Tutkimusohjelmallinen naturalismi ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloonjoten arvelin, että ilmeisesti jokin muu tutkimusohjelmallinen ... antaa perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.
Anonyymi kommentoija tahtoo kumota päättelyni:
Väärin. Puolimatkahan on tietoteorian osalta foundationalistisen tietoteorian nykymuodon kannattaja (jonka edustaja mm. Alvin Plantinga on). Se tarkoittaa sitä, että Puolimatkankaan mukaan ei ole tutkimusohjelmallista tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaolon todentamiseen, vaan jossain vaiheessa perustelua joudutaan vetoamaan ns. perususkomuksiin.
Tämä on aivan perusasia Puolimatkan ajattelussa, ja niin keskeisesti esillä Puolimatkan kirjoissa, että ihmetyttää, oletko Puolimatkan kirjoja edes lukenut, kun tuollaisen kommentin kirjoitit.
Alvin Plantinga
 |
| Alvin Plantinga (s.1932) Kuva wikimedia |
Alvin Carl Plantinga (born November 15, 1932) is an American analytic philosopher, the John A. O'Brien Professor of Philosophy Emeritus at the University of Notre Dame and the inaugural holder of the Jellema Chair in Philosophy at Calvin College. Plantinga is widely-known for his work in philosophy of religion, epistemology, metaphysics and Christian apologetics. He is the author of numerous books including God and Other Minds (1967), The Nature of Necessity (1974), and a trilogy of books on epistemology, culminating in Warranted Christian Belief (2000). He has delivered the Gifford Lectures three times and was described by Time Magazine as "America's leading orthodox Protestant philosopher of God".
wikipedia
TP lauseen logiikka
Lause: Tutkimusohjelmallinen naturalismi ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.
Käänteinen: Tutkimusohjelmallinen X antaa perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.
Jos käänteinen lause on väärin, TP lauseella itsellään ei ole mitään sisältöä suhteessa ateismiin, tietoon ja uskoon. Asia voitaisiin sanoa yksinkertaisesti
Tarkennettu: Mikään tutkimusohjelmallinen lähtökohta ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.
Eikö niin?
Joten käänteinen versioni ei ole väärin Puolimatkan tekstin kontekstissa.
TP lauseen käännösongelma
Ilmaus "uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon" pohjautunee johonkin englanninkieliseen tekstiin, koska siinä on tuo vaikea ilmaus "esine".
Englantilainen teksti on voinut olla jotain tällaista
"belief in the existence of objects beyond human conciousness"
Tiedon rajat
Myönnän, etten varmuudella ymmärrä, millaista olemassaoloa tuossa tarkoitetaan, mutta koska mukana ovat ilmaukset "usko" ja "tajunnan ulkopuoliset esineet" se liikkunee tiedon ja uskon rajamailla.
Havainnollistan ongelmaani ymmärtää tässä olevaa tietoteoreettista rajanvetoa tiedon ja uskon rintamilla
Tajuntamme, jos sillä tarkoitetaan inhimillisen älymme mahdollisuuksia hahmottaa olemassaolevaa todellisuutta, on luonnostaan kolmiulotteisen geometrian maailmassa. (Einstein puhuu aika-avaruus todellisuudesta lisäten ajan neljänneksi).
- Yksiulotteinen piste
- Kaksiulotteinen viiva, joka voidaan projisoida 1-ulotteisena pisteenä
- Kolmiulotteinen kuutio, joka voidaan projisoida 2-ulotteisena piirroksena
- Neliulotteinen "kuutio", joka voidaan projisoida 3-ulotteisena mallina (metallilanka-häkkyrä)
Tämä ei ole vain leikkiä sanoilla, sillä on kosmologeja joiden mielestä maailmankaikkeus on 11-ulotteinen. Yleensä näin ajattelevat kosmologit arvelevat korkeampia ulottuvuuksia käpertyneiksi mikromaailmoiksi 3-ulotteisessa todellisuudessamme.
Korkeampia ulottuvuuksia voidaan käsitellä geometriassa matemaattisesti, mutta niitä ei ihminen voi "tajuta". Ne eivät suoranaisesti kuulu uskon-tiedon rajamaailmaan vaan ovat puhtaasti matemaattisia malleja, joiden suhdetta todellisuuteen vakavasti tutkitaan.
Usko on todellisuutta, näkemistä, ymmärtämistä
Uudessa testamentissa on varsin vahvaa tiedon ja uskon suhteen kuvausta. Paavalin soteriologisen opetuksen lisäksi löydämme esimerkiksi Heprealaiskirjeestä melkoista hermeneutiikkaa
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.
Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.Hep 11:1-3 KR 1992
