Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan tunnettu Usko ja Tiede kirjasarja on ollut jo aiemmin hampaissani.
Kauhistuneena suorastaan olen nähnyt, miten etevät Raamatun tutkijat ja systemaattisen teologian arvostetut edustajat ovat suositelleet näitä kirjoja. Professori Puolimatka on suosittu luennoitsija heränneen kansan kokoontumisissa. Siellä hän on monelle kristitty valkoinen ritari, oikean uskon puolustaja naturalistista ateismia ja sen koukeroita vastaan.
Ongelma Puolimatkan filosofisessa hyökkäyksessä aikamme luonnontieteitä ja eksegetiikkaa vastaan ei ole ilmeisen helposti nähtävissä. Monikaan ei ole loksauttanut korviaan, kun olen verrannut hänen lähestymistapaansa Vatikaanin asennoitumiseen Galileo Galilein naturalistisia väitteitä kohtaan. Minulle sanotaan "eihän tuo voi olla totta, naurettavaa..."
Tässä mietteitä-blogissani on nyt kirjoittanut näkemyksistään eräs professori Puolimatkan Usko ja Tiede kirjojen uhreista, Petri. Ainakin hän linnottautuu juuri samalla tavalla filosofian ja loogisen argumentoinnin bunkkereihin kuten aikoinaan Galileon kirkolliset arvostelijat ja kuten Puolimatka itse tekee. (Petrin vahva luterilainen identiteetti tuo mukaan omat itsenäiset teologiset ja anti-katolisen elementtinsä, joita en näe Puolimatkan ajattelussa.)
Kyseessä ei ole vain Petri ja muut nuoren maan kreationistit, vaan suomalaiseen herätyskristillisyyteen luontevasti pesiytyvä epäluulo tieteen harjoittamista ja tietoa kohtaan. Tämä vanha usko-tieto polemiikin tausta ei suinkaan ole Puolimatkan luoma, vaan esiintyy vanhoissakin pietistisissä herätysliikkeissä, kuten lestadiolaisuudessa. Mutta hedelmällinen maaperä on siellä olemassa, johon Puolimatkan paljon asiaa sisältävät kirjat ja terävät ajatukset helposti juurtuvat asenteina pikemmin kuin ymmärryksenä.
Tuloksena on voimakas ja vaistomainen luonnontieteen vastaisuus, joka ajaa ihmisiä rahanahneiden YEC kreationistien saaliiksi CMI ja AIG pseudotiedettä oppimaan ja siihen uskon puolustamista, apologetiikkaa, rakentamaan.
(muut tieteet eivät tähän kamppailuun niin kuulu, kasvatustiede tai matematiikka... tosin psykologiaa vierastetaan, kun se voi kaataa uskon ja varmaan lääkäriksi lukemisessakin on vaaransa.)
Toki sanotaan, että Puolimatka rohkaisee tekemään "hyvää tiedettä". Ikävä kyllä tämä on sisältänyt jopa kaksinaamaista kehotusta kirjoittamaan akateemisia missä akateemisia tarvitaan ja aidosti tosia kristillisiä, missä mustat helikopterit eivät hyrrää. (Amerikkalaiset virallisia tahoja pelkäävät ovat näet mustien helikopterien valvonnassa, ja kohta anti-Kristus heidät nappaa uhreikseen.)
Puolimatka puhui viime kesänä 2012 Hengellisen elämän syventymispäivien eräällä kanavalla, ja siellä hän EI sanoutunut selkeästi irti 6000 vuoden pyhästä numerosta, joka oli ilmassa niin vahvasti.
Voi olla, että Tapio Puolimatka ei itse ole nuoren maan kreationisti ja ehkä hän on jossain siitä sanoutunut irti, en tiedä. Mutta tiedän, että hän ei sanoutunut siitä irti Jumalan rakkaiden lasten keskuudessa vuosi sitten - varmaan tuota luentoa kuuntelemassa oli sellaista väkeä, jota hän ei tahtonut totuudella loukata.
Toistan edelleen - Puolimatkan kirjoissa voi olla aivan muu kärki, mutta käytännössä ne ovat vierottaneet ja ovat vierottamassa uskovia kristittyjä sekä pyhän Raamatun että Jumalan luomakunnan tutkimisesta sellaisena kuin ne ovat.
Annanko tässä siis puolestani "naturalistisille ateisteille" selkävoiton?
En toki.
Sanon, että Jumalan Sana omalla voimallaan ja Jumalan luomakunta omalla sanomattomalla kielellään ovat riittävät vakuuttamaan valituita totuudesta.
Niihin ei saa sekottaa valetta ja pseudotiedettä ja uskonnollisten ihmisten keksimiä satuja.
Puhdas väärentämätön Raamatun sana sellaisena kuin se on kaikkine vaikeuksineen, virheineen ja ristiriitoineen, aikaan sidonnaisuuksineen ja mokineen, puhdas Jumalan luomakunta kaikessa julmuudessaan ja hurjuudessaan, elämän ja kuoleman taistelussaan.
Emme voi mitään totuutta vastaan.
