Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kari Kuula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kari Kuula. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Hyi helvetti (2)

Hinnomin laakso. Kuva montybird747

TEESI
Tutkijateologi Kari Kuula kirjoitti uraauurtavan uskontohistoriallisen, kulttuurihistoriallisen ja teologisen tutkielman helvetistä. Teos on ansiokas ja saanut suomalaisen tietokirja palkinnonkin.
Helvetin historia
Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan
Kirjapaja 2006, 320 sivua.

"Länsimaisen helvetin historia noudattaa samaa kaavaa kuin muidenkin valtakuntien historia. Ensin kadotettujen kaupunki perustetaan, sitten se elää kukoistuskautensa, kunnes rappeutuu pelkiksi raunioiksi. Tosin helvetti ei ole täysin hävinnyt modernistakaan kristinuskosta."
Kari Kuula

Tässä kirjassa on paljon mielenkiintoista opittavaa ja keskustelunaihetta synkästä aiheesta huolimatta.

Nostan tällä palstalla esiin vain yhden asian keskusteluun tarkoituksena tutkia Kuulan kirjan teesiä Uuden testamentin sisällöstä.

Klassisen helvettiopin perustan valoi kirkon johtava infernologi Augustinus (k. 430). Hän torjui kaikki hellämielisten yritykset lieventää helvetin kauhuja. Helvetti on ikuinen samalla tavalla kuin taivaskin. Kun kuolematon sielu tekee synnillään majesteettirikoksen ääretöntä Jumalaa vastaan, on kohtuullista rangaista siitä ikuisella helvetillä.

Platonistinen oppi sielun kuolemattomuudesta vahvisti uskoa helvetin ikuisuuteen. Sen ansiosta pääpaino annettiin niille Raamatun kohdille, jotka tukevat ajatusta kadotettujen loputtomasta piinasta. Erityisesti Matteuksen evankeliumista ja Ilmestyskirjasta saatiin tukea tälle linjalle. Tärkein helvetinprofeetta oli synoptisten evankeliumien (Matt. Mark. Luuk.) Jeesus, joka puhui ikuisesta helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatun henkilö.

Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut. Vanha kirkko äänesti kuitenkin synoptiseen traditioon tallennetun Jeesuksen tulilinjan puolesta, josta tuli kristikunnan strandardinäkemys yli tuhanneksi vuodeksi.
Kari Kuula
Lainaus päättyy

Raamatun äärellä tulee olla tarkkana kuin porkkana.

Jumalan Sanalla on vain yksi mahdollisuus ilmaista asioita, ja se on tämä mitä on kirjoitettu.

Sen kanssa ei saa huolimattomasti huitoa.

Dosentti Kuula on kirjoittanut ansiokkaan ja hyvin tarkan tieteellisen tutkimuksen apostoli Paavalista, joka on julkaistu kansainvälisissä yhteyksissä.

Hän tietää siis hyvin, mitä on eksegeettinen tarkkuus ja tekstien huolellinen lukeminen.

Haastamme hänet tässä nimenomaan Raamatun tekstien ääreen, koska hänen tulkintansa ovat vahvasti uskontohistoriallisten - ja mielestäni virheellisten - teemojen hallitsemia.

Dosentti Kari Kuula

Kuula väittää löytävänsä Uudesta testamentista kaksi täysin erilaista linjaa

Toinen linja tukee augustinolaista helvettioppia:

"Erityisesti Matteuksen evankeliumista ja Ilmestyskirjasta saatiin tukea tälle linjalle. Tärkein helvetinprofeetta oli synoptisten evankeliumien (Matt. Mark. Luuk.) Jeesus, joka puhui ikuisesta helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatun henkilö."
Kuula


Toinen linja on Jehovan todistajien liikkeen perustajalle, Charles Taze Russell (1852–1916), aikanaan niin olennaisen tärkeä ajatus, ettei mitään helvettiä ole.

Ei hyvä Jumala voi sellaista tehdä!

Helvetin sijasta ne ihmiset, jotka eivät pelastu tulevaan maailmanaikaan yksinkertaisesti lakkaavat olemasta, katoavat.

"Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut."
Kuula

Kari Kuula löytää siis kaksi linjaa Raamatusta ja toteaa, että kirkko sitten ratkaisi, että Jeesuksen opetuksen linja "itku ja hammasten kiristys" valitaan.

"Vanha kirkko äänesti kuitenkin synoptiseen traditioon tallennetun Jeesuksen tulilinjan puolesta, josta tuli kristikunnan strandardinäkemys yli tuhanneksi vuodeksi."
Kuula


ANTI-TEESI

Jeesus
Emme riitele synoptikoista - Kari Kuula aivan oikein toteaa, että niissä Jeesus puhuu helvetistä enemmän kuin kukaan muu Uuden testamentin henkilöistä.

Jeesuksen sanoissa on tavallisesti ilmaus gehenna, joka tulee heprean sanasta Gee Bne Hinnom, Hinnomin poikien laakso. Tämä on syvä rotkolaakso aivan Jerusalemin Vanhan kaupungin eteläpuolella.

Eniten tätä löytyy Matteuksen evankeliumissa.

Tästä olemme yhtä mieltä.


Paavali
Mutta entäs apostoli Paavali, Kuulan perusteellisen tohtorinväitöksen aihe?

"Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut."
Kuula

Mistä tämä merkillinen tulkinta?

Tuomio
Nettiruukussa olen alusta asti tapellut kynsin ja hampain sen totuuden edestä, että apostoli Paavalin mukaan kaikki ihmiset joutuvat kuoleman jälkeen kerran Kristuksen tuomioistuimen eteen tekemään tiliä elämästään.

Toiset ovat kynsin ja hampain vastustaneet väitettäni, ja sanoneet ettei uskovia kohtaa mikään tuomio.

Klassinen kohta on 2 Kor 5

"Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen.

Mutta mielemme on turvallinen, vaikka haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo.

Siksi myös pyrimme noudattamaan hänen mieltään, olimmepa jo perillä hänen luonaan tai vielä sieltä poissa.

Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."
 2 Kor 5:1-10 KR 1992

Jos siis kaikkien meidän on noustava Kristuksen tuomioistuimen eteen, mikä se sellainen tuomioistuin on, jossa vain palkitaan eikä rangaista laisinkaan?


Ketkä tuomiolla?
Jos kyseessä olisivat vain pelastetut "me" niin Kristuksen tuomioistuin ei jakaisi muuta kuin kevyitä rangaistuksia laiminlyönneistä ja pahanteoista siihen nähden, että kaikki saisivat iankaikkisen elämän.

Evankelista Paavali kiiruhtaisi kutsumassa ihmisiä tähän pelastukseen ilman mitään uutta uhkaa niille, joka eivät usko - he vain lakkaavat olemasta.

Tämähän on niin monen ihmisen unelma tänäänkin, saada vain lakata olemasta ilman mitään vastuuta kaasukammioista tai murhista tai muusta.

Jumalan tuomiot ovat poissa, on vain armollinen Kristus joka piskuisen laumansa vie perille ikuiseen kotiin.

 Näemme, miten perustavan vakavasta asiasta tässä on kyse.

Jos olen väärässä apostoli Paavalin kanssa tässä tai muussa, niin mielelläni otan vastaan oikaisua ja ojennusta.

Samaa toivon Karilta ja muilta jotka tätä lukevat, jos ovat väärässä...


Jumala pienenee tässä sellaiseksi hyväntahtoiseksi ukkeliksi, josta pastori Russell amerikoissa unelmoi.

Hän ei mitenkään voinut hyväksyä Jumalaa, joka tuomitsee kansakunnat ja Kristusta, joka heittää ikuiseen Ilmestyskirjan tulimereen ihmisiä.

Joten hän poisti tämän kuvion kokonaan uskostaan ja perusti uuden uskonnon, Jehovan todistajat ei enää ole kristillinen uskonto tai lahko vaan oma uskontonsa.


Paavalin ajan juutalaisuus
Entäs rabbi Paavali, roomalaisajan juutalaisuuden lapsi?

Miten hänen juutalaiset uskonveljensä asiaan suhtautuivat?


Karilla on vahva ajatus, että kreikkalaisten Haades löysi tiensä kristilliseen kirkkoon.

Ehkä se löysi tiensä jo hellenistiseen juutalaisuuteenkin?

Minusta tämä on tärkeä tutkimisen ja oppimisen aihe.

Itse olen jyrkästi eri mieltä.

Mielestäni helvetti tulee juutalaisuuten Persiasta, zarahustralaisuudesta, eikä Kreikan Haadeksesta.

Juutalaiset inhosivat ja rakastivat hellenistisät kreikkalaista kulttuuria.

Iranilainen vaikutus sen sijaan tulee syvemmältä, idästä, tutusta miljööstä, jossa Ahura Mazda tulella asioita hoitelee.


Uusi testamentti ei salaile asiaa vaan kertoo, että tuohon aikaan oli juutalaisuudessa kovin kiistaa koko ylösnousemuksen asiasta.

Karin mielestä uus-juutalainen Jeesuksen ajan usko sielun kuolemattomuuteen tulee Platonilta.

En ole tästä lainkaan niin varma.

Myöhemmin Platon on vaikuttanut kirkkoon valtavasti, kun kreikkalaiset kääntyivät Kristuksen puoleen. Uus-platonilainen Plotinus oli tosiaan Augustinuksen iso opettaja.


Jeesus ja saddukeusten kysymys
Jeesuksenkin kantaa asiaan kysyttiin, kun saddukeukset - jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen - heittivät hankalan kysymyksen rabbille.

(fariseukset uskoivat ylösnousemukseen)


Sitten Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:

"Opettaja, Mooses on säätänyt näin: 'Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.'
(5. Moos. 25:5,6)

Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen.

Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo."


Jeesus vastasi heille:
"Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.

Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä -- ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: 'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.' Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä."
Mk 12:18-27 KR 1992


Paavali ja kiistely ylösnousemuksesta
Näemme Apostolien tekojen luotettavasta Paavalin elämänvaiheiden kuvauksesta, kuinka hän oli aito juutalainen ja liittyi aikansa uskonkiistoihin.

Apostoli Paavali edustaa mielenkiintoisella tavalla roomalaisajan juutalaisuutta, josta olemme saaneet oppia, kuinka paljon monimuotoisempaa se oli kuin joskus on ajateltu ja luultu.


Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua puolestasi."

Silloin Paavali kohotti kätensä ja piti puolustuspuheen:

"Kuningas Agrippa! Olen todella onnellinen, kun saan tänään juuri sinun edessäsi puolustautua kaikkia niitä syytöksiä vastaan, joita juutalaiset ovat esittäneet.

Sinähän tunnet perin pohjin kaikki juutalaisten säädökset ja kiistakysymykset. Siksi pyydän, että kärsivällisesti kuuntelet minua.

"Minun elämäni on alusta alkaen kaikkien juutalaisten tiedossa. He tietävät, miten minä nuoruusvuosinani olen elänyt kansani parissa Jerusalemissa. He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa -- jos vain haluavat -- että olin fariseus ja elin siis uskontomme ankarimman suunnan mukaan.

Niinpä minä nytkin olen tutkittavana sen tähden, että panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme.

Yötä päivää meidän kansamme kaksitoista heimoa hartaasti palvelevat Jumalaa ja toivovat tämän lupauksen toteutuvan. Tämän toivon takia, kuningas, juutalaiset syyttävät minua.

Miksi teistä on niin uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?

"Minäkin elin ennen siinä luulossa, että minun tulee kaikin voimin taistella Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan. Niin minä myös tein Jerusalemissa. Hankin ylipapeilta valtuudet ja toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan, äänestin sen puolesta. Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti."
Apt 26:1-11 KR 1992


Paavalin todistus kuningas Agrippalle ja Festukselle
Apostoli Paavalilla oli syynsä uskoa ylösnousemukseen

Hän oli kohdannut kuolleena pitämänsä miehen.

melko uskomaton tarina yhä tänään...

ei ollut silloinkaan helppo uskoa... katso mitä Festus ja kaverit sanovat


"Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet.

Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille.

Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä vastaan.'

Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?'

Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn.

Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.'

"Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy.

Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä.

Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mistään muusta, puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille."

Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: "Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi."

Mutta Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti. Kuninkaalle nämä asiat kyllä ovat tuttuja, ja siksi voinkin avoimesti puhua niistä hänelle. Yksikään niistä ei ole hänelle tuntematon, siitä olen varma -- eihän tämä ole tapahtunut missään syrjäisessä kolkassa.

Uskotko profeettoja, kuningas Agrippa? Tiedän, että uskot."

"Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn", Agrippa sanoi.

"Vähällä tai paljolla", vastasi Paavali. "Suokoon Jumala, että niin sinusta kuin teistä kaikista muistakin, jotka minua tänään kuulette, tulisi sellaisia kuin minä olen -- näitä kahleita lukuun ottamatta."
Apt 26:12-29 KR 1992


Ei kaverin päätä paleltanut.

Nyt oli aika puhua, aika avata suu, ja Paavali antoi tulla melkoista sanomaa kunkulle ja seurueelleen.

Tavallaan hän tässä mokasi

"Silloin kuningas nousi, samoin maaherra ja Berenike sekä koko heidän seurueensa. Salista poistuessaan he puhuivat keskenään: "Tuo mies ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman tai kahleet." Agrippa sanoi Festukselle: "Hänet olisi voitu vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin."
Apt 26:30-32 KR 1992


Mutta tavallaan ei mokannut, sillä Roomaan miehen mieli teki!


Ylösnoussut Kristus ja apostoli Paavali
Paavali siis uskoi ylösnousemukseen fariseusten puolueen tavoin, mutta hänellä oli vielä siinä plussana pieni lisäjuttu

hän oli saanut kohdata henkilökohtaisesti Ylösnousseen.


Henki ja ruumis
Voimme siis perustellusti pohtia helvettiä apostolin kirjeissä myös siitä näkökulmasta, miten tuon ajan juutalaisuudessa asia käsitettiin.

Toisin kuin Platon ja kreikkalaisten utuinen Haades, apostoli Paavali ei tee eroa sielun ja ruumiin välillä.

Tämän herra teologi Kari Kuula varmasti tietää, vaikka se ei laisinkaan käy ilmi hänen kirjoituksistaan.

Hän puhuu kreikkalaisittain sielun kuolemattomuudesta, eikö niin?

Apostoli Paavali uskoi juutalaisten tavoin, että ihminen on sielu-ruumis-henki kokonaisuus, ainetta, johon Jumala on puhaltanut elämän hengen, nefesh.

Hän uskoi ruumiin ylösnousemukseen, kuten hänen omista kirjeistään täysin selvästi käy ilmi.


Uuden testamentin ajan juutalaisuus
Uuden testamentin ajan juutalaisuus on erittäin laaja aihe, josta on melkoinen kirjallisuus intertestamentaarisen ajana pseudepigrafeista, apokalypseistä ja muista, Filoniin ja Josefukseen jne.

Tieteellinen tutkimus on edennyt hurjasti tuon kiehtovan ajan selvittelyssä eikä suinkaan vähiten Kuolleen meren kääröjen löytymisen jälkeen.

Ei meidän ole helppoa sitä kaikkea käsittää, oppimista ja opintoja tuo aika vaatii ja niihin Kari on väitöskirjassaan jo joutunut perin pohjin tutustumaan.


Jeesus ja Danielin kirja
Evankeliumien Jeesus itse viittaa Danielin kirjaan ja käyttää ilmausta Ihmisen Poika.

Ratkaisevalla hetkellä Suuren neuvoston hurskaiden edessä Hän suorastaan heittäytyy kuolemantuomioon Danieliin viitaten.


Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, minne lainopettajat ja kansan vanhimmat olivat kokoontuneet. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin pihaan saakka. Siellä hän istuutui palvelusväen joukkoon nähdäkseen, kuinka kaikki päättyisi.

Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi.

Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi.

Viimein astui esiin kaksi miestä, jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: "Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä."

Silloin ylipappi nousi paikaltaan ja kysyi: "Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?"

Mutta Jeesus pysyi vaiti.

Silloin ylipappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Messias, Jumalan Poika."

"Itsepä sen sanoit", vastasi Jeesus. "Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä."

Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?"

He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."

He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä. Muutamat läimäyttivät häntä poskelle ja ilkkuivat: "Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi!"
Mt 26:57-68 KR 1992


Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.

Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.

Minä katselin, ja silloin, niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan.

Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten.

Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.

Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.
Dan 7:9-14 KR 1933


Viimeinen tuomio
Tässä Danielin kirjan vahvassa kohdassa on juutalaisuuteen syvälle syvälle uponnut asia.

Kirjat avattiin, oikeus istuu tuomiolle.

Tämän elämän jälkeen tulee tuomio.

Kristityt puhuvat Viimeisestä tuomiosta.

Juutalaisilla on Suuri Sovintopäivä, Jom Kippur, joka on vuoden pelottavin päivä, koska silloin kirjat avataan, tilitykset tehdään ja lyödään leima.

Hatima tova! he toivottavat toisilleen (hyvä leima, sinetti)

Danielin ajoitus
Danielin kirja kertoo persialaisajasta, ja sen tähden se hyväksyttiin juutalaisten pyhien kirjojen kaanoniin.

Juutalaiset näet katsovat, että profetian aika päättyi persialaisajan lopulla.

Raamatun tutkijat ajoittavat Danielin kirjan tavallisesti hellenistisen ajan makkabealaissotien tuntumaan 160-luvulle eKr.

Näin se on lähellä Uuden testamentin ajan juutalaisuutta ja arvostettu pyhä kirja, jonka myös ylimmäinen pappi tunsi ja suuttui silmittömästi Jeesuksen sanoista.

Voimme näin melkoisella varmuudella sanoa, että Jeesuksen ja Paavalin ajan juutalaisuudessa oli voimakas käsitys taivaallisesta oikeusistuimesta.

Ylösnousemus ja Daniel
Entäs se kiistelty ylösnousemus?

 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo
sinun kansasi lasten suojana.

Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti.

Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
Dan 12:1-4 KR 1933

 

Yhteenvetomielestäni Kari Kuulan kirjassa Helvetin hirmuinen historia (2006) annetaan perustavasti virheellinen kuva apostoli Paavalin näkemyksestä tuonpuoleisesta.

Aikansa juutalaisuuden lapsina sekä Jeesus Nasaretilainen että Saulus Tarsolainen alias Paavali uskoivat ruumiin ylösnousemukseen, kuoleman jälkeiseen oikeusistuntoon ja iankaikkiseen rangaistukseen tai pelastukseen.

Näin juutalaiset uskovat yhä tänään, ja joidenkin heidän mielestään (Bar Ilan) valhe-Messias Jeesus kiehuu helvetissä iankaikkisesti saastaisissa ulosteissa.

Jos olen väärässä, mielelläni opin totuuden Paavalin teologiasta!

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Kari Kuula - voi helvetti

Jeesus Kristus, Jumalan ainoa Poika
Taiteilijan näkemys

Jeesus Kristus itse puhuu Raamatussa eniten Gehennasta, helvetistä, tulisesta rangaituksen paikasta. Hän ei vain puhu siitä vaan on itse ollut Tuonelassa ja tullut sieltä takaisin. Hän antoi itsensä täydellisesti uhriksi Isälleen, jotta kenenkään ei tarvitsisi testata onko helvettiä olemassa vai ei. Iankaikkinen elämä on Jumalan lahja, jonka Hän ilmaiseksi tarjoaa Poikansa kautta.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!

Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.


Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
Joh 3:10-21 KR 1938



Dosentti Kari Kuula (s. 1963 Turku)

Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen dosentti, teologian tohtori, tietokirjailja, Puijon seurakunnan kappalainen Kari Kuula ei kaikesta päätellen oikein jaksa uskoa, että Jeesus Kristus olisi käynyt jossain myyttien haadeksessa tai että helvettiä edes olisi oikeasti olemassa. Ne jotka panevat toivonsa siihen tieteen ja epäuskon lupaukseen, että saavat kuolemassa lakata olemasta, atominsa sekaantuvat takaisin materiaan ja energiaan, eikä mitään viimeistä vastuun paikkaa, viimeistä tuomiota ole, saavat dosentti Kuulan opetuksen perusteella nukkua rauhallisesti kuoleman uneen. Rauha rauha, ei hätää mitään!

Ai että Jeesus? No, jos tämä kristillinen usko oppeineen ikuisesta elämästä tuo jotain lohtua niin hyvä juttu, onhan täällä meillä ihmisillä kärsimyksiä ja uskonnon opium kummasti rauhoittaa, kuten Karl Marx jo totesi viisaasti. Ei dosentti Kuula sitä vastusta!

Dosentti Kuula kirjoittaa netti-sivullaan virkeästi aiheesta "Helvetin hirmuinen historia".
Napakka otsikko jo kertoo, että helvetti ei loppujen lopuksi ole niin vakavasti otettava uhka ihmiselle kuoleman jälkeen. Sivut viittaavat laajaan 336 sivua käsittävään kirjaansa

Helvetin historia. Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan
(Kirjapaja 2006).

Teoksessa on pitkälti kirjoitusta antiikin Kreikan käsityksistä ihmisen tuonpuoleisesta tilasta johdantona ikäänkuin hellenistinen kulttuuri todella antaisi tieteellisesti parhaan perustan roomalaisajan juutalaisten uskonnonhistorian tutkimukseen.

Sivuilla on minusta ikävästi kirjoitettu "Klassisen helvettiopin perustan valoi kirkon johtava infernologi Augustinus (k. 430)."

Voi helvetti, mikä lause eksegetiikan dosentilta!


Erityisen olen pahoillani tästä nettisivun tekstistä, joka on tappava:

Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut. Vanha kirkko äänesti kuitenkin synoptiseen traditioon tallennetun Jeesuksen tulilinjan puolesta, josta tuli kristikunnan strandardinäkemys yli tuhanneksi vuodeksi.

Voi helvetti, mikä teksti Kuopion hiippakunnan papilta, Puijon ihanan savolaisen seurakunnan kappalaiselta!


Nuoren aatelisnaisen elämä päättyy kohta.
Onko sinulla giljotiinilla surmattuja sukulaisia?


ja kansa hurrasi

Kari Kuulan wikipedia kuvauksista tulee minulle jotenkin orpo olo, sieltä kun niin tuntuu huokuvan ajatus "katsokaa, kuinka maailman ihmiset arvostavat minua".

Kirja sai myönteisen vastaanoton Aatos Erkon suurimmalta osalta omistamassa Helsingin Sanomien julkaisemassa arvioinnissa. Kirjalle myönnettiin myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta vuonna 2007. Onnittelut molemmista saavutuksista ovat paikallaan.

Ja kuitenkin, dosentti Kuula on mielestäni tässä hieman kuin aatelismies, jota viedään härkävankkureilla kohti giljotiinia ja joka hymyilee Hesarissa hurraavalle kansalle, että kyllä tämä Ranskan vallankumous on sitten hyvä juttu!

surettaa kirkkomme, joka korkeimmalla tasolla näyttää ajattelevan, että näin omaa uskoamme käsittelemällä saamme maailman kunniotuksen ja arvostuksen ja sieluja voitetaan tai ainakin sivistyneistöä saadaan pysymään kansankirkossamme.... sillä ohi ovat ajat, kun Jeesus oli pilkattu ja vihattu ja halveksittu, nyt mennään muodikkaasti ja kirkko joutui kantamaan herjaa.
näin ajatteleviin kirkkomme johtajiin sopivat jollain tavoin nuo Vladimir Leninin tutut sanat - "kapitalistit myyvät meille köyden, jolla heidät hirtämme".

Piispat ja papit kertovat itse, ettei usko Jeesukseen ole järkevän ihmisen asia. Mitä tuollaiseen kirkkoon siis kuulua ja maksaa elämän todellista arvoa, rahaa, tyhjästä?


Hesarissa oli kirjan arvioinnille annettu paljon puhuva otsikko:
Piru vie, sanoi pastori pahoille. Helvetin kauhut muuttuivat tulijärvestä pappien runoiluksi.

Sen sijaan että olisi puuttunut moiseen pappien runoiluun, Kari Kuula näyttää pitävän koklleegoitaan alta lipan vetävää lausetta kunnianosoituksena itselleen!

Mtuta ei tämä ole kehua vaan pohjimmaista aikamme kulttuuri-ihmisen ylpää ivaa älyllisesti täysin kestämättömän ikivanhan myyttikokoelman, kristinuskon, keskeistä teemaa kohtaan. Dosentti Kuula on samoissa kärryissä meidän muiden pappien kanssa...

Giljotiiniin! kansa huutaa. papeilta nirri pois valehetelemasta enää kansalle helvetillä pelotellen ja vanhoja Jeesus taruja lapsenuskoisille syöttäen.

Hinnomin laakso, Gai Bne Hinnom, nykyisessä asussaan
Jerusalemin eteläpuolella


Raamatun sanastosta ja kääntämisestä

Suomen kieleen tuotu sana helvetti esiintyy vuoden 1938 Kirkkoraamatussa ainoastaan Uudessa Testamentissa ja siellä kaikkiaan kymmenen kertaa. Kreikkalaisessa alkutekstissä se on Gehenna, γέεννα

Vanhassa Testamentissa mainitaan Jerusalemin kaupungin eteläreunassa oleva syvä Gai Bne Hinnom eli Hinnomin poikien laakso, josta tuo kreikannos Gehenna.

Ylivoimaisesti eniten sana esiintyy Jeesuksen opetuksessa Matteuksessa ja Markuksessa (9) ja kerran Jaakobin kirjeessä.

Luukas ja Johannes ei käytä sanaa lainkaan.


Matteuksen evankeliumi (6)

Vuorisaarna (3)

Mat 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

Mat 5:29 Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.

Mat 5:30 Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.


Sekä lisäksi kolmessa muussa kohdassa (3)

Mat 10:28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

Mat 18:9 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.

Mat 23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

Mat 23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?


Markuksen evankeliumi (3)

viettelykset (3)

Mar 9:43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.

Mar 9:45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.

Mar 9:47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään
helvettiin,



Sekä kerran Jaakobin kirjeessä (1)
Jaak 3:6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

Erityisen merkittävä on Jeesuksen sana Vuorisaarnassa, koska se selvästi esittää eri asteisia rangaistuksia, ja alleviivaa Gehennan luonnetta - se palaa tulessa.

Mat 5:22 Mutta minä sanon teille:
jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion;
ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion;
ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.



Suomennettu sana kadotus esiintyy kerran Vanhassa Testamentissa

Isa 38:17 Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

שׁחת בּלי on herpean kielessä paha korruptoitunut kuoppa, tuho, kuolema



Uudessa testamentissa kadotus tulee vastaan 27 kohdassa, eniten Paavalin kirjeiden koko voimalla, synoptikoissa, Johanneksella, Apostolien teoissa, Heprealaiskirjeessä 2 Pietarin kirjeessä ja Ilmesetyskirjassa.

Mat 7:13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; εἰς τὴν ἀπώλειαν
Mat 18:14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen. ἵνα ἀπόληται
Markus 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. ὁ δὲ ἀπιστήσας κατακριθήσεται.
Luuk 6:37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. μὴ καταδικάζετε
Luuk 9:25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon? ἑαυτὸν δὲ ἀπολέσας ἢ ζημιωθείς;
Joh 17:12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. ὁ υἱὸς τῆς ἀπωλείας
Apt 8:20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. εἰς ἀπώλειαν
Room 5:16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. εἰς κατάκριμα
Room 5:16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. εἰς κατάκριμα
Room 5:18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; εἰς κατάκριμα
Room 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. κατάκριμα
Room 8:34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. κατακρίνων
1Kor 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. ἀπολλυμένοις
1Kor 11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. σὺν τῷ κόσμῳ κατακριθῶμεν
2Kor 2:15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: τοῖς ἀπολλυμένοις
2Kor 3:9 Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta. ἡ διακονίᾳ τῆς κατακρίσεως
2Kor 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, ἐν τοῖς ἀπολλυμένοις
Fil 1:28 vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta. ἀπωλείας
Fil 3:19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä. τὸ τέλος ἀπώλεια
2Thes 1:9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta, ὄλεθρον αἰώνιον
2Thes 2:10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. ὁ υἱὸς τῆς ἀπωλείας
1Tim 6:9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. ἀπώλειαν
Heb 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi. εἰς ἀπώλειαν
2Piet 3:7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. ἀπωλείας
2Piet 3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. ἀπώλειαν
Ilm 17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. ἀπώλειαν
Ilm 17:11 Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. ἀπώλειαν


Tulinen järvi esiintyy Ilmestyskirjan näyissä

καὶ ὁ θάνατος καὶ ὁ ᾅδης ἐβλήθησαν εἰς τὴν λίμνην τοῦ πυρός· οὗτος ὁ θάνατος ὁ δεύτερός ἐστιν.
Ilm 20:14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.



Tuonela, heprean שׁאול sheol on Uudessa testamentissa ᾅδης Haades

Mat 11:23 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä.

Mat 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.

Luuk 10:15 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas.

Luuk 16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

Apt 2:27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.

Apt 2:31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.


Summa sumarum

Voi helvetti, mitä olet mennyt kirjoittamaan, Kari Kuula!

Kunpa dosentti Kari Kuula, Louhivuoren Mikko ja kaikki tätä lukevat pitäisimme mielessämme 2 Pietarin kirjeen varoittavat sanat:

niinkuin hän (Paavali ) tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

2Piet 3:16 KR 1938