perjantai 25. helmikuuta 2011

Esikoiset ja totuus

"Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Pilatus sanoi.

Jeesus vastasi:
"Itse sinä sanot, että olen kuningas.

Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."

"Mitä on totuus?" kysyi Pilatus.
Joh 18:37-38 KR 1992


Olen saanut keskustella erään esikoisuutta varsin läheltä tuntevan henkilön kanssa minua ihmetyttävästä asiasta.

Kerroin, kuinka olen nettiruukku nimisellä foorumilla mukana alustajana ja kuinka keskustelut siellä ovat luonteeltaan usein varsin omaperäisiä. Sellaista en ole muualla ennen kohdannut ja asia kiinnostaa.

hän selitti minulle laajempaa taustaa, joka auttoi minua ymmärtämään paremmin mistä on kyse. tuon ulkopuolisena tämän ymmärrykseni tänne vapaasti arvosteltavaksi, onko asia näin kuin häneltä ymmärsin vai ei.

kä sitys totuudesta.

tämä käsitys vaikuttaa ensinnäkin yhteisöllisellä tasolla, seuraväen kokoontuessa rukoushuoneelle tai esikoisten tavatessa muissa merkeissä toisiaan raamattupiirissä, jonkun kotona tai muualla hengellisistä asioista puhuttaessa.

yhteisölliseltä tasolta tämä totuuden käsitys on sitten "periytynyt äidinmaidossa" uskoviin tässä kristillisyydessä. se vaikuttaa omiin pohdintoihin, keskusteluihin ja kannanottoihin muiden näkemyksistä.



totuus on selkeä ja syvällekäyvä ja jossain mielessä varsin suora ja käsitettävä, niin "ettei siltä tieltä eksy hullukaan".

totuus on yksinkertainen ja selkeä, näin hänen sanansa ymmärsin. asiat ovat joko totta tai sitten eivät ja harmaita alueita näiden kahden välillä pyritään välttämään.

onhan tässä kristillisyydessä pohjimmiltaan kysymys siitä, mihin elämä on perustettu ja mihin iankaikkisen elämän toivo on ankkuroitu.



Raamattu on kirkas ja selkeä ja tämä Jumalan sana on totuus, joka käy yli kaiken ihmisen ymmärryksen.

Tieto maailmasta, oppineisuus, totuutta koskevat pohdinnat ovat ihmisen omaa ajattelua eikä ihminen voi käsittää sitä, mikä Jumalan on.

Jumalan Henki on näin kaiken totuuden ymmärtämisen avain.

Pyhä Henki johdattaa totuuteen, (kuten Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa) ja tämän maailman viisaus on aivan turhaa (kuten apostoli Paavali sanoo)



Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.

Sillä kirjoitettu on: minä kadotan viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä hylkään.

Kussas on viisas? kussas on kirjanoppinut? kussas tämän maailman tutkia on? Eikö Jumala ole tämän maailman viisautta hulluudeksi tehnyt?

Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat,


1 Kor 1:18-21


Te näette, rakkaat veljet, teidän kutsumisenne, ettei monta lihallista viisasta, ei monta voimallista, ei myös monta suuresta suvusta,

Vaan ne, jotka maailman edessä hullut ovat, on Jumala valinnut, että hän viisaat häpiään saattais; ja ne, jotka heikot ovat maailman edessä, on Jumala valinnut, että hän väkevät häpiään saattais;

Ja ne alimmaisesta suvusta ja ylönkatsotut maailmassa on Jumala valinnut, ja ne, jotka ei mitään ole, että hän ne, jotka jotakin ovat, turhaksi tekis;

Ettei hänen edessänsä yksikään liha kerskaisi.


1 Kor 1:26-29



Avaimena totuuden tuntemiseen, pelastavan uskon saamiseen, on Pyhä Henki, jota ilman kukaan ei pysty evankeliumin ilosanomaa käsittämään ja ottamaan vastaan.

Ratkaisevan tärkeitä ovat tässä apostoli Paavalin kirjoittamat sanat korinttilaisille:



Ja, rakkaat veljet, kuin minä teidän tykönne tulin, en minä tullut korkeilla sanoilla enkä syvällä viisaudella ilmoittamaan teille Jumalan todistusta.

Sillä en minä itsiäni pitänyt teidän seassanne mitäkään tietämäni, vaan ainoasti Jesuksen Kristuksen ja sen ristiinnaulitun.

Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa, ja pelvossa, ja suuressa vapistuksessa.

Ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kaunistetuissa sanoissa ihmisten viisauden jälkeen, mutta hengen ja voiman osoituksessa,

Ettei teidän uskonne olisi ihmisten viisaudessa, vaan Jumalan voimassa.


1 Kor 2:1-5



Esikoisten parissa on siis jumalallinen viisaus, totuus, jota tämä maailma ei voi käsittää.

Tämän viisauden antaa Jumalan Henki, joka ei valehtele.



Mutta me puhumme siitä viisaudesta, joka on täydellisten tykönä, ei tämän maailman viisaudesta, eikä tämän maailman päämiesten, jotka hukkuvat.

Vaan me puhumme siitä salatusta Jumalan viisaudesta, jonka Jumala on ennen maailman alkua säätänyt meidän kunniaksemme,

Jota ei yksikään tämän maailman päämiehistä tuntenut; sillä jos he olisivat tunteneet, niin ei he olisi kunnian Herraa ristiinnaulinneet.

Vaan niinkuin kirjoitettu on: joita ei silmä ole nähnyt, eikä korva ole kuullut, ja ei ihmisen sydämeen ole astunut, joita Jumala on niille valmistanut, jotka häntä rakastavat.

Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut Henkensä kautta; sillä Henki kaikki tutkistelee, Jumalan syvyydetkin.


1 Kor 2:6-10



Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, vaan ihmisen henki, joka hänessä on? Niin myös ei yksikään tiedä, mitä Jumalassa on, vaan Jumalan Henki.

Mutta emme ole saaneet tämän maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka Jumalasta on, että me tietäisimme, mitä meille Jumalalta annettu on,

Jota me myös puhumme, ei niillä sanoilla, joita inhimillinen viisaus opettaa, vaan niillä, joita Pyhä Henki opettaa, ja me tuomitsemme hengelliset asiat hengellisesti.

Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä, mitkä Jumalan Hengen ovat; sillä ne ovat hänelle hulluus, ja ei taida käsittää, sillä ne hengellisesti tuomitaan.

Mutta hengellinen tuomitsee tosin kaikkia, vaan ei hän keltäkään tuomita.

Sillä kuka on tietänyt Herran mielen, joka tahtoo hänelle neuvoa antaa? Mutta meillä on Kristuksen mieli.


1 Kor 2:11-16



Luonnollinen ihminen ei järjellään voi käsittää Jumalan salaisuuksia.

Pyhä Henki, joka on asuvainen tässä kristillisyydessä, avaa nämä salaisuudet hengelliselle uudestisyntyneelle ihmiselle, joka on elävässä uskossa.

Tämä pelastava usko on se tärkeä totuus, jonka rinnalla kaikki muu kalpenee ja jonka rinnalla kaikki ajallinen tämän maailman tieto on turhaa.



Esikoislestadiolaisuudessa korostetaan maailman pimeyttä ja luopumusta ja todetaan, että kansojen etsikkoajat ovat ohitse.

Koko maailmassa vain pienet vastasyntyneet viattomat lapset ovat kuollessaan autuaita, muut jäävät yöhön ja pimeyteen.

Jumalan armosta Kiirunan Beetlehemissä syttyi elävän kristillisyyden valo, joka loistaa nyt vielä pimenevässä maailmassa ja kutsuu Jumalan sanassaan ilmoittaman hengellisen totuuden ääreen.

Tässä seurakunnassa lampaat saavat kuulla väärentämätöntä Jumalan sanan rieskaa, Hyvän Paimenen ääni kuuluu selkeänä, sudet ja ahmat ovat ulkona ulvomassa, mutta Siionin muureilla vartijat tarkkana laumasta huolta pitävät.

Esikoisten seurakunta on totuuden järkkymätön kallioperusta, jossa itse Jumalan Henki on takaamassa saarnan totuuden.


Esikoisten seurakunta totuuden pylväänä ja pilarina, lamppuna yössä, on kaiken perusta.

Esikoiset kasvavat lapsesta asti luottamaan tähän turvalliseen totuuden tuntevaan pilariin, joka on erehtymätön ja virheetön puhuessaan pelastuksen asioista.

Äitiseurakunnan luja kallioperusta säteilee sitten muihinkin asioihin.

Pyhä Raamattu on läpeensä selkeä, erehtymätön ja virheetön Jumalan sana sen tähden, että se sama Pyhä Henki on sen inspiroinut.

Eikä Pyhä Henki voi valehdella. Koko Raamattu on jumalallinen totuus.



Tämä jumalallinen esikoisten seurakunnassa vallitseva totuus säteilee tietenkin myös Lapin vanhimpiin, lähetysmiehiin ja saarnaajiin.

Pyhän Hengen kanssa vanhimmat ratkovat seurakunnan asioita ja lähettävät kirjeitä ja lähetysmiehiä aspotoliseen tapaan ne ratkaisemaan. Näistä jumalallisista päätöksistä ei voi valittaa mihinkään tuomioistuimeen.

Pyhässä Hengessä saarnaaja istuu puhumassa seuraväelle, ja jumalallinen totuus kuullaan hänen huuliltaan.

Jos saarnaaja erehtyy ja eksyy, seuraväki sen nopeasti tunnistaa ja ajaa keskuudestaan lampaannahkaan pukeutuneet sudet.

Jos veli tai sisar alkaa puhua levottomia, esikoisten seurakunta kääntää hänelle selkänsä eikä seurustele harhaoppisen kanssa.



Sillä ette ole käyneet sen vuoren tykö, johon ei ruveta saa, ja joka tulesta paloi, ette myös käyneet siihen synkeyteen ja pimeyteen, ja sen hirmuisen ilman tykö,

Sen basunan kajauksen ja sanain äänen tykö, josta ne, jotka sen kuulivat, rukoilivat, ettei se sana pitänyt heille sanottaman.

Sillä ei he voineet kärsiä niitä, mitkä siinä sanottiin, ja jos joku peto siihen vuoreen sattui, niin se piti kivitettämän eli nuolella ammuttaman lävitse.

Niin hirmuinen sen näky oli, että Moseskin sanoi: minä olen hämmästyksissä ja vapisen.


Vaan te olette käyneet Zionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelitten joukon tykö,

Yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö,

Ja uuden Testamentin välimiehen Jesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Abelin (veri).

Heb 12:18-24


Esikoisten seurakunnasta totuus sitten ulottuu myös hierarkian pohjalle, tavalliseen seuraväkeen, kristittyihin, joita vanhimmat, lähetysmiehet ja saarnaajat niin suurella vaivalla, sydämen huolella ja rakkaasti hoitavat, ettei kukaan jäisi tielle tai eksyisi pois laumasta.

Jokainen esikoinen kasvaa tähän totuuskäsitykseen - Pyhä Henki avaa uudestisyntyneille hengellisille hengelliset ja luonnollinen ihminen ei voi niitä ottaa vastaan eikä ymmärtää.

luonnollinen ihminen, Kainin lapset, pikemmin vihaa eläviä kristittyjä ja vainoaa ja pilkkaa heitä.

mutta näin Jeesus on Vuorisaarnassa jo sanonut, että kun Pyhä Henki tulee ihmiseen, niin maailma pilkkaa ja vainoaa häntä.


Kirkas on totuus esikoisten seurakunnassa, jossa se yksin enää palaa kun koko maailma on jo Kristuksesta luopunut ja eksynyt perkeleen juoniin.

Kirkas ja selkeä on Raamatun totuus, joka on erehtymätön ja virheetön.

Kirkasta ja selkeää on esikoisten saarna, jossa Jumalan sana kokonaisesti saarnataan ja joka uskossa nöyrästi ja kuuliaisesti otetaan vastaan ja pannaan käytäntöön.

Jumala ei voi valehdella, Poika ei valehtele, Pyhä Henki ei valehtele

totuus on selkeä ja kirkas ja se on meille annettu ja meidän tulee siinä riippua kiinni eikä antaa kenenkään vietellä itseämme siitä pois millään tavoin.


näin siis ymmärsin tuon esikoisuutta hyvin tuntevan henkilön kertoman ja tämä auttoi minua ymmärtämään niin monia erillisiä asioita, jotka mieltäni ovat askarruttaneet toisaalta nettiruukun keskusteluissa ja toisaalta esikoisten saarnoissa ja kirjoituksissa.



jätän tämän palstan kirjoittamisen hetkeksi, jos vaikka tähän tai huoltoasemalle tai muuten saan ohjausta ja korjausta ja arvostelua, mitä olen tässä mahdollisesti väärin käsittänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti