Me kuulemme varmaan usein arjessa jonkun sanovan "en usko, ennen kuin näen!" tai samaan suuntaan. Kyseessä voi olla melkein minkälainen asia tahansa, joka vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä.
"Suomalainen ei usko ennenkuin näkee!" taitaa olla melkein sananparsi kansamme luonteesta (jos sellaista edes on olemassa, kansan luonnetta)
Usko voi pyytää apua epäuskoon, kuten tuo epätoivoinen ja rehellinen sairaan lapsen isä, jonka Jeesus kohtasi "minä uskon, auta epäuskoani!"
Epäilevä Tuomas voi sanoa "en usko ennenkuin näen" ja on siten valmis kyllä uskomaan, jos vakuuttuu asiasta aivan omin silmin.
Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli.
Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: "Me näimme Herran."
Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."
Joh 20:24-25
Tiedämme kaikki, ettei Jeesus jättänyt tätä epäilijää hoitamatta hyvällä tavalla.
"Uskois jos näkis" lienee siis varsin inhimillinen asenne, niin arjessa kuin pyhänäkin.
asia on kuitenkin kummallisesti toisin päin
jos uskot, näet.
Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."
-- Filippus ei nähnyt, mutta tahtoi nähdä, että voisi uskoa
Jeesus vastasi:
"Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?"
-- jos Filippus olisi uskonut niin hän olisi jo nähnyt Isän
usko on niin ihmeellinen ja valtava ja vaikeakin asia, että Jeesus kyllä tietää ja Johanneksen evankeliumi jatkaakin
Jeesus kysyy "etkö usko?"
vaikka on itse paikalla!
---
"Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa?"
-- aika paksua puhetta, etten sanoisi. Kuka moista voisikaan uskoa?
"Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan."
-- aina vaan paranee!
"Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa."
-- miten me ihmiset voisimme tuollaista uskoa toisesta ihmisestä, Nasaretin puusepän pojasta?
"Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden."
-- hmm, nyt alamme puhua jostain todellisesta, käsin kosketeltavasta
-- tosin kuka meistä oikeasti uskoo mitä evankeliumit kertovat Hänen teoistaan?
-- niinpä Jeesus siirtää tämän vielä lähemmäs meitä, evankeliumejakin lähemmäs
"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin."
-- ei siis joka ensin näkee ja sitten uskoo, vaan joka uskoo Jeesukseen tekee samanlaisia tekoja.
-- se alkaisi olla jo melko uskottavaa!
mutta asia on hiukan monimutkaisempi, sillä kun lähemmin Sanaa katselemme se alkaa aina sitä ihmeellisemmin kimallella kaikissa sateenkaaren väreissä ja sen syvyys on mittaamaton.
"Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa."
-- ei tässä ihan mistä tahansa käärmeöljyn kauppaamisesta ja ihmenikkareista ole kyse
-- hommalla on tarkoitus, eikä se ole sinun tai minun uskoni ja maineemme hiomista
vaan "jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa"
me olemme sairaiden parantamisten ja syntien anteeksi todistamisten ja kuolleiden herättämistemme kanssa tässä vain palvelijoita ja palvelijattaria.
Hän hoitelee homman - niiden kautta, jotka Häneen uskovat
no mehän kaikki olemme niiiiin uskovia ihan pikkulapsesta asti
epäilys joskus pikkuriikkisen vaivaa mutta kyllä Jumalan kiitos usko on kestänyt ja vahvistunut vaan koitoksissa!!
ja näin me Tuomaat ja Pietarit ja Mariat Lasaruksen sisaret uhomme..
ehkä siksi Jeesus sanoo tässä meille jotain täysin uskomatonta, että tajuaisimme epäuskomme syvyyden
Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa.
Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.
-- joo joo
pieni epäuskomme tutkielma sisältää jakeita Johanneksen evankeliumin luvusta 14
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joh 14. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joh 14. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Kolossalaiskirje 3
"Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista:
siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta."
Paavali
no missä kristityn vapaus, vassa mipäys, arvon apostoli?
eikös tässä ole melkoinen lista syntejä?
Siveettömyys - mitä kaikkea se merkitsee?
Intohimot - passiot, mitä ne ovat?
Pahat halut - no niitä on pitkä luettelo pedofiliasta homoiluun ja naapurin rouvan ihailuun
Ahneus - onko tämä nyt niin paha juttu, täytyyhän ihmisen huolehtia vanhuuden turvastaan?
saamme siis saarnan aiheita, miten kristityn tulee elää?
no kun ei!
tässä on melkoinen lista syntisyyttä.
ei tekosyntejä, joissa se syntisyy ilmenee.
eikä Paavali tässä kehota välttämään näitä tekosyntejä.
Apostoli kehottaa pitämään henkilökohtaiset hautajaiset.
hautaamaan sen mikä meissä on maallista.
ja kun sen teemme, pidämme nuo hautajaiset, jääkö jäljelle siis taivaallinen ihminen, joka on
Siveä
Jolla ei ole intohimoja
Jolla on vain hyviä haluja
Joka ei ahnehdi sen enempää rahaa kuin talojakaan tai autoja
Νεκρώσατε οὖν τὰ μέλη ὑμῶν τὰ ἐπὶ τῆς γῆς, πορνείαν, ἀκαθαρσίαν, πάθος, ἐπιθυμίαν κακήν, καὶ τὴν πλεονεξίαν, ἥτις ἐστὶν εἰδωλολατρία,
nekroso - kuolettaa
lääketieteeseen tulee tästä kreikan kielestä sana nekroosi, kuolio, joka on tappava, jos sitä ei heti hoideta.
psykiatriaan tulee sana nekromania, ihminen, joka himoitsee rakastella kuolleen ruumiin kanssa
mele - jäsen, ruumiinjäsen
gee (gai) - maa, maanpäällinen (meidän maapallo käsitettämme vastaava)
kuolettakaa maalliset jäsenenne
lista tässä kohdassa Kolossalaikskirjettä on sitten:
porneia - haureellisuus (siitä myös epäjumalanpalvelus)
tästä tulevat nykykieleen sanat porno, pornografia
akatharsia - ruumiillinen tai moraalinen likaisuus, "puhtaattomuus"
pathos - sanasta kärsimys tarkoittaen himoa, pahaa halua
kakos - kaikenlaista arvotonta, ala-arvoista, pahaa, ilkeää
tästä tulee kieleemme sivistyssana kakofonia, äänten sekamelska, meteli "paha ääni"
epithumia - kaipaus, himo
pleonexia - kavallus, toiselta vääryydellä ottaminen, ahneus
ja tämä viimeinen, ahneus, on
idololatria - idolien palvontaa
epäjumalien palvontaa
no mihis ne meidän hautajaisemme katosivat?
"Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta."
Kol 3:5 KR 1992
kysytään Mannisen käännöskomitealta:
"Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne:
haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta"
tämä on tarkka käännös kreikasta - mutta ei hirmu ymmärrettävää suomeksi.
vaan ei ole tuo uudempikaan käännös
koska Paavalin teksti on vaikeata kuvakieltä, jota ei niin vain ymmärrä oikein.
hautaamme sen mikä meissä on maallista?
kuoletamme maanpäälliset jäsenemme?
toinen hautausmaalla, toinen kuoliossa
koetetaan katsoa Kolossalaiskirjeen 3 luvun muun tekstin valossa, mistä apostoli tässä puhuu.
asia on vakava:
"Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia ihmisiä."
tämä tietenkin naurattaa aikamme ihmistä - mikä Jumalan viha? Mahtaako Hän rangaista, olla mitenkään enää taivaallisen oikeuslaitoksen ja Tuomarin tehtävissä.
aikamme ihminen ei välttämättä suhtaudu vakavasti Jumalan vihaan.
se taitaa näkyä Suomen kansan elämästä päivälehtien valossa.
uskovat, jotka tällaista puhuvat, papitkin, saavat tietyn maineen.
hauskempi on apostolin opetus "kaikki on luvallista - " jos unohdetaan siitä se "mutta"
jotain uutta on tullut Kolossan kristittyjen elämään, joka on erilaista kuin se entinen meno
"Niiden mukaan tekin elitte, kun olitte niiden vallassa."
apostoli sanoo, että tuommoisia immeisiä tekin ennen olitte, maalliset jäsenenne täydessä vauhdissa ja Jumalan vihan alla totttelemattomuuden tähden.
(tottelematon mille? nämähän eivät Mooseksen lakia tunne, Kolossan kunnon porvarit, pakanuudesta kääntyneet)
apostolin raamattutunnilla saattaa nyt kuulua iloinen "kiitos Herralle" - näin olimme mekin ennen tämän maailman synnissä rypeviä ja pornoilijoita ja siveettömiä ja pahan himon ja halun orjia.
nyt olemme tehneet parannuksen, luopuneet tuosta kaikesta Jumalan armosta, ja elämme tässä kristillisyydessä ilman moisia julkisyntejä.
olemme ne maalliset jäsenemme kuolettaneet ja haudanneet - mitä sanaa nyt käytämmekin nekroosista.
vaan apostoli jatkaa - ja sali menee hiljaiseksi
ups!
nuo suuret julkisynnit
harvapa tässä kristillisydyessä niihin noin vain loksahtaa, maallisten jäsenten himoihin
mutta apostoli tiukentaa valokeilaa
"Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta:"
joo joo. olemme luopuneet, emme ole homoja emmekä lesboja emmekä edes kaupan hyllyllä pornoa katsele tai yritämme olla katsomatta joka on sama asia!
"... vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista"
hiljaisuus tulee saliin
ja vanha Aatami ja Eeva alkaa kelata noita sanoja, ja uskonnollinen ihminen toteaa:
"toisen tai kolmannen luokan syntejä, eihän näistä pääse eroon eivätkä nämä niin vakavia ole!"
hän listaa omaa kiukustumistaan, johon toki on aihetta - onhan se ukkeli tai akkeli tai työkaveri ihan mahdoton - ja löytyyhän sitä oikeaa vihaakin.
mutta ei tok! porno on 1. luokan synti - ihmisen seksuaalisuus vietteineen ja vääntöineen - toisen herjaaminen sensijaan - se vähän niinkuin kuuluu tähän lestadiolaisuuteen, eikö totta!
apostoli jatkaa edelleen loksauttamatta korvaa ihmisten järkeilyille:
"Älkää valehdelko toisillenne."
no johan on tiukkapipo
mitä tämä on homoiluun verrattuna? ei yhtikäs mitään
eihän Jumalan viha nyt voi tulla ihmisen päälle noin pienestä asiasta, niitä valkoisia valheita kun tulee ja pitäähän sitä miehen joskus vähän kertoa, miten on elämässä menestynyt.
tai neidon hieman antaa mausteita kuvaukselleen sulhostaan
tai seuravieraan hieman korostaa näitä hengellisiä kokemuksia ja ymmärrystä
ei ihan totuudellisesti mutta mitäs siitä
ihan silkkaa valhetta harvemmin, mutta ehkä siihenkin on tullut langettua - tekona.
sitten siihen käytännön kristilliseen kilvoitukseen, josta Auroora toisella palstalla kertoi ja jota hieman koetin pohtia Raamatun valossa.
apostoli antaa tuommoisen paukauksen meille ihmisille ja puhuu maallisista jäsenistämme (ruumiista)
mites tää nyt oikein toimii käytännössä?
Auroora selitti, että kristittyjen sydämissä asuu Pyhä Henki, joka puhdistaa Jeesuksen verellä, siivoaa ja pitää pahat ajatukset ja erheet näkyvillä, mustat linnut, joita voimme hätistellä tai ainakin estää tekemästä pesää hiuksiimme (Luther)
kristitty saa jumalallisen voiman kilvoitella tekosyntejä vastaan kiusauksen tullen
ei saa leikkiä kiusauksilla eikä antaa niille periksi, tai Pyhä Henki voi lähteä pois.
sanoin puolestani, että tämä on esikoislestadiolaisen hurskauden perusmalli - tai oikeastaan yleisemminkin koko lestadiolaisuuden kilvoituksen malli - kun mukaan tuodaan syntien anteeksi todistamisen antama ilo, armo ja voima syntiä vastaan.
missä hengessä apostoli puhuttelee Kolossan nuoria kristittyjä, jotka ovat iloiten ottaneet vastaan Kristuksen ja saaneet kasteen.
mites tämä maallisten jäsenien - kiukunkin - kuolettaminen oikein tapahtuu.
mihin tämä kaikki uusi elämä krisittynä perustuu?
"Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen."
Paavali
no johan on paketti
ei ollenkaan edes muistuta Aurooran antamaa tai lestadiolaisen perinteen kilvoittelun mallia.
1. vaatteiden vaihto:
olette "riisuneet pois vanhan minänne" eikä vain sitä vaan "tekoineen"
olette "pukeutuneet uuteen"
siis "uuteen minään" vanhan minän sijasta
2. Dynaaminen elämä
tämä "uusi minä" johon Kolossan kristityt ovat pukeutuneet
- uudistuu jatkuvasti
se ei ole joku kerran päälle puettu vaate, joka vuosien mittaan alkaa olla kulunut ja monesta pesusta haalistunut
vaan semmonen ihmeellinen vaate, joka uudistuu jatkuvasti - sanoisinko ajatonta muotia, aina sopiva ja erittäin tyylikäs, suorastaan jumalaisen kaunis!
- oppii
valmiiksi tullut kristitty on ajanut pulkkansa mäntyyn
"tiedän jo kaiken, osaan tämän kristillisen vaelluksen niksit ja mutkat, vanhurskauden valkoinen puku on ylläni ja asiani ovat kunnossa Jumalan ja ihmisten kanssa"
ihmisestä tulee "valmis kristitty, kokenut vaeltaja, vanha konkari" kun hänen silmistään häviää todellinen pyhyys ja oma pyhyys alkaa kelvata.
apostoli vetää sen sijan riman hieman korkeammalle
sinne jonnekin Everestin vuoren huipun yläpuolelle
sinne, josta Jeesus Vuorisaarnassa sanoi
"Olcat sijs teudheliset ninquin teiden Taiualinen Isen teudhelinen on."
Mt 5:49 KR 1548
ja tarkoitti sitä.
"...oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen"
Paavali
"uusi minä" uudistuu jatkuvasti
tänäkin aamuna 19.6. 2010
oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa!
Amen, Halleluja! hyvin kirjoitettu, veli Paavali
kristityn kilvoittelu on jatkuvaa oppimista
ja opiskelun aiheena on sinun Tekijäsi, sinun Luojasi, Hän joka on sinut tyhjästä nyhtäissyt ja puhaltanut sinuun elämän hengen ja kutsunut ihmeelliseen valtakuntaansa.
no
onhan mukava opiskelun aihe
elävä Jumala
mutta eikös se ole vähän semmonen mukana tuleva kylkiäinen, paketti, joka nyt ei ole niin tärkeä kuin se arjen kilvoitus, että emme sitä pornolehteä vilkuilisi?
tässä juuri on homman ydin - mikä erottaa uskonnollisen ihmisen kristitystä.
tässä on se kohta, jossa arvostelen kovasti esikois-farisealaista kristillisyyttä ja vertaan sitä juutalaisuuteen ja islamiin
tässä on Eoksen uskonnon - ihmisen oman uskonnollisuuden - valtakunnan raja
tässä on evankeliumin ydin
jaa että missä?
"oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen"
Paavali
Kolossan kristityt ovat riisuneet vanhat vaatteet, pukeutuneet uuteen vaatteeseen.
joku teistä lukijoista on ehkä nähnyt mainion Tuxedo elokuvan, jossa Jackie Chan saa salaperäisen puvun. Siinä puvussa on merkillisiä voimia, joita hän hiljalleen oppii tuntemaan
(tiedän että perus-essu ei elokuvia katsele, mutta nettiruukun lukijoista joku on saattanut tuon varsin hauskan karate-filmin nähdä - se tehtiin 50 miljoonan dollarin budjetilla ja on tuottanut $104,391,623 USD.)
"oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen"
Paavali
tarkoitus on, että uuteen pukuun pukeutunut kristitty tulee Luojansa kaltaiseksi.
tarkoitus on että ihminen tulee Jumalan kaltaiseksi.
tässä on koko asian ydin ja evankeliumin salaisuus ja Kristuksen salaisuus.
Perkeleen salaisuus on laittomuus.
laittomuuden ihminen.
ihminen, joka rikkoo Jumalan tahdon
epäuskoinen ihminen, joka nousee kapinaan Jumalaa vastaan ja tahtoo tulla kalifiksi kalifin paikalle kuten sarjakuvien Ahmed Ahne.
epäuskoinen lihallinen uskonnollinen ihminen kilvoittelee nappikaupassa, että hänestä tulisi vanhurskas tai että hän eläisi vanhurskaasti.
kristitty sen sijaan ei tyydy moiseen näpertelyyn, vaan tahtoo kerta kaikkiaan tulla Jumalansa kaltaiseksi.
Jumalan salaisuus on Kristus
joka täytti lain
joka oli kuuliainen kuolemaan saakka, hamaan ristinkuolemaan
Raamattu sanoo, että tämä Jeesus on lihaksi tullut Jumalan Sana
jumalisuus joka on ruumiililstunut täydellisesti
"joka on nähnyt minut on nähnyt Isän"
Jeesuksen sanat käyvät tässä niin ihmeellisesti yksiin apostolin opetuksen kanssa että laitan ne tähän laajemmin.
eli kuinka meistä oppilaista tulee Opettajan kaltaisia
kuinka kristitystä tulee Luojansa kaltainen
kuinka meistä tulee täydellisiä, niinkuin meidän taivaallinen Isämme täydellinen on
Jesus sanoi henelle/ Mine olen se Tie/ ia Totuus/ ia Eleme. Eikengen tule Isen tyge/ waan Minun cauttani.
Jos te Minun tundisit/ nin te tosin tundisit mös minun Iseni. Ja nyt te tunnetta henen ia te neit henen.
Philippus sonoi henelle/ HERRA/ osota meille Ise/ ia me tydhyme. Jesus sanoi henelle/ Mine olen nincauuan teiden tykenen/ ia ett sine tunne minua?
Philippe/ Joca Minun näke/ hen mös Isen näke/ Ja quingas sanot/ Osota meille Ise?
Etkös vsko/ ette mine olen Ises/ ia Ise Minus?
meidän Herramme ja Jumalamme, meidän Luojamme
on Jeesus
Israelin kansan Messias kuningas, Voideltu, Khristos
Ne sanat iotca mine teille puhun/ em mine itzesteni puhu/ Mutta Ise ioca minus on/ hen töödh teke.
Jeesuksen sanat ovat Jumalan Sanoja
Jeesuksen teot ovat itse Isän Jumalan tekoja
Kirjoittanut: MikkoL, 19.06.2010 07:59
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle]
Wscocat minua/ ette mine olen Ises/ ia Ise minus. Eli wskocat minua ninen Töiden tedhen iotca mine teen
niin Herra, olet tehnyt tekoja, jotka herättävät meissä uskoa
tahdomme uskoa, että Sinä olet Isässä ja Isä sinussa
uskoa, sillä ymmärtää emme sitä voi
mutta anteeksi uteliaisuuteni, mutta mitä sitten?
mitä tämä merkitsee minulle, joka uskon Sinuun että olet Isässä ja Isä Sinussa?
Kirjoittanut: MikkoL, 19.06.2010 08:00
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle]
Totisest totisest sano' mine teille/ Joca vsko minun päleni/ ne töödh iotca mine teen/ henen pite mös tekemen/ ia wiele swrembita hen tekepi
Jeesus
oho!
onpas paljon sanottu...
njaah... mahtaako tuossa olla kuitenkaan mitään perää
Sinähän herätit kuolleen pojan, äitinsä ainoan, Nainin kaupungissa
minäkö herättäisin kuolleita?
"Totisest totisest sano' mine teille/
Joca vsko minun päleni/ ne töödh iotca mine teen/ henen pite mös tekemen/ ia wiele swrembita hen tekepi/
Sille ette mine menen Isen tyge/
ia mite te Rucoletta Ise minun Nimeeni sen mine teen/ Sen päle ette Ise pite cunnioitettaman Poian cautta."
Jeesus
oho!
että vielä suurempia?
sinä ravitsit tuhansia viidellä leivällä ja kahdella kalalla
minäkö kävelisin veden päällä?
"Mite te anotta minun Nimeni cautta sen mine teen."
Jeesus
oho!
onpas paljon luvattu, kun anomme Jeesuksen nimen kautta asioita.
tosin ei niin, että me sen tässä teemme, vaan Hän sanoo ihan itse tekevänsä
onpa siinä meillä Ystävä!
"Ja minun pite Rucoleman Ise/ ia henen pite andaman teille toisen Lohuttaia'/ ette hene' pite oleman teiden cansan ijancaikisest/
totudhen Hengen/
iota ei Malima taidha sadha. Sille ettei he näe hende/ eike mös hende tunne.
Mutta te tunnetta henen/ sille hen pysy teiden tykenen/ ia pite teisse oleman/
Em mine iete teite Oruoixi/ Mine tulen teiden tygen."
kiitos Herra Jeesus, että et jätä meitä orvoiksi, ilman isää ja äitiä
kiitos Herra Jeesus, että rukoilet Isää ja Pyhä Henki Lohduttaja on meissä iankaikkisesti
kiitos Herra Jeesus ennen kaikkea siitä, että Sinä itse tulet meidän tykömme.
kun Sinä itse tulet - sanat eivät riitä kertomaan!
melkoiset näkymät apostoli piirtää Kolossalaisten kristittyjen silmien eteen siitä, mitä on pukeutuminen uuteen minään
ja riemullinen virsi senkuin vahvistuu!
"Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus."
vaan kaikki ja kaikissa on Kristus!
jos sinä et ole niitä "jeesus-uskovia" niin kiiruhda rakkaan Jeesuksen luo!
oitis ... vaikka et asuisikaan Oitissa
ja sitten tulee tämä käytännön teologia
se ei ole käsky käskyn päälle, pelottelua, uhkailua että Pyhä Henki muuten jättää, jos et tottele, vaan lankeat kiusaajan ansoihin ....
synkkää ja matalamielistä, pelonsekaista tuherrusta ja aherrusta
näin Paavali neuvoo Kolossan ex-pakanoita, joille nyt Kristus on kaikki kaikessa!
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis!
sydämelliseen armahtavaisuuteen,
ystävällisyyteen,
nöyryyteen,
lempeyteen
ja kärsivällisyyteen.
(siinäpä kauniita vaatteita!)
Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne,
antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta.
Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.
Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi.
(rakkaus tekee KAIKEN täydelliseksi)
ja tuxedo senkun paranee:
"Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu.
Olkaa myös kiitollisia.
(kun näkee kristityn, joka ei ole iloinen, tulee huoli, eikö niin)
Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.
Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella
(tässä saamme käyttää vaikkapa Nettiruukkua apuna, toistemme opettamisessa ja neuvomisessa)
ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.
(no vaikka tänään lauantaina 19.6. pyhän Siegfridin kirkossa)
Mitä teettekin, sanoin tai teoin,
tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä,
kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.
kohdat ovat Kol 3:12-17 KR 1992
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
Parakletos
evankeliumin perusteella ajatus, että lihaa ja verta oleva ihminen, Jeesus, meni pois jotta Pyhä Henki voisi tulla.
"Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne."
Joh 16:7 KR 1992
Tämä ajatus on hyvä potkaisu sille, että tutkimme yhdessä Jumalan Sanaa eräästä sen kauneimmasta aiheesta.
Parakletos, lohduttaja.
keskustelu alkaa nimenomaan Johanneksen evankeliumista, joka sisältää niin sanoinkuvaamattoman hienoja kohtia.
Käytän tässä uusinta käännöstä, koska sisällöltään se on kutakuinkin sama kuin Biblia, mutta kieleltään paljon helpommin ymmärrettävää.
Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:16
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
Annetaan siis itse Herran Jeesuksen tulla tänne nettiruukkuun opettamaan meitä evankelista Johanneksen suulla.
Laitan tähän ensin luvun Joh 14.
Väärentämätöntä evankeliumin sanomaa, avatkoon Herra itse sydämemme sitä kuulemaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:17
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.
Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.
Tämä puolustaja on Totuuden Henki.
Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä.
Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.
Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään.
Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.
Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua.
Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.
Juudas -- se toinen, ei Iskariot -- sanoi hänelle:
"Herra, miksi teet niin?
Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?"
Jeesus vastasi:
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.
Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani -- mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne.
Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan.
Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.
Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.
Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne.
Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.
Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.
Paljon en kanssanne enää puhu, sillä tämän maailman ruhtinas on jo tulossa. Mitään valtaa ei hänellä minuun ole, mutta tämän täytyy tapahtua, jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää ja teen niin kuin Isä on minun käskenyt tehdä.
Nouskaa, me lähdemme täältä!
Tähän asti siis Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumin luvusta 14.
Lopussa on jo viittausta siihen, että pääsiäisen tapahtumat ovat lähellä.
näemme tässä Jeesuksen ihanassa puheessa ja lupauksessa kyllä tuon ajatuksen, joka tuotiin esiin toisella palstalla.
Jeesus menee pois, jotta Pyhä Henki voi tulla.
Mutta kun luemme koko tekstin ja tarkkaamme, kuka lähtee ja kuka tulee, niin asia käy huomattavasti mutkikkammaksi.
Minä menen, minä rukoilen Isää, me tulemme.
Minä tulen.
Pyhä Henki tulee.
"Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä."
mikä ihmeellinen sana!
"Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.
Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen."
voiko mitään suurempaa kuvitella.
Isä, Poika ja Pyhä Henki tulevat asumaan meidän luonamme.
Me olemme Pojassa, Poika Isässä, kaikki yhtä!
pelkkää teoriaa?
(hiukan vaikeaa järjelle, joka kyllä ymmärtäisi ehkä jonkinlaisen hengen läsnäolon)
ehei!
Uusi testamentti on täynnä Pyhän Hengen henkeyttämien kirjoittajien kirjoituksia, joissa jumalalliset salaisuudet avataan Herran omille, koska he pitävät Hänen sanansa.
siellä puhutaan semmotteesta lihan ja veren todellisuudesta, jonka nimi on Kristuksen ruumis.
Jumalan maja, temppeli, ihmiskunnan keskellä.
Läsnä tässä ja nyt, kosketettavalla ja konkreettisella tavalla.
Taivasten valtakunta, jonka läsnäoleva kuningas on Kristus.
Kristuksen viinapuu.
Uuden testamentin Siionin kansa.
(älkää edes mainitko Kiirunaa, tai mua rupee sylettään...)
tämän tekstin pohjalta on hyvä vapaasti keskustella, sillä aihe on varsin vaikea järjellä tajuta.
kuka menee ja kuka tulee?
mutta otan vielä tuon toisen kohdan Johanneksen evankeliumista, jossa rakas Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä.
En ole aikaisemmin puhunut teille tästä, koska olen itse ollut kanssanne.
Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.
Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin.
Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois.
Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.
Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio.
Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,
ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan.
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.
Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
Kaikki, mikä on Isän, on myös minun.
Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.
Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen."
Joh 16:4-16 KR 1992
ja eiköhän veisata vielä virsi näiden iki-ihanien Raamatun tekstien jälkeen.
ihan semmonen perus-luterilainen virsi, Martti Lutherin.
ja ilman urkuja.
Virsi 114
Oi Pyhä Henki, Jumala,
nyt meille rauha lahjoita,
virvoita seurakuntasi
voimalla rakkautesi.
Halleluja!
Yhdistä uskoon yhteiseen
ja yhden Herran kiitokseen
uskoviesi sydämet,
toisilleen vieraat, etäiset.
Halleluja!
Oi paiste pyhä, siunaava,
rohkaise meitä sanalla
Isämme oikein tuntemaan,
kaikessa häneen turvaamaan.
Halleluja!
Kirkasta armo Kristuksen,
lohduta mielet arkojen.
Pois vilppi meistä juurita
ja valheen opit karkota.
Halleluja!
Oi liekki, pyhä leimahdus,
sydänten riemu, uskallus!
Heikkoja uskoon rohkaise,
murheemme huone valaise.
Halleluja!
Sytytä sydän palamaan
rakkaudesta Jumalaan,
urhoollisesti sotimaan
ja kunniaasi kulkemaan.
Halleluja!
Martti Luther, osittain (säk. 1–2) keskiaikaisen antifonin pohjalta 1524.
Ruots. 1562.
Suom. Hemminki Maskulainen
virsikirjaan 1605.
Uud. Anna-Maija Raittila 1984.
miten ymmärrät tämän rakkaan Jeesuksemme sanan?
"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne"
ymmärsimme, että ihaa ja verta oleva Jeesus on lähtenyt pois, jotta Lohduttaja, Pyhä Henki, voisi tulla.
miksi Jeesus kuitenkin sanoo, että ei jätä meitä orvoksi vaan tulee itse meidän luoksemme?
ei ole pakko vastata ja keskustelu on todella avoin kaikille, nämä ovat hienoja ja pyhiä asioita, joissa riittää oppimista.
etenkin minulle, jolla esikoisten uskonkäsityksen mukaan ei voi olla Pyhää Henkeä, jonka vain esikoisten kautta voi tässä maailmassa saada.
eikö ole ihanaa, että saamme itse joulun Herran kunniavieraaksemme tänne Raamatun kautta.
mutta siihen liittyen vielä toinen kysymys meille kaikille, sillä nämä ovat melkoisia salaisuuksia...
Jeesus ei sanonut nimittäin
"missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä Pyhä Henki on heidän keskellään"
eihän?
vaan Jeesus sanoi
Sille että cusa caxi taicka colme coco' tuleuat minun nimeeni sijne mine olen heiden keskellens.
Matt 18:20 KR 1548
Jeesus ei sanonut "Pyhe Hengi" vaan "mine"
ehkä erikoisin tähän samaan liittyvä Johanneksen evankeliumin kohta on tuo essuille niin olennaisen tärkeä:
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Johannes 20:19-23 Biblia 1776
tästä Johanneksen evankeliumin kohdasta on auennut perusteiltaan aivan toisenlainen maailma Pyhän Hengen läsnäolosta, kuin tuo edellä keskusteltu.
käsitys asuvaisesta Pyhästä Hengestä.
kenellä on taivaan valtakunnan avaimet, sitomisen ja päästämisen avaimet.
olennainen rakennuspuu esikoislestadiolaisessa ja myös itä-lestadiolaisessa teologiassa.
mutta "jossain määrin" kapeampi kuin nuo Jeesuksen sanat Joh 14 ja 16 luvuissa.
keskustelu on vapaa!
saakoon Totuuden Henki sitä ohjata
Amen
Kirjoittanut: Haamul
Se on Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan lihaan tulemisen tunnustamista, että tunnustamme Hänen tulleen edestämme ihmiseksi, kärsineen ja kuolleen. Edestämme!
Se on paljon se! Hän tuli meille kaikeksi, jotta meillä olisi elämä.
Ei Hän jättänyt meitä orvoiksi.
Lupasihan Hän opetuslapsilleen jäähyväispuheessaan ennen pääsiäistä: "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne."
Olisi paljon itsestämme kuviteltu, että eläisimme hetkenkään Jumalan lapsina ilman Vapahtajan sovintotyötä edestämme, ja että pärjäisimme tässä ajassa uskovina ilman Hänen läsnäoloaan. Hänhän tuli meille Tieksi, jota meidän kurjien jalat tallaavat.
Niin se vain on. Sellaiseen tehtävään Hän asettui. Ilman Häntä emme pääsisi perille vaan hukkuisimme matkalla.
"... katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Hän on yhä joka päivä keskellämme, Sanassaan, Pyhän Henkensä kanssa.
Olkoon Hän yhä kaikkena meille jokaiselle!
Mua siipeis suojaan kätke,
oi Jeesus, Herrani.
Suojassas suo mun olla,
jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle
valollas, neuvoillas.
Suo joka päivä elää
mun yksin armostas.
Kirjoittanut: mama
"Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,
ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu."
Monia jänniä kohtia...
"Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne."
Joh 16:7 KR 1992
Tämä ajatus on hyvä potkaisu sille, että tutkimme yhdessä Jumalan Sanaa eräästä sen kauneimmasta aiheesta.
Parakletos, lohduttaja.
keskustelu alkaa nimenomaan Johanneksen evankeliumista, joka sisältää niin sanoinkuvaamattoman hienoja kohtia.
Käytän tässä uusinta käännöstä, koska sisällöltään se on kutakuinkin sama kuin Biblia, mutta kieleltään paljon helpommin ymmärrettävää.
Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:16
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
Annetaan siis itse Herran Jeesuksen tulla tänne nettiruukkuun opettamaan meitä evankelista Johanneksen suulla.
Laitan tähän ensin luvun Joh 14.
Väärentämätöntä evankeliumin sanomaa, avatkoon Herra itse sydämemme sitä kuulemaan.
Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:17
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.
Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.
Tämä puolustaja on Totuuden Henki.
Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä.
Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.
Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään.
Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.
Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua.
Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.
Juudas -- se toinen, ei Iskariot -- sanoi hänelle:
"Herra, miksi teet niin?
Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?"
Jeesus vastasi:
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.
Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani -- mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne.
Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan.
Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.
Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.
Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne.
Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.
Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.
Paljon en kanssanne enää puhu, sillä tämän maailman ruhtinas on jo tulossa. Mitään valtaa ei hänellä minuun ole, mutta tämän täytyy tapahtua, jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää ja teen niin kuin Isä on minun käskenyt tehdä.
Nouskaa, me lähdemme täältä!
Tähän asti siis Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumin luvusta 14.
Lopussa on jo viittausta siihen, että pääsiäisen tapahtumat ovat lähellä.
näemme tässä Jeesuksen ihanassa puheessa ja lupauksessa kyllä tuon ajatuksen, joka tuotiin esiin toisella palstalla.
Jeesus menee pois, jotta Pyhä Henki voi tulla.
Mutta kun luemme koko tekstin ja tarkkaamme, kuka lähtee ja kuka tulee, niin asia käy huomattavasti mutkikkammaksi.
Minä menen, minä rukoilen Isää, me tulemme.
Minä tulen.
Pyhä Henki tulee.
"Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä."
mikä ihmeellinen sana!
"Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.
Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen."
voiko mitään suurempaa kuvitella.
Isä, Poika ja Pyhä Henki tulevat asumaan meidän luonamme.
Me olemme Pojassa, Poika Isässä, kaikki yhtä!
pelkkää teoriaa?
(hiukan vaikeaa järjelle, joka kyllä ymmärtäisi ehkä jonkinlaisen hengen läsnäolon)
ehei!
Uusi testamentti on täynnä Pyhän Hengen henkeyttämien kirjoittajien kirjoituksia, joissa jumalalliset salaisuudet avataan Herran omille, koska he pitävät Hänen sanansa.
siellä puhutaan semmotteesta lihan ja veren todellisuudesta, jonka nimi on Kristuksen ruumis.
Jumalan maja, temppeli, ihmiskunnan keskellä.
Läsnä tässä ja nyt, kosketettavalla ja konkreettisella tavalla.
Taivasten valtakunta, jonka läsnäoleva kuningas on Kristus.
Kristuksen viinapuu.
Uuden testamentin Siionin kansa.
(älkää edes mainitko Kiirunaa, tai mua rupee sylettään...)
tämän tekstin pohjalta on hyvä vapaasti keskustella, sillä aihe on varsin vaikea järjellä tajuta.
kuka menee ja kuka tulee?
mutta otan vielä tuon toisen kohdan Johanneksen evankeliumista, jossa rakas Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä.
En ole aikaisemmin puhunut teille tästä, koska olen itse ollut kanssanne.
Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.
Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin.
Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois.
Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.
Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio.
Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,
ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan.
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.
Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
Kaikki, mikä on Isän, on myös minun.
Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.
Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen."
Joh 16:4-16 KR 1992
ja eiköhän veisata vielä virsi näiden iki-ihanien Raamatun tekstien jälkeen.
ihan semmonen perus-luterilainen virsi, Martti Lutherin.
ja ilman urkuja.
Virsi 114
Oi Pyhä Henki, Jumala,
nyt meille rauha lahjoita,
virvoita seurakuntasi
voimalla rakkautesi.
Halleluja!
Yhdistä uskoon yhteiseen
ja yhden Herran kiitokseen
uskoviesi sydämet,
toisilleen vieraat, etäiset.
Halleluja!
Oi paiste pyhä, siunaava,
rohkaise meitä sanalla
Isämme oikein tuntemaan,
kaikessa häneen turvaamaan.
Halleluja!
Kirkasta armo Kristuksen,
lohduta mielet arkojen.
Pois vilppi meistä juurita
ja valheen opit karkota.
Halleluja!
Oi liekki, pyhä leimahdus,
sydänten riemu, uskallus!
Heikkoja uskoon rohkaise,
murheemme huone valaise.
Halleluja!
Sytytä sydän palamaan
rakkaudesta Jumalaan,
urhoollisesti sotimaan
ja kunniaasi kulkemaan.
Halleluja!
Martti Luther, osittain (säk. 1–2) keskiaikaisen antifonin pohjalta 1524.
Ruots. 1562.
Suom. Hemminki Maskulainen
virsikirjaan 1605.
Uud. Anna-Maija Raittila 1984.
miten ymmärrät tämän rakkaan Jeesuksemme sanan?
"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne"
ymmärsimme, että ihaa ja verta oleva Jeesus on lähtenyt pois, jotta Lohduttaja, Pyhä Henki, voisi tulla.
miksi Jeesus kuitenkin sanoo, että ei jätä meitä orvoksi vaan tulee itse meidän luoksemme?
ei ole pakko vastata ja keskustelu on todella avoin kaikille, nämä ovat hienoja ja pyhiä asioita, joissa riittää oppimista.
etenkin minulle, jolla esikoisten uskonkäsityksen mukaan ei voi olla Pyhää Henkeä, jonka vain esikoisten kautta voi tässä maailmassa saada.
eikö ole ihanaa, että saamme itse joulun Herran kunniavieraaksemme tänne Raamatun kautta.
mutta siihen liittyen vielä toinen kysymys meille kaikille, sillä nämä ovat melkoisia salaisuuksia...
Jeesus ei sanonut nimittäin
"missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä Pyhä Henki on heidän keskellään"
eihän?
vaan Jeesus sanoi
Sille että cusa caxi taicka colme coco' tuleuat minun nimeeni sijne mine olen heiden keskellens.
Matt 18:20 KR 1548
Jeesus ei sanonut "Pyhe Hengi" vaan "mine"
ehkä erikoisin tähän samaan liittyvä Johanneksen evankeliumin kohta on tuo essuille niin olennaisen tärkeä:
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Johannes 20:19-23 Biblia 1776
tästä Johanneksen evankeliumin kohdasta on auennut perusteiltaan aivan toisenlainen maailma Pyhän Hengen läsnäolosta, kuin tuo edellä keskusteltu.
käsitys asuvaisesta Pyhästä Hengestä.
kenellä on taivaan valtakunnan avaimet, sitomisen ja päästämisen avaimet.
olennainen rakennuspuu esikoislestadiolaisessa ja myös itä-lestadiolaisessa teologiassa.
mutta "jossain määrin" kapeampi kuin nuo Jeesuksen sanat Joh 14 ja 16 luvuissa.
keskustelu on vapaa!
saakoon Totuuden Henki sitä ohjata
Amen
Kirjoittanut: Haamul
Se on Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan lihaan tulemisen tunnustamista, että tunnustamme Hänen tulleen edestämme ihmiseksi, kärsineen ja kuolleen. Edestämme!
Se on paljon se! Hän tuli meille kaikeksi, jotta meillä olisi elämä.
Ei Hän jättänyt meitä orvoiksi.
Lupasihan Hän opetuslapsilleen jäähyväispuheessaan ennen pääsiäistä: "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne."
Olisi paljon itsestämme kuviteltu, että eläisimme hetkenkään Jumalan lapsina ilman Vapahtajan sovintotyötä edestämme, ja että pärjäisimme tässä ajassa uskovina ilman Hänen läsnäoloaan. Hänhän tuli meille Tieksi, jota meidän kurjien jalat tallaavat.
Niin se vain on. Sellaiseen tehtävään Hän asettui. Ilman Häntä emme pääsisi perille vaan hukkuisimme matkalla.
"... katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Hän on yhä joka päivä keskellämme, Sanassaan, Pyhän Henkensä kanssa.
Olkoon Hän yhä kaikkena meille jokaiselle!
Mua siipeis suojaan kätke,
oi Jeesus, Herrani.
Suojassas suo mun olla,
jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle
valollas, neuvoillas.
Suo joka päivä elää
mun yksin armostas.
Kirjoittanut: mama
"Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,
ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu."
Monia jänniä kohtia...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)