä ellei tuomion pelko ole läsnä jokaisessa työssä.

    12. Jumalan silmissä synnit ovat silloin erityisen anteeksiannettavia, kun ihmiset pelkäävät niiden olevan kuolettavia.

    13. Vapaa tahto on perimmiltään olemassa vain sanoina ja niin kauan kun se ei tuota, mitä se voi tuottaa, se tekee kuolemansynnin.

    14. Vapaa tahto perimmiltään kykenee tekemään hyvää ainoastaan passiivisella tavalla mutta voi aina tehdä pahaa aktiivisella tavalla.

    15. Vapaa tahto ei voi säilyä viattomana, ja vielä vähemmän tehdä hyvää, aktiivisena vaan ainoastaan passiivisena.

    16. Ihminen joka uskoo voivansa saavuttaa armon tekemällä, mitä hänessä on, lisää syntiä synnin päälle ja on kaksinkertaisesti syyllinen.

    17. Näin sanominen ei tuota epätoivoa vaan herättää halun nöyryttää itsenssä ja etsiä Kristuksen armoa.

    18. On varmaa että ihmisen täytyy täydellisesti joutua epätoivoon omista mahdollisuuksistaan ennenkuin hän on valmis ottamaan vastaan Kristuksen armon.

    19. Sellainen henkilö ei ansaitse tulla kutsutuksi teologiksi, joka katselee Jumalan "näkymättömiä" asioita ikäänkuin ne olisivat selvästi "nähtävissä siinä, mitä on todella tapahtunut" (Room 1:20, vrt 1 Kor 1:21-25)

    20. sellainen henkilö ansaitsee tulla kutsutuksi teologiksi, joka käsittää näkyvät ja ilmeiset Jumalan asiat kärsimyksen ja ristin kautta.

    21. Kunnian teologia kutsuu pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi. Ristin teologia kutsuu asioita niin kuin ne todella ovat.

    22. Viisaus joka näkee Jumalan näkymättömät työt samalla tavoin kuin ihminen ne näkee, on täysin paisunut, sokaistunut ja paatunut.

    23. Laki "tuo mukanaan Jumalan vihan" (Room 4:15), surmaa, pahentaa, syyttää, arvioi ja tuomitsee kaiken, mikä ei ole Kristuksessa

    24. Kuitenkaan tämä viisaus ei itsessään ole paha, eikä lakia tule karttaa. Ilman ristin teologiaa ihminen käyttää parasta väärin pahimmalla tavalla.

    25. Ei hän ole vanhurskas, joka tekee paljon, vaan hän, joka ilman tekoja uskoo suuresti Kristukseen.

    26. Laki sanoo "tee näin" eikä sitä koskaan tehdä. Armo sanoo "usko tähän" ja kaikki on jo tehty.

    27. Tosiasiassa tulisi kutsua Kristuksen työtä toimivaksi työksi (operans) ja meidän työtämme tehdyksi työksi (operatum) ja näin tehty työ miellyttää Jumalaa toimivan työn kautta.

    28. Jumalan rakkaus ei löydä vaan luo sen, mikä sitä miellyttää. Ihmisen rakkaus syntyy siitä, mikä on sille miellyttävää.

    Alkutekstin latinan englantilaisesta käännkösestä vapaasti kääntäen Mikko Louhivuori 4.2.2012
    Kielen ja sisällön korjauksia ja tarkennuksia otan mielelläni vastaan!
    http://bookofconcord.org/heidelberg.php

Suomi kuva maailmasta

2012-01-31T09:12:00.000+02:00

Suomi satelliitin kuva maapallosta

APOD 30.1. 2012

Juu

ei Suomi kuva maailmalla

vaan Suomi kuva maailmasta.

Eräs upeimmista kuvista, mitä koskaan maapallosta on otettu.

Suomi satelliitin ottama kuva on nähtävissä allaolevassa linkissä.

Kelpaa sitä ihmetellä, Jumalan luomistekoa - ihmiskunnan kotiplaneettaa!

Miten niin "Suomi satelliitti"

Ovatko suomalaiset lähteneet näin mukaan avaruustutkimukseen?

No ei ihan.

Verneri Suomi (1915-1955) syntyi Minnesotassa Evelethin kaupungissa, jonne hänen vanhempansa Juhani ja Anna Suomi saapuivat tuoreina maahanmuutajina vuonna 1902.

Verner E. Suomi, kuten hänen englantilainen nimensä on, on meteorologisen satelliittikuvaamisen isä.

Että kyllä tämä upea kuva maapallosta hiukka kiillottaa myös Suomi-kuvaa maailmalla.

vaikka onkin amerikkalaisten ottama ja amerikkaan muuttaneen perheen amerikkalainen poika.

http://apod.nasa.gov/apod/ap120130.html

Pyhän Patrikin rintakilpi

2012-01-31T09:07:00.000+02:00

Minä sidon itseni tänään lujasti

Kolminaisuuden nimen voimaan.
Minä rukoilen ja rakastan Jumalaa,
joka on Yksi Kolmessa ja Kolme Yhdessä.

Minä sidon itseni ikuisesti lujasti

uskon voimaan, Kristuksen elämään ihmisenä,

hänen kasteeseensa Jordanin vedessä,

hänen ristinkuolemansa tuomaan vapahdukseen,

hänen ylösnousemiseensa tyhjästä haudasta,

hänen paluuseensa taivaan maahan,

hänen tulemiseensa tuomion päivänä,

tähän sidon itseni tänään lujasti.

Minä sidon itseni tänään lujasti

tähtikirkkaan taivaan jokaiseen hyveeseen:

auringon elämää antaviin säteisiin,

kuun valoon myöhäisenä yön hetkenä,

salaman valoon joka välkähtelee vapaasti,

tuulen raivoisaan myrskyyn ja huutoon,

lujaan maahan, suolaiseen mereen,

joka on ikuisen kallion huipun ympärillä.

Minä sidon itseni tänään lujasti

Jumalan valtaan pidellä ja johdattaa minua,

Hänen silmänsä valvovat, hänen valtansa antaa voimaa, Hänen korvansa kuulevat rukoukseni,

Hänen viisautensa opettaa minua,

Hänen kätensä johdattaa minua, Hänen kilpensä on puolustukseni. Hänen sanansa antaa minulle sanani. Hänen taivaalliset joukkonsa suojelevat minua.

Kristus luonani, Kristus minussa,

Kristus takanani, Kristus edessäni,

Kristus vierelläni, Kristus voittaen minut,

Kristus lohduttaen ja puhdistaen minut,

Kristus allani, Kristus ylläni,

Kristus hiljaisuudessa, Kristus vaarassa,

Kristus kaikkien minua rakastavien sydämessä,

Kristus ystävien ja tuntemattomien huulilla.

Minä sidon itseni lujasti nimeen,

Kolminaisuuden nimen voimaan.

Minä rukoilen ja rakastan Jumalaa,

joka on Yksi Kolmessa ja Kolme Yhdessä.

Hänestä ovat kaikki luodut,

Ikuisesta Isästä, Hengestä, Sanasta.

Ole korkeasti kiitetty ja ylistetty Herra, minun pelastukseni. Pelastus on lähtöisin Kristuksesta, Herrasta!

Ekumeenisen neuvoston sivulta

Suomentanut: Arto Penttinen

Kiitollinen apostoli Paavali

2012-01-28T08:41:00.001+02:00

    Kovin on outo kiitoksensa aihe Roomalaiskirjeen 7:25.

    Helposti luemme jakeen ikäänkuin kaksi lausetta eivät edes kuuluiskaan yhteen.

    "Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta."

    - hyvä juttu, apostoli!

    "Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    - huoh, semmoista se on tämä kristityn maan matosen elämä kunnes kuolema vapauttaa tästä lihasta.

    Mutta jos nämä kaksi lausetta ovat yhdessä, niinkuin ne ovat tässä kokonaisuudessa, niin kovin on kummallinen kiitoksen aihe ukolla!



    Paavalin Jumalan kiittely näyttää vielä oudommalta, kun luemme edellä olevaa uskovan sisäisen tilanteen kuvausta.

    "Sillä en minä tiedä, mitä minä teen, etten minä tee sitä, mitä minä tahdon, vaan sitä, mitä minä vihaan, teen minä."

    - no johan outoja puhelet. Jos tahtoisit tehdä parannuksen ja uskoa, etkös tekisi mielelläsi mitä tahdot?

    "Niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu."

    - meissä on asuvainen Pyhä Henki. sinussa, Paavali, asuvainen synti.

    "Sillä minä tiedän, ettei minussa (se on: minun lihassani) mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en minä sitä löydä."

    - ei ole kummosta vaelluksesi sitten taivasten valtakunnassa, jossa Jumalan lapset mieluusti karttavat kaikkinaista pahaa, koreutta ja maailmallisuutta ja sydämestään tahtovat tehdä parannusta ja uskoa synnit anteeksi ja elää Jumalan tahdon mukaan!



    no mikkoseni, älähä vääristele. on sitä esikoisten parissa paljon kokeneita kristittyjä, saarnaajia ja vanhimpia jotka tämän ymmärtävät, mitä apostoli tässä sanoo

    "Niin minä löydän itsessäni lain, joka tahtoo hyvää tehdä, että minussa pahuus riippuu kiinni."

    eivät esikoiset kuvittele, että he päivästä päivään hyvää tekevät ja tahtovat, vaan ovat kyllä huomanneet, että paha riipuu minussa kiinni.



    ja niin apostoli, minä vaivainen vaan, mato matkamies maan, jatkaa

    "Sillä minulla on halu Jumalan lakiin, sisällisen ihmisen puolesta"

    - näinhän uudestisyntyneen ihmisen elämässä on, eikö totta, mielihalu Jumalan lakiin ja hurskaaseen elämään!

    "Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on."

    - rehellinen ukkeli.

    norpankin kannattaisi ottaa tästä vaarin, eikä väittää monen muun tavoin, että tämä on ihmisen tila ennen uskoontuloa.



    ja näin Paavalin suruvirsi ihmisen ikävästä tilasta?

    "Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?"

    minä viheliäinen

    tämä Jumalan minulle syntyessäni antama upea ruumis onkin karmea vankila, kuoleman ruumis!

    aivan AAA kristillisyyttä, ankeaa, apaattista ja aloitekyvytöntä... suoraan sanoen sairasta.

    synninsairasta.



    Apostoli käyttää vahvaa sanaa, jonka Biblia kääntää "minä viheliäinen"

    tämä on aika jänskä sana

    ταλαίπωρος (talaiporos)

    se johdetaan kreikankielessä juuresta on πεῖρα (peira)

    tämä tarkoittaa sananmukaisesti "pistää" jollain terävällä ja siitä ajatus "testata, kokeilla"

    ihminen, joka on "talaiporos" on tutkimisen alla, tutkittavana ja siten kurjassa tilassa.

    muistamme, että Rooman valtakunnassa oikeudenpalvelijat kiduttivat myös todistajia.

    ei heitä mistään syytetty, mutta kivun ja tuskan avulla haluttiin varmistaa, että todistaja puhuu totta eikä valehtele.

    melko viheliäistä menoa...



    KR 1992 on laimeampi, siivompi

    "Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?"

    viheliäinen on vanhahtavaa kieltä, mutta vahvaa

    "minä viheliäinen mato, matkamies maan, synti minussa on asuvainen ja en hyvää pysty tekemään, vaikka tahtoisin"



    eikö niin, Haamul, että tuossa on oikein kuvattuna yksi Roomalaiskirjeen 7 luvussa oleva ajatus?

    Luku, kuten koko kirje, on niin täynnä ajatuksia ja taivaallista opetusta, etten alkuunkaan sitä kaikkea ymmärrä. Paljon on minulla siinä ja elävässä elämässä vielä oppimista, jos Jumala armostaan aikaa antaa.



    Mutta jos tuo olisi koko ajatus, niin semmosta filosohviaahan se olisi, ihmisen surkeuden toteamista näilläkin sanoilla.

    siellä on pyhä ja hyvä Jumalan tahto, laki, Toora, opetus, jota kyllä sydämestämme tahtoisimme totella.

    Olemmehan hurskaita jumalaapelkääviä kristittyjä, uskovia ja uudestisyntyneitä.

    Vai onko tämä tila vain ennen uskon tuloa?

    monet näin iloisesti sanovat vastoin totuutta.



    Mistä siis apostoli Paavali tässä kiittää?

    toisella palstalla saamme kuulla monia apostolin kiitosaiheita eri kirjeistään, kaunista ja hienoa asiaa.

    mutta juuri tässä taitekohdassa, viheliäinen synnin tekijä, kuoleman ruumiin vanki.

    mistä hän kiittää?

    miksi apostoli kaverinsa kanssa kiitti Jumalaa Filippon synkän vankilan yössä, sisimmässä sellissä, raskaissa kahleissa?



    Ei Paavali siellä vankeudessa kiittänyt siitä, että Herra kohta hänet vapauttaa ihmeellisesti!

    ei hän sitä tiennyt, että kohta tulee turkkilainen maanjäristys, ja kaikkien sellien ovet aukeavat.

    ja kun ne aukenivat, eivät he sieltä mihinkään lähteneet - ei yksikään vanki karannut vankilasta vaikka ovet olivat auki!

    mitäs apostoli siellä veisasi Jumalaa kiittäen, jos ei toivossa että kerran vielä vapaus koittaa?



    19. Mutta kuin hänen isäntänsä sen näkivät, että heidän saaliinsa tuli pois, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja veivät heidät turulle päämiesten tykö,

    20. Ja veivät heidän esivallan eteen, ja sanoivat: nämät miehet meidän kaupungin häiritsevät, jotka ovat Juudalaiset,

    21. Ja opettavat niitä tapoja, joita ei meidän sovi ottaa vastaan eikä tehdä, sillä me olemme Roomalaiset.

    22. Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.

    23. Kuin he olivat heidät juuri pahoin pieksäneet, heittivät he heidät torniin ja käskivät vartian visusti heitä vartioida,
    24. Joka, kuin hän senkaltaisen käskyn sai, heitti heidät sisimmäiseen torniin ja pani heidät jalkapuuhun.

    25. Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.

    Apt 16:19-25 Biblia 1776



    kertaan vielä lyhyesti, mitä Apostolien teot kertoo tässä.

    Lähetysmiehet Paavali ja Silas oli otettu kiinni, viety poliisikamarille.

    Ajan tavan mukaan heidät oli jo kättelyssä hakattu.

    Pahoinpideltyinä, mukiloituina, heidät teljettiin tuon ajan kammottavaan vankilaan, sisimpään selliin pimeyteen.

    Biblian ajalta tutut jalkapuutkin heille annettiin (varmaan raskaat rautakahleet)

    ja poijat virittivät kiitosvirren Herralle.


    samoin Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali kummallisesti ylistää Jumalaa

    ei siitä, että joskus tulevaisuudessa kuolemasta pääsee.

    tai norpan ja ystävien ajatuksen mukaan, että kun usko tulee niin sitten tämä syntiä tahtova ja tekevä kuoleman ruumis jo väistyykin

    ei

    vaan kuten Filippin vankilassa, kuoleman ruumiiseen synkässä maan matosen viheliäisyydessä

    apostoli Paavali virittää kiitosvirren Herralle!

    just siinä

    sellaisenaan

    siitä kiittäen, että näin on.

    aika vino pipo päässään??



    Roomalaiskirjeen kohta tässä on niin mieletön, että järkemme sen heti oikaisee, jos emme ole varuillamme.

    minusta tuo vankilan tilanteeseen vertaaminen auttaa ymmärtämään, miten järjetön tämä kiitollinen apostoli Paavali on.

    pahoinpideltynä, vastoin tahtoaankin syntiä haluava ja tekevä, viheliäinen - tutkinnon alla oleva - kurja mato matkamies maan.

    kiitos Herralle, että näin on!



    toki mielellämme jaamme apostolin kiitoksen, jos hän sanoo "kun oikea usko ja Hengen voima meihin tulee, niin vapaudumme, kiitos Jeesus!"

    tai "kun saamme synnit anteeksi, kiitos Jeesus verestäsi"

    tai "hän on nukkunut rauhassa pois ja on nyt siellä, missä ei enää sairaus ja kuolema ja synti ja perkele rasita. Kiitos ja ylistys Herralle!"

    ...
    kaikki tämä menee kyllä järkeen.

    mutta istua kuoleman ruumiin kolkossa vankilassa, syntiä ja Jumalan tahdon rikkomista tahtoen, langenneena ja taas tänään lankeavana viheliäisenä.

    ja laulaa "kiitos Herralle, että näin on!"

    niin jotain erikoista tässä on.

    ja onhan tässä.



    Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?

    Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.


    Ei Paavali tätä kiitosta helpolla oppinut.

    Hirveä taistelu syntiä ja perkelettä vastaan.

    Uskon rukous! (arvon kirjoittaja panehan pliis tämä Jumalan Sanan kohta tarkoin merkille)



    Ja ettei ilmoitusten ylönpalttisuus minua ylen paljon korottaisi, on pistin annettu minun lihaani, nimittäin saatanan enkeli, rusikoitsemaan minua, etten minä itsiäni ylen paljon korottaisi.

    8. Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.

    9. Ja hän sanoi minulle: tyydy minun armooni; sillä minun voimani on heikoissa väkevä. Sentähden minä mielelläni kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima minussa asuis.

    10. Sentähden iloitsen minä heikkoudessa, ylönkatseissa, hädissä, vainoissa ja ahdistuksissa Kristuksen tähden; sillä koska minä heikko olen, niin minä väkeväkin olen.

    2 Kor 12:7-10 Biblia 1776



    Eikö ole kerrassaan ihmeellinen tämä Jumalan pyhä Sana!!

    Apostoli ihan itse kertoo ja selittää omituisen naureskelunsa...

    minä riemuitsen heikkoudessa

    minä iloitsen vainoissa

    minä olen tosi hyvällä tuulella kun olen ahdistuksissa Kristuksen tähden

    ...
    ja minä kiitän siitä, että olen synnin kanssa niin heikko

    miksi?

    no koska Kristus Paavalille ihan itse sanoi

    "minun armossani on sinulle kyllin"



    ei sii niin, että iloitsen kun pääsen synnistä

    vaan iloitsen synnin ja kuoleman ruumiissa, että näin on

    Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.



    ARMOLAULU

    MINUN ARMOSSANI ON SULLE KYLLIKSI, SILLÄ VOIMANI TULEE TÄYTEEN HEIKKOUDESTA. SE ON JUMALAN SUURI LAHJA. AAMEN.

    SILLÄ ARMOSTA ME OLEMME PELASTETUT, EMME TEKOJEMME KAUTTA, ETTEI KUKAAN KERSKAISI. SE ON JUMALAN SUURI LAHJA. AAMEN.

    OLEN MIELISTYNYT HEIKKOUTEEN, HÄTÄÄN, VAINOIHIN, SILLÄ KUN MÄ OLEN HEIKKO SILLOIN OLEN VÄKEVIN. SE ON JUMALAN SUURI LAHJA. AAMEN.

    SILLÄ ARMOSTA ME OLEMME PELASTETUT, EMME TEKOJEMME KAUTTA, ETTEI KUKAAN KERSKAISI. SE ON JUMALAN SUURI LAHJA. AAMEN.



    Jumalan voima ei tule täydelliseksi meissä, kun Pyhä Henki saa vallata ja uskomme on väkevä ja voimme vuoria siirtää.

    Onhan Jumalalle kaikki mahdollista!

    EI!!!

    Vaan Jumalan voima tulee täydelliseksi meidän heikkoudessamme.

    Kiitetään, maan matoset, synnin orjat, perkeleen vainoamat ja maailman halveksimat

    Kiitetään

    tässä tilassa, tästä tilasta

    että armo suureksi tulisi.



    OLEN MIELISTYNYT HEIKKOUTEEN, HÄTÄÄN, VAINOIHIN,
    SILLÄ KUN MÄ OLEN HEIKKO SILLOIN OLEN VÄKEVIN.
    SE ON JUMALAN SUURI LAHJA.
    AAMEN

    tästä Paavali kiitti Filippin vankilan yössä

    Roomalaiskirjeen 7 luvussa

    nämä ovat suoraan Paavalin omia sanoja.

    miksi se on Jumalan suuri lahja?

    siinä riittää meille miettimistä!



    PS
    mitä siis vänkään, eivätkö kaikki sano tähän aamen.

    Sanovat kyllä.

    vänkään, ettei arvon kirjoittaja kiittäisi heikkoudessa, eikä unelmoisi vastoin totuutta olevansa supermies

    vänkään, että haamul kiittäisi heikkoudessa, eikä aina kääntäisi katsettamme itseemme ja matalaan menoomme AAA kerhossa.

    kun molemmat tietävät, että tässä tilassa meille on KYLLIN Jeesuksen armossa.

    kaikki mitä sen ohella tulee on jo ylenpalttista.

    Tämän vaatimattoman, vähäpätöisen ja monin tavoin puutteellisen raamattutunnin alustuksen lopuksi rukoilemme yhdessä:

    Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,

    Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;

    Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;

    Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.

    Aamen

Raamatun suuri myytti

2012-01-27T01:35:00.004+02:00

Aatami ja Eeva Paratiisissa

Johann Wenzel Peter (1745-1829)

1st Art Gallery

   Tämän maailman ihmiset ruukaavat naureskella toiselle luomiskertomukselle, joka myyttisellä kielellä kertoo Adamista.

    Uskovat häkeltyvät, kun heille sanotaan, että paratiisikertomus on myyttinen. Eikö se olekaan totta?

    Ja suuttuvat, kun heille totuutta opetetaan toruen tuohtuneina "näin sitä taas tehdään Raamattu tyhjäksi ja tarpeettomaksi".

    Jos Jumala päättää puhua meille päällään seisten, niin sitten niin!

    Jos Hän puhuu meille selvää suorasanaista lakia tai antaa pitkästyttäviä kuningasluetteloita, jossa nimet ovat täyttä hepreaa, niin sitten niin!

    Jos Jumalan Henki vaikuttaa niin, että meille puhutaan mytologian kielellä, niin sitten niin!



    Kelpaako meille Jeesus Kristus sellaisena kuin Hän on?

    Kelpaako meille virheitä täynnä oleva ristiriitainen ja myyttejä ja tarujakin sisältävä Raamattu sellaisena kuin se on?

    Vai rupeammeko sitä parantelemaan, suljemmeko silmämme ja korvamme totuudelta?



    Millainen Raamatun tulisi olla, että se meille kelpaisi?

    Tämä kysymys koskee jokaista, niin ei-uskovaa kuin uskovaakin.

    Toinen hylkää sen kättelyssä, toinen määrää, millainen Jumalan Sanan pitää olla, että se olisi mielekäs ja uskottava.

    "Jos siinä on yksikin virhe, se ei voi olla Jumalan Sanaa" sanoo tämmöinen järkevä amerikkalainen.

    Ja käyttää lopun päivää todistellakseen, että kyllä sekin totta on vaikka nykyihminen toisin ajattelisi.



    Mutta istutaan kiltisti Raamatun äärelle, valtaisan puun äärelle, joka kasvaa kirkkaan virran rannalla.

    Jumalainen Aeneas, kuten Luther sitä kutsui.

    Annetaan tuulen humista, kuunnellaan Jumalan Sanan puhetta, aitoa ja väärentämätöntä.

    Paikoin sangen myyttistä ja joskus kovin vanhahtavaa.

    Mitä enemmän vietämme aikaa tämän puun luona, sitä enemmän siltä saamme.

    Kunnes huomaamme, että ei ihminen elä yksin leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.



    Kukin taaplaa tavallaan, myös Raamatun maailmassa.

    Osaltani koetan jakaa sitä, mitä itse olen saanut.

    Ja ottaa myös vastaan, mitä Herra on toisille jakanut.

    Totuuden nimessä on sanottava, että kun saan arvostelua ja osoitetaan, että olen erehtynyt, ei se ole mukavaa.

    "Eihän tuolla ole Pyhää Henkeä kun ei se ruotsiakaan kunnolla osaa!"

    Mutta totuus on mahdoton kappale ilman vapaata arvostelua, väittelyä, erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.



    Tahtoisin jakaa tässä yhden asian Raamatun suuresta myytistä.

    Se on silleen veitsenterällä, että ei-uskovat sanovat "mitä puppua!" ja kreationismin myrkkyä juoneet kristityt luulevat, että tämä on sen todistelua, että Jumala on.

    Vaan ei ole kumpaakaan, enkä usko että olet ennen tämmöistä omituista Paratiisikertomuksen tulkintaa kuullut.

    Jos olet, kerro mistä, minua oikeasti kiinnostaa.

    Jos olet erimieltä, koe itsesi täysin vapaaksi väittää vastaan!

    En siitä lainkaan suutu, vaan arvostan kriittistä ja arvostelevaa palautetta. (Vaikka en siitä erityisemmin tykkää, kivampi on kuulla kehuja.)



    Koska HERRA Jumala oli tehnyt maasta kaikkinaiset eläimet kedolle, ja kaikkinaiset taivaan linnut, toi hän ne Adamin eteen, että hän näkis, kuinka hän ne nimittäis: sillä niinkuin Adam kaikkinaiset eläimet nimitti, niin ne kutsutaan.
    Ja Adam antoi kullekin karjalle, ja taivaan linnuille, ja eläimille maan päällä heidän nimensä.
    Mutta Adamille ei löytty apua, joka hänen tykönänsä olisi.
    1 Ms 2:19-20 Biblia 1776

    "Koska HERRA Jumala oli tehnyt maasta kaikkinaiset eläimet kedolle, ja kaikkinaiset taivaan linnut, toi hän ne Adamin eteen, että hän näkis, kuinka hän ne nimittäis."

    Tämä on myyttistä kieltä.

    Näin nykyajan ihminen määrittelee tällaisen kertomuksen, jossa Jumala tuo kaikkinaiset kedon eläimet ja taivaan linnut Adamin eteen.

    No. Joku naurahtaa ja lähtee viisaampaan seuraan.

    Minä en.

    Jään miettimään ja kysymään, mitä Jumalan Sana tässä oikeasti tahtoo meille kertoa.

    Mikä on se jumalallinen sanoma, viesti, joka näin inhimillisesti myytillisellä kielellä meille annetaan.

    En väitä, että minulla on se yksi ainoa oikea vastaus, joka jokaisen täytyy omaksua.

    Pois se!

    Juutalaiset sanovat viisaasti, että Raamattu on kuin alasin - kun sitä lyö raudalla, niin kipinöitä lentää kaikkiin suuntiin.

    Sinä kun lyöt rautaisen pääsi Paratiisikertomukseen, siitä voi lentää ihan toisenlaisia kipinöitä.

    Mielelläni niistä kuulisin Nettiruukun raamattupiirissä. Älä ujostele, liitä äänesi kuoroon!

    Jumala tuo ihmiselle näytille luomiaan eläimiä ja taivaan lintuja.

    Ihminen antaa niille nimen, niinkuin rovasti Laestadius Lapin kukille, taksonomiaa, luokittelua, sukuja, heimoja, alalajeja...

    Ja niinkuin ihminen niitä kutsuu, niin ne ovat nimeltään.

    Jumala kutsuu taivaan tähtiä jokaista nimeltä, sanoo psalttari.

    Hikihatussa me niitäkin nimeämme omalla kielellämme.

    1. Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
    2. Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
    3. Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
    4. Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
    5. Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
    Psalttari 147 Biblia 1776

    Taivaan lintuja

    jotta me ihmiset saisimme nähdä Jumalan erityisen ylpeydenaiheen - ensimmäisen linnun - Hän teki melkoisen työn.

    Ei ollut aivan helppo saada talteen tämä herkkä, ohuiden luidensa takia nopeasti mätänevä luomus. Sen ihosta kasvaa eräs Jumalan valtava neronleimaus, sulka.

    Erilaisia sulkia eri kohdasta linnun ihoa.

    Mutta mikä sille nimeksi ja miten tuoda se Adamin nähtäväksi?

    Ja milloin?



    Jumala on kaukaa viisas.

    Hän teki litografian, johon tämä ensimmäinen lintu piirtyi hyvin tarkkaan.

    Nykyisen Saksan maalla Jumala teki sellaisen hienon kalkkisaven, ettei semmoista ole muualla maailmassa.

    Ainutlaatuinen läjäys mitä hienointa savea.

    Siihen Jumalan lintu sitten kuoltuaan hiljaa vaipui, siivet levällään.

    Ja hellästi ja hienovaraisesti kaikki sen ihmeelliset yksityiskohdat tallentuivat, kivettyivät.

    Ja kun sitten ihminen alkoi 1800-luvun puolivälissä ymmärtää, että elämällä on historia, tehtiin huikea löytö.

    Löydettiin sulka!

    Ja kohta sitten Jumalan lintu.

    Adam antoi sille nimeksi

    Archeopteryx - "tosi vanha lintu"



    Elämän alku

    Herra Jumala tahtoi näyttää ihmiselle, miten elämä on alkanut.

    Mutta miten ihmeessä näitä varhaisia elämänmuotoja saataisiin säilymään, niin että Jumalan rakastama ihminen voisi niitä tutkia ja ihailla.

    Oppia ymmärtämään Jumalansa suuria tekoja.

    Sama juttu kuin Jumalan linnun kanssa.

    Hän teki aivan isolla työllä erityiset olosuhteet, jossa pieniä kappaleita elämän alkua on säilynyt ihmeellisellä tavalla.

    Adam kutsuu näitä Jumalan luonnonsuojelualueita saksankielestä tulevalla nimellä

    Konservat-Lagerstätten

    joka tarkoittaa suojelevaa (konservoivaa) kerrostumien paikkaa.



    Nämä Jumalan luonnonsuojelualueet, joissa Hänen tekojaan on säilynyt ihmisen ihailtaviksi, on harvoja.

    Sitä mukaa kuin Adamin ymmärrys on lisääntynyt ja hän on oppinut tulkitsemaan näkemäänsä, uusia Jumalan tekemiä suojelukohteita on tullut näkyviin.

    Aivan sieltä elämän alusta ihminen tuntee erityisesti kolme merkittävää Jumalan luonnonsuojelualuetta.

    Maotianshan shale
    Vuori Junnan provinssissa Kiinassa

    Burgess shale
    Kerrostuma Kanadassa Rocky Mountains alueella lähellä Vancouverin kaupunkia (kaikki nämä ovat ihmisen antamia paikannimiä)

    Emu lahti
    Matalaa merenrantaa länsi-Australiassa

    Nämä ovat niin ihmeellisiä jumalallisia luonnonsuojelukohteita, että suojattomat, kuorettomat elämän alut ovat näissä kallioissa säilyneet hienoimpia yksityiskohtia myöten.

    Hienoja nimiä Adam näille antaa, jotka Jumala on nimettäväksi hänelle tuonut.



    Nuo ovat kaikki melko kaukansa sieltä koti-Suomesta.

    Mainittakoon lisäksi yhtä vanhoja ja ihmeellisiä konservat-lagerstätte ihan sielä naapurista, toisesta kotimaisesta

    Kinnekulle Västergötland
    Öland saari

    Ruotsista

    (Huom Öland, ei Åland!)



    Etkö ole nähnyt näitä Jumalan luonnonsuojelualueita ja niiden ihmeellisiä meren eläviä?

    Etkö ole nähnyt Jumalan lintua?

    eikös olisi jo aika tutustua, ja ylistää Jumalaa Hänen viisaudestaan, jolla ei ole rajoja.

    Ja rakkaudestaan meitä kohtaan, että on ratkaisevan tärkeitä luomistyönsä tuloksia varjellut ja tuonut Adamille nähtäväksi.

    Että hän ne nimeäisi.


Toinen esimerkki myyttisen kielen voimasta
    Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten myyttinen Paratiisikertomus puhuttelee minua.

    Elämän historia ja muinaiset eläimet ja kasvit eivät ehkä ole sinun intohimosi.

    Sinua ehkä puhuttelee enemmän tähän kohtaan liittyvä ajatus, että Adam on yksin.

    Jumala tuo ihmisen luo kaikenlaisia eläimiä ja lintuja.

    Kissoja, koiria, hevosia, kanarialintuja, jollekin boa käärmeenkin.

    Vaan ihminen on yksin.

    Lemmikit eivät sittenkään voi täyttää ihmisen ikävää.

    Ja niin Jumala rakkaudessaan tekee ihmiselle seuralaisen.

    Tämä myytti on unohtumaton ja väkevä, sumerilaista juurta mutta aivan omassa luokassaan Raamatun Hengen muokkaamana.

    Eivät lopu ihmeet Sanan syvän ja kirkasvetisen lähteen luona.

Puhtaan uskon ylistys

2012-01-27T01:31:00.001+02:00

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi uskoa, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki rakkaus, mutta minulla ei olisi uskoa, en minä mitään olisi.

Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi uskoa, ei se minua mitään hyödyttäisi.

Usko ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.

Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.

Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.

Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.

Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.

Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on puhdas usko.

Kolmen AAA:n kristillisyys

2012-01-27T01:30:00.004+02:00

    Aneeminen, Apaattinen, Aloitekyvytön.

    "En minä oo mittään, etkä sinäkään oo mittään, vaikka luulet jottain olevasi"

    "Ensin risti, sitten kruunu. Iankaikkinen elämä on siellä taivaassa, kuoleman rajan toisella puolen. Täällä on itkun, ei vielä kiitoksen aika"

    "En minä etkä sinä oo mittään, emmekä saakaan olla. Tällaisina maan matosina Jumala meidät hyväksyy ja ottaa kerran luokseen taivaaseen. Koko maailmasta vain meidät, jotka olemme näin nöyriä.

    Rukoushuoneen ovet ovat auki niille, jotka Jumala ehkä vielä tahtoo pelastaa."


    Paavali ei ollut kolmen AAA:n kristitty.

    Hän ei nimittäin vain kirjoittanut "Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

    Ja huokaissut raskaasti ja merkitsevästi ... näin surkiaa tämä on... kunnes tästä vanhasta aatusta pääsen eroon.

    Eikö?

    No mitäs Paavali sitten kirjoitti?


    KIITOS JUMALALLE JEESUKSEN KRISTUKSEN, MEIDÄN HERRAMME, KAUTTA!

    Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

    Paavali on KKY kristitty

    Kiitos, Kunnia ja Ylistys Herralle!

Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan (4 keskustelua)

2012-01-26T12:05:00.000+02:00

Kirjoittanut: Haamul, 26.01.2012 10:29

Minä en ole tiedemies, vaan pohdin näitä asioita muuten vaan.

Ajattelen niin, että sanoitus voidaan ehkä jäljittää siihen aikaan, kun me suomalaisetkin olimme vielä Ruotsin vallan alla, ja sillä lailla johtaa vaikkapa suomalaisten surkeaan melankolisuuteen - jos niin väkisin halutaan tehdä. Mutta enpä ihmettelisi, jos asian tarkempi tutkiminen osoittaisi, että virren sanojen alkuperä olisikin lopulta esim. vaikkapa Saksan maalta.

Ja pistän vielä paremmaksi: sanoituksen alkuperä on heprealainen.

Tavallaan näinkin voi sanoa, sillä onhan nimittäin aivan Kirjoitusten mukaista, siis raamatullista, puhua uskovan elämästä matkana, ja jokainen aikuinen kristitty tietää, että matka on vaivalloista matamista, suorastaan rähmällään oloa! Eli omin voimin aivan mahdotonta.

Samoin tiedämme sen, että oikea Kotimaa on Taivaassa. Ja Paavalin tapaan huokaamme: ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” - muistaen kuitenkin, että Jeesus Kristus on ruumiinsa uhrilla tullut viheliäisten ihmisten Pyhittäjäksi.

Mato on vertauskuvallinen ilmaisu, ja sellaisenaan osuva.

Matohan on jotain, joka on maassa, tomuinen, eikä siitä mihinkään pääse, ainakaan omuin avuin.

Jes. 41:14: "Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki: minä autan sinua, sanoo Herra, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä."

Israelin vähäistä väkea itse Herra Jumala on puhutellut madoksi!

Varmistelen vielä, ettei minua ymmärrettäisi ihan väärin:

Kun kirjoitin, että "jokainen aikuinen kristitty tietää, että matka on vaivalloista matamista, suorastaan rähmällään oloa" - tarkoitin tietysti, että todellinen eteneminen matkalla olisi juuri sillä lailla mahdotonta - ellei tosiaan Kristus olisi tullut meille Paimeneksi ja Tieksi.

Herra siis puhutteli israelilaisia: "Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki: minä autan sinua, sanoo Herra, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä." (Jes. 41:14)

Ja ristillähän tuo toteutui todellakin! Jeesus otti juuri tuon madon osan, tullen kansan lunastajaksi.

Myös saatanaa on raamatussa kutsuttu lohikäärmeeksi ja "siksi vanhaksi madoksi".

Madon muotohan tavallaan käärmeelläkin on.

Se puuhun nostettu pronssihahmo, johon katsominen autiomaassa paransi israelilaiset, oli myös ulkomuodoltaan matelijan näköinen. Vaskikäärme. Se "mato" oli esikuva Kristuksesta, jonka haavojen kautta me olemme parannetut.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.01.2012 11:11
Tuo löytämäsi mato Jesajan kirjassa on todellakin paljon lähempänä virren 622 sanoja. (Tauno Väinölän kotityöt Raamatun parissa jääneet kesken...)

Rohkaisevia sanoja Israelin Jumalalta mitättömyydelle.

Tämä näyttää siis olevan Raamatun kielessä käytössä ollut sana, hieno löytö taas kerran!
(ja mikolta myös kotityöt..)

no tein parannusta tästä asiasta, ja löysin kuin löysinkin myös Jobin kirjasta matoja kuvaamassa ihmistä:

Job 7

Eikö ihmisen osana maan päällä ole työ ja vaiva?
Eikö hän ole kuin palkkalainen,
joka tekee raskaita päivätöitä?
2 Hän on kuin orja, joka kaipaa paahteesta varjoon,
kuin päivätyöläinen, joka odottaa palkkaansa.
3 Perinnökseni olen saanut pettymysten kuukausia,
ahdistuksen yöt ovat olleet minun osani.
4 Kun menen nukkumaan, minä ajattelen:
"Milloin voin nousta?"
Yö kuluu vitkaan,
kääntyilen levottomana aamunkoittoon asti.
5 Ruvet ja madot peittävät ruumiini,
minun nahkani halkeilee ja märkii.
6 Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni: ne päättyvät, kun lanka loppuu.

Job 25

1 Nyt suahilainen Bildad alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:

2 -- Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
hän herättää pelkoa, hänen on valta.
3 Kuka voisi laskea hänen joukkojensa määrän?
Eivätkö kaikki luodut saa valonsa häneltä?
4 Kuinka siis ihminen voisi olla oikeassa,
jos hän asettuu Jumalaa vastaan?
Kuinka naisesta syntynyt voisi olla puhdas?
5 Ei edes kuun loiste ole tahraton,
taivaan tähdet eivät ole puhtaat hänen silmissään.
6 Kuinka sitten ihminen, mato, Aadamin poika, tuo toukka?

Uudessa testamentissa taitaa olla vain tuo Jeesuksen ankara sana, jossa kadottujen ihmisten kohtaloon kuuluvat myös madot:

Ja jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvettiin, missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu'.
Markus 9:47-48

Tämän synkän kuvan Jeesus nostaa Jesajan profetiasta

Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon,
pysyvät minun edessäni, sanoo Herra,
niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän
nimenne.
23 Ja aina uudenkuun päivänä
ja jokaisena sapattina
tulee koko ihmissuku,
ja kaikki kumartuvat minun eteeni,
sanoo Herra.
24 Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden
ruumiit,
jotka ovat minusta luopuneet.
Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole,
liekki, joka niitä nuolee, ei sammu.
Jes 66

täytyy siis Jumalan Sanan valossa minun perua väitetteeni virrestä 622.

kyllä "minä vaivainen vaan, mato matkamies maan" on ihan raamatullinen kuva!

Psalmissa 22:7 inhat madot ovat kärsivän Messiaan asiaa.

Mutta muualla Vanhassa testamentissa ne liittyvät usein ihmisen erityiseen kurjuuteen, Jobin kirjaan ja haudan matoihin.

Paitsi tuo Haamulin löytämä hieno Jesajan kirjan kohta, jossa Jumala puhuttelee omaa kansaansa matona... ja lohduttaa ja rohkaisee

kuten varmaan niin monia Lapuan taisteluvirsi on rohkaissut!

tuosta tulee kyllä vähän hassu ajatus:

Kun kirjoitin, että "jokainen aikuinen kristitty tietää, että matka on vaivalloista matamista, suorastaan rähmällään oloa" - tarkoitin tietysti, että todellinen eteneminen matkalla olisi juuri sillä lailla mahdotonta - ellei tosiaan Kristus olisi tullut meille Paimeneksi ja Tieksi.
Haamul

---
et varmaan tarkoita, että Kristuksen avulla pääsemme tuohon autuaaseen tilaan, että vaivalloisesti madon lailla mataen matkaa teemme rähmällämme?

Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan (3 kieli)

2012-01-26T11:58:00.000+02:00

Kirjoittanut: Haamul, 26.01.2012 09:47
MikkoL, kirjoitit, että "toisella kotimaisella tässä siis ei ole matoa ... eländ on kurjuus ja matk on matka".

Alunperin taisi kuitenkin olla, sillä Ruotsin kirkon vanhasta virsikirjasta virrestä nro 273 löytyvät seuraavat sanat:

4. Jag usle mask och vandringsman På tunga
levnadsvägen, Jag söka vill mitt rätta land, I
bön och möda trägen. Här har jag ingen säker
ort, Men bortom mörka gravens port Min fristad
är belägen.

5. Mitt rätta hem i himlens höjd Och icke här
jag finner, Ty världen med sin falska fröjd Som
blomstret snart försvinner. Mitt liv en skugga
är, en dröm, Bortlöper hastigt som en ström,
Som regn i jorden rinner.

Oletettavaa on siis, että suomalaisen virren mato on suora käännös ruotsinkielisestä versiosta.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.01.2012 10:02
kiitos korjauksesta, Haamul.

tämä on mielenkiintoista

olisiko tässä tullut moka Tauno Väinölälle, jonka tekstistä toisen kotimaisen otin

"Jag eländ’ matk och vandringsman"

vai olisko svenssonit korjanneet vanhan virsikirjan värssyn siistimmäksi, kuten tapansa on?

Virsirunoilija käyttää tässä Psalmin 22 kuvaa, kärsimyspsalmista joka liittyy erittäin olennaisesti Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan Golgatalla.

koska hän ottaa vapauden ja asettaa tuon "mato" jakeen kuvaamaan kristityn vaellusta, syntyy itse asiassa virheellinen perus-suomalainen ihmiskuva.

ei Jeesus ollut "mato" mutta Hän oli sitä ristillä, alennuksensa pohjalla julkisesti häpäistynä

virsirunoilija ei siis ole aivan tarkkana käyttäessään Psalmin kuvaa

Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
Ps 22:7

Määritelmät
Substantiivit
1.(ålderdomligt, djur) mask
sanakirja sanoo, että makt on vanha ilmaus madosta

Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan (2 Haamul)

2012-01-26T11:56:00.000+02:00

Kirjoittanut: Haamul, 25.01.2012 10:53

2. Kor. 5:
1 Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2 Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
3 sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
4 Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
5 Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
6 Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
7 sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
8 Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.

Ilman Kristusta tosiaan on niin, että ihminen (olipa kuka tahansa) ei ole maan matosta korkeammassa tilassa.

Saarn.3:
16 Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
17 Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.
18 Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään, että he omassa olossaan ovat eläimiä.

Mutta Kristuksessa uskovat ovat Jumalan lapsia, Kristuksen veljiä ja sisaria.

Tämä on maksanut sen, että Ylhäinen Kaupunki Kristuksessa syöstiin maan tomuun, jotta Hän tuli meille tieksi. Tieksi kurjien kulkea.

Jes. 26:
4 Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on iankaikkinen kallio.
5 Sillä hän on kukistanut korkealla asuvaiset, ylhäisen kaupungin, hän painoi sen alas, painoi maan tasalle, syöksi sen tomuun asti.
6 Sitä tallaa jalka, kurjan jalat, vaivaisten askeleet.
7 Vanhurskaan polku on suora, sinä teet vanhurskaan tien tasaiseksi.

Tuo maahan syösty ylhäinen kaupunki voidaan nähdä taivaallisena Jerusalemina, joka Kristuksessa laskettiin alas. Ja se syöstiin aivan maan tomuun asti, kun Herra heitti Hänen päälleen kaikkien meidän synnit.

Mutta samalla se merkitsi sitäkin, että maahan tomuun syöstiin myös saatana.

Kun nimittäin Kristus, tultuaan lihaan eli ihmiseksi, alkoi lihassa (ihmisissä) vaikuttaa myös opetuslastensa kautta maan päällä, Hän ilmaisi nähneensä "saatanan lankeavan alas".

Itseään ylhäisenä pitänyt saatana ei kuitenkaan asettanut selkäänsä Tieksi kurjien kulkea, vaan Kristus sen teki.

Jes. 51:
22 Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
23 Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.

Herra Jeesus tuli Jumalan kansalle Tieksi luvattuun maahan.

Emme kuitenkaan ole vielä perillä, vaan vasta matkalla. Ja vaikka uskomme pääsevämme uskovina perille, eipä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Ja erityisen selvästi sen havaitsee kohdatessa niitä, "joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva".

Hän on Jumalan kuva, ja me itsessämme olemme saviastiat, joiden sisällä on Aarre.

Toki Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, mutta millainen Jumalan kuva Aadam tekoineen on - sen tietänemme.

Itse saviastia taitaa pysyä saviastiana niin kauan, kuin elämme tässä ajassa.

Tosiaan esim. tuossa Paavalin 2. Kor. 5:n jakeissa 1-8 on mielestäni samaa henkeä kuin virressä "Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan".

Eipä tämä aihe ole täällä esillä läheskään ensimmäistä kertaa.

Minua ihmetyttää hiukan asenne, että itsensä vaivaiseksi vaeltajaksi kokemuksestaan kertoja luokitellaan tekohurskaaksi teeskentelijäksi.

Johdonmukaisuuden nimissä täytyisi kai sitten sanoa, että Paavalikin oli aikamoinen surkeuden teeskentelijä, aika ajoin. (Tosin esim. Room. 7:kin on täytynyt selittää kumotuksi Room. 8:lla, etten voisi vedota Paavaliinkaan.)

Niin, mitä tämäkin on olevinaan:

"ah niin nöyrää ja harrasta, kun se puetaan kristillisyyden huiviin ilman kravattia!"

No, epäilemättä minuakin pidetään teeskentelijänä. Mutta ei se minua vahingoita. Vaikka olen luopunut huivista ja kravatista, silti koen silti aivan aidosti omakseni tämänkin virren:

http://www.youtube.com/watch?v=uXIaQ-r6y-U

Itsessän´ oon huono kyllä
morsiameks sinulle,
mutt´ sun armopukus yllä
olen lumivalkoinen.
Olen niinkuin puhtain lilja
tarhass´ oivan tarhurin,
olen taivaan kallis vilja
armost´ armaan Mestarin.

Joh. 12:ssa Jeesus sanoo sen hetken tulleen, jolloin Ihmisen Poika kirkastetaan.

Mutta Johanneksen (Joh. 12) mukaan Kristuksen tultua on käynyt toteen myös Jesajan 53. luvun profetia, joka alkoi kysymyksellä: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"

Johannes muistuttaa myös Jesajan selittäneen, miksi Ristin Sanaa ei uskota.
Jesaja myös selitti, miksi evankeliumia ei uskota: Sentähden, että Herra on "sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi".

Mutta Jesaja oli nähnyt Kristuksen kirkkauden ja puhui tosiaan Kristuksesta. Jesaja tiesi, miltä Hän ihmisen silmissä näytti, mutta Jesajalla oli armolahja nähdä paremmin.


Ja millainen muoto tällä Jesajan näkemällä Herran Palvelijalla oli? Millaiseen muotoon Hänen kirkkautensa oli kätkettynä. Jesaja sanoo:
"Ei ollut Hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme Hänet, mutta ei ollut Hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet."


Ja Joh.13:ssa Johannes jo kertookin jotain hyvin tärkeää siitä, miten Ihmisen Poika tuli kirkastetuksi:
"Niin hän (Juudas Iskariot), otettuaan sen palan, meni kohta ulos; ja oli yö. Kun hän oli mennyt ulos, sanoi Jeesus: 'Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu Hänessä. Jos Jumala on kirkastettu Hänessä, niin kirkastaa myös Jumala Hänet itsessään ja kirkastaa Hänet pian.'" (Joh. 13:30-32)


Mistä me, jotka koemme itsemme liian himmeiksi tähdiksi Jumalan taivaalla, saamme valoa ollaksemme valona maailmassa?

Se valonlähde ei ole kukaan muu kuin Kristus. Kun Hänen Sanansa valo saa loistaa sydämiimme, on toteutuva Jumalan sanoma ”Loistakoon valkeus pimeydestä”. Niin uskovat heijastavat Kristuksen armokasvoista loistavaa valoa.

Kirkasta, oi Kristus, meille
ristinuhri Golgatan,
josta meille langenneille
loistaa sydän Jumalan.
Uskon silmä kiinnitä
aina kohti ristiä.

Itseämme emme voi julistaa, eikä meidän tarvitsekaan. Mutta me julistamme Herraa Jeesusta, ja tahdomme olla ihmisten palvelijoita Hänen tähtensä.

Tahdommehan!

Herra, vaikuta meissä se, että Sinun hyvä tahtosi tapahtuisi! Amen.

Herrani, armahda, ohjaa ja taivuta,
minne ja milloinka tahtosi vie.
Neuvoilla Henkesi valaise mieleni.
Tee, Jeesus, rakkaaksi ristisi tie.

Keskustelua

2012-01-25T10:44:00.001+02:00

Tiedoksi vain näin, että blogissa "Hermeneuttinen haaksirikko vai Nokka tuuleen" (linkki) on syntynyt vilkasta keskustelua asioiden totuudellisuudesta.

Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan

2012-01-25T08:26:00.001+02:00

Minä mato
Toin Nettiruukkuun tämän virren 622, siihen alunperin kuuluneen virren 304 sekä Psalmin 22, josta tuo "mato" ilmaus tulee.

Laitoin näkyville Suomen ev.lut. kirkon virsikirjan kotisivuilta Tauno Väinölän erinomaisen syvällistä ja hienoa tekstiä näistäkin virsistä.

I like this Tauno man.

Huomasin samalla, että Väinölä on saanut kansanedustaja Timo Soinilta vuoden 2008 kristillinen kirja palkinnon. Hyvä Timo!

Lapuan taisteluvirsi sisältää tuon kuuluisan värssyn osan

"minä vaivainen vaan, mato matkamies maan"

Tuntematon ruotsalainen runoili
"Jag eländ’ matk och vandringsman"

toisella kotimaisella tässä siis ei ole matoa ... eländ on kurjuus ja matk on matka.

olisiko tuo ensimmäisellä kotimaisella "minä kurjuuden matkaaja ja vaellusmies" tms.

Ilmaus "mato matkamies maan" on siis aidosti suomalainen!

meidän perustaviin kansallisiin luonteenpiirteisiimme näyttää kuuluvan pysyvä alemmuudentunto

"enhän mie mittään, enhän mie kukkaan, ei mua oikeestaan olekaan"

ah niin nöyrää ja harrasta, kun se puetaan kristillisyyden huiviin ilman kravattia!

tai körttipukuun, jos joku niitä vielä käyttää, tai muuten vaan hurskaan suomalaisen uskovan henkiseen rakenteeseen.

"minä vaivainen vaan, mato matkamies maan"

liero, aika inha mudassa liikkuva niljakas ja mitätön otus.

Sinä myös!
"vaan sinä myös, vaivainen mato matkamies maan!"

suomalaiseen kansalliseen luonteeseen näyttää kuuluvan olennaisesti kateuden kuolemansynti.

samalla, kun hiljaa ja katse painuneena emme oo mittään tai oomma vaan kuin mitätön maan matonen

pidämme huolen siitä, että sinäkään et ole mittään tai että sinäkin olet vain mitätön maan matonen

vaikka kuvittelet jottain olevasi, jottain tietäväsi, jottain ymmärtäväsi, jottain uskovasi

yksi paskiainen, mudassa kiemurteleva matonen sinä siinä kuin minäkin.

ja muista se!

Ps 22
No mutta!

onhan tämä raamatullinen ilmaus, kuten Tauno Väinölä muistuttaa - Psalmista 22.

Luetaan me kaikki maan matoset Psalmi 22.

Se on järkkyttävä kärsimyspsalmi, jota Jeesus Nasaretilainen rukoili kuollessaan ristillä.

"Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit"

Eli, eli lama sabaktani

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään.
2. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
3. Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.

Raamatun ihmiskuva on erittäin realistinen, totuudellinen, eikä edes kuningas Daavid saati poikansa Salomo pääse siitä valosta pakoon.

Aadamista ja Eevasta puhumattakaan.

Pietari, Saulus Tarsolainen...

ei kunnian kukko niin yksisilmäisesti laula yhdellekään ihmiselle

Jeesus Nasaretilainenkin kysyi valppaasti "miksi kutsut minua hyväksi?"

ja jatkoi arvoituksellisesti...

:-)

Hyvä Jumala
Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli juoksujalkaa, polvistui hänen eteensä ja kysyi: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?"

Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu."
Markus 10:18-19 KR 1992

Tästä Markuksen evankeliumin kohdasta (myös Mt 19:16, Lk 18:19) joku älypää on vetänyt johtopäätöksen

"Jeesus ei siis pitänyt itseään Jumalana"

ja asettuu vastustamaan Nikean kirkolliskokouksen uskontunnustusta pyhästä Kolminaisuudesta.

Esimerkiksi Jehovan todistajat.

Mutta...

Entä, jos tuossa Jeesuksen sanassa ei olekaan ajatuksena "en ole Jumala"

vaan päinvastoin!

"miksi kutsut minua hyväksi"

"ainoastaan Jumala on hyvä"

kumarrat minua, pidätkö siis minua Jumalana?

Galilean kylähullu?
Jeesus ei todellakaan kulkenut ympäri kuin vaivainen mato matkamies maan.

Toki halveksittuna, hylättynä, jota emme minään pitäneet.

Paljolti kuten tänään.

Sukulaisetkin pitivät Galilean kylähulluna, josta dosentti Myllykoski myös kovin pitää.

Mutta kaikki Uudessa testamentissa kertoo siitä, että Jeesus Nasaretilaisella on varsin hyvä itsetunto.

Erittäin eheä ja vahva persoona, ei mikään suomalaisen perikateuden ja perialemmuuden perikuva.

Jeesus on esimerkkinä aidosta nöyryydestä, joka ei sisällä tuota "sinä p..leen lähimmäinen luulet olevasi muuta kuin tämmöinen mato kuin minä"

vaan päinvastoin, Jeesus edustaa tervehdyttävää, hoitavaa, rakastavaa aitoa ihmisyyttä, joka voi meidätkin nostaa madon kuopasta.

Golgatalla
Psalmi 22 kuvaa erityistä tilannetta.

Jeesus on varmaan jo lapsena oppinut psalmeja ulkoa, ehkä kaikki ne (mikä on hyvä idea!)

Kuoleman hetkellä kun kaikki voimat ovat valuneet, ristin naulojen tuskat hirveät ja aurinko paahtaa ja kärpäset silmissä ja pilkkahuudot kaikuvat...

ei jaksa paljon enää aivot toimia

mutta lapsuudesta asti tuttu Psalmi 22 on huulilla ja sydämessä rukouksena.

"minä olen mato enkä ihminen"

Psalmi asettaa rinna, vertaa Jumalaa ja kärsivää ihmistä.

"SINÄ olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret.

Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet."

"Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.

Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua:

"Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"

Ihmisen ilkkumista
Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittämällä niistä arpaa.

Sitten he jäivät sinne istumaan ja vartioivat häntä.

Hänen päänsä yläpuolelle he kiinnittivät kirjoituksen, josta kävi ilmi hänen tuomionsa syy:

"Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."

Yhdessä Jeesuksen kanssa ristiinnaulittiin kaksi rosvoa, toinen hänen oikealle, toinen hänen vasemmalle puolelleen.

Ohikulkijat pilkkasivat häntä. Päätään nyökyttäen he sanoivat: "Sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä!"

Ylipapit yhtyivät hekin pilkkaan yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan. Onhan hän Israelin kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan -- pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika."

Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan.
Mt 27:35-44 KR 1992

Viimeinen kiusaus
Huomaa, kuinka Matteuksen evankeliumissa olevan ylipappien pilkkavirsi ja ivalaulu Golgatalla viittaa suoraan Psalmiin 22.

"Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan.

a.
Onhan hän Israelin kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen.

b.
Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan -- pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt!

Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika."
Kirjoittanut: MikkoL, 25.01.2012 08:03

Vaikka Raamattu ei niin sano, voimme kuitenkin tässä nähdä rivien välissä näkykmättömän sielunvihollisen, Perkeleen vauhdissa.

Kuten siellä autiomaassa Jeesuksen kiusauksissa Perkele vetoaa pyhään Raamattuun, joka on Jeesukselle auktoriteetti.

Nytkin ylipappien suun kautta Perkele muistuttaa, mitä Psalmissa 22 on kirjoitettu.

"Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret. Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet."

Astu alas ristiltä, niin kaikki uskovat, että olet Jumalalle mieluinen!

Eli, eli, lama sabaktani
Kärsimyksen ja kuoleman kauhun syvimmällä hetkellä Jeesus valitsi toisen tien.

Ei ihmisten kunniaa, ei todistelua, että Jumalan Sana on totta - katsokaa nyt!

Vaan hirveä huuto

"eli, eli, lama sabaktani"

Miksi minut hylkäsit?

mitä olen tehnyt, missä menin vikaan, miten rikkonut Isän tahtoa, että vaikka huudan sinua avukseni, sinä et minua pelasta?

Jeesus huusi kauheimman huudon, mitä ihminen voi huutaa

"Jumalani, miksi minut hylkäsit"

Isän sydän murtui.

Perkeleen pää meni murskaksi.
Kirjoittanut: MikkoL, 25.01.2012 08:07

Lapuan taisteluvirsi tosiaan!

mutta toisella tavalla, kuin ajattelemme.

osana ihanaa virttä

O Jesu Christ, du nådenes brunn

"Mun Herrani Kristus, sä Lunastaja, sä autuuden elävä lähde."

Psalttari 22

2012-01-25T08:19:00.004+02:00

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään.

2. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.

3. Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.

4. Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.

5. Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.

6. Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.

7. Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.

8. Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.

9. Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.

10. Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.

11. Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

12. Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,

13. Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.

14. Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.

15. Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.

16. Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.

17. Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.

18. Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.

19. He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.

20. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!

21. Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.

22. Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.

23. Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.

24. Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!

25. Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin
se häntä huusi, kuuli hän sitä.

26. Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.

27. Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.

28. Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.

29. Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.

30. Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.

31. Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.

32. He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.

Biblia 1776

2012-01-25T08:18:00.001+02:00

Virsi 304
1.
Oi Jeesus Kristus, autuuden
ja armahduksen lähde,
nyt kuule pyyntö syntisen
lunastustyösi tähden.
On Vapahtaja nimesi,
sen turvin tohdin eteesi
sydämen tuskan tuoda.

2.
Jo syntymästä syntinen
ja turmeltunut aivan
vain rangaistuksen ansaitsen
ja kuoleman ja vaivan.
Puun kielletyn söin hedelmän,
menetin onnen, elämän.
On siinä synnin palkka.

3.
Nyt kiitos, armon ruhtinas,
kun uhrin täyden annoit
ja puolestamme, laupias,
myös tuomiomme kannoit.
Pois pyyhit kaikki syntimme,
kun verelläsi maksoit ne.
Tie taivaaseen on auki.

4.
Oi Jeesus, lippu elämän
on sinun kädessäsi.
Sait kantaa tuskan hirveän,
sait voiton ristilläsi.
Puu kielletty toi turmion,
vaan ristinpuu toi sovinnon.
Sielumme haavat hoidat.

5.
Nimesi tähden minua
nyt auta parannukseen.
Suo, että tunnon vaivoissa
turvaan vain armahdukseen.
Sinua tahdon rakastaa
ja armon voimin vaeltaa,
sinulle elää, kuolla

Ruotsalainen 1656.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. Julius Krohn 1880,
komitea 1937, 1984.

O Jesu Christ, du nådenes brunn

Virsi Oi Jeesus Kristus, autuuden on ruotsalainen arkkivirsi 1600-luvun puolivälistä.

Se suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaan eli Vanhaan virsikirjaan, johon muuten tuli yli 40 uutta ruotsalaista virttä.

Tämän kansanomaisen syntiinlankeemus- ja lunastusvirren tekijää ei tiedetä.

Virsi mainitsee kaksi puuta: "Puu kielletty toi turmion, / vaan ristinpuu toi sovinnon."

Tämä kahden puun välinen jännite on virsirunouden vanhaa perinnettä.

Niinpä se esiintyy antiikin viimeiseksi runoilijaksi sanotun Venantius Fortunatuksen virressä "Nouse mieli, käänny kieli" (93), vaikkakin se kohta puuttuu suomennoksesta.

Virsi alkoi edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa näin: "Mun Herrani Kristus, sä Lunastaja, / sä autuuden elävä lähde." Miksi runomitta on muuttunut ja rytmin eloisuus samalla kadonnut?

Virressä oli alkuaan 11 säkeistöä; määrä väheni nykyiselleen vuoden 1938 virsikirjassa, jossa virsi myös jaettiin kahdeksi.

Kolmesta loppusäkeistöstä tuli virsi "Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan" (622).

Virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen ei enää ilman muuta huomaa.

Nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä on nimittäin saatettu yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa. Joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui, tavujen lukumäärä väheni ja säkeistöt niin muodoin lyhenivät. (Virren 622 sävelmä on kansantoisinto samaisesta koraalista.)

Tauno Väinölä

Puu kielletty toi turmion,
vaan ristinpuu toi sovinnon.
Sielumme haavat hoidat.

Nimesi tähden minua
nyt auta parannukseen.
Suo, että tunnon vaivoissa
turvaan vain armahdukseen.

Sinua tahdon rakastaa
ja armon voimin vaeltaa,
sinulle elää, kuolla

Minä vaivainen vaan, mato matkamies maan

2012-01-25T08:13:00.003+02:00

Virsi 622

1.
Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan,
monet vaellan vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsiä saan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, matkalla en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.

2.
Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
joka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.

3.
Tämä ruumis kun kylmäksi jäähtyvä on
ja kun kuolema silmäni sulkee,
ilo taivaassa lahjoita loppumaton,
pyhät minne sun tielläsi kulkee.
Isä, Poika ja Henki, sun kunniatas
joka paikka on täynnä ja kirkkauttas.
Sinun kiitos ja kunnia. Aamen.

Ruotsalainen 1656.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. komitea 1937, 1984.

Jag eländ’ matk och vandringsman
Tauno Väinölä kertoo:

Virttä sanotaan Lapuan taisteluvirreksi. Se liittyy Suomen joukoille voittoisaan Lapuan taisteluun 14.7.1808 – mutta millä tavalla, siitä on erilaisia kertomuksia.

Toisten mukaan virsi veisattiin ennen taistelua, mutta uskottavammalta tuntuu se kuvaus, joka sisältyy esim. Erkki Kurki-Suonion kirjaan Viikon virsi.

Taistelun päätyttyä uupuneet soturit leiriytyivät nuotioiden ääreen. Silloin kerrotaan jonkun miehen virittäneen tämän virren, johon sitten yksi toisensa jälkeen liittyi.

"Taisteluvirreksi" tätä virttä ei itse asiassa voi lainkaan luonnehtia.
Se on virsi elämän katoavaisuudesta ja iankaikkisen elämän toivosta.
Sen kuvakieli on kaunista.

Tosin "mato" ei ole kaunis kuva ihmisestä, mutta sekin pohjaa Raamattuun: "Mutta minä olen maan mato…" (Ps. 22:7).

"Elo täällä kuin unta ja varjoa on", kuohuvan kosken lailla levotonta, "veden lailla se hiekkahan haihtuu".

Mutta toivotonta sen ei tarvitse olla. Niinpä "sinne kiirehdin, missä on toivoni maa". Virsi huipentuu Kolminaisuuden ylistykseen.

O Jesu Christ, du nådenes brunn

Alun perin kyseessä on loppuosa tuntemattoman ruotsalaisen runoilijan virrestä "Oi Jeesus Kristus, autuuden ja armahduksen lähde" (304), jossa alkuaan oli 11 säkeistöä.

Sen jakaminen kahdeksi virreksi toteutui vuoden 1938 virsikirjassa.

Nykyisellään ei ehkä ilman muuta ymmärrä virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen, sillä edellisen säkeistöt ovat selvästi lyhyempiä kuin jälkimmäisen. Tapahtui nimittäin niin, että nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä saatettiin yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa: joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui ja tavujen lukumäärä väheni.

Virren 622 herkästi kuvioiva sävelmä on Lapualta muistiin merkitty kansantoisinto samaisesta koraalista. Se on juhlavan kaunis, todellinen aarre.

Tauno Väinölä
”Virsikirjamme virret”

Tauno Väinölä ja Timo Soini

Vuoden kristillinen kirja 2008 -kilpailun voittaja on selvinnyt.

Kansanedustaja Timo Soini valitsi 10 loppukilpailuun selvinneen teoksen joukosta voittajaksi Kirjapajan kustantaman teoksen Virsikirjamme virret.

Kirjan kirjoittaja filosofian maisteri Tauno Väinölä on arvostettu hymnologi, joka on tutkinut virsiä vuosikymmenien ajan.

Hänet tunnetaan virsitietouden kerääjänä ja jakajana, joka on kirjoittanut virsistä muun muassa Kotimaa-lehteen.

Hän on osallistunut nykyisen, vuonna 1987 käyttöön otetun, virsikirjan valmisteluun virsikirjakomitean tekstijaoston jäsenenä.

Timo Soini perustelee valintaansa mm. seuraavasti:

"Tauno Väinölän teos on tarpeellinen ja varmasti kristikansan salaisesti, ehkä tiedostamattakin kaipaama tietopaketti virsistä ja niiden taustoista. Teksti on luettavaa, sujuvaa, ymmärrettävää ja omaksuttavaa. Toivon ja myös uskon, että tämä Väinölän teos paitsi löytää asemansa opas- ja ohjekirjana mutta myös meidät tavalliset virrenveisaajat, jotka kaipaamme turvaa, lohtua ja iloa. "

Yleisöäänestyksen voittajaksi valittiin Tapio Puolimatkan Usko, tiede ja evoluutio, Kustannus Oy Uusi Tie, toiseksi sijoittui Päivi Niemen Itsetunnon rakennuspalikoita, Päivä Osakeyhtiö, kolmanneksi Eero Huovisen teos Avoin taivas, WSOY.
Kirjapaja

Inkarnaatio ja sinä

2012-01-24T20:41:00.003+02:00

    Vielä yksi kirjoitus tähän pieneen sarjaan isosta asiasta.

    Aloitimme sieltä kaukaa, profeetta Jesajasta ja keisari Augustuksesta. Neitsyt Maria.

    2000 vuotta sitten.

    Mutta eivät asiat sinne jääneet, vaan jatkoimme Herran pyhän ehtoollisen kertaamisena, luterilaista ja kalvinistista näkemystä. Reaalipreesenssiä, Kristuksen totista läsnäoloa leivässä ja viinissä.

    Vaan eivät asiat sinne jääneet, kirkkopyhään...

    Inkarnaatio ja sinä.

    Sen lähemmäksi ei voi enää tulla kukaan eikä mikään!

    Inkarnaatio, tulla lihaksi.

    Sana tuli lihaksi silloin.

    Sana tulee lihaksi tänään.

    Vesa-Matti Loiri laulaa "sydämeeni joulu tee"

    Kristus lapsi syntyy sydämessäsi.

    Ei jää sylivauvaksi vaan kasvaa, enenee, ja sinun tulee vähetä, kuten Johannes Kastaja sanoo.

    Kristus tulee sinuun.



    ehkä sanot "no miquel, oletko aivan varma asiastasi. ei meillä päin noin saarnata."

    eikö?

    Kristus sinussa, kirkkauden toivo.

    ja vielä

    Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä, tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa!


    Kol 1:27
    Gal 4:19



    Kristus saa muodon sinussa.

    Sana tulee lihaksi.

    Sana sulautuu sinuun uskossa.

    Sinä alat tehdä niitä tekoja, joita Jeesus teki ja suurempiakin.

    Inkarnaatio ja sinä.

    Sen lähemmäksi ei kukaan eikä mikään voi sinua tulla.

    Jumala sinussa.



    Et sinä silti ole Jumala, älä huoli!

    Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, ...
    Room 8:10


    Virsi 756
    Oi saavu jo, Immanuel,
    ja täytä toivo kansojen.
    Käy, Kuninkaamme, päälle maan,
    näin riennä meitä auttamaan.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi viisautta Herran suun,
    sen voima voittaa kaiken muun.
    Loit maan ja taivaan kaikkineen,
    tie neuvo meille viisauteen.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi pyhä armon Jumala,
    lain annoit Siinainvuorella.
    Opeta meille tahtosi,
    johdata tiellä armosi.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi verso suvun Daavidin,
    luo valoasi kansoihin.
    Me syvyydestä huudamme:
    Pois ota raskaat kuormamme!
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi päästä, avain Daavidin,
    myös meidät taivaan saleihin.
    Oi, avaa kuolon vankila,
    sen vangit valoon johdata.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi vanhurskauden aurinko,
    oi aamunkoitto, nouse jo.
    Ikuinen valo loistava,
    pois yö ja tuska karkota.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Oi hallitsija kansojen,
    tuo rauha maahan ihmisten.
    Oi, luotujasi armahda
    ja kansaksesi rakenna.
    Jo riemuitkaa!
    On Luojamme
    nyt Kristuksessa kanssamme.

    Latinalaisista 800-luvun antifoneista.
    Suom. Mikael Agricola 1544.
    Uud. suom. Niilo Rauhala 1995.

Inkarnaatio ja Herran Pyhä Ehtoollinen

2012-01-24T08:41:00.000+02:00

Inkarnaatio on latinaa ja tarkoittaa "tulla lihaan" - voisimme ehkä sanoa suomeksi "tulla lihaksi" elis "lihaksituleminen".

Tämä on ainoastaan Johanneksen evankeliumin alussa oleva sana, jota sen enempää Luukas kuin Matteus eivät käytä Neitsyt Mariasta kertoessaan. Se ei tietääkseni esiinny myöskään muualla Uudessa testamentissa.

Johanneksen evankeliumi ei kerro Jeesuksen syntymästä mitään. Mutta Johanneksen evankeliumin avaus kertoo silti Jeesuksen syntymästä - hyvin paljon!

Καὶ ὁ Λόγος σὰρξ ἐγένετο καὶ ἐσκήνωσεν ἐν ἡμῖν, καὶ ἐθεασάμεθα τὴν δόξαν αὐτοῦ, δόξαν ὡς μονογενοῦς παρὰ πατρός, πλήρης χάριτος καὶ ἀληθείας.
Joh 1:14

Sana tuli lihaksi
Kreikaksi tuo valtaisa ilmaus on Logos sarks egeneto

tässä ei olisi hyvä käännös "tuli lihaan" vaan Sana tuli nimenomaan lihaksi!

"lihallistui" vaikka emme tahdo lihallisia olla ...

ei niin, että Sana, Logos, tuli jotenkin asumaan lihaan, kuten jokin älyllinen sielu ruumiiseen kreikkalaisessa ajattelussa.

vaan ihan lihaksi.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Joh 1:14

et Verbum caro factum est et habitavit in nobis et vidimus gloriam eius gloriam quasi unigeniti a Patre plenum gratiae et veritatis

latinaksi ilmaus on Verbum caro factum est jossa on sävy "Sana tehtiin lihaksi"
factum, faktori, tehdas... :-)

Herran Pyhä Ehtoollinen
Herran Pyhä Ehtoollinen on juuri sitä.

Herran Jeesuksen Kristuksen itse asettama, Hänen käskynsä omilleen.

pyhä, Jumalalle erotettu, kristillisen uskon sydämen sykettä.

Ehtoollinen on vanhaa suomea ja tarkoittaa yksinkertaisesti "ehtoolla syötävä ateria"
Nykysuomeksi tuo olisi siis Herran pyhä Illallinen.

muistamme toki, että Jeesus asetti Ehtoollisen juutalaisen pääsiäisaterian aikana, joka syötiin illalla.

Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen:
"Ottakaa, tämä on minun ruumiini."
Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi:
"Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta.

Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa."
Markus 14:22-25 KR 1992

Mutta kuin he söivät, otti Jesus leivän, ja kiitti, mursi ja antoi opetuslapsille, ja sanoi: ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.
Ja hän otti kalkin, ja kiitti, antoi heille ja sanoi: juokaat tästä kaikki; Sillä tämä on minun vereni, sen uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.

Mutta minä sanon teille: en suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.

Ja kuin he olivat kiitosvirren veisanneet, menivät he ulos Öljymäelle.
Matteus 26:26-30 Biblia 1776

Sakramentti
Sacramentum, sakramentti, on Kristuksen kirkon aarre.

Katolisilla ja ortodokseilla niitä taitaa olla pyhä seitsemän?

Mutta uskonpuhdistajamme Martti Luther opetti, että vain se on sakramentti, josta on Jeesuksen käsky ja jossa on Jumalan Sana ja aine yhdessä.

Näin protestanteilla on kaksi sakramenttia,

kaste - Jeesuksen käsky ja vesi
ehtoollinen - Jeesuksen käsky ja viini ja leipä

Luther opetti edelleen, että koska ripistä on Jeesuksen käsky, mutta siinä ei ole ainetta, rippi on puolisakramentti.

Lutherin opetus ehtoollisesta
Lutherin seuraajien joukko jakaantui tässä jyrkästi kahtia, ja syntyi luterilaisten ja kalvinistien välinen ammottava kuilu.

Luterilaiset ovat ehtoolisen asiassa lähempänä katolisia kuin kalvinisteja.

Martti-setä sanoi, että asia on niin kuin Jeesus sanoo:
tämä on minun ruumiini
tämä on minun vereni

Ehtoollisessa leipä ja viini ovat Jumalan Sanan kanssa ja uskova nauttii Kristuksen ruumiin ja veren todellisesti.

tästä käytetään latinasta tulevaa ilmausta "reaalipreesens", realistisesti presenssi, todella läsnäoleva.

siis leipä ON Kristuksen ruumis
viini ON Kristuksen veri

näin tietääkseni opettavat myös katoliset ja ortodoksit
katoliset oikein kilauttavat kelloa kun "leivän ja viinin olemus" ehtoollisliturgian aikana muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi
tästä he käyttävät ilmausta "transsubstantiaatio", olemuksen muuttuminen.

Luterilaiset tunnustuskirjat asiasta kovin juttelevat, mutta taitaa olla käytännössä näin myös luterilaisessa kirkossa

siellä kirkon sakastissa on puteli punaviiniä ja diakonissalaitoksen tekemiä symbolisia leipiä, joita öyläteiksi kutsutaan.

ne ovat viiniä ja leipää.

mutta Herran pyhän Ehtoollisen asetussanojen aikana ne "muuttuvat" ja ehtoollisvieraille jaetaan Sana ja aine.

hyvään tapaan kuuluu, että Sanalla ja rukouksella pyhitetyt ehtoollisaineet hävitetään eikä niitä jätetä roikkumaan, viini juodaan ja leipä syödään.

Calvinin opetus ehtoollisesta
Ranskalainen lakimies Jean Calvin ei ollut samanlainen hengenmies kuin augustinolaisluostarissa kasvanut Martti Luther.

Hänen järkensä sanoi, että eihän ääretön Jumala voi mitenkään mahtua äärelliseen.

finitum non capax infinitum

Sanoohan jo talonpoikaisjärki sen.

Ja miten Kristus voisi olla ruumiina ja verenä läsnä sadoissa kirkoissa eri puolilla maailmaa?

Kalvinistit opettavat sen tähden toisella tavoin kuin luterilaiset, katoliset ja ortodoksti.

Ehtoollinen on merkki, symboli, viittaus Kristukseen, joka on jumalanpalveluksessa läsnä.

"Tehkää tämä minun muistokseni"

Vapaat suunnat
Lukuisat uskonpuhdistuksen kipinästä syntyneet vapaat kristilliset suunnat ovat omaksuneet kalvinistisen näkemyksen ehtoollisesta.

ja kasteesta.

muistakaamme myös, että maailmassa on tänään lukumääräisesti enemmän Jean Calvinin kuin Martti Lutherin opetuksen seuraajia.

Inkarnaatio ja Ehtoollinen
Johanneksen evankeliumin "Sana tuli lihaksi" ja Herran pyhän Ehtoollisen välillä on syvä sisäinen yhteys.

Johannes ei kirjoita "Sana tuli lihaan"

Jeesus ei nimittäin ole ihminen, johon jumaluus jotenkin tuli.

Tämä on hankala kysymys, joka johti erittäin suuriin ja repiviin riitoihin Kristuksen kirkossa - kuka Jeesus on?

Areioksesta olemma puhuneet.

Kun sitten Nikeassa päädyttiin torjumaan Areios ja muotoiltiin oppi pyhästä Kolminaisuudesta, on vain yksi Jumala, joka on Isä, Poika ja Pyhä Henki.

nousi kysymys, miten Jeesus on Jumala ja ihminen...

tähän Uusi testamentti ei anna selkeää yhtenäistä opillista vastausta.

Kristuksen kirkko haki oppia Herrastaan satoja vuosia ja riiteli asiasta... ja riitelee yhä!

Sakari Häkkiselle tämä ei hänen sanojensa mukaan ole mikään ongelma. Hyvä niin.

Calvinin oma reformoitu kirkko ja siihen liittyvät etenkin amerikkalaiset vapaat suunnat, kuten helluntailaisuus ja vapaakirkko, monet karismaattiset suunnat...
järkeilee, ja päätyy sitten oppiin, jonka mukaan leipä ja viini ovat merkkejä, symboleja, taivaassa Isän oikealla puolella istuvasta Kristuksesta.

"tehkää se minun muistokseni" - muistoateria, uskovien perheateria, yhteisen rukouksen ja anteeksiantamuksen ateria.

Jeesuksen ruumis ja veri, joita leipä ja viini symbolisoivat.

Kalvinistit kyllä hyväksyvät Khalkedonin ekumeenisen kirkolliskokouksen kaavan, että Jeesus on 100% Jumala ja 100% ihminen.

Mutta tämä ei saa muotoa opetuksessa ehtoollisesta.

vaikka Jeesuksen ruumis on "äärellinen" eli miten tässä tapauksessa finitum capax infinnitum, äärellinen voi sisältää äärettömän?

mitäs järki tähän sanoo?

Martti Luther taisteli koko elämänsä Calvinin opetusta vastaan, ja kamppailu oli suorastaan veristä.

Hän piti kynsin ja hampain kiinni siitä, että

"tämä on minun ruumiini"
"tämä on minun vereni"

Leipä ja viini OVAT TODELLISESTI Kristuksen ruumis ja veri.

Ehtoollisella kristitty ottaa uskossa vastaan Jeesuksen ruumiin ja veren.

Ei vain jotain, joka niitä symbolisoi, on niistä merkkinä.

Samaten Marian kohdussa sikisi Jumala ja ihminen.

Jeesus ei ole ihminen, jossa asuu Jumala.

Jeesus ei ole merkki, symboli, Jumalasta.

Jeesus ON TODELLISESTI Jumala.

Khalkedonin kristologia
Kreikkalaisten kieli ja järki ei riittänyt tämän käsittämiseen, mikä Sakarillemme on niin helppoa.

He pysähtyivät häkeltyneinä täydellisen paradoksin äärelle, ja antoivat vain joukon negaatioita.

Khalkedonin isät sanoivat "emme tiedä, emme osaa sanoa, miten Jeesus Kristus on Jumala ja ihminen"

mutta he osasivat sanoa, mitä Jeesuksen Kristuksen kaksi luontoa eivät ole tehneet tai niille tapahtunut.

Tämän he sanoivat neljällä eri käsitteellä:
1 sekoittua
2 muuttua
3 erottua
4 jakautua

Kaksiluontoppi: Kristuksessa on kaksi luontoa, jumalallinen ja inhimillinen.
(monofysitistit, kuten Egyptin koptit, opettavat että Kristuksessa on yksi jumal-inhimillinen luonto)

1. Hänen jumalallinen ja inhmillinen luontonsa eivät ole sekoittuneet toisiinsa.
keittiön arkikielellä sanottuna,Jeesus ei ole jonkinlaista jumal-inhimillistä sekaveteli soppaa, jossa ainekset ovat sekaisin.

2. Kristuksen jumalallinen ja inhimillinen luontonsa eivät ole Hänessä muuttuneet miksikään
Jumalallinen on täysin aito ja puhdas 100% Jumala.
Inhimillinen on täysin aito ja puhdas 100% Jumala.

Tämä tasapaino horjahtelee niin kovin helposti, joidenkin Kristus on Jumala jossain siellä sateenkaaren takana, joidenkin Kristus on aito ihminen, Jesus Christ Superstar

Mikä Uuden testamentin Jeesuksessa sitten on jumalallista ja mikä inhimillistä?
Tähän Khalkedonin isät antoivat erittäin viisaan vastauksen, Pyhän Hengen opettaman

Kristillinen kirkko tekee hyvin, jos se näinä viimeisinä päivinä tämän epäuskoisen ja avionrikkojan sukupolven keskellä pitää siitä edelleen kiinni.

3. Kristuksessa olevaa kahta luontoa, jumalallista ja inhimillistä, ei voi jakaa toisistaan erilleen.
keittiön arkikielellä, ei ole semmoista lihaveistä keksitty, joka pystyisi leikkaamaan Jeesuksesta erilleen jumalallisen ja inhimillisen.
ne ovat erottamattomat!

4. Kristuksessa olevaa kahta luontoa, jumalallista ja inhimillistä, ei voi erottaa toisistaan.
Ei ole semmoista teologista työkalua, ei semmoista eksegeettiä, semmoista tämän maailman viisasta
joka pystyisi erottamaan, mikä Kristuksessa on jumalallista ja mikä inhimillistä.

Uskon kilpi
Jumalan Sana tuli lihaksi.

Khalkedonin uskontunnustus 451 jKr antaa meille hyvän suojapanssarin, jolla puolustautua kaikkia niitä kirkon sisältä ja ulkoa tulevia hyökkäyksiä vastaan, jotka vääristävät opin meidän Herramme olemuksesta.

Silti tämä suojakilpi ei mitenkään anna meille tietoa ja yksityiskohtaista ymmärrystä siitä, miten Kristuksessa jumalallinen ja inhimillinen ovat yhdessä.

ainoastaan torjuu erinäisiä harhakäsityksiä, miten ne EIVÄT ole Kristuksessa.

Kristuksen kaksi luontoa eivät ole sekaantuneet, muuttuneet, niitä ei voi jakaa toisistaan eikä erottaa.

Uskon salaisuus, mysteeri
Nasaretin pienessä kaupungissa tapahtui mysteeri, salaisuus, josta Uusi testamentti meille kertoo mitä ihanimmalla tavalla.

Betlehemin ihmeellisessä yössä tapahtui mysteeri, salaisuus, kun Jumala syntyi ihmiseksi.

Molemmissa olemme Jumalan Sanan opetuksen varassa, emme voi emmekä saa siihen mitään lisätä emmekä siitä mitään poistaa.

Uskontunnustusten vajavainen kieli on suojausta, jolla Kristuksen kirkkon Pyhän Hengen ohjauksessa torjuu väärän ja vahingollisen järkeilyn näissä pyhän salaisuuden asioissa.

Virressä "Oi Jeesus, viimeisenä yönä" on esillä opetus ehtoollisesta.
Siinä on vahvasti tuo kalvinistien korostama "merkki"
Mutta mukana myös salaperäinen reaalipreesens, totinen Kristuksen ruumis ja veri
Sekä opetusta siitä, mitä ehtoollisella käynti merkitsee ja vaikuttaa Jumalan kansassa.

Yhteys!
vaan millainen onkaan repeämä kirkossa juuri ehtoollisyhteyden kohdalla.
taitaa esikoislestadiolainenkin herätysliike nyt etsiä eroa, omaa ehtoollista...

Virsi 220
Oi Jeesus, viimeisenä yönä,
ennen kuin kävit kuolemaan,
rakkautesi suuren työnä
soit liiton merkin autuaan.
Lahjasta tästä, Jeesuksemme,
sinulle kaikuu kiitoksemme.

Nauttiessamme ehtoollista
uudelleen elpyy muistosi.
Taas sydän tuntee taivaallista,
palavaa rakkauttasi.
Taas elävämmin aavistamme
sen mitä kärsit puolestamme.

Ja omatunto vapiseva
taas tyyntyy, kun me kuulemme:
On maksanut jo Vapahtaja
painavan, suuren velkamme.
On kaikki synnit sovitettu,
haavoihin Herran upotettu.

Ruumiisi ruokani on pyhä,
veresi hengen virvoittaa.
Saa heikko usko voimaa yhä,
kun armo meitä vahvistaa.
Rohkaise, Herra, sydämemme
uskossa kilvoitellaksemme.

Myös toisiin kristittyihin liittää
yhteinen leipä meidätkin.
Ruumiisi jäseninä kiittää
sinua saamme, armoisin.
Nyt yksi leipä meille suodaan
ja henki yksi meihin luodaan

Suo, että siteen välillämme
nyt armopöytä vahvistaa
ja rakkauteen keskenämme
se sydämemme uudistaa.
Kiinnitä meidät autuuteesi
ja armahtavaan sydämeesi.

Ja kerran alta turmeluksen
ruumiimme nousee kirkkaana.
Me siitä saamme vakuutuksen
jo täällä ehtoollisessa.
Suurelle ehtoollisellesi
vie meidät, Herra, taivaaseesi.

Näin kalliit lahjat pöydässäsi
suot meille, Uhrikaritsa.
Oi kiitos kärsimyksestäsi,
sen hedelmistä kaikista.
On tässä esikuvan tavoin
jo meille taivaan autuus avoin.

Ylistys olkoon armostasi,
suuresta rakkaudesta.
Kanssamme pyhät taivaassasi
kiittävät, Jeesus, sinua.
Ja siellä vasta kaikuu kerran
kuin vetten pauhu kiitos Herran.

Johann Rambach 1719.
Suom. Elias Lönnrot 1874.
Virsikirjaan 1886.
Uud. komitea 1937.

Rukoilemme
Kasteessa Jumala yhdistit meidät itseesi ja toisiimme.
Tee meidät myös kaikkien valittujen pyhiesi kanssa osalliseksi suuresta ehtoollisestasi taivaassa.
Amen

Inkarnaatio ja keisari Augustus

2012-01-23T19:26:00.000+02:00

Atia Balba Caesonia (85-43 eKr)

wikimedia

" Luukas oli siinä määrin valveutunut kreikkalainen, että hän halusi esittää Jeesuksen syntyneen samalla tavoin kuin muutkin aikansa suurmiehet, joita jumaliksikin sanottiin, muun muassa keisari Augustus, Häkkinen sanoo."
(seurakuntalainen.fi)

Totesin jo aiemmassa blogissani tästä aiheesta, että nykyisen tutkimuksen piirissä on vahvasti ajatus että Luukas on aito juutalainen, lähellä saddukeusten hienostunutta ylimysten, kansanvanhinten ja ylipappien ryhmää.

mutta tuo jäi jotenkin vielä kaivertamaan, että tässä heitetään kuin hiekkaa kansan silmille "muun muassa keisari Augustus"

Minua suututtaa tämä ylimalkainen, virheellinen ja ylpeä tyyli. Ihan oikeasti.

Keisarin jumalointi
Tässä kolahti sitten todella pahasti - kuinka moni Jeesuksen oma saikaan kärsiä ankaria kidutuksia ja veritodistajan kuoleman, kun kieltäytyi uhraamasta kotkan alttarilla tai keisarin kuvan luona. He vain sanoivat "minä olen kristitty" eivätkä suostuneet.

Eräs minulle koskettavimpia kuvauksia tästä ajasta on pyhän Perpetuan päiväkirja vankilasta ennenkuin hänet muiden viiden katekismusoppilaan ja opettajansa kanssa vietiin keisari Gaiuksen synttärijuhlien kunniaksi areenalle villipetojen raadeltavaksi.

Hän ei suostunut uhraamaan keisari-jumalalle, ei myöskään orjattarena Felicia.

En käsitä, miten Sakari Häkkinen voi rinnastaa roomalaisen keisarikultin inkarnaatioon.

Ymmärtääkseni ajatus tuli kreikkalais-roomalaiseen maailmaan Egyptistä. Kun Aleksanteri Suuri oli saapunut hän ylitti suuren autiomaan keitaalle, jota nykyään kutsutaan nimellä Siwa. Siellä hän ymmärsi egyptiläisen papiston opastamana, että itse asiassa hän on jumal'olento. Siitä lähtien näemme Aleksanterin rahoissa hänet komein oinaan sarvin varustettuna, Amonin oinaan.

Roomalaiset keisarit eivät suinkaan omaksuneet tätä jumalallisuutta noin vain, mutta ajatus tunki läpi ja keisarikultista tuli valtaisaa Rooman valtakuntaa yhdistävä uskonnollinen side.

Augustuksen isä ja äiti
Emme tiedä tarkkaa ajankohtaa, milloin Jeesus syntyi. Se tapahtui ilmeisesti jossain vuoden 7 ja 4 tuntumassa ennen ajanlaskumme alkua, koska nykyisen käsityksen mukaan kuningas Herodes Suuri kuoli vuonna 4 eKr.

Jeesuksen äidin ja isän sukuluettelot on Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa, molemmat osoittaen että Hän on Daavidin jälkeläinen, huonetta. Joosef oli Jeesuksen isä "niinkuin luultiin". Isyys oli ongelmallinen.

Sakari Häkkinen osoittaa että kysymys Jeesuksen isästä on yhä ongelmallinen.

Tiedämme sen sijaan varsin tarkkaan, että Gaius Octavius Thurinus syntyi Roomassa 23. syyskuuta vuonna 63 eKr. Kun Julius Caesar adoptoi pojan kuolemansa jälkeen testamentillaan vuonna 44 eKr. hän sai kunnianimen Gaius Julius Caesar ja senaatilta sitten vielä nimen Augustus.

Hänen isänsä on Gaius Octavius (100-59 eKr) ja kuuluisaksi tulleen Octaviusten keisarisuvun kantaisä.

Sakari, saanko kerran vielä sanoa sinulle hyvin vakavasti: keisari Augustuksen isä on Gaius Octavius, ei Jupiter.

Augustuksen äiti on roomalainen ylhäisönainen Atia Balba Caesonia (85-43 eKr).

Missään roomalaisesssa tai muussa lähteessä ei väitetä, että Atia olisi ollut neitsyt tullessaan raskaaksi.

Augustuksella on isä ja äiti niinkuin sinulla, Sakari. Heidän nimensä tiedetään ja heistä historia kertoo paljon, koska ovat niin tärkeitä.

En käsitä tätä sekoiluasi.

Jeesuksen äiti ja Sakari Häkkinen

2012-01-23T19:00:00.001+02:00

"Sen sijaan Häkkinen tunnustaa uskovansa, että Jeesus on sataprosenttisesti Jumala ja sataprosenttisesti ihminen. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa, mutta millä tavalla, se on hänen mukaansa sivuseikka, eikä siitä pidä tehdä uskontotuutta."
(seurakuntalainen.fi)

Ymmärrämme, että Sakari Häkkisen ja hänen tapaansa ajattelevien aikamme kristittyjen mielestä Jeesuksen äiti ei ollut neitsyt, joka tuli Pyhän Hengen varjoamaksi ja raskaaksi ilman miehen siitintä.

Hän uskoo paljon ihmeellisemmän asian, bysanttilaisen ajan vanhan opetuksen Khalkedonin ekumenisesta kirkolliskokouksesta tulevan "100% Jumala ja 100% ihminen". Vaikka tätä ei ole Raamatussa laisinkaan näin mainittu. Aivan häkellyttävä tämä opetus Jeesus Nasaretilaisesta, Jumalasta ja miehestä.

Sen sijaan hän pitää sivuasiana sitä, miten inkarnaatio tapahtui.

"Siitä ei pidä tehdä uskontotuutta" on hieman erikoinen lause, kun muistamme että "uskontotuus" on nimenomaan ilmaistu Nikean uskontunnustuksessa. Ei sitä ole viime aikoina joku valistunut teologi tehnyt eivätkä fundamentaaliset kristityt tai "klassiset" kristityt keksineet.

Hauska on myös tuo ajatuksen torjuminen, että voisimme jotenkin ajatella miten tämä tapahtui - ja samalla kuitenkin niin vahvasti sanoudutaan irti kristillisen kirkon perinteisestä ajatuksesta, joka nojaa Raamattuun.

Vaikka järki ikäänkuin pannaan sivuun, niin tosiasiassa järkeilyähän tämä pohjimmiltaan on ... ei Jeesuksen äiti ollut koskematon neitsyt

Ei Jumala pysty luomaansa naista saamaan raskaaksi ilman miestä.

Ei Jumala pysty tekemään mitään asettamiaan luonnonlakeja vastaan tai niistä poiketen.

Miksi sitten tarvitsee mitään edes uskoa.

Koetetaan elää ihmisiksi tämä meille annettu elinaika, sillä huomenna kuolemme eikä meitä enää ole.

Mahdotonhan on ajatus, että ihminen olisi jotain muuta kuin tämmöinen hetken hurahdus!.

Valtiovallan puolueettomuus

2012-01-20T10:53:00.002+02:00

Uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen valtion laitoksissa ja virastoissa näiden tiloissa ja kutsusta on ongelmallista julkisen vallan puolueettomuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, toteaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.
eKotimaa

Niin vaarantaa.

Ranskan vallankumous on lopultakin saapumassa Suomeenkin! (otti aikansa...)

Nimittäin Pohjoismaiden historia on toisenlainen kuin Yhdysvaltain tai Ranskan.

Mistä tulee vaatimus, että "maailman luterilaisimman maan" tulisi olla puolueeton ja yhdenvertainen?

Valistusajan Ranskasta.

Eikös demokratia ole enemmistön valtaa, kansanvaltaa?

kuinka sitten vähemmistöt pitävät näin valtaa, ja estävät enemmistön palvelemasta Jumalaa?

sama juttu vähän kuin siellä Brysselissä tänään.

Kun muslimit eivät saa ämyreistään huudattaa rukouskutsuja, niin aikovat vaatia, että eivät sitten kirkonkellotkaan saa soida.

mahtaako joskus tulla järki päähän meidän valtiovallassamme mukana oleville kristityille?

Pohjoismaita pidetään erittäin hyvänä paikkana elää.

se on Jumalan lahja.

kiitetään Häntä siitä myös julkisesti.

Neitseestäsyntyminen ja Sakari Häkkinen

2012-01-20T08:05:00.002+02:00

Suloinen juutalainen kihlapari
ihana hiljainen neitsyt Maria (Keisha Castle-Hughes)
ja reipas nuori Joosef (Oscar Isaac)
Kuva Nativity Story (2006)

09.12.2011 08:00 | Uusi Tie | Matti Johannes Korhonen:

   Kuopion piispanvaalin ehdokas, hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen ei usko Jeesuksen syntyneen neitseestä.

    Yle uutisoi asiasta 5.12.

    Kommentoidessaan näkemyksiään Seurakuntalainen.fi:lle Häkkinen arveli, ettei hän ole piispaehdokkaista ainoa, joka näin ajattelee, mutta ainoa, joka sanoo sen julkisesti.

seurakuntalainen.fi
Kuva: Sakari Häkkisen arkisto

Sakari Häkkisen mielestä oppi neitseestäsyntymisestä on Raamattua myöhäisempi, vaikka "sillä on juuret Luukkaan evankeliumissa."

    - Luukas oli siinä määrin valveutunut kreikkalainen, että hän halusi esittää Jeesuksen syntyneen samalla tavoin kuin muutkin aikansa suurmiehet, joita jumaliksikin sanottiin, muun muassa keisari Augustus, Häkkinen sanoo.
    (seurakuntalainen.fi)

.........
    ei ollut.

    minä alan suuttua.

    tietääkseni uudemman eksegetiikan parissa on vahvistunut käsitys, että myös Luukas on aidosti juutalainen ja edustaa mahdollisesti saddukealaisuutta.

    Teofilus, jolle Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot on omistettu, on mahdollisesti ylipappi Kaifaan sukulainen, korkea-arvoinen saddukealainen.

    evankeliumin alussa korostuu erityisesti juutalaisuus, josta kreikkalaisilla ei ollut hajuakaan - temppelin juutalaiset tavat ja poikalapsen syntymään liittyvät yksityiskohdat.

    "Matteuksen evankeliumissa neitseestäsyntymistä ei hänen mukaansa ole, vaikka näin asia on perinteisesti tulkittu."
(seurakuntalainen.fi)

    --
    no johan

    "...perinteisesti tulkittu"

    alan suuttua ihan oikeasti.

    Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin.

    Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille.

    Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana.

    Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.

    Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."*

    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:

    -- Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.

    Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

    Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.
Matteus 1:18-24

    "... kirkossa perinteisesti tulkittu..."

    katin kontit!

    mikä mahtaa olla Sakari Häkkisen oivaltama parempi tulkinta tälle selvälle sanomalle Matteuksessa, että

    Maria on raskaana ennen avioliittoa

    Maria on raskaana Pyhästä Hengestä

    Matteukselle tästä kertoo Jesajan profetia, "neitsyt tulee raskaaksi"

    minä alan ihan oikeasti suuttua!



    Myöskään Paavali ei Häkkisen mukaan tiennyt asiasta mitään.
    (seurakuntalainen.fi)

    on paljon asiaa evankeliumeissa, joista Paavali ei tiedä mitään.

    tämä tyyppi tuli mukaan Jeesuksen seuraan hiukka toisella tavalla kuin esimerkiksi Pietari ja Jaakob.



    Häkkinen ei mainitse lainkaan Johannesta.

    tämähän se Bultmannin varsinainen kreikkalainen muka oli!

    Johannes ei kerro neitseestäsyntymisestä eikä Jeesuksen lapsuudesta, vaikka puhuu paljon Jeesuksen äidistä.

    vaan mitä ihmettä

    Sana tuli lihaksi?

    Joosefin siemennesteestä?

    alan suuttua.



    Markus ei myöskään kerro Jeesuksen syntymästä.

    kumma että Pyhä Henki ei laittanut kaikkia neljää evankeliumia ja Paavalin kirjeitä samaan selkeään opilliseen muotoon.

    ehkä sitten uskoisimme?

    njaah

    emme sittenkään uskoisi, mikä on tieteen käsityksen mukaan täysi mahdottomuus!

    nainen tulee raskaaksi Hengestä?



    vaan mikäs tuo Markuksen tarve loukata Jeesusta?

    Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan.

    Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

    Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme."

    Näin he torjuivat hänet.
    Markus 6:1-3 KR 1992



    Lukijani, jos tulet Lähi-idässä käymään, älä immeessä kutsu ketään äitinsä pojaksi.

    Sekä arabit että juutalaiset kutsuvat poikaa ja tytärtä aina isän mukaan.

    Ei ikinä koskaan millonkaan äidin mukaan.

    Se on verinen loukkaus.

    Nasaretin asukkaat olisivat voineet sanoa kohteliaasti

    "Eikös tämä ole se rakennusmies, Joosefin poika"

    Jeshua Ben Josef

    ihan virallinen hyvä nimi!

    vaan kuten suomeksi sanoivat, v..livat

    "Eikös tämä ole se rakennusmies, Marian poika"

    Markuksessa näin voimme aavistaa, että jotain hämärää oli ... onko tämä suuri saarnaaja AU lapsi?

    Juutalaiset eivät koskaan ole sanoneet, että Jeesus oli Joosefin poika.

    Sen sijaan vanha perinne on, että Jeesus on muka Marian ja roomalaisen sotilaan avioton lapsi.

    se olisi samaa kuin sodan jälkeen sanottiin joistain tuhoisasti, tämä on "ryssän poika"



    Sen sijaan Häkkinen tunnustaa uskovansa, että Jeesus on sataprosenttisesti Jumala ja sataprosenttisesti ihminen. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa, mutta millä tavalla, se on hänen mukaansa sivuseikka, eikä siitä pidä tehdä uskontotuutta.
     (seurakuntalainen.fi)

    ---
    nyt minä jo räjähdän tälle hybriksen täyttämälle aikamme viisaalle.

    kuinka tällainen tyyppi voi hakea piispanvirkaa

    tai voihan hän hakea, ei kirkkolaki vaadi juuri mitään, varmaan olettaa paljon



    eikä siitä pidä tehdä uskontotuutta.

    mikä järkyttävä lause

    Nikaian Konstantinopoliksen uskontunnustuksen julkinen torjunta.



    Seurakuntalainen.fi kysyykin suoraan:

    Mutta eikö kirkko nimenomaan vahvistanut neitseestäsyntymisen varhaisina vuosisatoina uskontotuudeksi? Lausummehan uskontunnustuksessa: "syntyi neitsyt Mariasta".



    ja Sakari Häkkinen selittää

    ---
    - Uskontunnustus on vanhaa kieltä, jossa näkyy oman aikansa ihmisen maailmankuva.

    Mutta, jos näillä sanoilla on tähän asti voitu ylistää Jumalaa ja kiittää hänen teoistaan, kyllä se minulle kelpaa.

    Katson edustavani samaa uskontraditiota, vaikka maailma ja käsitys siitä ovat muuttuneet kovasti.

    - Uskontunnustus ei ole muutenkaan mikään kristillisen opin tiivistelmä tai kokoelma oppilauselmia, jotka pitää uskoa.

    Kohdassa "syntyi neitsyt Mariasta" minun ajatuksessani pääpaino on sanassa "syntyi" eikä sanassa
    "neitsyt".
(seurakuntalainen.fi)


    "Uskontunnustus on vanhaa kieltä, jossa näkyy oman aikansa ihmisen maailmankuva."
    Häkkinen

    totta kai! Nikaian-Konstantinopolisen uskontunnustus on tosi vanhaa kieltä, kreikkaa 300-luvulta jälkeen Jeesuksen syntymän.

    "kieli" sanalla Häkkinen tarkoittanee enemmän kuin vain "kreikka" tai "latina" vaan kielen sisältöä, mihin todellisuuteen sen merkit viittaavat.

    Hän sanoutuu irti kielestä, ja pitäytyy sen merkityksessä niin kuin hän sen itse ymmärtää.

    eli rikkoo inkarnaation.



    "Mutta, jos näillä sanoilla on tähän asti voitu ylistää Jumalaa ja kiittää hänen teoistaan, kyllä se minulle kelpaa."
    Häkkinen

    sanat ja niiden sisältö ovat eri asia.

    voin käyttää näitä sanoja, "syntyi neitsyt Mariasta"

    mutta annan niille merkityksen

    "ei syntynyt neitsyestä"

    "Katson edustavani samaa uskontraditiota, vaikka maailma ja käsitys siitä ovat muuttuneet kovasti."

    kielellisesti Häkkinen voi toistaa Nikaian sanoja, mutta hänelle niiden merkityssisältö on muuttunut.

    antiikissa ehkä uskottiin että jumalat voivat yhtyä naisiin.

    nykyajan ihmiselle se on vieras ajatus, tieteellinen mahdottomuuskin, jonka hän torjuu.



    "Piispanvaaliblogissaan 6.12. Häkkinen rinnastaa uskon neitseestäsyntymiseen uskomukseen, jonka mukaan maailma on kuusituhatta vuotta vanha."
(seurakuntalainen.fi)
    ---
    nyt minä todella jo rauhotun.

    tämä kaveri on pahasti eksynyt totuudesta.

    Teologeista, jotka pitäytyvät neitseestäsyntymiseen, hän kirjoittaa:

    "Miten tällaisten teologien kanssa voi vakavasti keskustella
    uskon ja tieteen suhteesta?"

    ---
    jos kiireiltäsi kerkiät, koetas vaikka keskustella mikko louhivuoren kanssa blogeissa.

    eiköhän meillä juttua synny?



    (seurakuntalainen.fi) sivulla on koko juttu, jonka tässä pirstoin pienempiin osiin.

    se on napakka, mielestäni hyvin kirjoitettu ja sisältää linkin piispaehdokas Sakari Häkkisen blogiin.





    "Seurakuntalainen.fi:lle Häkkinen arveli, ettei hän ole piispaehdokkaista ainoa, joka näin ajattelee, mutta ainoa, joka sanoo sen julkisesti."

    puhukoon kukin puolestaan, tällainen vihjailu on epäreilua.

    mutta tiedämme toki, että piispa Irja Askola on asiasta kohdallaan puhunut aikanaan piispanvaalien yhteydessä. Teema ei estänyt hänen valintaansa.

    varmaan muutkin piispat ja ehdokkaat kertovat kysyttäessä mielellään julkisesti, mitä tästä ajattelevat.



    mikä tässä siis mättää?

    "syntyi neitsyt Mariasta"

    no

    se on tieteellinen mahdottomuus.

    jos historiaa kriittisesti tutkivalle eksegeetille asetetaan vaihtoehdot

    Matteuksen ja Luukkaan kertomukset neitseestäsyntymisestä ovat
    a. antiikin mytologiaa Raamatussa
    b. todella tapahtunut

    niin kumpi vaihtoehto on tieteellisesti todennäköisempi?

    jos historiaa kriittisesti tutkivalle eksegeetille asetetaan vaihtoehdot

    Jesajan "alma" joka tulee raskaaksi on
    a. nuori nainen
    b. neitsyt

    niin kumpi vaihtoehto on tieteellisesti todennäköisempi?



    Sakari Häkkinen ja Irja Askola vähättelevät tämän "vanhan sanamuodon" merkitystä.

    "pääasia että Jeesus syntyi"

    mutta kyllä ihan sama ongelma on myös siinä toisessa vanhalla kielellä ilmaistussa asiassa, josta Nikaian Konstantinopolin uskontunnustus sanoo

    "nousi kolmantena päivänä kuolleista"

    ...
    se kun nyt on niin mahdoton juttu, että kolme päivää kuolleena ollut ihminen heräisi eloon.

    täysin aikamme tieteen vastaista!

    nämä menevät usein paketissa.

    vaikka kaikki eivät ole valmiita julkisesti sanomaan

    "minä kannan samaa hengellistä perintöä, mutta en usko, että Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista"

    tai kuten Ruotsin kirkko fundeeraa, eiköhän jätetä tuo vanhanaikainen Nikaian

    "odotamme kuolleiden ylösnousemusta"

    ruumiillisessa mielessä, vaan otetaan se hengellisenä asiana.

Apostolisessa kuitenkin sanomme "Pyhään Henkeen... ruumiin ylösnousemiseen"

carnis resurrectionem

Soli Deo Gloria

Internetix muksis maksis

2012-01-17T13:36:00.002+02:00

Raamatun alussa oleva luomiskertomus ja aikamme koulujen opetus törmäävät - ja tällä kertaa Raamattu vetää pitemmän korren!

Suomalaisen kaikille pakollisen peruskoulun opetusohjelmaan sisältyy luonnontiede.

Peruskoululaisten tukemiseksi on olemassa yksityiselle käyttäjälle ilmainen "Internetix opinnot. Lukion ja peruskoulun kursseja." Opetusaineisto on siellä koottu pähkinänkuoreen oppilaan omatoimisen työskentelyn tukemiseksi. Internix

Kävin vilkaisemassa sieltä, mitä Suomessa nykypäivän lapsille ja nuorille opetetaan elämän synnystä ja evoluutiosta.

(Varmasti myös opetusministeriön ja kouluhallituksen ylläpitämiä oppiaineistoa koskevia sivuja on, mutta tämä sivusto on nopea ja kätevä.)

Asiallisilla sivuilla mennään minun mielestäni modernin luonnontieteen kannalta ihan mukkelis makkelis olennaisessa asiassa.

Mitä evoluutio on?
Evoluutio on eliöiden muuttumista vähittäin uusiksi lajeiksi.
...
Evoluution seurauksena alkumeressä syntyneistä yksinkertaisista elämänmuodoista on kehittynyt yhä monimutkaisempia lajeja.
Nykypäivänä maapallolla esiintyy kymmeniä miljoonia eliölajeja ja elämää tavataan lähes kaikissa ympäristöissä meren syvänteistä vuorten huipuille ja luolien uumeniin.Internix

Lajien synty
Otan esiin kohdan, jossa mennään mukkelis makkelis sekä modernin luonnontieteen että Raamatun luomiskertomuksen yksityiskohdan kanssa:

"Evoluutio on eliöiden muuttumista vähittäin uusiksi lajeiksi."

Uudemman elämänhistorian tutkimuksen valossa tämä "vanha totuus" on kaatunut.

Nykyisen tiedon valossa elämän räjähdyksen eli kambrisen kauden aikana tulevat näkyviin kaikkien nykyisin tunnettujen elämänmuotojen perusmuodot.

Niillä ei ole mitään tunnettua yhteyttä kambirkautta edeltävien ns. arvoituksellisten elämänmuotojen kanssa.

Koetan vielä selittää.

Järkemme sanoo, että eri elämänmuodot ovat lähtöisin yhdestä alkupisteestä joka on muuntunut erilaisten tekijöiden vaikutuksesta.

Evoluutioteorian isä Charles Darwin havaitsi, että luonto valitsee parhaiten olosuhteisiin sopeutuvat yksilöt jatkamaan sukua. Näin elämä mouvautuu luonnonvalinnan kautta.

Hänen vuonna 1859 julkaistun luonnontieteet mullistaneen kirjansa nimi on haastava "Lajien synty luonnollisen valinnan kautta".

Ihmisiä potutti, kun Darwin sanoi että heidänkin lajinsa on kehittynyt apinasta.

Uudet todisteet kuitenkin asettavat asiat ihan toiseen valoon.

Aikamme biologit tutkivat ahkerasti niitä alueita, joissa on säilynyt merkkejä elämän alkuvaiheista.

Erityisen kuuluisiksi ovat tutkimuksissa tulleet tietyt alueet Kanadassa vuoristossa lähellä Vancouveria, rannikkoa Australiassa ja eräs kukkula Kiinassa.

Ja niin vain on juttu.

Jostain syystä varsin kehittyneet elämänmuodot, nykyisten tunnettujen lajien kantamuodot, elävät kambrikauden meressä ilman, että biologit kykenisivät vakuuttavasti osoittamaan mitään selvää yhteyttä edeltävään elämänhistorian kauteen.

Minusta olisi hienoa, jos Suomessa luonnontieteen opettajat antaisivat lasten ja nuorten maistaa tutkimuksen ongelmia, haasteita ja ristiriitoja, virheitä ja erheitä!
sen sijaan että antaisivat opillista, dogmaattista tietoa siitä, mitä evoluutio muka on ja piste ja amen, kysyminen kielletty sakon uhalla!

:-)

tällainen totuudellinen lähestymistapa "emme tiedä, onpa kumma juttu" kutsuu oppimaan lisää, kasvamaan, syventymään luonnontieteen löytämiin ihmeellisiin totuuksiin Jumalan luomakunnasta.

ai niin se Raamattu...

juu.

asia on niin, että vuoden 1992 Kirkkoraamattu on tässä kohdin sensuroitu.
kielellisen sujuvuuden nimissä Jumalan Sanaa on korjailtu.

harmi!

vanhemmissa käännöksissä kieli ei ole yhtä sujuvaa ja hyvää, mutta niissä on Jumalan Sanan sisältö paremmin esillä.

ilman viisaan kääntäjä ihmisen (homo sapiens translatorus) tekemiä korjauksia

:-)

Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin.
1 Ms 1:11 KR 1933

Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
1 Ms 1:21 KR 1933

Mitä se Jumalan Henki nyt vipattaa sitä lajiensa mukaan.

Tuo ilmaus esiintyy kokoajan kun on puhe elävän elämän luomisesta.

heprean leminehu

jees, lajinsa mukaan.
...
Meille nykyajan ihmisille, jotka uskomme Raamattuun, tulee tästä mieleen, että Jumala on luonut kasvit, kalat, linnut, kedon eläimet "lajinsa mukaan"

ja tehnyt ihmisen ihan erityisesti omaksi kuvakseen.

no klassinen evoluutioteoria, Darwinin nerokas idea, sanoo että lajit ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana luonnollisen valinnan kautta.

myöhemmin sen tueksi munkki Mendel oivalsi jotain herneenkukkien perinnästä ja sitten alkoi koko perintötieteen rikkaus ja DNA ihme oivallettiin eilen.

Internetix kertoo, että tämän päivän kouluissa opetetaan tätä mallia.

mutta luonnontiede on siitä jo rytistänyt ohi.

uudemman biologisen tutkimuksen valossa näet vaikuttaa siltä, että aivan elämän alussa kaikki päälajit ilmestyvät jotenkin näkyviin.

surkian vähäpätöisen sadan miljoonan vuoden sisään.

mistä, miten?

no... ei kristityllä tai juutalaisella tai muslmilla, joka uskoo Luojaan, ole tähän mitään tieteellistä vastausta.

liittykää porukkaan, Suomen peruskoululaiset, alkakaa tutkia mikä pitää lajit erillään.

miksi 150 vuotta evoluution tutkimusta ei ole löytänyt todisteita lajista poikkeamisesta?

mikä kumma siellä perimässä pitää lajin kehityksen aisoissa, kun tuo Jumalan sorvi, evoluutio, jynssää heikot ja epäonnistuneet variaatiot pois?

joku teistä voi löytää lajin lukkiutumisen mekanismin salaisuuden ja saada siitä Nobel palkinnon.
tuoden tieteellistä mainetta ja kunniaa Suomen kansalle ja Euroopan yhteisön määrärahoja yliopistoillemme!

(koulujamme jo kovin maailmalla kehutaan, mutta tässä kehitysopin kohdassa mennään intenetix muksis maksis)

Elämän synty
Toinen esimerkki peruskoululaisille annettavasta opetuksesta vuonna 2012:

Elämän synty
3500 miljoonaa vuotta sitten alkunsa saaneet ensimmäiset eliöt olivat vedessä eläviä yksinkertaisia solumaisia rakkuloita.

Alkusynty on tapahtunut nykyisistä poikkeavissa olosuhteissa.

Rajuilmojen, tulivuorenpurkausten ja meteoriittisateiden tuottama energia sai merivedessä olevat alkuaineet reagoimaan keskenään.

Aluksi syntyi yksinkertaisia hiiliyhdisteitä, joista rakentui monimutkaisia valkuaisaineita.

Valkuaisaineista rakentui pieniä alkusoluja, jotka pystyivät ottamaan ympäristöstään rakennusaineita, kasvamaan ja lisääntymään.
Internix

Varmoja asioita lapsille ja nuorille opetetaan biologiassa.

No nyt se on selvitetty, tiedämme miten elämä on syntynyt.

Katin kontit!

Luonnontieteillä ei ole hajuakaan siitä, miten ja miksi elämä on alkanut maapallolla.

Ei niin, että uskonto asiaa ratkaisisi.

Vaan totuuden nimessä, eikö opetushallitus tunne ilmausta "on arveltu, että mahdollisesti..."
tai muulla tavoin tehdä selväksi suomalaisille lapsille ja nuorille, että elämän synty on eräs suurimmista tieteen arvoituksista ja haasteista, jonka ratkaisemiseen uhrataan miljardeja.

3500 miljoonaa vuotta sitten alkunsa saaneet ensimmäiset eliöt olivat vedessä eläviä yksinkertaisia solumaisia rakkuloita.

voi helkkarin talkkari sentään.

tämä on silkkaa valetta.

nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan ensimmäiset tunnetut eliöt, Australian basalttiin jääneestä hiilestä havaitut bakteerit, ovat erittäin monimutkaisia cyanobacteria nimisiä eliöitä, jotka kykenevät tuottamaan happea fotosynteesin avulla.

että niin yksinkertaisia solumaisia "rakkuloita".

kirjoitan asiasta pikkusen enemmän viitteiden kanssa kambrikautta pohtivassa blogissani.

Mikon todistus

2012-01-12T13:00:00.006+02:00

olen Jumalan armosta saanut kiertää muutakin kuin tahkoa.

tämän todistukseni esitän nöyrästi ja oman mitättömyyteni hyvin tietäen väittäen silti, ettei löydy ihmistä, joka voisi sen kumota.

en todista itsestäni vaan Jumalan Sanasta kun sanon:

Ensimmäinen luomiskertomus 1 Mooses 1:1-2:4 on ainutlaatuinen teksti ihmiskunnan keskuudessa.

Se on kirjoitettu joskus noin 500 ennen Kristuksen syntymää eikä kansojen kulttuurihistoriasta ja uskontojen maailmasta löydy yhtään dokumenttia, joka tulisi lähellekään luomiskertomuksen kirkkautta ja totuudellisuutta.

Aikamme luonnontiede ei sitä kumoa sen monista asiavirheistä huolimatta vaan päinvastoin auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mistä tässä yli 2500 vuotta vanhassa luomiskertomuksessa on puhe.

väitteeni ei ole hetken päähänpisto, vaan olen saanut Jumalan armosta kiertää muutakin kuin tahkoa.

maailmaa kiertäessäni olen saanut hieman tutustua eri kansojen muinaisiin käsityksiin ja niiden samankaltaisuuksiin ja eroihin Raamatun alussa olevan luomiskertomuksen suhteen.

Kulttuurihistorian kehdossa, Välimeren maissa, olen saanut katsella Sumeria ja pähkäillä heidän kiilakirjoitustaan ja myyttejään.

Olen saanut seistä Egyptin auringon alla Luxorissa ja tavata temppelin seinässä hieroglyfejä, hämmästellä ensimmäisten faaraoiden ajan taidetta.

Levantissa olen Jumalan armosta saanut tutustua ei vain historiallisen ajan kulttuureihin Raamatun maissa, vaan myös esihistoriallisten ihmisten uskomusten maailmaan heidän symboliensa kautta.

Anatoliassa, nykyisen Turkin ja Armenian alueella, olen saanut tutustua henkilökohtaisesti James Mellartiin ja ihmetellä Catal Hyuykin kivikautista uskontoa.

Kaspian meren ja Mustan meren alueilla olen saanut kiittää Herraa evankeliumin varhaisesta saapumisesta näiden kansojen pariin ja tutustua osseettien kiehtovaan esi-kristilliseen mytologiaan.

minulle on annettu mahdollisuus tutustua Kreikan ja Mykenen kulttuureihin ja opiskella Hesiodosta alkukielellä ja tutustua tuohon ihmeelliseen mytologiaan ja jumalten syntyyn.

Italiassa sain lukea klassista latinaa ja tutustua sekä roomalaisten että etruskien käsityksiin maailman luomisesta.

Persiassa eli Iranissa olen hiukan saanut tutkia Zarathustraa ja Ahura Mazdaa ja Persian kulttuurin suhteita Intiaan ja Kreikkaan, Raamattuun.

Intian Mohanje Daro ja Harappa kulttuuri tulivat vastaani jo nuoruudessa ja arjalaisten mytologia on vaatinut oman tutustumisensa.

Ei arjalainen sivilisaatio ja mytologia se ole niinkään lähellä germaanien ja allemaanien Niederlungen liede ja Valkyyrejä kuin Hitler ystävineen kuvitteli.

Pohjoismaissa olen saanut reissata Viikinkien valhallaan ja moikata aasoja, Odinia ja Thoria kuninkaan venehaudan roihutessa.

pystyn varmaan aika asiantuntevasti väittelemään Kalevalassa olevasta kansainvälisestä aineksesta, Tuonelan joesta, Lemminkäisestä ja Egyptin Niilistä, Osiris Isis Horus myytistä.

Maailman synty Kalevalassa on ollut esillä nettiruukussakin!

Venäjän varhaista uskontoa olen hiukan saanut katsella Vladimir I ja Olga isoäidin yhteydessä, kun Kiev ja Novgorod valitsivat kristinuskon.

Välimeren maihin palatakseni olen Jumalan armosta saanut hiukan katsella Iberian niemimaan varhaisia uskontoja ennen roomalaisten tuloa ja miettiä Euroopan vanhimman kansan, baskien, meininkejä.

pohjois-Afrikassa kiehtovat berberien vaiheet, esi-kristillinen pakanuus, goottien valtakunta, areiolaisuus, donatiolaisuus ja sitten islamin tulo - kaikkien näiden alla afrikkalainen uskonnollinen perinne.

etelä-Afrikassa olen Jumalan armosta saanut tutustua bushmannien ikivanhaan uskontoon ja kulttuuriin, joka on ajettu Kalaharin autiomaan äärille.

samoin Australian alkuasukkaiden unien maailma ja mytologia siellä "down under" on kiinnostava ja alkuperäinen ihmiskunnan aamuhämäriin ulottuva perinne.

Kiinaa, Japania, Koreaa en ole silleen päässyt koluamaan enkä sinne koskaan reissaamaan - en moneen muuhunkaan tässä mainittuun paikkaan - muuta kuin hengessä!

mutta jotain Keltaisen joen kulttuurista kuitenkin tiedän ja luihin kaiverretuista varhaisista merkeistä, kauko-idän ihmisen maailmankuvasta ja maailman syntymyyteistä.

Indonesia johtaa jo Tyynen meren sivilisaatioiden suuntaan, kristinuskon ja islamin taistelualuetta, jossa meren elämä vaikuttaa uskontoihin.

siellä Uuden Seelannin kannibaalien mailla ystävänikin oli perheineen lähetystyössä, henkensä kaupalla. Näiden ihmisten vanhat kulttuurit ja myytit ovat oma lukunsa.

Pohjois-Amerikan, Kanadan ja USA:n alkuperäisväestön "intiaanien" maailmaa olen hieman saanut seurata ja ihmetellä, miksi he ovat niin vankasti torjuneet sanoman Kristuksesta. Manitoba on heidän kieltään, Suuri Henki on tuttu monelle ja inkkarien kertomat maailman syntymyytit hurjine uskonnollisine menoineen, ihmisuhrejakin antaen.

Samoin keski-Amerikan Mayat temppelineen Meksikossa, atsteekkien mytologia, inkojen auringonpalvonta Perussa...

Gröönlannin inui kansan legendat maailman luomisesta.

Laestadiuksen äiti oli saamelainen ja rovastille olivat heidän myyttinsä tuttuja lapsesta lähtien.

Kaikkea tätä olen saanut hieman katsella Jumalan armosta.

en väitä mitään kunnolla tietäväni, mutta jotain näistä kaikista olen pannut vuosikymmenten kuluessa merkille.

Raamattu kainalossa.

luulen, että siis näistä jotain tiedän.

Ensimmäinen luomiskertomus 1 "Mooses 1:1-2:4 on ainutlaatuinen teksti ihmiskunnan keskuudessa.

Se on kirjoitettu joskus noin 500 ennen Kristuksen syntymää eikä kansojen kulttuurihistoriasta ja uskontojen maailmasta löydy yhtään dokumenttia, joka tulisi lähellekään luomiskertomuksen kirkkautta ja totuudellisuutta.

Aikamme luonnontiede ei sitä kumoa sen monista asiavirheistä huolimatta vaan päinvastoin auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mistä tässä yli 2500 vuotta vanhassa luomiskertomuksessa on puhe." MikkoL

Kiitos MikkoL tästä todistuksesta. Se on todella arvokas, koska olet varmasti kaikkia meitä muita lukijoita pätevämpi tätä arvioimaan.

Mitä on Raamatun kirkkaus ja totuudellisuus? Miksi arvioit sen ylivertaiseksi verrattuna muihin dokumentteihin, vaikkapa päteviin arkeologisiin tai tähtitieteellisiin tutkimusraportteihin kertoessaan maailmankaikkeudesta ja maailmasta?

todistukseni tarkoittaa vanhan maailman dokumentteja, ihmiskunnan perinteitä, myyttejä, uskontoja ja myös antiikin Kreikkaa ja Roomaa.

siis Raamatun maailman ja sen aikaisen ihmiskunnan maailmaa, tai siihen verrattavaa (mayat) tai sitä aikaisempaa (kivikautinen anatolia).

kokemukseni on, että luomiskertomus ei ole tieteellisen tutkimuksen opas.

mutta kun ihmiskunta oppii tietämään luonnosta lisää, luomiskertomus käy vaan sitä ihmeellisemmäksi.

minulle hermeneuttinen avain on "Israelin Jumalan allekirjoitus - minä olen kaiken tämän tehnyt. Myös sinut"

:-)

jotain Hän on jättänyt meidän uteliaisuutemme, tiedonhalumme ja oppimisemmekin varaan!

ajan takaa sitä, että Jumalan lapset lähtisivät kaikenlaisille luontoretkille iloisina, odottaen mitä kivaa Taivaan Isä onkaan luonut ja tehnyt.

samosimmepa sitten Lapin tunturikoivikossa, Amazonin sademetsässä, tai modernin luonnontieteen avaamissa maisemissa muinaisen maapallon jäätiköillä, merissä ja vuorilla.

pelko pois, Herran kansa.

myös totuuden pelko!

tärkeä tässä yhteydessä on mainita, että olen saanut myös kiertää tahkoa.

isovanhempiemme kesäpaikassa oli vanhan kunnon tahko, iso pyöreä kivi puutelineessä jonka alla oli kourussa vettä.

isot siinä kirvestä ja puukkoa teroittivat, kun minä poika hoidin vastuullista tehtävää kiertää veivistä.

Fiat lux!

2012-01-12T13:00:00.003+02:00

ei, kyseessä ei ole joku uusi italialainen automalli

otsikon sanat ovat latinaa: "Tulkoon valkeus"

.........................
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli.

Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi.

Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.
1 Ms 1:1-5
.........................

Valo, ensimmäinen luomisteko!

Tähän kiinnittivät muinaiset pyhät huomionsa, ja Uudessa testamentissa on useampia kohtia Kristuksen valosta ja hengellisestä valosta.

Mutta opillisesti uskomme, että Kristus on syntynyt, ei tehty (luotu).

Tässä todellakin Jumala Sanalla luo valon.

Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt,
ei ole syntynyt ilman häntä.
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valo.
Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.

MikkoL:
Joh 1:1-5

Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes.

Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen.

Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.

Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.

MikkoL:
Joh 1:6-9

Valo on Jumalan luomistekojen ensimmäinen.

kiinnittäisin huomiotamme siihen, että nykyajan ihmisen maailmankuvassa valo on ratkaisevan tärkeä perusasia.

itse asiassa juuri valoa tutkimalla ihmiskunta on päässyt jyvälle luomakunnan syvärakenteista.

valo on perustava juttu, jonka kautta viime aikoina on sitten alettu ymmärtää esimerkiksi atomin sisäistä rakennetta ja ydinfysiikan salaisuuksia.

Raamattu nykäisee siis tässä melkoisen hattutempun, jota ei ole voitu käsittää tällä tavoin enennkuin ihminen oppi hiukan tuntemaan valoa.

"hiukan" sillä paljon on vielä oppimista meillä tästä Jumalan ihmeellisestä luomistyöstä, kreikan phos, fotoni.

kappale vai aaltoliikettä vai kumpaakin?

maailman nopein speedy gonzales vai onko joku neutroni vielä vähän nopeampi?

Minusta on tullut sen palvelija, kun Jumala suunnitelmansa mukaisesti uskoi minun tehtäväkseni ilmoittaa teille täydellisesti sanansa, salaisuutensa, joka on ollut kätkössä aikojen alusta, sukupolvesta toiseen, mutta jonka Jumala nyt on paljastanut pyhilleen.

Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo.

Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi- ikäisenä Kristuksen tuntemisessa.

Kol 1:25-28

Ah mitkä silmät!

2012-01-12T12:59:00.002+02:00

kansanomainen usko kehitysoppi-jumalaan väittää, että sattumanvaraiset geenien mutaatiot, ympäristön olosuhteet ja luonnonvalinta antavat riittävän selityksen elämälle.

joku ansioitunut tiedemieskin markkinoi tällaista näkemystä tehokkaana lääkkeenä kaikkea jumalauskoa vastaan (esimerkiksi amerikkalainen professori D.C. Dennett, yksi neljästä uuden ateismin ratusmiehestä).

hyvin huolellisesti nämä herrat ja rouvat kuitenkin joutuvat funtsaamaan, millaiset olostuhteet luodaan, että saadaan aikaan jokin orgaanisen eliön piirre!

että se sattumasta.

kun katsomme sitä japsien robottia, ei kukaan kuuna päivänä väittäisi, että se on jotenkin sattumalta kasattu.

sen tekoaineet, suunnitelma, ja järkevyys kertovat jonkun viksun tyypin sen piirtäneen ja sen eri osien tutkiminen opettaa ymmärtämään, miten se on tehty ja mikä tarkoitus vempeleellä ehkä on.

kun katsomme aivan elämän alkuun maapallolla kambrisen kauden hallusinaatioihin, miksi emme samalla tavalla ajattelisi, että tämä on suunnitellen tehty.

ja mikä nerokkuus 2.5cm pitkässä otuksessa on!

vaan ei.

kuten apostoli Paavali kirjoitti, maailma ei opi Jumalan viisaudesta Jumalaa tuntemaan.

semmonen hullutus tarvitaan.

otan vielä yhden esimerkin osoittamaan, miten klassinen Darwinin kehitysoppi törmää seinään.

(moderni kehitysteoria on huomattavasti mutkikkaampi kuin Charles pojan nerokas oivallus 150 vuotta sitten, mutta rakentuu samalle logiikalle).

monissa suomalaisissakin päivälehdissä oli uutinen viime syksyltä, jos satuit huomaamaan.

Australiasta näet löydettiin silmät.

Ah mitkä silmät!

Emu Bay on semmoinen Jumalan luonnonpuisto, jossa Hän on antanut säilyä varhaisia elämänmuotoja meille ihmisille iloksi ja opiksi.

elämän historiaa kivessä!

tämä Emu lintujen mukaan nimensä saanut merenlahti on yksi kolmesta tärkeimmästä Jumalan luonnonpuistosta , joita nykyään tunnemme kambrisen elämän räjähdyksen ajalta - toinen on Kanadassa ja kolmas ja hienoin Kiinassa. Kuinkas muuten!

helposti katoavien silmien säilyminen 500 miljoonaa vuotta edellyttää aivan erityisiä luonnonolosuhteita, jotka Emu Bay on omannut.

Silmät löydettiin toinen varsin hyvinsäilyneenä.

Siinä on ollut arviolta 32.000 linssiä, jotka erityisen näköhermoston avulla ovat antaneet otukselle lähes 360 asteen näköalan sen etsiessä ravintoa Kambrikauden meressä.

Hetkinen...

32.000 pientä linssiä, jotka kaikki pelaavat yhteen ja muodostavat olion aivoissa kuvan?

eikö ole melko ihmeellinen tämä meidän Taivaallinen Isämme ja Hänen luomistekonsa!

no mutta miguel, anna luonnolle tuhat miljoonaa vuotta aikaa niin eikö se saa silmän aikaan.

professori Dennett on erityisesti miettinyt silmien kehitystä, eikös hän ole sen pätevästi selittänyt? sinä vaan et sitä selitystä ymmärrä, miguel el stupido?

no kun ei.

herra professori on kyllä yrittänyt.

mutta kun ei ole aikaa tuhat miljoonaa vuotta.

juuri kerroin, että Kambrinen aika alkaa kuin alusta, elämä alkaa uusiksi (ehkä toisen kerran?)

koko kausi on vain sata miljoonaa vuotta.

hait ja kilpikonnat ovat eläneet satamiljoonaa vuotta lähest muuttumattomina, samoin alligaattorit ja käärmeet ja kärpäset ja...

ei se ole mikään pitkä aika, 550-450 miljoonaa vuotta sitten.

ei onnistu 32.000 linssiä kahteen eri silmään sattumanvaraisen geenien mikromutaation ja luonnonvalinnan avulla.

jos väkisin niin tahdot uskoa, taidat olla Darwinin vankilassa.

tarvitaan uusia tieteellisiä teorioita selittämään tämä silmien äkillinen ilmestyminen.

jaa että mikä otus se on?

no, katkarapu.

tosin puolitoistametrinen ja silleen hassu, että sille on annettu tietessä nimi "poikkeuksellinen rapu" (anomalocaris)

ja mitkä silmät?

samanlaiset, kuin on tänään sudenkorennolla.

Jumalan ihmeellinen helikopteri sekin, jonka lentoa ilmailualan johtavat tiedemiehet tutkivat voidakseen jonain päivänä sitä matkia!

kirjoitan aiheesta hiukka enempi
http://spacetheology.blogspot.com/2011/12/keppler-22b-and-anomalocaris.html

Nettiruukun keskustelua Raamatun totuudellisuudesta

2012-01-11T08:37:00.002+02:00

Kirjoittanut: Patu, 03.01.2012 12:02

"Käytän tässä kirjoituksessani vain apunani Nettiruukussa seuraamiani keskusteluja, niin että lukijan on helpompi nähdä, miten keskeisistä asioista tässä väittelyssä on ollut ja on kyse.

Totuudesta.

Sanot että mikkoL kirjoitti "Raamattu on täynnä virheitä ja ristiriitoja"

Tämä on tyypillistä totuuden vääristelyä meidän ihmisten parissa." MikkoL

Onko joku todella sanonut tällaisen sitaateissa olevan lauseen nettiruukussa? Vai onko tämä sitä tyypillistä totuuden vääristelyä meidän ihmisten parissa?

Kirjoittanut: Patu, 03.01.2012 13:05

"mutta koko lauseeni oli

"Raamattu on juuri sellainen, miksi Pyhä Henki on sen tarkoittanut, täynnä virheitä ja ristiriitoja" "MikkoL

MikkoL, et ehkä tarkoituksella vääristele, mutta yllä oleva lause "Raamattu on juuri sellainen..." ei ollut samassa lauseessa, kuin "... joka on täynnä virheitä ja ristiriitoja." Vaan "Raamattu on juuri sellainen..." oli edeltävä lause erillisenä kappaleena. Ko. "vääristelty" lause on kokonaisuudessaan alla:

"Todellisten ihmisten todellisena aikana ja todellisessa paikassa kirjoittama juutalaisten kirjoitusten kokoelma, joka on täynnä virheitä ja erehdyksiä."

Mikä on nimimerkki, johon nettiruukussa viittaat "sanot" sanalla ja panet sitaatteihin hänen sanomiset?

"Sanot että mikkoL kirjoitti "Raamattu on täynnä virheitä ja ristiriitoja"

Tämä on tyypillistä totuuden vääristelyä meidän ihmisten parissa." MikkoL

Kirjoittanut: MikkoL, 03.01.2012 13:36

kiitos Patu että löysit kirjoittamani kohdan ... muisteluni ei tosiaan ollut sanatarkkaa.

"Todellisten ihmisten todellisena aikana ja todellisessa paikassa kirjoittama juutalaisten kirjoitusten kokoelma, joka on täynnä virheitä ja erehdyksiä."

näin todella ajattelen.

ja uskon että näin Pyhä Henki on juuri Raamatun tarkoittanut tällaiseksi, koska se on tällainen.

tämä on totuus.

nettiruukussa ei kukaan liene noin sanonut tarkalleen, viittaan tuossa Chicago 1978 keskusteluihin ja luen ihmisten päihin ajatuksia omasta päästäni.

jos ne eivät ole totta, siis oikeaan osuvia arvauksiakaan, niin korjataan.

Kirjoittanut: MikkoL, 03.01.2012 15:04

"Chicagon julistus 1978 on vaarallinen eksytys nimenomaan uskoville kristityille.

Raamattu on Jumalan Hengen inspiroima kirja, ja juuri sellainen, miksi Jumala sen haluaa.

Todellisten ihmisten todellisena aikana ja todellisessa paikassa kirjoittama juutalaisten kirjoitusten kokoelma, joka on täynnä virheitä ja erehdyksiä.

Sen maailmankuva on geosentrinen.

Sen kuvaukset ristin tapahtumista, sn kertomukset Jeesuksen ylösnousemuksen aamun tapahtumista ovat omituisen huteria ja ristiriitaisia.

varsin helppo on heittää Raamattu ivallisesti olkansa yli lattialle.

vaan niille, jotka sen äärelle totuudessa ja rukoillen tulevat nöyrästi kuuntelemaan, pyhä Raamattu on melkoinen silmien avaaja ja jumalallinen oppikirja, joka sekä synnyttää uskon että pitää sen yllä"

nettiruukusta arkistosta

Kirjoittanut: norppa, 03.01.2012 15:38

Siinä oli pläjäys uudelle vuodelle.

Kirjoittanut: MikkoL, 04.01.2012 05:47

"Tottakai totuudellisuus on ominaista Jumalan lapsille" ajattelin ennen.

Mutta uskovilla on taipumus uskoa!

Tästä seuraa, että monasti olemme helppouskoisia, helposti narrattavia ja siten myös harhaanjohdettavia.

Vierastamme uskovian kriittistä ajattelua, vapaata arvostelua, itsenäistä ajattelua.

Saattaa saarnaajakin sellaisesta varoitella ja kehottaa "uskomaan kuin pikkulapset" luottaen vanhinten neuvoihin.

Ilman itsenäistä arvostelukykyä ja omaa asioiden pohdintaa uskova ei voi olla totuudellinen.

Kirjoittanut: Nosce te, 07.01.2012 20:32

Mihin muuten hengellisissä asioissa tarvitaan oikeassa totuudessa olevia.Niin, Jumala vaikuttaa ihmisten kautta.Ja ollaanko me vielä paljolti Pyhien Kirjoitusten varassa.Elämän Totuutta pitäisi etsiä.Ja luvattu on että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

Kirjoittanut: Haamul, 08.01.2012 00:12

"Ja ollaanko me vielä paljolti Pyhien Kirjoitusten varassa.Elämän Totuutta pitäisi etsiä."

Juuri Elämän Totuudesta ne Pyhät Kirjoitukset kertovat. Siksi ne ovat todellinen aarreaitta meille kristityille.

Joh. 5:39: "Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;"

Kun Jeesus sanoi tuon, mutta ei Hän siinä sanonut, että niitä Kirjoituksia ei tarvittaisi.

Joskaan eiväthän ne kaikille ole auenneet.

Kirjoittanut: Haamul, 08.01.2012 00:12

Jes. 29:
11 Niin on kaikki ilmoitus teille niinkuin lukitun kirjan sanat; jos se annetaan kirjantaitavalle ja sanotaan: "Lue tämä", niin hän vastaa: "Ei voi, sillä se on lukittu",
12 ja jos kirja annetaan kirjantaitamattomalle ja sanotaan: "Lue tämä", niin hän vastaa: "En osaa lukea".
13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,
14 sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja-kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.

Mutta ne, joiden korvat/silmät Herra armossaan avaa, kuulevat Pyhissä Kirjoituksissakin todistuksen Kristuksesta.

Raamattu sanoo(Ilm.19:10), että "Jeesuksen todistus on profetian henki".

Kirjoittanut: Haamul, 08.01.2012 23:30

"Raamattu on juuri sellainen, miksi Pyhä Henki on sen tarkoittanut, täynnä virheitä ja ristiriitoja" (MikkoL)

Täynnä virheitä ja ristiriitoja... Niin, riippuu kyllä siitä, mitä Raamatusta hakee, onko se täynnä virheitä ja ristiriitoja.

Jos janoinen ihminen hakee Raamatusta Elävää Vettä ja nälkäinen Elämän Leipää, ei hän löydä sieltä virheitä ja ristiriitoja, vaan Elävää Vettä ja Elämän Leipää. Hän löytää sieltä Kristuksen. Tosin kapaloituna olkiin, koska Raamattu on ihmisten käsien kautta kuitenkin kirjoitettu lopulliseen muotoonsa, ja alkukielestä käännettynä monessa kohdassa myös muuntunut alkuperäisestä tekstistään ihan toiseksikin. Mutta ydinsanomana Raamatusta yhä löytyy itse Jeesus, joka on sama kuin se Betlehemin lapsi, joka oli Kunnian Kuningas, vaikka olikin kapaloituna olkiseen kapaloonsa.

Kirjoittanut: Haamul, 08.01.2012 23:30

Myös kedon lammaspaimenet, joille enkelit tulivat ilmoittamaan ilosanoman, kiiruhtivat Betlehemiin. Mutta Raamattu ei julista, että he löysivät haisevan tallin, ja hyi olkoon - siinä eläinten syöttökaukalossa oli karheita olkia ja heiniä pehmusteena. Sen sijaan Raamattu julistaa, että he löysivät Lapsen seimessä makaamassa. Kohde oli pointtina, ei sijainti eivätkä kehykset. Ja silti taitaa olla totta, että siinä seimessä oli pehmusteina karheat oljet. Mutta ei se, että Lapsi syntyi eläinten talliin ja seimeen, eikä se niiden olkienkaan olemassaolo tee Lapsesta vähemmin täydellistä kunnian Kuningasta kuin Hän on. Niiden olemassaolo ei vie mitään pois Hänen täydellisyydestään.

Kirjoittanut: Haamul, 09.01.2012 00:03

Vain heinät on Sun vuoteenas,
oi Herra, taivaan kuningas,
vaikkeivät kultavaattehet
Sun oisi valtas arvoiset.

Vaikka meille annettu Aarre on arvokkaampaa ja loistavampaa kuin puhtain kulta, me ihmiset itsessämme olemme saviastioita. Kuitenkin Valkeus loistaa pimeydestä, kun Jumalan Sana saa osua meidän pimeisiin sydämiimme ja alkaa sieltä heijastamaan Jumalan Valoa.

Saamme joka tapauksessa uskoa niin, että Raamattumme kirjoittaneet henkilöt ovat kirjoittaneet kirjoituksensa Pyhän Hengen vaikutuksessa. Eikä myöskään ” koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2.Piet.1:21). Eli kun luemme profeetoita VT:stäkin, voimme luottaa siihen, että ne profetiat ovat todellakin Jumalan puhetta meille, ilman virheitä ja ristiriitoja. Virheeltä ja ristiriidalta moni asia voi näyttää meistä sen vuoksi, että me itse emme välttämättä läheskään aina ymmärrä Jumalan puhetta. Etenkin VT puhuu paljon myös vertauskuvien kautta, jotka sananmukaisesti tulkittuina voivat johtaa monta kertaa ihan hassuihin tulkintoihin.

Kirjoittanut: Patu, 09.01.2012 09:00

Mark.12:24. Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Kirjoitusten tuntemisen ja Jumalan voiman puuttuminen on Jeesuksen opetuksien mukaan eksymisen syy. Jumalan voima on evankeliumi, hyvä sanoma Jeesuksesta. Evankeliumi on ilmoitettu Uuden testamentin kirjoituksissa.

Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kirjoitukset muodostavat Raamatun kirjoitukset. Niiden tunteminen estää eksymisestä. Eksyminen kirjoituksista voi olla myös sitä, että ne tehdään turhiksi ja pätemättömiksi arvioimalla Raamatun olevan täynnä virheitä ja ristiriitoja.

Kirjoitus- ja lukutaito, kuten kirjojen omistaminen on ollut historian saatossa harvojen ihmisten omaisuutta. Opettajien opetukset,tarinat, merkit, riitit ja erilaiset historialliset tapahtumat olivat niitä merkkejä, joista suurin osa kansasta sai tuntea Jumalan teot ja voiman.

VT:n kirjoitukset ovat täynnä semioottisia merkkejä: kertomuksia ihmisistä ja tapahtumista,jotka kertovat Messiaasta. Siksi kirjanoppineetkin pyysivät Jeesukselta merkkiä opetuksiensa vakuudeksi, koska olivat oppineet siten profetioita lukemaan.

Kirjoittanut: norppa, 09.01.2012 09:29

Mark.12:24. Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Fariseukset tunsivat kyllä kirjoitukset, mutta pelkän ulkolukutiedon perusteelle eivät tunnistaneet Jumalan voimaa Jeesuksessa, siksi eivät ottaneet Häntä vastaan.

Jumalan voimaa ei voi opiskella kirjasta, se piäisi kokea ihan itse.

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 14:01

"Eksyminen kirjoituksista voi olla myös sitä, että ne tehdään turhiksi ja pätemättömiksi arvioimalla Raamatun olevan täynnä virheitä ja ristiriitoja."
Patu

mutta kun ne ovat!

minkäs teet?

Kirjoittanut: Patu, 09.01.2012 14:23

MikkoL! Tarkoitatko todella että kirjoitukset ovat turhia ja pätemättömiä?

Jos todella näin ajattelet kuten kirjoitat, niin tarttis todella tehdä jotain.

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 14:35

Raamattu on täynnä virheitä ja ristiriitoja.

juuri sellainen miksi Jumalan Henki on sen tarkoittanut.

emme ole kirjauskovia

vaan uskomme Raamatun päähenkilöön, joka on elävä Herra Jeesus Kristus.

Hänet kyllä surmattiin Golgatalla, mutta kolmantena päivänä Hän nousi kuolleista.

Kirjoitusten mukaan

(Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus)

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 14:39

Patu!

ajatteletko todella, että jos Raamatussa on virheitä ja ristiriitoja eikä se ole erehtymätön, niin se on turha ja pätemätön?

tällainen ajatus kuultaa tuosta viestistäsi, ymmärränkö oikein?

Kirjoittanut: Patu, 09.01.2012 14:52

"Eksyminen kirjoituksista voi olla myös sitä, että ne tehdään turhiksi ja pätemättömiksi arvioimalla Raamatun olevan täynnä virheitä ja ristiriitoja." Näin ajattelen.

En ajattele sen sijaan näin, miten MikkoL minua virheellisesti tulkitsi:

"Patu!
ajatteletko todella, että jos Raamatussa on virheitä ja ristiriitoja eikä se ole erehtymätön, niin se on turha ja pätemätön?

tällainen ajatus kuultaa tuosta viestistäsi, ymmärränkö oikein?"

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 14:55

hmm

selventääkseni asiaa kirjoitin toisen palstan tämän jatkoksi

ruoho ja aurinko

kiva jos lukaiset

Kirjoittanut: Patu, 09.01.2012 16:02

"vaan uskomme Raamatun päähenkilöön, joka on elävä Herra Jeesus Kristus.

Hänet kyllä surmattiin Golgatalla, mutta kolmantena päivänä Hän nousi kuolleista." MikkoL

UT:n eksegetiikan dosentti opettaa "totuutta" Helsingin yliopistolla tuleville kirkon paimenille ettei Jeesusta haudattu kalliohautaan eikä hän ole ylösnoussut, vaan heitettiin joukkohautaan muiden roistojen kanssa.

Piispatkaan eivät kaikki eivät usko neitseestä syntymiseen eikä ylösnousemiseen. Tätä totuutta kyllä tänä aikana julistetaan esipaimenienkin voimin, onhan Raamattu täynnä virheitä ja ristiriitaisuuksia.

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 16:21

otat esiin hyvin keskeisen esimerkin. Tässä juuri on kristillisen uskon totuudellisuuden ydin.

Mutta miten Pyhä Henki näin tärkeän asian meille kertoo?

Tieteellisellä varmuudella, yksiselitteisellä vastaansanomattomalla todistusaineistolla?

Ei todellakaan, vaan todistajina on mitätön joukko oppimattomia Galilean kalastajia ja muuta arveluttavaa joukkoa, epäluotettava Simon Johanneksen poika.

joitain naisiakin jotka hysteerisinä yössä juoksevat!

ja sitten yksi rabbi Gamalielin oppilas, fariseus, joka lopun ikäänsä häpeää pahoja tekojaan nasarealaisten vainoajana.

Miksi tämmöinen kummallinen todistajien joukko?

Nykyajan tiedemiehen on helppo koettaa repiä heidän ristiriitainen ja epäluotettava todistuksensa riekaleiksi.

Koettavat, koettavat, vaan eivät onnistu!

ei suuressa maailmassa "Myllykosken teoria" merkitse yhtään mitään Raamatun tutkijoiden piirissä, jonkun radikaalin nuoren amerikkalaisen oppilas. ja missä on finland anyway?

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 16:23

voisimme kysyä Herralta Jeesukselta aivan saman asian.

Miksi ihmeessä näin hutera todistus, jotain suullista perimätietoa joissain vanhoissa papyruksissa, joita sitten on koottu kasaan vuosien jälkeen?

Miksi et anna selvää ja varmaa todistusta, joka kaikille vakuuttaa että nousit kuolleista?

Miksi tuommoinen salaperäinen seinien läpi kävely pelkäävän pikkuisen miesporukan luo?

Voitithan kuoleman, miksi et mennyt temppelin harjalle ja näyttäytynyt ylipapeille ja kansan vanhimmille ja Pontius Pilatuksellekin että katsokaas, tässä minä olen!

Kirjoittanut: MikkoL, 09.01.2012 16:26

tätä tarkoitan totuudella.

kun otamme Raamatun sellaisena kuin se on, emmekä opillisesti koeta vängätä sitä johonkin muottiin.

niin saamme sangen ristiriitaisen ja hämärän kuvan, mitä siellä viikon ensimmäisenä päivänä aamulla oikein tapahtui.

miksi?

koska Jumala antaa sangen suuren arvon sille, että uskomme.

ja tämä on mahdollista vain, jos on vapaus olla usomatta.

Raamatussa on riittävät ainekset uskolle, eikä sitä kukaan ole kumonnut eikä tule kumoamaan.

Mutta se ei ole tieteellinen todistus vaan antaa myös vapauden epäuskolle, mahdollisuuden olla epäilevän Tuomaan paikalla.

tai sen isän, joka tuskissaan huusi poikansa puolesta "minä uskon, auta epäuskoani"

kärsivällisesti ja armollisesti Jeesus molempia auttoi uskomaan.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:12

huomenta, Patu!

olen kirjoittanut muutamia palstoja tänne liittyen keskusteluun Raamatun totuudellisuudesta.

ymmärrän että tunnet Jumalan luomakuntaa, tiedät mitä suomalaisissa järvissä liikkuu ja metsissä kasvaa ja olet ilmeisesti perehtynyt myös elämän vaiheisiin.

näetkö kirjoituksissani luontoa ja elämän historiaa koskevissa olennaisia virheitä?

jos et, ne ovat siis jokseenkin totuudellisia, ainakin ajantasalla tämän päivän luonnontieteen kanssa.

näetkö, miten Raamatun ihmeellinen luomiskertomus innostaa ja rohkaisee meitä tutkimaan luonnon kirjaa ja selvittämään, miten asiat ovat?

Raamatun kanssa kulkiessamme tieteenkin maailmassa, emme ollenkaan joudu sitä kirjaa häpeämään.

kun otamme sen sellaisena kuin se on.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:32

"Eksyminen kirjoituksista voi olla myös sitä, että ne tehdään turhiksi ja pätemättömiksi arvioimalla Raamatun olevan täynnä virheitä ja ristiriitoja."
Patu

mutta kun ne ovat!

minkäs teet?

Putoilevat taivaan tähdet

2012-01-11T08:36:00.002+02:00

Raamatun kirjoittajat ovat oman aikansa aitoja ihmisiä.

Profeettojen ajan Israelissa rautakaudella elettiin maailmassa, jonka yllä on taivaanvahvuuden kupu ja jota ympäröi pelottava meri petoineen.

Jumala on sinne taivaanvahvuuteen pannut auringon, kuun ja tähdet.

Tällainen maakeskeinen (geosentrinen) maailmankuva vallitsi vielä keskiajalla, niin että kirkko kovin taisteli tieteen uusia löytöjä vastaan.

maa muka kiertää aurinkoa?

mitä Jumalan Sanan vastaista höpinää!

---
tänään taas suurin osa kristityistä pitää ilman muuta selvänä, että maa on pallo joka radallaan kiertää aurinkoa painovoiman ohjaamana.

tietämättä, että se on täysin epäraamatullinen opetus!

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:16

Herran päivän kuvauksissa on näkyvissä tämä Raamatun maailmankuva.

Tähdet ovat tuommoisia pieniä kirkkaita pisteitä taivaankannessa.

Kun maailmanloppu tulee, niin ne putoilevat sieltä maahan niinkuin oliivit puusta, jota ravistellaan.

Nykyajan ihmisen on vaikea tätä kielikuvaa ymmärtää, koska hän ymmärtää tähdet hiukka toisella tavalla.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:18

no varmaan kuitenkin Herra Jeesus, Jumalan Poika, tiesi paremmin?

"Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan.

Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät."
Mt 24:29

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:25

Jeesuksen sanojen taustalla on ilmeisesti ...

niin mitä?

haastaako tuo Jumalan Sanan kohta meitä tutkimaan, oppimaan, etsimään totuutta, lukemaan ahkerasti Raamattua?

vai rupeammeko vääristämään Jumalan luomakuntaa ja keksimään, miten tähdet putoavat taivaalta maahan?

Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi.

Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa.
Ilm 6:12-13

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:27

piäni varoituksen sana

jos emme kompastu putoileviin tähtiin, vaan ymmärrämme, millaisesta käsityksestä tuo tulee.

niin Jumalan Sana on valtavan rikas ja tämän aiheen tutkimiseen saattaa mennä viikkoja, vuosiakin, kun yhä uusia asioita opimme.

nimittäin esimerkiksi tuo Jeesuksen sanojen tausta on sangen rikas Vanhassa Testamentissa.

Samoin tuo Ilmestyskirjan kohta on ihmeellinen

... laitan sen tähän laajemmin, että huomaamme millaisista suurten salaisuuksien paljastumisesta, todellisuuden kerrostuneisuudesta, Jumalan valtakunnan näkyväksi tulemisesta siinä onkaan puhe!

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:28

Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin.

Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi.

Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa.

Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan.

Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut -- kuka voi sen kestää?"

MikkoL:
Ilm 6:9-17

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 08:31

Jos emme kompastu siihen, että Raamattu on ikivanha kirja ja täynnä monenlaisia virheitä ja ristiriitoja.

Jos otamme Raamatun sellaisena kuin se on.

Raamatun Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen.

Antaa meille uskon ja pitää sen yllä ja kasvattaa meidät Kristuksen tuntemisessa aikuisuuteen.

Niin että lapsenuskolla voimme ihastella taivaan tähtiä ja pelolla odottaa lopunaikoja, kun taivaat kääritään kokoon kuin kirja ja kaikki salaisuudet paljastetaan!

Tähti taivahalla Betlehemissä

2012-01-11T08:35:00.002+02:00

Taivahalla syttyi juuri tähti kirkas, tähti suuri,
josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan.

Kaikkialla kellot pauhaa toivotellen joulurauhaa.
Hangen alle maat ja veet juhlayöks on nukkuneet.

Kuusi seisoo permannolla, kaikkien on hauska olla.
Joululaulut kirkkaat soi, lasten piiri karkeloi.

Seimen lasta muistakaamme, koska taasen laulaa saamme.
Joulu, joulu tullut on lasten juhla verraton.

(Sanat Yrjö Jylhä)

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:34

Betlehemin tähden arvoitusta pohditaan yhä.

oliko se jokin avaruudesta lentänyt taivaankappale?

miksi sitten itämaan tietäjät tiesivät että se on "suuren kuninkaan merkki"

keisari Augustuksenkin syntymään jokin ilmiö liitettiin.

todennäköisemmältä kuulostaa sen tähden, että saksalaisen tähtitieteilijän Johannes Keplerin ajatus vuodelta 1614, että kyseessä oli kirkkaimpien planeettojen, Saturnuksen ja Jupiterin asettuminen samalle linjalle, konjunktio, vuonna 7 ennen Kristuksen syntymää.

Planeettojen liikkeitä seurattiin muinaisessa Lähi-idässä tarkoin ja niille annettiin astrologisia merkityksiä.

Annetaan yhä horoskoopeissa!

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:36

Vitsi on taas ajoituksessa.

Taivaan Isä hallitsee aurinkonsa, kuunsa, planeettansa ja tähtensä.

Osasi pistää kellonsa viisarit sellaiseen kohtaan, että kun Hänen ainoa Poikansa syntyi ne kertoivat myös ilosanomaa niille, jotka kaukomailla asiaa olivat odottaneet jo ehkä vuosikymmeniä.

Taivahan kirkas tähti vei heidät murhaajan luo Jerusalemiin.

Raamattujen avulla tietäjät sitten löysivät Betlehemiin ja kyllä se tähtikin auttoi!

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:38

Äidilläni, rauha hänen sielulleen, oli tapana sanoa "Jumalan ajoitukset ovat täydellisiä"

edellä kuvattu tulkinta Beetlehemin öisestä kellosta, joka luomiskertomuksen tapaan näyttää aikoja... lyövät Messiaan syntymän tuikkivia kelloja ... on tästä erinomainen esimerkki.

Herran ajoitukset pelaavat.

tosin sanotaan, että Jumalan kellot käyvät hitaasti.

Mutta käyvät kuitenkin. Tarkemmin ja varmemmin kuin Big Ben Lontoossa!

MikkoL:
Beetlehemin tähdestä on kriittisesti arvioitua tietoa wikipediassa

http://en.wikipedia.org/wiki/Star_of_Bethlehem#Astrological_event

Tulikivi taivaasta

2012-01-11T08:34:00.002+02:00

otan vielä esimerkin, joka selvittää sitä ettei elämämme ole vain jonkinlailsta pakonomaista luonnonlakien määräämää menoa.

samalla tavoin kuin Isämme johdattaa elämämme kulkua sieltä taivaastaan ja antaa puhtaan leivän palkaksi työn ja vaivan, myös elämän historia maapallolla on Hänen täsmätyötään.

olisimme ehkä nimittäin edelleen liskojen ja dinosaurusten maailmassa, jos vain "kehitysoppi" ja luonnonlait sekä sattuma tätä meininkiä ohjaisivat.

uskokoon kuka haluaa niin!

mutta meillä on parempi tieto Jumalan Sanasta.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:21

nykyisen käsityksen mukaan nimittäin tuo hedelmällinen ja rikas "keskielämän aika" eli mesotsoinen kausi, jossa Jumala meille lämmitystä varten ja autolla ajelua varten öljyn teki, päättyi dramaattisesti.

Taivaasta putosi iso tulinen kivi.

Se läpsähti Meksikon lahteen Jukattanin niemimaan tuntumaan, ja on siellä meren alla yhä.

Jämäys oli semmonen - kivi oli nimittäin aika iso - että se aiheutti sitten mahdottoman pölypilven ... joka Islannin tulivuoren tapaan vaikeutti "lentoliikennettä"

aurinko pimeni ja kuu meni punaiseksi ja kaamos kesti monta monituista vuotta

ilmaston jäähtyminen, niin tieteellinen teoria olettaa, johti dinosaurusten aikakauden päättymiseen.

sieltä niiden jättien jalkojen alta karkuun pyrkineet otukset ottivat elämän maapallolla johtaakseen.

sanovat meitä nisäkkäiksi kun meillä on nisät.

näin Isä Jumala kuin taiteilija pyyhkäisi satojen miljoonien vuosien elämän kehityksen ja muuttumisen kokonaan taulusta ja maalasi uuden kuvan.

meille tutun.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:23

arvellaan että iso kivi iski maapalloon noin 65 miljoonaa vuotta sitten, kun nisäkkäiden aika alkaa (uuden elämän aika, kenotsoinen)

vitsi ei ole vain siinä.

vitsi on siinä, että nykyisen käsityksen mukaan se kivi lähti reissuun Kuiper vyöstä sieltä Neptunuksenkin takaa 160 miljoonaa vuotta aikaisemmin.

Puhuen pitkän tähtäimen suunnitelmasta!

ajoitus oli tarkka. kaikki täsmäsi, nyt oli elämä siinä vaiheessa, että otettiin reipas askel kohti ihmisen luomista.

Kirjoittanut: MikkoL, 11.01.2012 06:25

Minusta tämä tulikivi taivaasta on niin havainnollinen osoitus Jumalan suuruudesta ja majesteetista.

Hän tekee mitä tahtoo.

Ajoitus on tarkka.

Suunnitelmat käsittämättömän syvällisiä.

Ylistetään ja kiitetään Häntä.

näin oli Jumalan sallimus.

melkoinen Jumala.

MikkoL:
kirjoitan tässä hiukan nopeasti ja kepeästi. enempi tietoa asiasta löydät
http://spacetheology.blogspot.com/2011/07/yucatan-hit-and-divine-timing.html

Jatka keskustelua kirjoittamalla itse
Takaisin otsikoihin