Kristuksen kärsimykset - vanki

Suomalaisen vankilan portti

Näin paastonaikana voimme syventyä Raamatun äärellä Kristuksen kärsimyksiin.

Tässä en nyt kuitenkaan nosta esiin sitä ainutkertaista Via Dolorosaa, Tuskien tietä, jonka meidän Herramme kerran kulki Jerusalemissa pääsiäisenä.

Tämä työ on kerralla tehty ja täytetty, kuten Heprealiskirje sanoo:

"Sillä yhdellä uhrilla on hän ijankaikkisesti täydelliseksi tehnyt ne, jotka pyhitetään."

Hep 10:14 Biblia 1776

Raamattu puhuu Kristuksen kärsimyksistä myös toisesta näkökulmasta.

Ja ne kärsimykset jatkuvat tänään.



verkossa on luettavissa Raamattu joka antaa kauniisti 1938 käännöksen alaviitteet.

Toisen Korinttolaiskirjeen alku on aivan ihmeellinen. Alaviitteiden kanssa se menee näin kuin leveänä vuolaana Sanan virtana, joka on aivan täynnä asiaa:


2 Kor 1:3. Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,

Ef. 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

1 Piet. 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,



2 Kor 1:4. joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.

Jes. 66:13 Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.

Room. 15:5 Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan,

2 Kor. 7:6 Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla,



2 Kor 1:5. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.

Ps. 34:20 Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

Ps. 94:19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.

2 Kor. 4:10 Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.

Kol. 1:24 Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta,



2 Kor 1:6. Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, ja se vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva,


2 Kor. 4:15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.

2 Tim. 2:10 Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden, että hekin saavuttaisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.


2 Kor 1:7. koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.

2 Kor 1:8. Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa, kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin,


Ap. t. 19:23 Tähän aikaan syntyi sangen suuri melu siitä tiestä.

1 Kor. 15:32 Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme."



2 Kor 1:9. ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää.


Jer. 17:5 Näin sanoo Herra: Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta.

Jer. 17:7 Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on.

Jer. 39:18 Sillä minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan, vaan saat pitää henkesi saaliinasi, koska sinä turvasit minuun, sanoo Herra."

Room. 8:36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."


2 Kor 1:10. Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,

2 Kor 1:11. kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.

Tähän asti siis Paavalin toisen Korinttilaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeet 3-11.




Pelkästään tuo alaviite Raamatun teksti riittäisi pitkän raamattutunnin rungoksi, useampaan saarnaan jumalanpalveksisa, kolmen tunnin seurapuheeseen ruksalla tai kodin rukouspiirin keskusteluiksi useammaksi viikoksi.

en yritäkään tässä ruveta purkamaan tuota vuolasta Jumalan Sanan virtaa, jossa keskeisenä aiheena ovat Kristuksen kärsimykset.



Jos emme ensimmäiseksi heti nosta Heprealaiskirjeen lippua täydellisestä uhrista, jonka Jeesus Kristus on kerralla antanut tehden täydelliseksi ne, jotka pyhitetään, voimme sotkeutua näihin sanoihin:

Kol. 1:24 Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta

Apostoli Paavali ei todellakaan tarkoita, että kristityt jollain tavalla täydentäisivät Jeesuksen Kristuksen Golgatan uhrikuolemaa.

Kristuksen kärsimyksissä on jotain tämän ohella, joka ulottuu hyvin laajalle ja koskettaa meitä tässä ja nyt.

otan tällä palstalla esiin yhden asian.

Iskolan avovankilan rakennukset menivät myyntiin

Jeesus on vankilassa.


Ei ole väliä oikeastaan, miksi Jeesus on vankilan muurien sisällä.

Siihen on montakin syytä.

Entisaikoihin verrattuna moderni suomalainen vankila on nimensä mukaisesti "vankeinhoito laitos"

siellä on vilpittömänä tavoitteena auttaa vankeja uuden elämän alkuun, ammattiin, sopeutumaan paluuseen siviilielämään, hyviin harrastuksiin ja myös hengellisen työn tekijät ovat mukana vankien kuntoutuksessa.

mutta siitä huolimatta vankeus on rangaistus, joka tuomitaan Suomen rikoslakien mukaan.

vankeus on rangaistus.


vangit ovat toki monenlaisia ja rangaistukset ja vankilat ovat erilaisia.

muistan aina tuon miehen, joka kertoi, kuinka hän makasi Kakolassa Turussa jossain eristyssellissä lattialla alastomana.

elämän pohja-pohjanoteeraus.

moni vanki on aivan tavallinen suomalainen ihminen, mies tai nainen, nuori tai vanhempi, joka on jäänyt kiinni rikoslain alaisesta teosta.

muistissa on tuo kun poliisit tulivat noutamaan, miten outo tilanne se oli.

syyte, oikeudenkäynnit, asianajajien neuvottelut, tuomarin ohjeet, lautamiesten pohdinta. ja sitten leivättömän pöydän ääressä tulee tuomio vuosien, kuukausien ja päivienkin tarkkuudella.

ihmiseltä otetaan pois hänen vapautensa.



minkälaiset tunteet siellä vangin sydämessä sellin hiljaisuudessa ovatkaan, muistikuvat kotiväen reaktioista, pakkaamisesta, hyvästijätöistä, matka vankilan porttien sisään, sisälle kirjautuminen, inventaariot.

ja sitten vaan hiljalleen kävelyä kohti selliä.

pientä huonetta, jossa on paksu lukittava ovi luukkuineen, ehkä lavetti tai sänky, kalterit ikkunoissa tai panssarilasi, melkolailla karua.

jotkut suljetaan vankilan selleihin joissa on useampia vankeja kärsimässä tuomiotaan.

kärsimässä.

sitä on vaikea tajuta ihmisen, joka ei ole koskaan ollut vankina.

vankilassa oleminen on rangaistus ja se on kärsimystä.



tottakai vankilassa on monenlaista väkeä.

saattaa olla tuo elämän laitapuolen kaveri, joka tahallaan meni rikkomaan jonkin kaupan ikkunan ja anastelemaan, että pääsisi talveksi lämpimään ja saisi ruokaa.

eräänlaista köyhäinhoitoa.

tai saattaa olla paatunut ammattilainen, joka on taas jäänyt kiinni jostain rikoksesta, ja on jo tottunut vankilan oloihin ja menoon. ehkä hän ei niin koe edes kärsimyksesi rangaistustaan, on iloinen että se jäi lyhyemmäksi kuin hän pelkäsi.

mutta nämä lienevät poikkeuksia.

vankila on suomalainen tapa rangaista rikoksesta, ja sinne joutuvat ihmiset monenlaisista syistä.

the sad, the mad, the bad

sanovat että the bad on kaikkein harvinaisin, the sad on tavallisin.

surullinen elämäntarina.



mikä vankeudessa on kärsimystä, miksi sitä käytetään rangaistukseksi yhteiskunnan lainsäädännön rikkojille.

vankin on menettänyt vapautensa.

hän viettää - tapauksesta riippuen - pitkiä aikoja istuen pienessä huoneessa tai nukkuen siellä.

nykyään vangeille tosiaan tahdotaan tarjota työmahdollisuuksia, virkistysmahdollisuuksia, lukemista ja harrastuksia jotka kuntouttaisivat heitä.

mutta perustilanne on tuo - lusiminen, istuminen, tiilenpäiden lukeminen.

se on pitkän päälle erittäin raskasta henkisesti ja aiheuttaa ihmiselle todellista kärsimystä.

en varmaan saa siitä applodeja, mutta ajattelen että parikymmentä vanhan kansan raipaniskua Pieksämäellä saattoi olla helpompaa ihmiselle kuin neljän vuoden vankeusrangaistus aikamme hyvinhoidetuissa vankiloissa vaikkapa Sukevalla.

kerran se kirpaisi, häpeä oli ja pitkään varmaan selkä oli kipeä, mutta ei siihen kuollut ja matka jatkui...

ei - en tosiaankaan ehdota ruumiillisen rangaistuksen palauttamista, sanon vain että se saattoi olla helpompi kärsiä kuin vankilassa istuminen.



Näin paastonaikana voimme ajatella Kristuksen kärsimyksiä.

Hän on vankeudessa.

Tänään, maaliskuun 7. 2009.

mitä jos kävisit moikkaamassa, se voisi virkistää Häntä?


Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?

Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?

Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?

Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.

Matteus 25:37-40 Biblia 1776

Saatanan enkeli

Apostoli Paavali. Rembrandt 1657

Ja ettei ilmoitusten ylönpalttisuus minua ylen paljon korottaisi, on pistin annettu minun lihaani, nimittäin saatanan enkeli, rusikoitsemaan minua, etten minä itsiäni ylen paljon korottaisi.

2 Kor 12:7 Biblia 1776

Paavali oli karismaatikko sanan varsinaisessa merkityksessä, ja hänen ainutlaatuisista kirjeistään korinttilaisille olemme saaneet oppia Pyhän Hengen vaikutuksista tuossa Kreikan varhaisessa seurakunnassa.

Nämä kuvaukset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen kristilliseen kirkkoon ja eräänlaisen unelman "oi - olisipa meilläkin tuollainen Hengen läsnäolo, armolahjojen runsaus ja ihmeellisten kokemusten ja hurmosten todellisuus".

kuivan ja näivettyneen tyhjille penkeille saarnaamisen sijasta...


Sen verran mahtavia ilmestyksiä ja kokemuksia apostoli Paavali oli saanut - niiden joukossa mainitaan melkein kuin ohimennen kuolleen kaverin herättäminen kun tämä oli pitkästynyt saarnaan ja pudonnut korkealta - että hän tajusi olevansa vaarassa ylpistyä.

Jeesus oli samaa mieltä.

Ylpistymisen vaara oli todellinen tälle Hänen valitulle aseelleenkin.

Ja niin hommaan laitettiin Saatanan enkeli.

Paavali käyttää kuvaa "pistin lihassa" - pistin jolla härkää ohjataan kun se vetää kärryjä, ei mikään mukava terävä tikku.


Viisaat Raamatun tutkijat, joille kuitenkin nämä henkimaailman jutut ovat jokseenkin epätieteellisiä, ovat koettaneet arvailla, mitä Paavali tässä tarkoittaa.

yksimielisyyteen eivät ole päässeet, koska Paavalin kuvaus on tarkoituksellisesti varsin niukka. Mikähän ukkelia vaivasi?

hengellisiä asioita ymmärtämättömät uskovat ovat myös käsittäneet tämän kohdan väärin.

Joku menee suomi24 puolella huudahtamaan "Paavalissa oli demoni"

kuinka Paavalin hengessä voisi olla sekä Jeesus Kristus että joku Saatanan enkeli asumassa - jompi kumpi ei viihdy!

Paavali sanoo selvästi "lihassani"


joten parasta lienee että otamme asian kuten kaveri sen itse kertoo

Saatanan enkeli rusikoimassa

ei vaan kutittelemassa, pikkusen viettelemässä vienolla äänellä, ei vähän niinkuin jotain

rusikoimassa

kuin harjaantunut nyrkkeilijä hakkaamassa Paavali parkaa, joka ei pysty puolustautumaan, kuin terävä rautainen piikki joka raatelee ihoa ja lihaksia ja hermoja.

eikä vain kerran vaan oikein jatkuvasti ja olan takaa.

Paljon oli Paavali saanut kärsiä evankeliumin tähden, kivitystä ja ruoskintaa ja vankeutta ja vettä ja leipää.

mutta sen verran tämä rusikointi otti kaveriin, että hän kolmasti pyysi Jeesukselta että se otettaisiin häneltä pois.

kolme kertaa

pyysi - ihan tosissaan pyysi niin että sen koko ikänsä muisti.


Jeesus vastasi valitsemallaan ukkelille tavalla, joka soi läpi ihmiskunnan historian mitä ihanimpana sanomana

lohduttavana, rakentavana, uskoa vahvistavana kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja etenkin kun oma liha ja oma vaellus ja omat Pyhän Hengen kokemukset ovat esillä

Tämä sana tulee suoraan Ylösnousseelta, joka istuu Isän Jumalan oikealla puolella taivaassa


Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.

Ja hän sanoi minulle:

tyydy minun armooni; sillä minun voimani on heikoissa väkevä.

2 Kor 12:8-9 Biblia 1776



Kirjoittanut: viola, 04.03.2009 12:59

"tyydy minun armooni; sillä minun voimani on heikoissa väkevä."

Ihmeelliset, ihanat sanat!

Herran armosta kertoo myös Psalmi 103:

1. Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa
on, hänen pyhää nimeänsä.
2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
4. joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
5. joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
6. Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
7. Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
8. Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
9. Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
10. Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
11. Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
12. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
13. Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
14. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
15. Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.
16. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.
17. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,
18. niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.
19. Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia.
20. Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen.
21. Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.
22. Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.




Kirjoittanut: Maikki, 04.03.2009 14:24

"Viisaat Raamatun tutkijat, joille kuitenkin nämä henkimaailman jutut ovat jokseenkin epätieteellisiä, ovat koettaneet arvailla, mitä Paavali tässä tarkoittaa.

yksimielisyyteen eivät ole päässeet, koska Paavalin kuvaus on tarkoituksellisesti varsin niukka. Mikähän ukkelia vaivasi?"

Mitähän ne viisaat arvailivat? He eivät ole varmaan saanee tuntea vastaavaa.

Paavali tunsi itsenä mahdottamaksi:
1.kor.15:9. Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa enkä ole kelvollinen apostoliksi kutsuttaa, että minä olen Jumalan seurakuntaa vainonnut.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.

Pietari selittää vähän:

1.Piet.5:8. Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielisi.

Kun perkele ajetaan pois sydämestä, niin se pakenee lihaan, josta se ampuu palavia nuolia sydäntä kohti.


Kirjoittanut: MikkoL, 04.03.2009 16:43

etenkin yliopistoissa työskentelee Raamatun tutkimuksen ammattilaisia, jotka pyrkivät kirjoittamaan asioista tieteellisellä tavalla.

kiusaus on silloin suuri koettaa tulkita apostoli Paavalin hurmoksellisia ja hengellisiä ilmaisuja nykyajan ihmisen järkeen menevällä tavalla.

eivät suinkaan kaikki, yleistäminen ei ole tässä oikein.

mutta helposti tältä taustalta ryhdytään sitten arvailemaan, mikä Paavalia vaivasi, jokin tauti, salainen sydämen halu johonkin kiellettyyn vai mikä.

Paavali itse sanoo että hän on hengellisen voiman rusikoima, voiman joka on kuin enkeli mutta toisen herran komenneltava.

Luther sanoi että Saatana on Jumalan kahlekoira. Tässä Paavali, hieman Jobin tavoin, on suorastaan Jumalan tahdosta Saatanan käsissä.

Paavali käyttää myös ilmausta "hylättävä Saatanan haltuun lihan turmioksi" jotta hänen sielunsa pelastuisi.

Mutta minä tosin, joka niinkuin ruumiin puolesta poissa ollen, kuitenkin hengessä tykönä ollen, olen jo niinkuin tykönä oleva sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on,

Meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeen, teidän kokoontulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herran Jesuksen Kristuksen voimalla,

Annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulis Herran Jesuksen päivänä.

1 Kor 5:3-5 Biblia 1776


eihän se nyt Herramme Jeesus sellaista, että antaisi Saatanan enkelin omiaan oikein tarkoituksella rusikoida??

"kevyttä hengellistä" Jeesus kuvaa se ei tosiaan vastaa, ei myöskään kiiltokuva-Jeesusta eikä sellaista vähän huonosti tunnettua Jeesusta.

Apostoli Paavali oli lähi-etäisyydellä.

ja siitä oli vitsit tyystin vähissä.

mutta mikä ihme meissä Jeesuksen seuraajissa voisi olla niin vakava ongelma, että itse meidän oma rakas Jeesuksemme usuttaa kimppuumme pimeyden henkivaltoja?

eivätkä ne voi muuta kuin totella Jumalan Poikaa.


Siionin matkalaulussa on

Hän kaataa
ja tukee

Hän riisuu
ja pukee

Hän lymyy
vaan ilmestyy taas

tämän hengellisen laulun kirjoittaja on kulkenut Jeesuksen seurassa jo pitempään.

ei mikään kiiltokuva-Jeesus


jos tahdomme kokonaisen kuvan Jeesuksesta, tarvitsemme siihen kokonaisen Raamatun

sekä Vanhan että Uuden testamentin

Mikä on "lihaksi tullut Sana"

Se Sana, joka Israelin kansan loi, toi sen Egyptistä Luvattuun maahan ja monin ihmein ja merkein vahvisti vanhan liiton.

Se ei ole mikään "nynny sana", "lälläri sana", "pehmotuote"

se jylisee Siinailla niin, että kansa pyytää "älä puhu enempää"

Jumalan Sana

joka tuli lihaksi Beetlehemissä noin kaksituhatta vuotta sitten.

uskovankin on helpompi ottaa Hänestä hieman etäisyyttä, pitää tietty turvaväli.

Meidän Jumalamme on kuluttava tuli.


Kysyn siis uudelleen

mikä nyt on niin kova juttu Paavalin elämässä, että Herra Jeesus asettaa hänelle tällaisen todella kipeän pistimen lihaan?

voisimmeko me jotain siitä oppia?

vai onko tämä asia ilmoitettu vain huvin vuoksi, kertooko Paavali siitä vain turistakseen mukavia?

katsotaan uudelleen, miten kaveri tästä asiasta - hyvin vaikeasta henkilökohtaisesta asiasta - Korinttin kaupungin kristityille kertoo ja miksi.


Ei minun ole hyvää kerskaamisestani; tulen kuitenkin näkyihin ja Herran ilmoituksiin.

Minä tunnen ihmisen Kristuksessa ennen neljäätoistakymmentä ajastaikaa, (oliko hän ruumiissa, en minä tiedä, eli oliko hän ulkona ruumiista, en minä sitäkään tiedä; Jumala sen tietää:) se temmattiin ylös hamaan kolmanteen taivaasen.

Ja minä tunnen sen ihmisen, (jos hän ruumiissa taikka ulkona ruumiista oli, en minä tiedä; Jumala sen tietää:)

Hän temmattiin ylös paradisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ei yhdenkään ihmisen sovi puhua.

Siitä minä kerskaan; mutta en minä itsestäni kerskaa, vaan minun heikkoudestani.

Sillä jos minä tahtoisin kerskata, niin en minä tekisi tyhmästi; sillä minä tahdon totuuden sanoa.

Mutta kuitenkin minä itseni siinä pidätän, ettei joku minua korkiammaksi lukisi, kuin hän minun näkee eli minusta kuulee.


Ja ettei ilmoitusten ylönpalttisuus minua ylen paljon korottaisi, on pistin annettu minun lihaani, nimittäin saatanan enkeli, rusikoitsemaan minua, etten minä itsiäni ylen paljon korottaisi.

Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.

Ja hän sanoi minulle: tyydy minun armooni; sillä minun voimani on heikoissa väkevä. Sentähden minä mielelläni kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima minussa asuis.

2 Kor 12:1-9 Biblia 1776


Näetkö sinä tuon Saatanan enkelin?

Siinä kulkee Herran valittu ase, apostoli Paavali, uurastaen evankeliumin tähden.

Yötä päivää apostolin kyydillä matkustaen, seuralaistensa kanssa keskellä synkintä pakanuutta, vierailla mailla ja vieraiden kielten ja kansojen parissa.

Tuhansia kilometrejä jalkapatikkaa, välillä merellä hengenvaarassa myrskyissä, välillä pahoinpideltynä, jatkuvasti kuolema seuranaan - julistamassa Kristusta.

Eiköhän Herra tällaisen palvelijan anna sentään jotain tiettyä bonusta nauttia.

antaa kyllä.

siinä hänen vierellään kulkee pimeyden ruhtinaan alaisuuteen suostunut henkivalta, enkeli, harmaja tai mustanpuhuva hahmo, kaiken pahuuden tuttu.

eikä ihan vieressä vaan, kuten Maikki sanoo, ihan siinä Jeesuksen palvelijan lihassa!


Mikä on niin äärettömän vakava asia, että Jeesus on huolissaan ja tahtoo varmistaa, että Hänen omansa kulkee Jumalan tarkoittamalla tiellä?

"Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi."


YLPEYS

rakkaat ystävät, huomatkaa tämä tarkoin

Jeesus on huolissaan siitä, että Hänen omansa ylpistyy.


mikäs tuossa ylpeydessä nyt niin kauheaa on, että pitää oikein pirut päästää irti Jumalan lapsen elämään ja olemukseen, sillä me olemme ruumis, sielu ja henki yhdessä.

en tiedä, mutta Jeesus Kristus on asiasta todella huolissaan. jopa itse Paavalin kohdalla

saati sitten meidän, jotka saatamme ylpistyä vähän pienemmästäkin jutusta kuin käynnistä kolmannessa paratiisissa.

Jeesus on huolissaan ja antaa kovat lääkkeet, jotka saavat Paavalin tuskaisesti kolme kertaa pyytämään armolliselta Jeesukselta vapautusta tästä matokuurista.

mutta ei saa.


Jeesus on itse hiljainen ja nöyrä sydämeltään.

ihan oikeasti nöyrä.

sitä on oikein kaunis katsoa, kuinka Hän puhuttlee Taivaallista Isäänsä.

Emme millään pysty mittaamaan, miten mieluisa tämä Poika Isälleen on.

kuten sanottu, pistä koko ihmiskunta toiseen vaakakuppiin ja Jumalan Poika toiseen - ja Jumala on valmis armahtamaan jokaikisen ihmisen Poikansa tähden, joka tahtoi olla Hänelle kuuliainen hamaan kuolemaan asti.


Mistä tunnemme ylpeän kristityn?

yläviistosta katsovan?

hyvin helposti!

melkein kuka tahansa kristitty,

paitse me itse.



Hengellisessä ylpeydessä on jotain saatanallista.

Itse asiassa Saatana on ylpeä henki.

Itse asiassa tämä oli se naru, jolla hän sai Aatamin ja Eevan jopa paratiisin puutarhassa kaikkien sen ihanuuksien keskellä lankeamaan.

"Niin kärme sanoi vaimolle: ei suinkaan pidä teidän kuolemalla kuoleman.

Vaan Jumala tietää, että jona päivänä te syötte siitä, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.

Ja vaimo näki siitä puusta olevan hyvän syödä, ja että se oli ihana nähdä ja suloinen puu antamaan ymmärryksen: ja otti sen hedelmästä ja söi, ja antoi miehellensä siitä, ja hän söi.

Silloin aukenivat molempain heidän silmänsä, ja äkkäsivät, että he olivat alasti; ja sitoivat yhteen fikunalehtiä, ja tekivät heillensä peitteitä.

1 Ms 3:4-7 Biblia 1776


katso, käärme sanoi "Jumala tietää että"

nääs kyllä Jumala tietää, mutta ei halua teidän tietävän. minäpä nyt sitten kerron mitä

"te tulette, niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan"

mikä kiusaus tuo nyt olisi ollut "te tulette tietämään hyvän ja pahan"

where is the beef?

ehkä Eeva olisi sanonut "on kiva olla ihan nakuna häpeämättä"

ehkä Adam olisi sanonut "meillä on täällä ihan mukavaa ilman tuommoista tietoakin. Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää"

where is the beef?

Pihvi ei ole tuossa tietämisessä sinänsä vaan näissä sanoissa

"niinkuin Jumala!"

käärme osasi hommansa.

tästä syystä Perkele nousi kapinaan Jumalaa vastaan, ylpeydestä.

tästä syystä ihminen lankesi, ylpeydestä

tätä Jeesus pelkää kuin ruttoa omissaan, Paavalissakin, ylpeyttä.


ylpeys on jumalankieltämisen todellinen ydin, "ei mitään auktoriteettia minun yläpuolellani"

"ei muuta herraa jumalaa kuin kansa kaikkivaltias"

ja tietysti sitä "kaikkivaltiasta" Venäjän orjakansaa johtava Isä Aurinkoinen, joka halusi Moskovassa että hänelle veisataan Te Deum.

ylpeys on hajoittanut lestadiolaiset seitsemääntoista eri suuntaan

"se suuri hajaannus" 1900-luvun taitteessa ei ollut mitään muuta kuin ylpeyttä, puolin ja toisin.

kuka on kukkona tunkiolla.

toiset saivat Lapin vanhimmat, jotka nyt hengellistä valtaa pitävät eivätkä oikein helposti tunnusta Jeesusta pomoksi.

toiset saivat SRK joka päättää Jeesuksen puolesta, kuka pääsee taivaaseen.


ylpeyttä löytyy sieltä, missä sanotaan

"me ja Pyhä Henki olemme päättäneet"

"minä ja Pyhä Henki tiedämme"

"Pyhä Henki on sanonut minulle, että teidän tulee tehdä parannus"

"oleks sä, niinkuin mä, uskos hä??"

"ethän sinä raukka voi ymmärtää, kun sinulla ei ole Pyhää Henkeä niinkuin minulla on"

"taivasten valtakunnan raja kulkee tässä, meidän välissämme"

"sen verran on tässä jo opintoja takana yliopistossa, että en viitsi kanssasi keskustella hengellisistä asioista"

"tänne Siinain vuorelle noustaessa on asiallista, että metropoliitta kulkee ensimmäisenä"

"arvostelut ja kiitokset panemme samaan kasaan - olemme kaiken tuon yläpuolella"


"kuka sinä olet minua opettamaan, minä ymmärrän vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin sinä"

"kyllä se sitten oli ihana kokemus saada Pyhän Hengen kaste. sääliksi käy teitä, jotka olette kuin kuivaa maata ja ilman todellista hengellisyyttä"

"annas kun otan tuon malkan silmästäsi, niin näet selvemmin"

"tämän herätysliikkeen nostamiseksi jaloilleen tarvitaan minua ja taitojani, sen verran on näitä yhteyksiä laajalle ja sen verran näitä asioita ymmärrän. kun ette tule sotkemaan toimiani."

"minä olin sitten niiiin syntinen ennen kuin sain parannuksen armon. paljon syntisempi kuin kukaan teistä, syvällä rypesin maailmassa ja paljon tein pahaa."

hyvät korinttilaiset, pankaapas suu tukkoon nyt ja istukaa penkeillenne kuuntelemaan. tässä puhuu Paavali I Suuri.

tiedättekö, korinttilaiset hengellisesti sekoilevat ja elämässä ja opissa niin kovin puuttuvaiset, Minä olen saanut kohdata Ylösnousseen ja Hän itse on opettanut minua!

voitteko kuvitella millaista on istua Ylösnousseen seurassa ja kuunnella taivasten valtakunnan salaisuuksia!

näettekö millainen surkea pikku käppyrä olen, ja kuitenkin, itse Herra Jeesus valitsi minut teidän pakanoiden apostoliksi.

ette te voi kuvitellakaan, miten suuria Herra on minulle näyttänyt, te hengettömät pakanoiden lapset. Totisesti Minä sanon teille, olen saanut käydä kolmannessa paratiisissa ja kuulla sanoja, joita ei ihminen saa sanoa!

voi kunpa olisi ollut kamera mukana että voisin teille näyttää millaista siellä oli.

niin, minä Paavali I Suuri olen saanut sellaista kokea.

te olette niin mitättömiä hengellisesti eikä joukossanne juuri ole tämän maailman mahtavia, että mitä Minä oikeastaan teihin aikanai haaskaan."


"ja sitten, rakas Taivaan Isä, hoitele tuo tädin vaikea taloudellinen tilanne kuntoon. Sen kun olet tehnyt niin lähetä jokunen enkeli äitini luo, että saa avun tuohon henkiseen masennukseen. Sitten tahdon, että laitat mieheni ja poikamme suhteet kuntoon, niin etteivät huuda noin toisilleen. Hyvä Jumala, ymmärrät varmaan miten tärkeä on että varjelet poikaamme kun tämä ajaa autolla liikenteessä. olen siitä niin huolissani, mutta ehkä Sinä pystyt onnettomuuksilta suojaamaan.

rukoilen myös että lopeta tämä päänsärky joka vaivaa minua ja että korjaat silmieni näköä.

tiedät varmasti, että taloudellinen tilanteemme on vähän vaikea. hoitele se kuntoon, kuten vain Jumala voi hoidella."

jaa ettäkö kuulisin mitä sinulla on rukoilijalle sanottavaa?

kuule Herra, minulla on vähän kiire, tärkeintä että noudatat käskyjäni ja teet juurin niinkuin tahdon. en sitä noin viitsisi oikeasti sanoa, mutta jos rehellisiä ollaan, niin näinhän juttu on"


mikä ihmeen Luther?

kuka semmoisia tarvitsee

en minä piittaa vaikka olisit 20 vuotta häntä kouluttanut

minulla on Jumalan Pyhä Henki ja minä ja Jeesus näemme asiat oikein selvästi, niinkuin vain köyhä ja nöyräsydäminen kristitty voi sen nähdä.

ei ne ylpeät yliopistomiehet ja Luther fanit ja Kyprianuksen palvojat ja muiden puolijumalien ihmisoppien noudattajat tiedät mitään siitä, mitä minä ja Pyhä Henki tiedämme.

menkööt kuuseen kaikki kirkkoisät, paavit, piispat ja lutherit.

tärkeintä että minä, niinkuin Jumala, tiedän mikä on hyvä ja paha.


Jeesus pelkää omiensa ylpeyttä kuin ruttoa.

Hänellä on jonkin verran asiasta kokemusta.

Siellä Hän paratiisin puutarhassa seurasi Adamin ja Eevan keskusteluja.

Siellä Hän Aabrahamin majoissa näki Saaran nauravan.

Siellä Hän Siinailla seurasi kultaisen vasikan riemukasta palvontaa "tässä on teidän jumalanne"

Siellä Hän Daanissa näki Israelin ylpeyden.

Siellä Hän Jerusalemissa näki miten Sidkia poltti Jeremian kirjakäärön.

Siellä Hän Jerusalemissa näki, miten Kaifas hänet antoi viranomaisten käsiin.

Ja niin Hän kokemuksesta viisastuneena lähetti Saatanan enkelin Paavalin kimppuun.

Ja Paavali oli nöyrä mies.

kuolemaansa asti, kun roomalaisen miekan terä irroitti hänen päänsä hänen ruumiistaan.



oi ylpeä kristitty!

Kun katson ristin ihmettä,
niin pääni painuu häpeillen.
Jo murtuu mieli ylpeä
ja suuruus, valta ihmisen.

En tahdo muusta kerskata
kuin kuolemasta Kristuksen.
Muu rikkaus sen rinnalla
vain rihkaman on arvoinen.

Oi ihmeellinen armahdus!
Kun katson Herran haavoja,
niin tuska sekä rakkaus
nyt vuotaa niistä virtana.

Näin ruumis peittyy purppuraan
hetkellä suuren sovinnon.
En enää turvaa maailmaan,
se minulle nyt kuollut on.

Nyt kuinka siitä kiittäisin,
kun, Jeesus, annoit itsesi.
Rakkaus, täytä minutkin,
kaikkeni annan käyttöösi.

MikkoL:
Isaac Watts 1707.
Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890,
Niilo Rauhala 1979.
Virsikirjaan 1986.

Kirjoittanut: mama, 04.03.2009 22:20

Autsch. Mamalle parannussaarnaa.

Kiitos Herralle.


Jumalan armosta olen saanut kohdata joitakin nöyriä kristittyjä.

heitä on todella harvassa.

kauniimpaa näkyä ei ole

jokaista heistä Saatanan enkeli on rusikoinut todella pahasti

ja rusikoi parhaillaan.

että oikein ihmettelen miten Herra Jeesus sallii tuollaista tapahtuvan omilleen, joita Hän selvästi rakastaa aivan erityisellä tavalla.