Darwinismi ja marksilaisuus

Määrittelen darwinismin ja marksilaisuuden pähkinänkuoressa näin (toiset määritelkööt toisin):

Hegel

G.W.F. Hegel 1831
kuva wikimedia

Charles Darwin ja Karl Marx ovat G.W.F. Hegelin nerokkaita oppilaita, jotka 1800-luvulla sovelsivat Hegelin "historian tärkeyttä" ja "prosesseja" oman alansa syvärakenteiden selvittämiseen. Prosessien tuloksena syntyy kerrostuneisuutta.

Luokittelun (Aristoteles) lisäksi molempien ajattelussa ajassa tapahtuvalla prosessilla on ratkaiseva merkitys. Marxille dialektinen prosessi oli tärkeämpi kuin Darwinille, koska häntä Hegelin tavoin kiinnosti käytännön poliittinen tilanne ja jännitteet, dialektiikka. Hegelin teorian taustallahan on hänen näkemänsä Ranskan vallankumous, joka mullisti kaiken.

Darwinille  olivat keskeisiä kerrostumien synty prosessien tuloksena ja elämän historiassa näkyvä kehitys, elämän puu (1837).




Darwin

Charles Darwin 1868
kuva wikimedia

Charles Darwin oivalsi "Elämän puun", orgaanisen elämän kasvun ja kehityksen jatkuvuuden, jossa luokitellut lajit ovat toisistaan riippuvaisia ja seuraavat toisiaan historian kuluessa kuin haarautuvassa puussa. Geologisten ajassa tapahtuvien prosessien ymmärtäminen oli nuorelle Darwinille ratkaisevan tärkeä. Perustan maankuoren historian kerrostuneisuuteen antoi Sir Georg Lyell.

Lajit synnyttävien prosessien ratkaisevaksi tekijäksi Darwin asetti luonnonvalinnan. Tämä näkyy hänen luonnontieteen ja länsimaisen maailmankatsomuksen mullistaneen kirjansa nimessä

On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life.
Oxford 1859


Marx

Karl Marx 1882
kuva wikimedia

Karl Marx oivalsi yhteiskunnan rakenteen kerrostuneisuuden ja pohti sen syntyyn, kehitykseen ja muutokseen johtavia tekijöitä. Teollistuvan Englannin slulmmeissa hän näki omistuksen ja työnteon suhteen ongelmallisuuden ja asetti pääoman kriittisen yhteiskunnallisen ajattelunsa peruselementiksi.

Das Kapital, Kritik der politischen Ökonomie Vol I

Hamburg 1867

Marxin kuoltua 1883 Friedrich Engels julkaisi osat II (1885) ja III (1894) Marxin nimissä.  

Määrittelyä

Darwinisti on kehitysbiologian edustaja, joka asettaa luonnonvalinnan tutkimuksensa peruspilariksi. 

Marksilainen on yhteiskuntatieteiden edustaja, joka asettaa pääoman tutkimuksensa peruspilariksi.

Luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden kehittyessä ja tiedon kasvaessa on edelleen tutkijoita, jotka pitäytyvät näiden 1800-luvulla eläneiden uraauurtavien ajattelijoiden työhön. 

Darwinistinen kehitysbiologi ajaa tämän määritelmän mukaan kaiken luonnonvalinnan muottiin. Kun jokin elämän tai eliön kehitysvaihe voidaan kuvata olemassaolontaistelun termein, se on tieteellisesti hyväksyttävä näissä piireissä.  

Marksilainen yhteiskuntatieteilijä käyttää yhteisön valtarakenteita, hierarkiaa ja omistussuhteita tärkeänä työkalunaan sosiologian, antropologian, etnografian, arkeologian ja muiden ihmisyhteisöjen tutkimuksessa.

Tutkijan vapaus!

Darwinismista vapautunut kehitysbiologian tutkija tarkkailee tehtyjä löytöjä, havaintoja ja monien eri tutkimusalojen työn tuloksia muodostaessaan teoriaa elämän kehityksen vaiheista. Luonnonvalinta on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa selitysmalli.

Marksilaisuudesta vapautunut yhteiskuntatieteilijä pitää kyllä pääomaa, omistussuhteita ja yhteiskunnan luokkarakennetta merkittävänä, mutta edustaa ihmiskunnan todellisen historian tavatonta moninaisuutta ja monimutkaisuutta yrittämättä ahtaa kaikkea samaan poliittisesti väkevään muottiin.