Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä, juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: "Kuinka kauan sinä kiusaat meitä? Jos olet Messias, sano se suoraan."
Jeesus vastasi: "Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta. Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."
Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen.
Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?"
Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen."
Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?
Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä."
Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.
Jeesus meni jälleen Jordanin toiselle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa, ja hänen luokseen tuli paljon ihmisiä. He sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä hän tästä miehestä sanoi, on totta." Monet uskoivat siellä Jeesukseen.
Joh 10:22-42 KR 1992
Tämä on sellainen kohta Johanneksen evankeliumissa, jossa hyvin moni kiireisesti mutisee "joo, joo, tiedetään..." ja jatkaa matkaansa eteenpäin jonnekin.
mutta joskus on hyvä pysähtyä, pysäyttää aika, ja sanoa - nyt olen tässä eikä ole mihinkään kiire. Esimerkiksi ehtoollisjumalanpalveluksessa - kaikki kiire saa unohtua.
tämän Sanan kohdalla on hyvä silleen pysähtyä ihmettelemään ja suorastaan hämmästymään
ja asettaa kysymyksiä kristityn vapaudella.
olemme seurailleet Taivasten valtakunnan saapumista Eurooppaan ja sen kamppailua sekä pakanuuden että sitä paljon väkevämmän uskonnon kanssa.
kirkkohistorian vaihteelta siirrymme tässä raamattupiirin aiheissa hetkeksi kristillisen opin asioihin, systematiikkaan.
näimme aikaisemmin, että Athanasiuksen uskontunnustus tietyllä tavalla litistää pyhän Kolminaisuuden kuin Jokisen eväät.
(Jokisen eväspeketti kuulemma jäi koneprässiin)
Athanasiuksen uskontunnustus nimittäin sanoo "... tässä ei ole suurempaa eikä pienempää..."
joka on vastoin Raamattua, jossa - kuten Areios aivan oikein muistutti - Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa "Isä on minua suurempi".
samoin Athanasiuksen tunnustus - joka ei ole pyhän Athanasiuksen laatima ja sisältää häntä myöhemmin eläneen pyhän Augustinuksen ajatuksia - litistää Kolminaisuuden ajassa ... ei ole ennen eikä jälkeen ...
vaan Areios tässäkin aivan oikein muistuttaa, että jos joku on Jumalasta syntynyt, kaiketi Jumala on silloin ennen Häntä?
Athanasiuksen uskontunnustuksessa sanotaan:
"Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää,
vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,
näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
tämä asetetaan pelastuksen ehdoksi.
ja kuitenkin kohta, espanjalaiset piispat järkeilevät tässä vastoin niin monisäikeistä Raamattua ja lyttäävät pyhän Kolminaisuuden kasaan kuin Jokisen eväät:
"Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää"
SANA (logos)
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt,
ei ole syntynyt ilman häntä.
Joh 1:1-3 KR 1992
Johanneksen evankeliumin kuuluisa kohta Jumalan Sanasta ei sisällä aikaa, ennen tai jälkeen.
Mutta uskontunnustuksen "..joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt..."
edellyttää ihmisten kielillä sanottuna tämän järjestyksen, ensin ... jälkeen, kuten presbyteeri Areios opetti.
käsite sisältyy sanaan "synnyttää" että joku on ennen ja joku jälkeen.
kun tunnustuksessa sanomme "ennen aikojen alkua" siirrymme silloin jo pois ihmisten kielestä ja määritelmistä.
hankala juttu.
Jeesus sanoo:
"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.
Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne.
Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi."
Joh 14:27-28 KR 1992
nyt voidaan tietysti sanoa, että kuinka kauheaa, nettiruukussa opetetaan areiolaisuutta!
mutta on hyvä tuntea vihollisensa, taistelu eksytystä vastaan on silloin tehokkaampaa.
toisaalta - ukkeli oli oikeassa - kuten Areios muistuttaa, Jeesus itse sanoi "Isä on minua suurempi".
joudumme siis valitsemaan pelastuksemme ehdoksi itsensä asettavan Athanasiuksen uskontunnustuksen kohdan ja pyhän Raamatun välillä.
no johan...
eikös oppimme pidä olla taivaasta tullutta puhdasta ilmoituksen tulkintaa, joka on 110% yhtenevä pyhän Raamatun kanssa?
eikös Athanasius ole mukana luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoissa?
mitä sekoilua tämä on, ettäkö Athanasius olisi ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa ja litistäisi opetuksen pyhästä Kolminaisuudesta Isän ja Pojan persoonien välillä kuin Jokisen eväät?
Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
Mar 13:32 KR 1938
aika harva tunnustuksellinenkaan suomalainen kristitty on paneutunut Athanasiuksen syvyyteen ja laajuuteen, se luetaan harvoin kirkossa ja on aika hämmentävä. Tämä kaikki minun pitäisi uskoa ja ymmärtää pelastuakseni?
no ei niin. Tässä on kartoitettu kirkolle alue, josta ei tulisi poiketa.
mutta mites tämä kirkon perustava uskontunnustus, joka määrittelee kaikkien maailman kristittyjen hyväksymällä tavalla uskomme keskeisen sisällön
(paitsi espanjalaista filioque lisäystä!)
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan,
ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt,
Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
Havaitsemme ensinnäkin, että toisin kuin läntinen latinalainen Athanasiuksen tunnustus, kreikkalaisten (ja latinalaisten) piispojen henkevä teksti ei litistä pyhää Kolminaisuutta, vaan
1. sanoo "ennen aikojen alkua Isästä syntynyt"
2. ei lisää pyhiin kirjoituksiin ihmisten järkeilyjä "ei ennen ei jälkeen" eikä "suurempi pienempi"
henki on toinen!
mutta mistä tulee tuo ilmaus "Jumalan ainoa Poika"
kun sitä ei tuossa muodossa ole pyhissä Kirjoituksissa?
Vanha testamentti kertoo kauniisti Abrahamista ja Iisakista. Mutta heprealaiskirje ei ole aivan oikeassa, kun sanoo että Iisak olisi ollut hänen ainoa poikansa.
Olihan hänellä myös Ismael.
"Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut."
Heb 11:17
(Islamilainen maailma on juuri viime viikolla viettänyt muslimien suurimpiin kuuluvaa juhlaa Aid el-Adha, jossa muistellaan, kuinka Abraham oli uhrata poikansa Ismaelin, kun enkeli hänet pysäytti)
Ilmaus "ainoa poika" esiintyy ainoastaan Markuksen evankeliumissa ja sielläkin Jeesuksen vertauksessa kuninkaasta - joka tosin ilmiselvästi viittaa juuri Häneen itseensä.
"Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'."
Mar 12:6 KR 1992
Pyhässä Raamatussa ei ole tärkeimmän uskontunnustuksemme ilmausta "Jumalan ainoa Poika"
Ilmaus "Jumalan Poika" sen sijaan vilisee kaikissa evankeliumeissa ja pitkin Uutta testamenttia (88 kohdassa).
Se on aidosti raamatullinen.
Esikoinen?
eikös esikoisella ole veljiä ja sisariakin - Jumalan lapsia, poikia ja tyttäriä?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Athanasiuksen uskontunnustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Athanasiuksen uskontunnustus. Näytä kaikki tekstit
lauantai 20. marraskuuta 2010
lauantai 30. lokakuuta 2010
Pyhä Kolminaisuus - Athanasiuksen tunnustus
Olemme seuranneet Nikean - Konstantinopolin tunnustuksen alkuvaiheita - sitä muutettiin vain lisäämällä myöhemmin vastoin monien tahtoa tuo kirkon yhtenäisyyden kannalta kohtalokas kohta Pyhästä Hengestä joka Isästä "ja Pojasta" lähtee (filioque) jota ortodoksit eivät lausu.
valtava kamppailu kolminaisuusopista jatkui pitkälle ja - kuten sanottu - Espanjassa areiolainen kristillisyys oli goottien yläluokan suosiossa rahvaan pitäytyessä Nikeaan.
Augustinus pohti pyhän Kolminaisuuden salaisuutta niin, että päänsä meinasi haljeta.
Kuuluisa on tuo visio, uni, jossa hän kulkee meren rannalla ja näkee poikasen. tämä on kaivanut hiekkaan kuopan ja kantaa sinne kupilla merestä vettä.
"mitä teet" - aion siirtää meren tähän poika vastaa iloisesti.
Augustinus ymmärtää, että yhtä vähän hänen pieneen pääkoppaansa mahtuu pyhän Kolminaisuuden salaisuus.
Athanasiuksen uskontunnustus käyttää paljon juuri kirkkoisä Augustinuksen kirjoituksista otettuja ilmauksia Kolminaisuudesta ja se puhuu myös kristologiasta.
Tunnustuksen kärki on edelleen kohti Areiosta vaikka olemme jo 500-luvulla ja ilmeisesti juuri Hispaniassa.
toisin kuin Apostolinen ja Nikean-Konstantinopolin tunnustus, Athanasiuksen lopussa on hurjia uhkauksia niille, kirouksia, jotka eivät kaikkea juuri näin usko.
sitä käytetään harvoin kirkoissa, vaikka lännen kirkot sen hyväksyvät ja myös protestantit pitävät sitä perustavana tunnustuksena.
ortodoksinen kirkko ei ole sitä koskaan omaksunut, kuten myös hibernatus on meille kertonut.
Quicumque vult on tunnustuksen alusta sille tuleva nimi ja koko tunnustus on kirjoitettu latinaksi.
Athanasius kirjoitti tietenkin kreikaksi ja Nikea on kreikaksi.
minusta Herra valitsi ilmoituksen kieleksi kreikan - siis Vanha testamentti on hepreaksi ja arameaksi, Uusi testamentti kreikaksi.
molemmista on hienot käännökset, Septuaginta VT kreikaksi ja Vulgata koko Raamattu latinaksi.
Mutta kreikka on kielenä tavattoman herkkä ja hieno - sorry vaan, mutta ytimekäs klassisen kaunis latina ei pysty samaan
(vaikka tosin UT kirjojen kreikka vaihtelee Luukkaan hienosta koinee kielestä Ilmestyskirjan surkeaan kolinaan)
Tunnustuksen ensimmäiset lauseet, 1 - 28, koskevat pyhää Kolminaisuutta
toinen jakso 29 - 44 oppia Kristuksesta. Siellä käytetään meille jo tuttua "samaa olemusta" myös neitsyt Mariasta - Jeesus on samaa olemusta myös ihmisen kanssa.
lopussa ovat nuo kurjat kiroukset vääräuskoisille, jotka pistävät aikamme kristityn silmään... minkäs teet, siellä ne ovat.
tässä otan vain tuon alun, Areioksen vastaisen opetuksen joka korostaa pyhää Kolminaisuutta.
Kristologia on jo Efeson (431) ja Khalkedonin (451) ekumeenisten konsiilien jälkeistä, käy nestorilaisten kimppuun, enkä sitä tässä ota esille.
Pyhää Kolminaisuutta koskeva kohta nojaa vahvasti Augustinuksen valtaisaan de Trinitate (Kolminaisuudesta) teokseen vuodelta 415.
Dominus noster Iesus Christus, Dei Filius, Deus [pariter] et homo est. Deus [est] ex substantia Patris ante saecula genitus: et homo est ex substantia matris in saeculo natus. Jeesus on Jumala, "homoousios" samaa olemusta Isän kanssa Jeesus on ihminen, "homousios" samaa olemusta äitinsä kanssa
Athanasiuksen uskontunnustuksessa on kolmio Isä Poika ja Pyhä Henki sekä keskellä yksi Jumala.
Tämä "kaavio" on tietenkin täysin paradoksinen, järjelle käsittämätön, mutta selkeyttää ajatuksiamme - ja torjuu vinon pinon jakamattoman kirkon kauden Havukka-ahon ajattelijoiden vinoutuneita ideoita.
Isä ei ole Poika
Isä ei ole Pyhä Henki
Isä on Jumala
Poika ei ole Isä
Poika ei ole Pyhä Henki
Poika on Jumala
Pyhä Henki ei ole Isä
Pyhä Henki ei ole Poika
Pyhä Henki on Jumala
ja on vain yksi Jumala, ei kolmea Jumalaa.
.... huh....
Näin kuuluu Athanasiuksen tunnustuksen alkuosa, pyhän Kolminaisuuden tunnustus, joka on laadittu erityisesti presbyteeri Areioksen opetusta vastaan
kuten muistamme, Areios opetti, että Poika ei ole Isän vertainen eikä samaa olemusta (homoousios) eikä iankaikkinen
Poika on luotu tai tehty
Poika on Isästä syntynyt
joten on aika, ennenkuin Poikaa oli
tosin ennen maailman luomista sillä aika alkaa Pojasta, jonka kautta Jumala on kaikkeuden luonut
Athanasiuksen uskontunnustus
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä:
Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen,
ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala,
persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi,
yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:
Isä on luomaton,
Poika on luomaton ja
Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön,
Poika on ääretön ja
Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen,
Poika on ikuinen ja
Pyhä Henki on ikuinen,
eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen,
niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias,
Poika kaikkivaltias ja
Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja
Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.
Samoin Isä on Herra,
Poika on Herra ja
Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,
Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,
Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,
näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Tässä on siis Athanasiuksen latinankielisen tunnustuksen virallinen Suomen ev.lut. kirkon tunnustuskirjoissa oleva käännös suomeksi.
ajattelen tuosta ukaasista näin
miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on mitään tietoa Athanasiuksen tunnustuksesta, Hispanian teologisesta kriisistä 500-luvulla jKr tai presbyteeri Areioksesta.
ei tämä ole jokin pelastuksen mantra.
miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on näin syvällistä ja kielelliseti tarkasti määriteltyä käsitystä siitä, mikä on pyhä Kolmiyhteys.
he kaikki ovat pelastuneet Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta yksinkertaisella sydämen uskolla ja suun tunnustuksella.
nettiruukussakin olen käyttänyt kilometrikaupalla palstatilaa alustaakseni näitä asioita, eikä tämä ole kuin pientä raapustelua jättimäisen aiheen äärellä.
Matti ja Maija siellä Juhani Ahon rautatiellä ovat ihan hyvässä turvassa.
ei Herra vaadi korkean tason teologisia tietoja ja kirkkohistorian tuntemusta niiltä, jotka kutsuu luokseen.
Sen sijaan jos alat opettajana opettamaan Kristuksen kirkolle jotain, joka poikkeaa tästä pyhän Kolminaisuuden määrittelystä, pidä varasi!
taivasosuutesi on uhalla
ei pidä ruveta opettamaan, jos ei tiedä mistä on edes kyse.
Athanasiuksen tunnustus on kirkon opettajille ja uskon sisällön tulkitsijoille ohjeellinen ja papin tai saarnaajan, joka tästä ohi ajaa ja tämän vastaisesti opettaa, voi käydä sangen kalpaten.
ainakin, jos tahdot Athanasiuksen espanjalaista tunnustusta vastoin opettaa, muista että se on luterilaisen kirkon perustava tunnustuskirja ja että se uhkaa sinua tosi huonoilla seurauksilla.
vähintä minkä voit tehdä on koettaa ymmärtää, mitä he sanovat ja sitten selittää, miksi olet eri mieltä ja niin opetat Jumalan kansaa.
Isän Jumalan kohdalla me kaikki taidamme olla jokseenkin samaa mieltä.
mutta on opettajia, jotka laukovat levottomia Jeesuksesta Kristuksesta
ja on opettajia, jotka laukovat Pyhästä Hengestä levottomia.
tässä on paikka sanoa hepalle ptruu! hei... olenkos pysynyt tällä kaidalla tiellä, kristillisen kirkon opin sydämen puhtaudessa vai lähtenyt omille teilleni omassa viisaudessani ja omien Raamatun tulkintojeni kanssa?
"älköön aivan monet teistä ryhtykö opettajiksi, sillä me saamme sitä kovemman tuomion"
muistanet kuka ja missä näin kirjoittaa
turha pistää itseään kovemman tuomion eteen noin vain...
valtava kamppailu kolminaisuusopista jatkui pitkälle ja - kuten sanottu - Espanjassa areiolainen kristillisyys oli goottien yläluokan suosiossa rahvaan pitäytyessä Nikeaan.
Augustinus pohti pyhän Kolminaisuuden salaisuutta niin, että päänsä meinasi haljeta.
Kuuluisa on tuo visio, uni, jossa hän kulkee meren rannalla ja näkee poikasen. tämä on kaivanut hiekkaan kuopan ja kantaa sinne kupilla merestä vettä.
"mitä teet" - aion siirtää meren tähän poika vastaa iloisesti.
Augustinus ymmärtää, että yhtä vähän hänen pieneen pääkoppaansa mahtuu pyhän Kolminaisuuden salaisuus.
Athanasiuksen uskontunnustus käyttää paljon juuri kirkkoisä Augustinuksen kirjoituksista otettuja ilmauksia Kolminaisuudesta ja se puhuu myös kristologiasta.
Tunnustuksen kärki on edelleen kohti Areiosta vaikka olemme jo 500-luvulla ja ilmeisesti juuri Hispaniassa.
toisin kuin Apostolinen ja Nikean-Konstantinopolin tunnustus, Athanasiuksen lopussa on hurjia uhkauksia niille, kirouksia, jotka eivät kaikkea juuri näin usko.
sitä käytetään harvoin kirkoissa, vaikka lännen kirkot sen hyväksyvät ja myös protestantit pitävät sitä perustavana tunnustuksena.
ortodoksinen kirkko ei ole sitä koskaan omaksunut, kuten myös hibernatus on meille kertonut.
Quicumque vult on tunnustuksen alusta sille tuleva nimi ja koko tunnustus on kirjoitettu latinaksi.
Athanasius kirjoitti tietenkin kreikaksi ja Nikea on kreikaksi.
minusta Herra valitsi ilmoituksen kieleksi kreikan - siis Vanha testamentti on hepreaksi ja arameaksi, Uusi testamentti kreikaksi.
molemmista on hienot käännökset, Septuaginta VT kreikaksi ja Vulgata koko Raamattu latinaksi.
Mutta kreikka on kielenä tavattoman herkkä ja hieno - sorry vaan, mutta ytimekäs klassisen kaunis latina ei pysty samaan
(vaikka tosin UT kirjojen kreikka vaihtelee Luukkaan hienosta koinee kielestä Ilmestyskirjan surkeaan kolinaan)
Tunnustuksen ensimmäiset lauseet, 1 - 28, koskevat pyhää Kolminaisuutta
toinen jakso 29 - 44 oppia Kristuksesta. Siellä käytetään meille jo tuttua "samaa olemusta" myös neitsyt Mariasta - Jeesus on samaa olemusta myös ihmisen kanssa.
lopussa ovat nuo kurjat kiroukset vääräuskoisille, jotka pistävät aikamme kristityn silmään... minkäs teet, siellä ne ovat.
tässä otan vain tuon alun, Areioksen vastaisen opetuksen joka korostaa pyhää Kolminaisuutta.
Kristologia on jo Efeson (431) ja Khalkedonin (451) ekumeenisten konsiilien jälkeistä, käy nestorilaisten kimppuun, enkä sitä tässä ota esille.
Pyhää Kolminaisuutta koskeva kohta nojaa vahvasti Augustinuksen valtaisaan de Trinitate (Kolminaisuudesta) teokseen vuodelta 415.
Dominus noster Iesus Christus, Dei Filius, Deus [pariter] et homo est. Deus [est] ex substantia Patris ante saecula genitus: et homo est ex substantia matris in saeculo natus. Jeesus on Jumala, "homoousios" samaa olemusta Isän kanssa Jeesus on ihminen, "homousios" samaa olemusta äitinsä kanssa
Athanasiuksen uskontunnustuksessa on kolmio Isä Poika ja Pyhä Henki sekä keskellä yksi Jumala.
Tämä "kaavio" on tietenkin täysin paradoksinen, järjelle käsittämätön, mutta selkeyttää ajatuksiamme - ja torjuu vinon pinon jakamattoman kirkon kauden Havukka-ahon ajattelijoiden vinoutuneita ideoita.
Isä ei ole Poika
Isä ei ole Pyhä Henki
Isä on Jumala
Poika ei ole Isä
Poika ei ole Pyhä Henki
Poika on Jumala
Pyhä Henki ei ole Isä
Pyhä Henki ei ole Poika
Pyhä Henki on Jumala
ja on vain yksi Jumala, ei kolmea Jumalaa.
.... huh....
Näin kuuluu Athanasiuksen tunnustuksen alkuosa, pyhän Kolminaisuuden tunnustus, joka on laadittu erityisesti presbyteeri Areioksen opetusta vastaan
kuten muistamme, Areios opetti, että Poika ei ole Isän vertainen eikä samaa olemusta (homoousios) eikä iankaikkinen
Poika on luotu tai tehty
Poika on Isästä syntynyt
joten on aika, ennenkuin Poikaa oli
tosin ennen maailman luomista sillä aika alkaa Pojasta, jonka kautta Jumala on kaikkeuden luonut
Athanasiuksen uskontunnustus
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä:
Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen,
ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala,
persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi,
yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:
Isä on luomaton,
Poika on luomaton ja
Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön,
Poika on ääretön ja
Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen,
Poika on ikuinen ja
Pyhä Henki on ikuinen,
eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen,
niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias,
Poika kaikkivaltias ja
Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja
Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.
Samoin Isä on Herra,
Poika on Herra ja
Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,
Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,
Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,
näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Tässä on siis Athanasiuksen latinankielisen tunnustuksen virallinen Suomen ev.lut. kirkon tunnustuskirjoissa oleva käännös suomeksi.
ajattelen tuosta ukaasista näin
miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on mitään tietoa Athanasiuksen tunnustuksesta, Hispanian teologisesta kriisistä 500-luvulla jKr tai presbyteeri Areioksesta.
ei tämä ole jokin pelastuksen mantra.
miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on näin syvällistä ja kielelliseti tarkasti määriteltyä käsitystä siitä, mikä on pyhä Kolmiyhteys.
he kaikki ovat pelastuneet Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta yksinkertaisella sydämen uskolla ja suun tunnustuksella.
nettiruukussakin olen käyttänyt kilometrikaupalla palstatilaa alustaakseni näitä asioita, eikä tämä ole kuin pientä raapustelua jättimäisen aiheen äärellä.
Matti ja Maija siellä Juhani Ahon rautatiellä ovat ihan hyvässä turvassa.
ei Herra vaadi korkean tason teologisia tietoja ja kirkkohistorian tuntemusta niiltä, jotka kutsuu luokseen.
Sen sijaan jos alat opettajana opettamaan Kristuksen kirkolle jotain, joka poikkeaa tästä pyhän Kolminaisuuden määrittelystä, pidä varasi!
taivasosuutesi on uhalla
ei pidä ruveta opettamaan, jos ei tiedä mistä on edes kyse.
Athanasiuksen tunnustus on kirkon opettajille ja uskon sisällön tulkitsijoille ohjeellinen ja papin tai saarnaajan, joka tästä ohi ajaa ja tämän vastaisesti opettaa, voi käydä sangen kalpaten.
ainakin, jos tahdot Athanasiuksen espanjalaista tunnustusta vastoin opettaa, muista että se on luterilaisen kirkon perustava tunnustuskirja ja että se uhkaa sinua tosi huonoilla seurauksilla.
vähintä minkä voit tehdä on koettaa ymmärtää, mitä he sanovat ja sitten selittää, miksi olet eri mieltä ja niin opetat Jumalan kansaa.
Isän Jumalan kohdalla me kaikki taidamme olla jokseenkin samaa mieltä.
mutta on opettajia, jotka laukovat levottomia Jeesuksesta Kristuksesta
ja on opettajia, jotka laukovat Pyhästä Hengestä levottomia.
tässä on paikka sanoa hepalle ptruu! hei... olenkos pysynyt tällä kaidalla tiellä, kristillisen kirkon opin sydämen puhtaudessa vai lähtenyt omille teilleni omassa viisaudessani ja omien Raamatun tulkintojeni kanssa?
"älköön aivan monet teistä ryhtykö opettajiksi, sillä me saamme sitä kovemman tuomion"
muistanet kuka ja missä näin kirjoittaa
turha pistää itseään kovemman tuomion eteen noin vain...
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Jeesus on Herra!
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa.
Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä.
Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
no kerro, mikä se "yhteinen kristillinen usko" on, jota ilman ei voi pelastua, vaan joutuu iankaikkiseen kadotukseen?
meille on tässä kristillisyydessä opetettu, että se on todistus syntien anteeksisaamisesta, jonka antaa henkilö, jossa on asuvainen Pyhä Henki.
Tämä PH tekee anteeksi todistamisen Jeesuksen nimessä ja veressä todeksi ja antaa autuuden niille, jotka sen uskossa ottavat vastaan.
Yhteinen kristillinen usko on tämä:
Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen,
ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala,
persoonia toisiinsa sekoittamatta
ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa,
Pojalla oma
ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi,
yhtäläinen on heidän kunniansa
ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:
Isä on luomaton,
Poika on luomaton ja
Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön,
Poika on ääretön ja
Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen,
Poika on ikuinen ja
Pyhä Henki on ikuinen
eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen,
niin kuin ei myöskään ole
kolmea luomatonta eikä
kolmea ääretöntä, vaan
yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias,
Poika kaikkivaltias ja
Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja
Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.
Samoin Isä on Herra,
Poika on Herra ja
Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
tässä kerrot yhteisestä kristillisestä uskosta, josta poikkeaminen johtaa kadotukseen.
tarkoitat sanoa, että Pyhä Kolminaisuus on pyhä
väärällä opilla ja opetuksella ei saa mennä hajottamaan Jumalan ykseyttä.
onko sinulla tästä vielä jotain muuta sanottavaa - tuo kyllä on varsin jykevää kielenkäyttöä!
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi,
samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
mutta kun minun talonpoikaisjärkeni sanoo, että tuossa ei ole mitään järkeä
miten kolme voisi olla yksi?
miten yksi voisi olla kolme?
eikö Jumalan meille luomisessa antama järki sentään ole korkein uskon tuomari ja asioiden ratkaisija?
miksi siis puhut näin järjen vastaisesti?
olisiko sinulla jotain tietoa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen keskinäisestä suhteesta, jonka tahtoisit tähän yhteiseen kristilliseen uskoon liittää?
jotain, joka auttaisi meitä edes hieman ymmärtämään, mitä tarkoittaa Pyhä Kolminaisuus
sana, jota ei Raamatussa esiinny
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
wow!
mutta nyt pudotit porukasta koko ortodoksisen kirkon, kun sanot että Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta.
tuomitsetko tämän myötä nyt siis kaikki ortodoksit, hibernatuksenkin, iankaikkiseen kadotukseen?
eihän näin sanottu Nikaiassa?
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,
Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,
Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää,
ei mitään suurempaa eikä pienempää,
vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,
näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
hetkonen, sano putkinen!
äsken juuri sanoit, että Poika on syntynyt
kyllä me ihmiset ajattelemme, että synnyttäjä on ennen syntynyttä
ja kuitenkin sanot, että ei ole?
eikö Isä sentään ole suurempi kuin Poika?
mitäs tämä tämmönen viisastelu on - ja pelastuksen menettämisen uhalla tästä ajattelusta pitäisi pitää kiinni?
njaah
jaa ettei tuon uskominen ja noin ajatteleminen vielä riitä?
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
ai niin, se Jeesus
mutta eikö tuo usko Kolmiyhteiseen Jumalaan siis riitä?
onhan se aika poika tai tyttö, joka tuon paketin nielaisee ja uskossa omaksuu?
pidämme tuon kaiken totena, elämme jumalisesti, pyydämme anteeksi syntejämme ja koetamme korjata vaelluksemme tämän kristillisyyden neuvojen mukaan.
siinähän riittää pakertamista koko elämän ajaksi, kun rakkaiden uskonystävien kanssa kuljemme
eikä edes niin koko Kolminaisuudesta tarvitse huolehtia, puhumme Pojasta ja Pyhä Henki on luonamme ja asiat Isän kanssa ovat kunnossa!
no... latele nyt niitä viisauksia Pojasta, kuuntelemme kyllä mielellämme
Oikea oppi on tämä:
Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika,
Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala,
äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen.
Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi,
vaan siten, että
Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa,
vaan siksi, että hän on yksi persoona.
Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Ahaa!
vertaat Jumalan luoman ihmisen "rakennetta" ja Jumalan synnyttämän Kristuksen "rakennetta"
hmm...
onhan tuossa miettimistä
mistä moisen tiedon olet saanut?
et kertaakaan viittaa Raamatun pyhiin kirjoituksiin
järkeilyä?
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden,
astunut alas helvettiin,
noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin,
istunut Isän oikealle puolelle,
ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet.
Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
no voihan nenä!
Putkinen sanoo taas hetkinen...
tekojenko mukaan ihminen viimeisellä tuomiolla sittenkin tuomitaan
hyvää tehneet
pahaa tehneet
meillä opetetaan toisella tavalla tässä kristillisyydessä
kun saamme synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, ei meitä enää mistään teoista tuomita
laki vaatimuksineen on poissa
siitä vaan, kävelemme armahdettuina syntisinä taivaan iloon!
jossain tässä nyt mättää...
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
no kuule, tästä on nettiruukussakin keskusteltu
sinä sanot, että joka vakaasti uskoo Opin voi pelastua
täällä on silleen sanottu ja kerrottu, että Lutherkin löysi siellä Mustan luostarin tornissa oikean Opin kun ymmärsi evankeliumin
mutta täällä on jotkut hurmahengiksikin syytet sanoneet, että ei Oppi ketään pelasta.
mites tää nyt oikein on...
(olen vähän ymmälläni ortodoksien suhtautumisesta tähän uskontunnustukseen. näen, että se on kyllä mukana heillä, mutta tuo maininta että Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta on muutettu siten, että lähtee Isästä.)
kuten huomaat, keskustelua käyn tässä Athanasiuksen uskontunnustuksen kanssa.
Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä.
Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
no kerro, mikä se "yhteinen kristillinen usko" on, jota ilman ei voi pelastua, vaan joutuu iankaikkiseen kadotukseen?
meille on tässä kristillisyydessä opetettu, että se on todistus syntien anteeksisaamisesta, jonka antaa henkilö, jossa on asuvainen Pyhä Henki.
Tämä PH tekee anteeksi todistamisen Jeesuksen nimessä ja veressä todeksi ja antaa autuuden niille, jotka sen uskossa ottavat vastaan.
Yhteinen kristillinen usko on tämä:
Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen,
ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala,
persoonia toisiinsa sekoittamatta
ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa,
Pojalla oma
ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi,
yhtäläinen on heidän kunniansa
ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:
Isä on luomaton,
Poika on luomaton ja
Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön,
Poika on ääretön ja
Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen,
Poika on ikuinen ja
Pyhä Henki on ikuinen
eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen,
niin kuin ei myöskään ole
kolmea luomatonta eikä
kolmea ääretöntä, vaan
yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias,
Poika kaikkivaltias ja
Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja
Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.
Samoin Isä on Herra,
Poika on Herra ja
Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
tässä kerrot yhteisestä kristillisestä uskosta, josta poikkeaminen johtaa kadotukseen.
tarkoitat sanoa, että Pyhä Kolminaisuus on pyhä
väärällä opilla ja opetuksella ei saa mennä hajottamaan Jumalan ykseyttä.
onko sinulla tästä vielä jotain muuta sanottavaa - tuo kyllä on varsin jykevää kielenkäyttöä!
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi,
samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
mutta kun minun talonpoikaisjärkeni sanoo, että tuossa ei ole mitään järkeä
miten kolme voisi olla yksi?
miten yksi voisi olla kolme?
eikö Jumalan meille luomisessa antama järki sentään ole korkein uskon tuomari ja asioiden ratkaisija?
miksi siis puhut näin järjen vastaisesti?
olisiko sinulla jotain tietoa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen keskinäisestä suhteesta, jonka tahtoisit tähän yhteiseen kristilliseen uskoon liittää?
jotain, joka auttaisi meitä edes hieman ymmärtämään, mitä tarkoittaa Pyhä Kolminaisuus
sana, jota ei Raamatussa esiinny
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
wow!
mutta nyt pudotit porukasta koko ortodoksisen kirkon, kun sanot että Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta.
tuomitsetko tämän myötä nyt siis kaikki ortodoksit, hibernatuksenkin, iankaikkiseen kadotukseen?
eihän näin sanottu Nikaiassa?
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,
Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,
Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää,
ei mitään suurempaa eikä pienempää,
vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,
näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
hetkonen, sano putkinen!
äsken juuri sanoit, että Poika on syntynyt
kyllä me ihmiset ajattelemme, että synnyttäjä on ennen syntynyttä
ja kuitenkin sanot, että ei ole?
eikö Isä sentään ole suurempi kuin Poika?
mitäs tämä tämmönen viisastelu on - ja pelastuksen menettämisen uhalla tästä ajattelusta pitäisi pitää kiinni?
njaah
jaa ettei tuon uskominen ja noin ajatteleminen vielä riitä?
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
ai niin, se Jeesus
mutta eikö tuo usko Kolmiyhteiseen Jumalaan siis riitä?
onhan se aika poika tai tyttö, joka tuon paketin nielaisee ja uskossa omaksuu?
pidämme tuon kaiken totena, elämme jumalisesti, pyydämme anteeksi syntejämme ja koetamme korjata vaelluksemme tämän kristillisyyden neuvojen mukaan.
siinähän riittää pakertamista koko elämän ajaksi, kun rakkaiden uskonystävien kanssa kuljemme
eikä edes niin koko Kolminaisuudesta tarvitse huolehtia, puhumme Pojasta ja Pyhä Henki on luonamme ja asiat Isän kanssa ovat kunnossa!
no... latele nyt niitä viisauksia Pojasta, kuuntelemme kyllä mielellämme
Oikea oppi on tämä:
Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika,
Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala,
äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen.
Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi,
vaan siten, että
Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa,
vaan siksi, että hän on yksi persoona.
Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Ahaa!
vertaat Jumalan luoman ihmisen "rakennetta" ja Jumalan synnyttämän Kristuksen "rakennetta"
hmm...
onhan tuossa miettimistä
mistä moisen tiedon olet saanut?
et kertaakaan viittaa Raamatun pyhiin kirjoituksiin
järkeilyä?
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden,
astunut alas helvettiin,
noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin,
istunut Isän oikealle puolelle,
ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet.
Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
no voihan nenä!
Putkinen sanoo taas hetkinen...
tekojenko mukaan ihminen viimeisellä tuomiolla sittenkin tuomitaan
hyvää tehneet
pahaa tehneet
meillä opetetaan toisella tavalla tässä kristillisyydessä
kun saamme synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, ei meitä enää mistään teoista tuomita
laki vaatimuksineen on poissa
siitä vaan, kävelemme armahdettuina syntisinä taivaan iloon!
jossain tässä nyt mättää...
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
no kuule, tästä on nettiruukussakin keskusteltu
sinä sanot, että joka vakaasti uskoo Opin voi pelastua
täällä on silleen sanottu ja kerrottu, että Lutherkin löysi siellä Mustan luostarin tornissa oikean Opin kun ymmärsi evankeliumin
mutta täällä on jotkut hurmahengiksikin syytet sanoneet, että ei Oppi ketään pelasta.
mites tää nyt oikein on...
(olen vähän ymmälläni ortodoksien suhtautumisesta tähän uskontunnustukseen. näen, että se on kyllä mukana heillä, mutta tuo maininta että Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta on muutettu siten, että lähtee Isästä.)
kuten huomaat, keskustelua käyn tässä Athanasiuksen uskontunnustuksen kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)