Roomalais-katolisuudessa on taipumusta torjua sola fide opetus eli opetus, että usko yksin olisi vanhurskauttamisen perusta.
(näin kertoo englantilainen wikipedian artikkeli ja jatkaa)
Sen sijaan sanotaan, että armo, joka käsittää myös hyvät työt, on myös pelastumisessa välttämätön Mt 25:31-46. Jumalan armosta uskon kautta, (joka on myös Hänen antamansa Mt 16:17), Ef 2:8-10, ja kristityn vastaus siihen Jumalan armossa Gal 5:6, uskona, joka tulee täydelliseksi hyvissä teoissa Jaak 2:22.
The Roman Catholic view tends to exclude sola fide as grounds for justification, holding instead that grace, which implies good works, is also necessary for salvation, Matthew 25:31-46; that is, by God's grace through faith (also a favour given by him, Matthew 16:17), Ephesians 2:8-10, and the Christian's response to it in God's grace Galatians 5:6, as faith perfected by good works, James 2:22.
engl. wikipedia sola fide artikkeli
-- pysähdytääs hetkeksi tähän.
harvinaisen hankala lause näin olennaisesta asiasta...
vilisee Raamatun kohtia ja puhuu armosta, uskosta ja hyvistä teoista sen sijaan että puhuttaisiin vain uskosta.
laitan tähän nuo mainitut kohdat meille luettaviksi
Viimeinen tuomio
"Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.
Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa.
Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut.
Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.
Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
"Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
"Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville:
'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa.
Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne.
Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua.
Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
"Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
"Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Mt 25:-31-46 KR 1992
-- usko on Jumalan antama lahja:
Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Mt 16:17
-- pelastus on armosta, usko on lahja ja pelastuksen tarkoitus on tehdä hyviä tekoja:
"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon.
Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut."
Ef 2:8-10
-- usko on ihmisen vastaus Jumalan armoon, ja vaikuttaa rakkautta
Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.
Gal 5:6
-- usko osoittautuu todeksi hyvissä teoissa
Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi.
Jaak. 2:22
Wikipedian artikkeli antaa sitten pitkän lainauksen Robert Sungenisin kirjasta "Not by Faith Alone" (Ei yksin uskosta). Sungenis on erityisesti tunnettu sola fide ja sola scriptura oppien vastustaja.
Käännän jakson kyllä tähän, mutta sitä lukevan on mielenkiintoista tietää hieman enemmän tästä kaverista, jonka hengellinen elämä on ollut melkoisen mielenkiintoinen. Viime aikoina hän on puolustanut maakeskeistä maailmankuvaa ja herättänyt ärtymystä lausunnoillaan juutalaisuudesta.
Amerikkalainen Robert Sungenis syntyi vuonna 1955 katoliseen perheeseen. Täytettyään 19 vuotta hän kääntyi protestantiksi liittyen presbyteeri kirkkoon.
Sungenis oli aktiivinen kirkon jäsen, vanhimmistossa, saarnaajana, pyhäkoulun aikuisohjaajana) ja suoritti teologian tutkintoja George Washington yliopistossa ja presbyteerisessä Westminsterin teologisessa seminaarissa 1982.
Mutta kymmnen vuotta teologian maisteriksi valmistuttuaan hän palasi 37 vuotiaana takaisin lapsuutensa katoliseen kirkkoon vuonna 1992.
Täällä hän on ollut aktiivinen kolmella eri linjalla:
1. R. Sungenis onnistui ilmeisesti vuonna 2008 torjumaan juutalaisuutta koskevan myönteisen lauseen uudesta Katolisesta katekismuksesta. Hänen anti-semitisminsä on saanut katoliset piispat reagoimaan häntä vastaan.
2. R. Sungenis on käynyt kirjoillaan ja keskusteluissa voimakasta kamppailua protestanttien sola fide ja sola scriptura opetusta ja uskonpuhdistuksen vanhurskauttamisoppia vastaan.
3. R. Sungenis on julkaissut vuonna 2006 kirjan "Galileo was wrong", jossa hän tahtoo palauttaa uskon siihen, että maapallo on maailmankaikkeuden keskus.
kaveriin voi tutustua hänen perustamansa Bellarmine Theological Forum sivuilla
sieltä voi PDF muodossa ottaa hänen kirjojaan.
en erityisemmin kuitenkaan suosittele paitsi niille, joita USA:ssa käynnissä oleva katolisten ja protestanttien välinen keskustelu erityisesti kiinnostaa.
Robert Sungenis kirjoittaa näin sola fide opista:
Huolellinen Paavalin kirjeiden tutkiminen osoittaa, että hän käyttää Uudessa testamentissa sanaa "usko" ja sen johdannaisia yli kaksisataa kertaa, mutta ei milloinkaan liitä siihen laatusanaa "ainoastaan" tai "yksin".
Tulisiko meidän uskoa että hän kyllä tahtoi opettaa vanhurskauttamista yksin uskosta, mutta että hän ei silti koskaan ollut vakuuttunut että hänen tulisi lisätä sana "yksin" ja sanoa näin selkeästi, mitä hän tarkoitti?
Mikä olisi estänyt hänet näin tärkeästä ilmauksesta jos "yksin uskosta" olisi ollut hänellä päällimmäisenä mielessä opista vanhurskauttamisesta?
Toinen syy tähän arvostelevaan kysymykseen on, että Paavali käyttää sanaa "ainoastaan" useammin kuin yksikään muu Uuden testamentin kirjoittaja. Usein nämä ovat lähellä tekstiyhteyttä, joka sisältää opetusta uskosta ja vanhurskauttamisesta.
Näin on ilmeistä että kun Paavali opettaa vanhurskauttamisesta hän hyvin tietää sanan "ainoastaan" ja sen merkityksen.
Odottaisimme tästä syystä, että Paavali joka tavallisesti on niin suora ja selkeä kirjeissään, olisi halunnut käyttää tuota sanaa jos hän olisi ajatellut, että se tekee hänen väitteestään vastaansanomattoman.
Koska Paavalin kirjoitukset ovat inspiroidut, meidän on myönnettävä, että Pyhä Henki myös tiesi sanan "yksin" merkityksen ja että Hänellä oli syynsä estää Paavalia käyttämästä sitä yhdessä sanan "usko" kanssa.
Robert Singenis "Not by Faith Alone: The Biblical evidence for the Catholic Doctrine of justification. 2 ed. 2009.
Lainauksen ydin on siis se, että Lutherin kirkon tärkeimmäksi asiaksi nostama aihe
sola fide
yksin uskosta
ei lainkaan esiinny noilla sanoilla apostoli Paavalin kirjeissä
hyvä pointti!
wiki jatkaa katolisesta näkemyksestä:
Jos määritelmä on sola fide, yksin uskosta, jossa laupeudenteot seuraavat myöhemmin, katoliset ovat asiasta periaatteessa samaa mieltä. Silloin protestantit vain määrittelevät saman asian toisin sanoin.
James Akin sanoi: jos protestantit määrittelevät yksin uskosta sanoilla usko, toivo, rakkaus, olisimme samaa mieltä heidän kanssaan.
James "Jimmy" Akin on toinen amerikkalainen katolisen uskon apologeetta, puolustaja, joka tuli uskoon 20 vuotiaana ja aikoi ryhtyä presbyteerisen kirkon saarnaajaksi. Erinäisistä syistä hän kuitenkin päätti kääntyä katolisuuteen.
Sekä Robertin että Jimmyn tarina katolisen kirkon huomaan on kerrottuna Paul Madrickin kirjassa "Surprised by the Truth" (1994).
kirjassa "Totuuden yllttämä" on useiden henkilöiden kuvauksia hengellisistä vaiheistaan ja päätymisestään katolisuuteen.
Pelastuksen armotaloutta opetetaan siten, että siihen kuuuvat sakramentit, niiden hoito ja hallinta ja kirkon vastuullisuus.
sola fide on ilmaus, jota lähinnä vain protestantit käyttävät positiivisessa mielessä.
henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen sen sijaan on tuttu ilmaus kaikille.
Katolinen messu, samoin kuin kreikkalainen jumalallinen liturgia, sisältävät Nikaian uskontunnustuksen (joissain maissa Apostolisen uskontunnustuksen), joka on henkilökohtainen kasteen uskon tunnustus ja yhteisöllinen tunnustautuminen "yhteen Herraan Jeesukseen Kristukseen"
Tunnustautuminen henkilökohtaisesti uskossa yhteen Jeesukseen Kristukseen, kuten evankeliset sen ymmärtävät, on katolisen opetuksen mukaan antautumista (devotion) Kristukselle (ja Hänen pyhilleen) yksityisessä rukouselämässä ja aktiivisessa moraalisessa, hengellisessä ja poliittisessa kohtaamisessa.
"missä synti on turmellut sosiaalisen ilmapiirin, on välttämätöntä kutsua sydänten kääntymykseen ja pyytää Jumalan armoa. Laupeus pyytää oikeudenmukaista uudistusta. Sosiaalisiin kysymyksiin ei ole ratkaisua, joka on evankeliumista irrallaan"
Katolinen katekismus 1896
Trentossa annettiin muun muassa seuraava selitys vanhurskauttamisesta:
Kuinka on ymmärrettävä, että syntinen vanhurskautetaan uskosta lahjana. Missä apostoli sanoo, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta vapaasti, tämä on ymmärrettävä sillä tavoin, kuin Katolinen kirkko on aina ymmärtänyt ja ilmaissut:
sen tähden sanotaan, että meidät on vanhurskautettu uskosta, koska usko on ihmisen pelastuksen alku, perusta, ja kaiken vanhurskauttamisen juuri.
ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa ja tulla Hänen lastensa kanssa yhteyteen.
sen tähden sanotaan, että meidät vanhurskautetaan vapaasti, koska mikään vanhurskauttamista edeltävistä asioista - ei sen enempää usko kuin teot - ansaitse vanhurskautamisen armoa.
Sillä jos se on armosta, se ei ole teoista, muuten, kuten sama Apostoli sanoo, armo ei ole enää armoa.
-- Trenton kirkkolliskokous pidettiin 13.12. 1543 - 4. 12. 1563.
Se on eräs katolisen kirkon tärkeimmistä konsiileista, jossa määriteltiin oikea oppi protestantismin haasteen alla.
On hyvin tärkeä ymmärtää, että Trentossa "katolinen kirkko" eli yleinen kirkko lakkasi olemasta "katolinen" ja siitä tuli roomalais-katolinen tunnustuskirkko.
siinä missä Augsburgin tunnustus määrittelee perusteiltaan protestanttisia kirkkoja, Trenton kokous määrittelee nykyajan Rooman kirkkoa.
edellä oleva minun sangen vajavaisesti kääntämä kohta on tätä uskon määrittelyä, johon sitten jatkossa paavin kirkko on nojautunut ja sitä edelleen kehittänyt.
-- käännös jatkuu
Katolinen näkemys ei ole "yksin teoista"
Katolinen kirkko on vastustanut tuota näkemystä yli tuhat vuotta ennen uskonpuhdistuksen aikaa Karthagon ja Oranjen kirkkolliskokouksissa.
Kirkko hylkää "velka työt" ja "oman vanhurskauden työt" koska näitä ei ole tehty armosssa. Teot ovat hyviä ainoastaan silloin, kun ne on tehty armossa.
Vuonna 1999 Luterilainen maailmanliitto ja Roomalais-katolinen kirkko antoivat yhteisen julkilausuman vanhurskauttamisesta.
Siinä sanotaan, että LML ja Roomalais-katolinen kirkko ovat yhtä mieltä vanhurskauttamisen perusteista ja siinä otettiin pois joitain kirkon kirouksia, joita on aiemmin suunnattu LML jäsenkirkkoja vastaan.
Jotkut luterilaiset teologit olivat sitä mieltä, että yhteinen julistus osoittaa, että Rooman kirkko on omaksunut sola fide vanhurskauttamisen, useimmat muut luterilaiset teologit olivat eri mieltä, ja sanoivat, että katolisen kirkon muu julkinen opetus osoittaa, että näin ei ole.
"suomennos" on osa englantilaisen wikipedian artikkelista sola fide
kommentoisin tähän omana ajatuksenani että
- melko hankalaa sotkua tämä on luettavaksi, menee minulta selvästi yli hilseen
- kuitenkin vaikuttaisi siltä, että Lutherin oivaltama kirkas "yksin uskosta" on aika lailla sameampaa tässä maailman suurimman kristillisen kirkon maailmassa
- se pommi, jonka sytytyslankaa on Augsburgin keskustelu Lutherin ja Cajetanuksen välillä 1518 ja Lutherin kirje paavi Leo X 1520 jossa on mukana tuo pieni kirjanen "Kristityn Wapaus"
sen pommin järisyttävä vaikutus näkyy myös tässä kääntämässäni tekstissä
miljoonat ihmiset, joita Rooman kirkon teologit ja Luterilainen maailmanliitto edustaa, puhuvat yhä nyt tänään siitä, mitä se Erfurtin munkki näki, kun Pyhä Henki antoi välähtää!
puolikas jaetta Raamatusta, yksi vanhalta yksi uudelta puolelta.
huh mikä kirja!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ef 2:8-10. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ef 2:8-10. Näytä kaikki tekstit
torstai 15. huhtikuuta 2010
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Calvin ja Luther
Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala.
Ps. 46:11 KR 1992
Uskonpuhdistus alkaa 31.10.1517
Rooman paavin johtamaa kirkkoa kohtasi maanjäristys 1500-luvun alussa. Hän haki tukea maalliselta esivallalta.
Tuon ajan suurin mahti oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan keisari Kaarle V (1500-1558), jota pelkäsivät niin Ranskan kuningas Fransis I kuin Englannin kuningas Henri VIII.
Kaarle V Suuren valtakunnassaan ei aurinko laskenut ja pinta-alaa oli mahtavat neljä miljoonaa neliökilometria.
Valtakunnan armeijan runkona oli peloton ja tappava espanjalainen jalkaväki ja ratsuväki, joille ei kukaan oikein voinut mitään.
Augsburgin tunnustus on omistettu keisari Kaarle V:lle.
Uskonpuhdistuksen katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun augustinolainen munkki Martti Luther käveli lokakuun 31, 1517, Wittenbergin linnankirkon ovelle, ja naulasi siihen vasarallaan paperin.
(keskiajan tiedotus oli hieman alkeellisempaa kuin nettiruukun keskustelut...)
95 teesiä paavin anekauppaa vastaan kävi suoraan hermoon ja kansa oli valmis kuulemaan Lutherin sanoman: Kristuksen ansiota ei saa rahalla kaupitella.
Liekit leimahtivat kaikkialla ja saavuttivat pian myös Pariisin, jossa Jean Calvin innostui Lutherin vaikutuksesta kirkkonsa uudistamiseen.
Nämä kaksi, Martti Luther (1483-1546) ja häntä paljon nuorempi Jean Calvin (1509-1564) ovat paavin kirkon uskonpuhdistuksen ytimessä.
Paavi ei siitä ollenkaan tykännyt.
Ei myöskään keisari Kaarle V, joka espanjalaisena oli harras katolinen, mutta ei oikein tykännyt paaveista.
Calvinin oppilaita on enemmän
Calvin ja Luther ovat siis saman ajan lapsia ja saman maanjäristyksen keskuksessa.
Mutta heidän välillään on monia eroavuuksia, jotka näkyvät heidän jälkeensä syntyneiden kirkkojen välisinä eroavuuksina.
Lutherin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan luterilaisiksi. Vaikka Martti olisi tahtonut kutsua uudistettua kirkkoa evankeliseksi.
Calvinin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan kalvinisteiksi.
Molemmat kirkot ovat voimissaan tänään, luterilaisia on noin 66 miljoonaa (2004) ja kalvinisteja
eli reformoituja noin 75 miljoonaa.
Reformoiduilla on maailman laaja organisaatio eri kirkkojen välillä
World Alliance of Reformed Churches
Luterilaisten keskusorganisaatiota kutsutaan nimellä
Lutheran World Federation
Calvinin porukat ovat siis melkein 10 miljoonaa Lutherin porukoita isompi sakki.
Monet elämän puhtautta ja pyhyyttä varjelevat "puritaanit" muuttivat vainojen takia Englannista ja Hollannista Atlantin yli Amerikkaan, jossa he antavat Uuden mantereen hengelliselle elämälle vahvoja piirteitä.
Skotlannissa syntynyt presbyteerien kirkko järjestäytyy Calvinin ohjeiden mukaan Uuden testamentin ajan tapaan vanhemmiston johtoon.
Metodistien sisällä on jako George Whitefieldin (1714-1770) kalvinistieen ja evankelisiin eli tarkemmin John Wesleyn (1703-1791) edustaman arminianismin ryhmiin.
(mennoniitat ja amish-kansa ovat anabaptisteja)
Jean Calvin vaikuttaa hyvin voimakkaasti myös monien anglo-saksisten uusien hengellisten liikkeiden teologian taustalla.
Näistä Suomessa ovat esimerkkeinä 1800-luvun loppupuolella meille rantautuneet helluntailaisuus ja vapaakirkko.
Nämä eivät kuitenkaan ole kalvinistisia tai reformoituja vaan ovat saaneet Calvinin ajattelusta vaikutteita, joka "maistuu" hengellisesti aivan erilaiselta kuin klassinen luterilaisuus.
meidän tulee suhtautua siis kunnioituksella kalvinisteihin, jotka edustavat Kristuksen kirkon väkevää haaraa.
erityisesti heidän joukostaan haluan mainita Ranskan vainotut hugenotit, joiden historiaa hieman valotin nettiruukussakin. (Amadeus - kaleeriorja)
kaikkialla, missä suvussa on hugenottien juurta, asiaa pidetään mainitsemisen arvoisena ja se tuo kunnioitusta. Näin sekä Sveitsissä, Itävallassa, Sakassa sekä Yhdysvalliossa, jonne Ranskan hugenotteja pääsi karmeita vainoja pakoon.
Etelä-Afrikan Hollannista kotoisin olleet buurit edustavat siellä omaa kalvinismin suuntaansa.
(Buurisotien aikaan Robert Baden-Powell (1857-1941)kehitti pojille koulutusta, josta syntyi sitten partioliike)
Vertailua Calvinin ja Lutherin välillä
ymmärrän, että Herra Jeesus on reformoidun kirkon kuningas ja nämä ihmiset kuuluvat Hänelle.
Tietynlainen surumielisyys kuitenkin valtaa mieleni, kun vertaan Jean Calvinin ja Martti Lutherin elämää ja uskoa.
Surumielisyys näiden asioiden takia, joita tässä kuvaan.
Mutta myös sentähden, että luterilaisuus on niin syvässä kriisissä ja menettämässä keski-Euroopassa sijaansa toisaalta roomalais-katoliselle kirkolle ja toisaalta reformoidulle kirkolle.
Suomessa ne kalliit hunajan pisarat ja hengelliset helmet, joita Martti Lutherin kautta Kristuksen kirkolle annettiin, ovat hukkumassa.
Maailman suurimpiin Martin perintöä edustava Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkuvien hyökkysten ja repimisen kohteena kansamme keskuudessa.
Esikoislestadiolaisuus on hukannut puhtaan evankeliumin ja kulkee kohti kalvinistisia järkeilyjä.
murheellinen lista on pitkä...
koska Saatana ei voi sietää puhdasta evankeliumia.
Augustinuksen oppilaita
Molemmat uskonpuhdistajat ovat kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.
Mutta suhde Augustinukseen oli henkilökohtaisella tasolla hyvin erilainen:
Martti Luther oli matkalla isänsä toivomuksen mukaan kaupunkiin opiskelemaan lakia, kun salama löi hyvin lähelle. "Pyhä Anna, minä rupean munkiksi" säikähtänyt nuorukainen huudahti - ja teki niin.
Luther vietti useita vuosia Erfurtin augustinolaisluostarissa, jossa ei vain luettu suuren kirkkoisän kirjoituksia ja niitä opiskeltu, vaan opetusta myös pantiin käytäntöön luostarisäännön mukaisesti.
Jean Calvinin viereen ei koskaan salama iskenyt ja hän opiskeli lakia, kieliä ja muita humanistisia aineita.
Calvinille Augustinus oli suuri oppi-isä, jonka huikean kirkas äly ja syvällisyys haastoi ja kiehtoi häntä.
tämä ero Martin ja Jeanin välillä on merkittävä, elämän koulu tai pään tieto.
Henkilökohtainen usko
Calvin ja Luther nousivat kumpikin puhdistamaan omaa kirkkoaan, jota paavi johti Vatikaanista. (Ja edelleen johtaa)
Mutta heidän tiensä olivat hyvin erilaiset.
Martti Luther puhuu tornikokemuksesta. Hän oli äärimmäisen ahdistunut, suorastaan neuroottinen, pelkäsi Jumalaa ja vihasi Kristusta.
Hän rukoili ahkerasti, tutki Raamattua ja kirkkoisiä ja liturgioita lakkaamatta, kävi jatkuvasti rippi-isän luona tunnustamassa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia syntejä, kuritti itseään, paastosi säännöllisesti ja meni pyhiinvaellusmatkalle kuten käskettiin.
vaan ei saanut omalletunnolleen rauhaa, kunnes hänelle pyhästä Raamatusta välähti Pyhän Hengen vaikutuksesta profeetta Habakukin sana "vanhurskas on elävä uskosta".
Lutherin kuvaus on syöpynyt lähtemättömästi hänen nimeään kantavan kirkon muistiin ja on todistuksena evankeliumin valtavasta voimasta, lain ja evankeliumin erottamisesta oikealla tavalla.
Jean Calvin on tullut kaiketi henkilökohtaiseen uskoon, mutta hän kertoo tästä yhdellä ainoalla ja aika epäselvällä lauseella. Kalvinismin tutkijat riitelevät edelleen siitä, mitä hän oikein tarkoitti.
"Jumala saattoi mieleni oppivaiseksi yllättävällä ja hiljaisella tavalla, mieleni, joka oli kovettuneempi kuin olisi voinut odottaa nuoruuden vuosieni perusteella"
Jean Calvin, Esipuhe Psalmien selitysteokseen 1557
käännökseni on sangen "vapaa" teoksen englantilaisesta käännöksestä:
"God by a sudden conversion subdued and brought my mind to a teachable frame, which was more hardened in such matters than might have been expected from one at my early period of life"
ota tuosta nyt sitten selvä, mitä Jeanilla oli mielessä ja mitä oli kokenut.
mutta selvä on, että hän ei ole joutunut kulkemaan Martti Lutherin hurjaa helvetin pohjien kaluamista, josta evankeliumi hänet sitten niin valtavalla voimalla vapautti, että koko Eurooppa tärisi.
Predestinaatio
Calvin ja Luther olivat kumpikin kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.
kun hengen jättiläiset kohtaavat, niin siitä on oksat poissa.
toisaalta Calvinin ja Augustinuksen kohtaaminen, toisaalta Lutherin ja Augustinuksen kohtaaminen, ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä miljoonien kristittyjen ihmisten elämään.
Martti ei päästänyt Augustinuksen kanssa painimaansa asiaa käsistään helpolla, ja kirjoitti elämänsä vaikeimman ja ehkä tärkeimmän kirjan
"Sidottu ratkaisuvalta"
se on niin raju kirja, että luterilainen kirkkokaan ei sitä oikein saa nielaistua.
Calvin ei ollut tietääkseni joutunut painimaan Jumalan kanssa Jaakobin painia, kuten Luther "en päästä sinua ennenkuin siunaat minua".
Hänellä oli ollut helpompi tie varakkaiden sukulaisten maksamalla opintiellä ja arvostettuna lakimiehenä aikansa yhteiskunnassa.
Hän omaksui Augustinukselta täysin ajatuksen perisynnistä - josta nettiruukussakin on joskus hieman ollut puhetta - sekä ajatuksen ennalta määräämisestä.
Predestinaatio tarkoittaa, että ihmisen pelastuminen on niin kokonaan Jumalan käsissä, alusta loppuun, että Jumala määrää ennalta ihmisen pelastukseen.
Calvin omaksui Augustinukselta kolme päälinjaa ja teki niistä järjestelmällisen teologisen kokonaisuuden.
Perustava ajatus on, että jo ennen maailman luomista Jumala on jo tiennyt kaiken alusta loppuun.
1. Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista määrätyt ihmiset yhteyteensä. Tämä Jumalan valinta toteutuu ehdottomasti ja täysin riippumatta tämän yksilön omista teoista tai ratkaisuista.
2. Ihminen on täydellisesti ja kokonaan turmeltunut perisynnin tähden. Ilman Jumalan omaa toimintaa ihminen ei kykene ottamaan vastaan pelastusta synnistä, vaikka se hänelle tarjottaisiin.
3. Jumalan armoa on ihmisen mahdoton vastustaa. Ne jotka on ennalta valittu pelastukseen tulevat ennemmin tai myöhemmin saamaan pelastavan uskon Jeesukseen Kristukseen kaikista mahdollisista vastaanpyristelyistä huolimatta.
Entä sitten, jos joku tulee uskoon ja sitten luopuu?
Calvin vastaa, että tuo usko ei ollut aitoa, vaikka näytti siltä. Ne jotka Jumala on valinnut pelastukseen jo ennen maailman luomista eivät luovu.
Onko sitten Jumala määrännyt ennalta jotkut ihmiset pelastukseen ja jotkut kadotuskeen?
Jean Calvin vastaa: on.
Sidottu ratkaisuvalta
Luther luki Erasmus Rotterdamilaisen kirjan "Vapaa tahto" ja vastasi siihen kirjalla "Sidottu ratkaisuvalta" (1525)
Tämä perustuu Efesolaiskirjeeseen
Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:
Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.
Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.
Ef 2:8-10 Biblia 1776
Luterilainen kirkko opettaa tämän Lutherin ja Augustinuksen (ja Erasmus Rotterdamilaisen) törmäyksen jälkeen että
Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista ihmisen yhteyteensä.
Kristitty saa turvata tähän tietoon kaiken kilvoittelun keskellä synnin, perkeleen ja kuoleman uhatessa.
Mutta pelastusvarmuutta ei tule rakentaa ennalta määräämiseen, vaan Kristuksen kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Calvin puhuu helvettiin määräämisestä.
Luther kiistää tämän ja luterilainen kirkko opettaa, että kadotuksen syynä ovat epäuskoisen omat synnit, Kristuksen tuoman armon torjuminen ja epäusko.
Ahkeria kirjoittajia
Molemmat uskonpuhdistajat olivat ahkeria kirjoittajia, jumalanpalveluksen uudistajia ja myös kirkkomusiikin ja virsien laatijia.
Jean Calvinin pääteos on Institutio Christianae Religionis, jonka ensimmäisen version hän julkaisi maaliskuussa 1536.
Tätä kristillisen uskon ja kirkon uudistuksen kirjaa hän kirjoitti koko elämänsä ajan. Ensimmäisessä versiossa oli kuusi lukua, viimeisessä oli kahdeksankymmentä.
Calvin kirjoitti sitä sananmukaisesti kuumeisesti, peläten kuoleman jo lähestyvän. Teos valmistui 1558. (Calvin kuoli 27.5. 1564)
Calvin julkaisi myös uskonpuhdistuksen kirkolle katekismuksen, joka perustuu paljolti Lutherin Isoon Katekismukseen.
Verivelat
Talonpoikien kapina
Molemmilla uskonpuhdistajilla on myös raskas verivelka, joka mustaa heidän henkilökohtaista muistoaan.
Martti Luther asettui ruhtinasten puolelle ja kehoitti heitä murskaamaan Saksan talonpoikien kapinan.
Sen he tekivätkin niin tehokkaasti, etteivät keski-Euroopan alistetut maanviljelijät useaan sataan vuoteen uskaltaneet vaatia oikeuksiaan.
Sanotaan, että kun talonpoikien armeija oli lyöty, miehiä pantiin riveihin ja kaikkien silmät puhkaistiin.
ja muuta sellaista
että Luther itsekin kauhistui
Miguel Serveton polttaminen
Jean Calvin puolestaan kamppaili uskonasioista espanjalaisen Miguel Serveton (1511-1553) kanssa.
Miguel Serverto on Espanjan Aragoniasta kotoisin oleva monipuolinen lahjakkuus, joka ensimmäisenä kuvasi sydämen vedenkiertoa. Hän harrasti lääketieteen ohella matematiikkaa, tähtitiedettä, maantiedettä (karttojen piirtämistä), lakitiedettä - ja huonoksi onnekseen myös teologiaa.
Järkevänä, rohkeana ja itsenäisesti ajattelevana miehenä Serverto päätyi kieltämään opin Kolminaisuudesta. Hän sanoi, ettei tuo oppi nouse lainkaan pyhästä Raamatusta.
1531 Serverto julkaisi Strassburgissa kirjan De trinitatis erroribus (Kolminaisuusopin harhoista) ja 1532 Dialogorum de Trinitate (keskusteluja Kolminaisuudesta).
Espanjan inkvisitio tuomitsi hänet poissaolevana kuolemaan.
Calvin ja Serverto olivat tutustuneet jo 1546 Lyonissa ja käyneet tietenkin ankaria keskusteluja teologiasta.
Kunnes Calvin väsyi ja lopetti keskustelut.
Serverto lähetti hänelle kaikkiaan 30 kirjettä, jotka katoliset viranomaiset saivat käsiinsä ja vangitsivat hänet 1553 harhaoppisena. Serverto kiisti kirjoittaneensa kirjeet ja onnistui pakenemaan Ranskan inkvisition käsistä. Hekin tuomitsivat hänet kuolemaan poissaolevana - hitaasti polttaen.
Pakomatkallaan Serverto saapui Geneveen ja meni siellä kuuntelemaan Jean Calvinin saarnaa Pyhän Pietarin kirkkoon.
Calvin huomasi Migueolon seurakunnan joukossa ja lähetti sanan viranomaisille, jotka pidättivät hänet kirkossa.
Lokakuun 20. 1553 Geneven tuomioistuin antoi Miguel Servetolle kuolemantuomion - poltetaan roviolla.
Kerrotaan että Jean Calvin ja muutamat muut anoivat, että tuomio muutettaisiin miekalla teloittamiseksi.
Viikkoa myöhemmin, 27.10.1553, Serveto poltettiin Geneven kaupungin reunalla Plateu de Champel nimisessä paikassa.
Rovio oli tehty hänen omista kirjoistaan.
Ennaltamäärääminen kirkoissa
ymmärtääkseni reformoiduissa kirkoissa predestinaatio, oppi siitä että ennen maailman luomista Jumala on jo päättänyt ketkä pelastuvat ja ketkä joutuvat iankaikkiseen kadotukseen, on melko lailla sielunhoidollisessa käytössä.
toisin sanoen uskovia rohkaistaan luottamaan Jumalaan, joka on uskon alkanut ja on sen täyttävä ja vievä perille, kävi miten kävi.
raudanluja pelastusvarmuus!
paitsi että jos uskova heittäytyy syntielämään, niin ei se aikaisempi varma usko sitten ollutkaan aitoa.
sen sijaan että tämän perusteella ryhdyttäisiin jakamaan ihmisiä leireihin, tietyssä mielessä jokainen on kuitenkin yksilönä vastuussa Jumalan edessä.
Etelä-Afrikan valkoiset buurit
Buurit muuten ottivat tästä käytännön johtopäätökset.
Afrikan mustaihoinen väestö on ihmiskuntaa, jonka Jumala on ennen maailman luomista jo sulkenut pelastuksen ulkopuolelle.
He ovat luonnostaan Haamin jälkeläisiä, jotka Nooa kirosi orjiksi:
Ja Noan pojat, jotka läksivät arkista, olivat Sem, Ham, ja Japhet. Ja Ham oli Kanaanin Isä.
Nämä ovat kolme Noan poikaa, ja heistä ovat ne, jotka hajoitetut ovat kaikkeen maahan.
Ja Noa rupesi olemaan peltomiesnä, ja istutti viinamäen.
Ja hän joi viinaa; ja juopui ja makasi peittämättä majassansa.
Koska Ham, Kanaanin Isä, näki hänen isänsä hävyn, sanoi hän sen molemmille veljillensä, jotka ulkona olivat.
Niin otti Sem ja Japhet vaatteen, ja panivat molempain heidän hartioillensa, ja menivät seljittäin, ja peittivät isänsä hävyn. Ja heidän kasvonsa olivat käännetyt pois, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
Koska Noa heräsi viinastansa, ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa hänelle tehnyt oli:
Niin sanoi hän: kirottu olkoon Kanaan: olkoon hän orjain orja, hänen veljeinsä seassa.
Ja vielä sanoi: Kiitetty olkoon Herra Semin Jumala, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.
Jumala levittäköön Japhetin, ja hän asukoon Semin majoissa, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.
1 Ms 9:18-27 Biblia 1776
olemme kaikki varmaan samaa mieltä, että Buurit löivät hieman Afrikan mustaa väestöä Raamatulla päähän.
ja vähän muullakin.
ja että Jeesus Kristus ei ollut heidän kanssaan samaa mieltä.
Toisten tuomitseminen
Buurit luokittelivat kaikki mustaihoiset ihmiset helvettiin meneviksi.
meillä taitaa olla tällainen taipumus.
joskus olen ollut huomaavinani, että luterilaisen kirkon piirissäkin on joitain herätysliikkeitä, joihin kuuluvat tietävät melko tarkkaan, missä Jumalan valtakunnan rajat menevät.
sinä olet ulkona, minä tietenkin sisällä - tyyliin.
välillä tosin vaikuttaa siltä, että he eivät jostain syystä näkisi tai tahtoisi nähdä kovin kauas oman kotiseutunsa ulkopuolelle...
alkaa nykyään olla liikenne toisinpäin, afrikkalaisia lähetyssaarnaajia alkaa kulkea uus-pakanallisessa Euroopassa kertomassa Jeesuksesta!
Predestinaation raamatullinen perusta
mistä tällainen ennalta määräämisen oppi sitten tulee?
kirkkoisä Augustinuksen keksimä?
no Jean Calvin ja Martti Luther oppivat asiaa Augustinukselta
mutta kaikki kolme lukivat Jumalan Sanaa
istuivat apostoli Paavalin jalkain juuressa
Bibliassa tuo ei ole aivan niin selvästi käännetty;
Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.
Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.
Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.
Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?
Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?
Room 8:28-32 Biblia 1776
Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Room 8:28-32 KR 1938
tässä on todella hurja kohta Raamatusta.
mites 1992 komitea selvisi tästä koskesta?
Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa.
Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.
Room 8:28-30 KR 1992
Hyvin selvisi, niinkuin on kirjoitettu!
edeltä määrätty
Mitä tähän sanomme?
sanat loppuvat,
joten annetaan Lina Sandell sanoo
virsi 397
Kun on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.
Herra seurakunnassansa
aina hoitaa lapsiansa.
Armonsa hän heille antaa,
käsillänsä heitä kantaa.
Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä.
Omakseen hän heidät osti,
kuolemasta eloon nosti.
Milloin murheet heitä kohtaa,
niiden alla Herra johtaa,
ilon, lohdun antaa heille,
uuden voiman uupuneille.
Iloitse siis auttajasta,
Herran kansa, Jumalasta!
Maahan lyö hän vainoojamme,
sanansa on voimanamme.
Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.
Säk. 1–3, 5–6 Lina Sandell 1855.
Säk. 4 Fredrik Engelke 1873.
Suom. Harpunsäveliä 1886.
Uud. Niilo Rauhala virsikirjaan 1986.
Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa!
(eiköhän siellä siskojakin löydy)
Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala.
Ps. 46:11 KR 1992
Tietäkää, että minä olen Jumala.
Ps. 46:11 KR 1992
Uskonpuhdistus alkaa 31.10.1517
Rooman paavin johtamaa kirkkoa kohtasi maanjäristys 1500-luvun alussa. Hän haki tukea maalliselta esivallalta.
Tuon ajan suurin mahti oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan keisari Kaarle V (1500-1558), jota pelkäsivät niin Ranskan kuningas Fransis I kuin Englannin kuningas Henri VIII.
Kaarle V Suuren valtakunnassaan ei aurinko laskenut ja pinta-alaa oli mahtavat neljä miljoonaa neliökilometria.
Valtakunnan armeijan runkona oli peloton ja tappava espanjalainen jalkaväki ja ratsuväki, joille ei kukaan oikein voinut mitään.
Augsburgin tunnustus on omistettu keisari Kaarle V:lle.
Uskonpuhdistuksen katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun augustinolainen munkki Martti Luther käveli lokakuun 31, 1517, Wittenbergin linnankirkon ovelle, ja naulasi siihen vasarallaan paperin.
(keskiajan tiedotus oli hieman alkeellisempaa kuin nettiruukun keskustelut...)
95 teesiä paavin anekauppaa vastaan kävi suoraan hermoon ja kansa oli valmis kuulemaan Lutherin sanoman: Kristuksen ansiota ei saa rahalla kaupitella.
Liekit leimahtivat kaikkialla ja saavuttivat pian myös Pariisin, jossa Jean Calvin innostui Lutherin vaikutuksesta kirkkonsa uudistamiseen.
Nämä kaksi, Martti Luther (1483-1546) ja häntä paljon nuorempi Jean Calvin (1509-1564) ovat paavin kirkon uskonpuhdistuksen ytimessä.
Paavi ei siitä ollenkaan tykännyt.
Ei myöskään keisari Kaarle V, joka espanjalaisena oli harras katolinen, mutta ei oikein tykännyt paaveista.
Calvinin oppilaita on enemmän
Calvin ja Luther ovat siis saman ajan lapsia ja saman maanjäristyksen keskuksessa.
Mutta heidän välillään on monia eroavuuksia, jotka näkyvät heidän jälkeensä syntyneiden kirkkojen välisinä eroavuuksina.
Lutherin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan luterilaisiksi. Vaikka Martti olisi tahtonut kutsua uudistettua kirkkoa evankeliseksi.
Calvinin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan kalvinisteiksi.
Molemmat kirkot ovat voimissaan tänään, luterilaisia on noin 66 miljoonaa (2004) ja kalvinisteja
eli reformoituja noin 75 miljoonaa.
Reformoiduilla on maailman laaja organisaatio eri kirkkojen välillä
World Alliance of Reformed Churches
Luterilaisten keskusorganisaatiota kutsutaan nimellä
Lutheran World Federation
Calvinin porukat ovat siis melkein 10 miljoonaa Lutherin porukoita isompi sakki.
Monet elämän puhtautta ja pyhyyttä varjelevat "puritaanit" muuttivat vainojen takia Englannista ja Hollannista Atlantin yli Amerikkaan, jossa he antavat Uuden mantereen hengelliselle elämälle vahvoja piirteitä.
Skotlannissa syntynyt presbyteerien kirkko järjestäytyy Calvinin ohjeiden mukaan Uuden testamentin ajan tapaan vanhemmiston johtoon.
Metodistien sisällä on jako George Whitefieldin (1714-1770) kalvinistieen ja evankelisiin eli tarkemmin John Wesleyn (1703-1791) edustaman arminianismin ryhmiin.
(mennoniitat ja amish-kansa ovat anabaptisteja)
Jean Calvin vaikuttaa hyvin voimakkaasti myös monien anglo-saksisten uusien hengellisten liikkeiden teologian taustalla.
Näistä Suomessa ovat esimerkkeinä 1800-luvun loppupuolella meille rantautuneet helluntailaisuus ja vapaakirkko.
Nämä eivät kuitenkaan ole kalvinistisia tai reformoituja vaan ovat saaneet Calvinin ajattelusta vaikutteita, joka "maistuu" hengellisesti aivan erilaiselta kuin klassinen luterilaisuus.
meidän tulee suhtautua siis kunnioituksella kalvinisteihin, jotka edustavat Kristuksen kirkon väkevää haaraa.
erityisesti heidän joukostaan haluan mainita Ranskan vainotut hugenotit, joiden historiaa hieman valotin nettiruukussakin. (Amadeus - kaleeriorja)
kaikkialla, missä suvussa on hugenottien juurta, asiaa pidetään mainitsemisen arvoisena ja se tuo kunnioitusta. Näin sekä Sveitsissä, Itävallassa, Sakassa sekä Yhdysvalliossa, jonne Ranskan hugenotteja pääsi karmeita vainoja pakoon.
Etelä-Afrikan Hollannista kotoisin olleet buurit edustavat siellä omaa kalvinismin suuntaansa.
(Buurisotien aikaan Robert Baden-Powell (1857-1941)kehitti pojille koulutusta, josta syntyi sitten partioliike)
Vertailua Calvinin ja Lutherin välillä
ymmärrän, että Herra Jeesus on reformoidun kirkon kuningas ja nämä ihmiset kuuluvat Hänelle.
Tietynlainen surumielisyys kuitenkin valtaa mieleni, kun vertaan Jean Calvinin ja Martti Lutherin elämää ja uskoa.
Surumielisyys näiden asioiden takia, joita tässä kuvaan.
Mutta myös sentähden, että luterilaisuus on niin syvässä kriisissä ja menettämässä keski-Euroopassa sijaansa toisaalta roomalais-katoliselle kirkolle ja toisaalta reformoidulle kirkolle.
Suomessa ne kalliit hunajan pisarat ja hengelliset helmet, joita Martti Lutherin kautta Kristuksen kirkolle annettiin, ovat hukkumassa.
Maailman suurimpiin Martin perintöä edustava Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkuvien hyökkysten ja repimisen kohteena kansamme keskuudessa.
Esikoislestadiolaisuus on hukannut puhtaan evankeliumin ja kulkee kohti kalvinistisia järkeilyjä.
murheellinen lista on pitkä...
koska Saatana ei voi sietää puhdasta evankeliumia.
Augustinuksen oppilaita
Molemmat uskonpuhdistajat ovat kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.
Mutta suhde Augustinukseen oli henkilökohtaisella tasolla hyvin erilainen:
Martti Luther oli matkalla isänsä toivomuksen mukaan kaupunkiin opiskelemaan lakia, kun salama löi hyvin lähelle. "Pyhä Anna, minä rupean munkiksi" säikähtänyt nuorukainen huudahti - ja teki niin.
Luther vietti useita vuosia Erfurtin augustinolaisluostarissa, jossa ei vain luettu suuren kirkkoisän kirjoituksia ja niitä opiskeltu, vaan opetusta myös pantiin käytäntöön luostarisäännön mukaisesti.
Jean Calvinin viereen ei koskaan salama iskenyt ja hän opiskeli lakia, kieliä ja muita humanistisia aineita.
Calvinille Augustinus oli suuri oppi-isä, jonka huikean kirkas äly ja syvällisyys haastoi ja kiehtoi häntä.
tämä ero Martin ja Jeanin välillä on merkittävä, elämän koulu tai pään tieto.
Henkilökohtainen usko
Calvin ja Luther nousivat kumpikin puhdistamaan omaa kirkkoaan, jota paavi johti Vatikaanista. (Ja edelleen johtaa)
Mutta heidän tiensä olivat hyvin erilaiset.
Martti Luther puhuu tornikokemuksesta. Hän oli äärimmäisen ahdistunut, suorastaan neuroottinen, pelkäsi Jumalaa ja vihasi Kristusta.
Hän rukoili ahkerasti, tutki Raamattua ja kirkkoisiä ja liturgioita lakkaamatta, kävi jatkuvasti rippi-isän luona tunnustamassa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia syntejä, kuritti itseään, paastosi säännöllisesti ja meni pyhiinvaellusmatkalle kuten käskettiin.
vaan ei saanut omalletunnolleen rauhaa, kunnes hänelle pyhästä Raamatusta välähti Pyhän Hengen vaikutuksesta profeetta Habakukin sana "vanhurskas on elävä uskosta".
Lutherin kuvaus on syöpynyt lähtemättömästi hänen nimeään kantavan kirkon muistiin ja on todistuksena evankeliumin valtavasta voimasta, lain ja evankeliumin erottamisesta oikealla tavalla.
Jean Calvin on tullut kaiketi henkilökohtaiseen uskoon, mutta hän kertoo tästä yhdellä ainoalla ja aika epäselvällä lauseella. Kalvinismin tutkijat riitelevät edelleen siitä, mitä hän oikein tarkoitti.
"Jumala saattoi mieleni oppivaiseksi yllättävällä ja hiljaisella tavalla, mieleni, joka oli kovettuneempi kuin olisi voinut odottaa nuoruuden vuosieni perusteella"
Jean Calvin, Esipuhe Psalmien selitysteokseen 1557
käännökseni on sangen "vapaa" teoksen englantilaisesta käännöksestä:
"God by a sudden conversion subdued and brought my mind to a teachable frame, which was more hardened in such matters than might have been expected from one at my early period of life"
ota tuosta nyt sitten selvä, mitä Jeanilla oli mielessä ja mitä oli kokenut.
mutta selvä on, että hän ei ole joutunut kulkemaan Martti Lutherin hurjaa helvetin pohjien kaluamista, josta evankeliumi hänet sitten niin valtavalla voimalla vapautti, että koko Eurooppa tärisi.
Predestinaatio
Calvin ja Luther olivat kumpikin kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.
kun hengen jättiläiset kohtaavat, niin siitä on oksat poissa.
toisaalta Calvinin ja Augustinuksen kohtaaminen, toisaalta Lutherin ja Augustinuksen kohtaaminen, ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä miljoonien kristittyjen ihmisten elämään.
Martti ei päästänyt Augustinuksen kanssa painimaansa asiaa käsistään helpolla, ja kirjoitti elämänsä vaikeimman ja ehkä tärkeimmän kirjan
"Sidottu ratkaisuvalta"
se on niin raju kirja, että luterilainen kirkkokaan ei sitä oikein saa nielaistua.
Calvin ei ollut tietääkseni joutunut painimaan Jumalan kanssa Jaakobin painia, kuten Luther "en päästä sinua ennenkuin siunaat minua".
Hänellä oli ollut helpompi tie varakkaiden sukulaisten maksamalla opintiellä ja arvostettuna lakimiehenä aikansa yhteiskunnassa.
Hän omaksui Augustinukselta täysin ajatuksen perisynnistä - josta nettiruukussakin on joskus hieman ollut puhetta - sekä ajatuksen ennalta määräämisestä.
Predestinaatio tarkoittaa, että ihmisen pelastuminen on niin kokonaan Jumalan käsissä, alusta loppuun, että Jumala määrää ennalta ihmisen pelastukseen.
Calvin omaksui Augustinukselta kolme päälinjaa ja teki niistä järjestelmällisen teologisen kokonaisuuden.
Perustava ajatus on, että jo ennen maailman luomista Jumala on jo tiennyt kaiken alusta loppuun.
1. Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista määrätyt ihmiset yhteyteensä. Tämä Jumalan valinta toteutuu ehdottomasti ja täysin riippumatta tämän yksilön omista teoista tai ratkaisuista.
2. Ihminen on täydellisesti ja kokonaan turmeltunut perisynnin tähden. Ilman Jumalan omaa toimintaa ihminen ei kykene ottamaan vastaan pelastusta synnistä, vaikka se hänelle tarjottaisiin.
3. Jumalan armoa on ihmisen mahdoton vastustaa. Ne jotka on ennalta valittu pelastukseen tulevat ennemmin tai myöhemmin saamaan pelastavan uskon Jeesukseen Kristukseen kaikista mahdollisista vastaanpyristelyistä huolimatta.
Entä sitten, jos joku tulee uskoon ja sitten luopuu?
Calvin vastaa, että tuo usko ei ollut aitoa, vaikka näytti siltä. Ne jotka Jumala on valinnut pelastukseen jo ennen maailman luomista eivät luovu.
Onko sitten Jumala määrännyt ennalta jotkut ihmiset pelastukseen ja jotkut kadotuskeen?
Jean Calvin vastaa: on.
Sidottu ratkaisuvalta
Luther luki Erasmus Rotterdamilaisen kirjan "Vapaa tahto" ja vastasi siihen kirjalla "Sidottu ratkaisuvalta" (1525)
Tämä perustuu Efesolaiskirjeeseen
Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:
Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.
Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.
Ef 2:8-10 Biblia 1776
Luterilainen kirkko opettaa tämän Lutherin ja Augustinuksen (ja Erasmus Rotterdamilaisen) törmäyksen jälkeen että
Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista ihmisen yhteyteensä.
Kristitty saa turvata tähän tietoon kaiken kilvoittelun keskellä synnin, perkeleen ja kuoleman uhatessa.
Mutta pelastusvarmuutta ei tule rakentaa ennalta määräämiseen, vaan Kristuksen kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Calvin puhuu helvettiin määräämisestä.
Luther kiistää tämän ja luterilainen kirkko opettaa, että kadotuksen syynä ovat epäuskoisen omat synnit, Kristuksen tuoman armon torjuminen ja epäusko.
Ahkeria kirjoittajia
Molemmat uskonpuhdistajat olivat ahkeria kirjoittajia, jumalanpalveluksen uudistajia ja myös kirkkomusiikin ja virsien laatijia.
Jean Calvinin pääteos on Institutio Christianae Religionis, jonka ensimmäisen version hän julkaisi maaliskuussa 1536.
Tätä kristillisen uskon ja kirkon uudistuksen kirjaa hän kirjoitti koko elämänsä ajan. Ensimmäisessä versiossa oli kuusi lukua, viimeisessä oli kahdeksankymmentä.
Calvin kirjoitti sitä sananmukaisesti kuumeisesti, peläten kuoleman jo lähestyvän. Teos valmistui 1558. (Calvin kuoli 27.5. 1564)
Calvin julkaisi myös uskonpuhdistuksen kirkolle katekismuksen, joka perustuu paljolti Lutherin Isoon Katekismukseen.
Verivelat
Talonpoikien kapina
Molemmilla uskonpuhdistajilla on myös raskas verivelka, joka mustaa heidän henkilökohtaista muistoaan.
Martti Luther asettui ruhtinasten puolelle ja kehoitti heitä murskaamaan Saksan talonpoikien kapinan.
Sen he tekivätkin niin tehokkaasti, etteivät keski-Euroopan alistetut maanviljelijät useaan sataan vuoteen uskaltaneet vaatia oikeuksiaan.
Sanotaan, että kun talonpoikien armeija oli lyöty, miehiä pantiin riveihin ja kaikkien silmät puhkaistiin.
ja muuta sellaista
että Luther itsekin kauhistui
Miguel Serveton polttaminen
Jean Calvin puolestaan kamppaili uskonasioista espanjalaisen Miguel Serveton (1511-1553) kanssa.
Miguel Serverto on Espanjan Aragoniasta kotoisin oleva monipuolinen lahjakkuus, joka ensimmäisenä kuvasi sydämen vedenkiertoa. Hän harrasti lääketieteen ohella matematiikkaa, tähtitiedettä, maantiedettä (karttojen piirtämistä), lakitiedettä - ja huonoksi onnekseen myös teologiaa.
Järkevänä, rohkeana ja itsenäisesti ajattelevana miehenä Serverto päätyi kieltämään opin Kolminaisuudesta. Hän sanoi, ettei tuo oppi nouse lainkaan pyhästä Raamatusta.
1531 Serverto julkaisi Strassburgissa kirjan De trinitatis erroribus (Kolminaisuusopin harhoista) ja 1532 Dialogorum de Trinitate (keskusteluja Kolminaisuudesta).
Espanjan inkvisitio tuomitsi hänet poissaolevana kuolemaan.
Calvin ja Serverto olivat tutustuneet jo 1546 Lyonissa ja käyneet tietenkin ankaria keskusteluja teologiasta.
Kunnes Calvin väsyi ja lopetti keskustelut.
Serverto lähetti hänelle kaikkiaan 30 kirjettä, jotka katoliset viranomaiset saivat käsiinsä ja vangitsivat hänet 1553 harhaoppisena. Serverto kiisti kirjoittaneensa kirjeet ja onnistui pakenemaan Ranskan inkvisition käsistä. Hekin tuomitsivat hänet kuolemaan poissaolevana - hitaasti polttaen.
Pakomatkallaan Serverto saapui Geneveen ja meni siellä kuuntelemaan Jean Calvinin saarnaa Pyhän Pietarin kirkkoon.
Calvin huomasi Migueolon seurakunnan joukossa ja lähetti sanan viranomaisille, jotka pidättivät hänet kirkossa.
Lokakuun 20. 1553 Geneven tuomioistuin antoi Miguel Servetolle kuolemantuomion - poltetaan roviolla.
Kerrotaan että Jean Calvin ja muutamat muut anoivat, että tuomio muutettaisiin miekalla teloittamiseksi.
Viikkoa myöhemmin, 27.10.1553, Serveto poltettiin Geneven kaupungin reunalla Plateu de Champel nimisessä paikassa.
Rovio oli tehty hänen omista kirjoistaan.
Ennaltamäärääminen kirkoissa
ymmärtääkseni reformoiduissa kirkoissa predestinaatio, oppi siitä että ennen maailman luomista Jumala on jo päättänyt ketkä pelastuvat ja ketkä joutuvat iankaikkiseen kadotukseen, on melko lailla sielunhoidollisessa käytössä.
toisin sanoen uskovia rohkaistaan luottamaan Jumalaan, joka on uskon alkanut ja on sen täyttävä ja vievä perille, kävi miten kävi.
raudanluja pelastusvarmuus!
paitsi että jos uskova heittäytyy syntielämään, niin ei se aikaisempi varma usko sitten ollutkaan aitoa.
sen sijaan että tämän perusteella ryhdyttäisiin jakamaan ihmisiä leireihin, tietyssä mielessä jokainen on kuitenkin yksilönä vastuussa Jumalan edessä.
Etelä-Afrikan valkoiset buurit
Buurit muuten ottivat tästä käytännön johtopäätökset.
Afrikan mustaihoinen väestö on ihmiskuntaa, jonka Jumala on ennen maailman luomista jo sulkenut pelastuksen ulkopuolelle.
He ovat luonnostaan Haamin jälkeläisiä, jotka Nooa kirosi orjiksi:
Ja Noan pojat, jotka läksivät arkista, olivat Sem, Ham, ja Japhet. Ja Ham oli Kanaanin Isä.
Nämä ovat kolme Noan poikaa, ja heistä ovat ne, jotka hajoitetut ovat kaikkeen maahan.
Ja Noa rupesi olemaan peltomiesnä, ja istutti viinamäen.
Ja hän joi viinaa; ja juopui ja makasi peittämättä majassansa.
Koska Ham, Kanaanin Isä, näki hänen isänsä hävyn, sanoi hän sen molemmille veljillensä, jotka ulkona olivat.
Niin otti Sem ja Japhet vaatteen, ja panivat molempain heidän hartioillensa, ja menivät seljittäin, ja peittivät isänsä hävyn. Ja heidän kasvonsa olivat käännetyt pois, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
Koska Noa heräsi viinastansa, ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa hänelle tehnyt oli:
Niin sanoi hän: kirottu olkoon Kanaan: olkoon hän orjain orja, hänen veljeinsä seassa.
Ja vielä sanoi: Kiitetty olkoon Herra Semin Jumala, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.
Jumala levittäköön Japhetin, ja hän asukoon Semin majoissa, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.
1 Ms 9:18-27 Biblia 1776
olemme kaikki varmaan samaa mieltä, että Buurit löivät hieman Afrikan mustaa väestöä Raamatulla päähän.
ja vähän muullakin.
ja että Jeesus Kristus ei ollut heidän kanssaan samaa mieltä.
Toisten tuomitseminen
Buurit luokittelivat kaikki mustaihoiset ihmiset helvettiin meneviksi.
meillä taitaa olla tällainen taipumus.
joskus olen ollut huomaavinani, että luterilaisen kirkon piirissäkin on joitain herätysliikkeitä, joihin kuuluvat tietävät melko tarkkaan, missä Jumalan valtakunnan rajat menevät.
sinä olet ulkona, minä tietenkin sisällä - tyyliin.
välillä tosin vaikuttaa siltä, että he eivät jostain syystä näkisi tai tahtoisi nähdä kovin kauas oman kotiseutunsa ulkopuolelle...
alkaa nykyään olla liikenne toisinpäin, afrikkalaisia lähetyssaarnaajia alkaa kulkea uus-pakanallisessa Euroopassa kertomassa Jeesuksesta!
Predestinaation raamatullinen perusta
mistä tällainen ennalta määräämisen oppi sitten tulee?
kirkkoisä Augustinuksen keksimä?
no Jean Calvin ja Martti Luther oppivat asiaa Augustinukselta
mutta kaikki kolme lukivat Jumalan Sanaa
istuivat apostoli Paavalin jalkain juuressa
Bibliassa tuo ei ole aivan niin selvästi käännetty;
Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.
Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.
Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.
Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?
Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?
Room 8:28-32 Biblia 1776
Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Room 8:28-32 KR 1938
tässä on todella hurja kohta Raamatusta.
mites 1992 komitea selvisi tästä koskesta?
Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa.
Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.
Room 8:28-30 KR 1992
Hyvin selvisi, niinkuin on kirjoitettu!
edeltä määrätty
Mitä tähän sanomme?
sanat loppuvat,
joten annetaan Lina Sandell sanoo
virsi 397
Kun on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.
Herra seurakunnassansa
aina hoitaa lapsiansa.
Armonsa hän heille antaa,
käsillänsä heitä kantaa.
Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä.
Omakseen hän heidät osti,
kuolemasta eloon nosti.
Milloin murheet heitä kohtaa,
niiden alla Herra johtaa,
ilon, lohdun antaa heille,
uuden voiman uupuneille.
Iloitse siis auttajasta,
Herran kansa, Jumalasta!
Maahan lyö hän vainoojamme,
sanansa on voimanamme.
Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.
Säk. 1–3, 5–6 Lina Sandell 1855.
Säk. 4 Fredrik Engelke 1873.
Suom. Harpunsäveliä 1886.
Uud. Niilo Rauhala virsikirjaan 1986.
Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa!
(eiköhän siellä siskojakin löydy)
Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala.
Ps. 46:11 KR 1992
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)