Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkipiispa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkipiispa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Arkkipiispa ja Älä alistu! kampanja

Arkkipiispa Kari Mäkinen

mietin Kirkon tiedotuskeskuksen kautta tullutta viestiä:
Älä alistu! kampanja ei ole kirkon järjestämä.
Arkkipiispa Kari Mäkinen STT;n uutisen mukaan 22.3.2011

Arkkipiispa Kari Mäkinen osallistui homoseksuaalisuudesta syntyneeseen verkkokeskusteluun sosiaalisessa mediassa muun muassa Suomi24.fi:n Kirkko kuulolla -palstalla.
Lainaan uutisesta tähän:

"Olen seurannut virinnyttä keskustelua, joka koskee seksuaalista identiteettiä. Sen yhteydessä olen ajatellut erityisesti niitä homoseksuaaleja, jotka mieli arkana kysyvät, voinko olla omana itsenäni näkyvä, täysiarvoinen ihminen vai pitääkö minun kätkeytyä ja vaieta.

Heille haluan sanoa: Sinä olet arvokas, Jumalan luoma ihminen omana kokonaisena itsenäsi juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on oikeus rakkauteen, läheisyyteen ja lämpöön. Et ole oman identiteettisi takia rikollinen, sairas tai erityisellä tavalla syntinen.

Ymmärrän, että kysymys homoseksuaalisuuden kohtaamisesta itsessä ja toisissa sisältää vaikeutta, niin kuin seksuaalisuuden kohtaaminen aina. Sitä vaikeutta tunnistan myös nyt meneillään olevassa keskustelussa. Myös sen käsittelyyn julkisessa keskustelussa on oltava tilaa. Se ei saa johtaa toisen ihmisen vähättelyyn tai toisen identiteettiä koskevaan torjuntaan.

Kampanja, joka keskustelun on käynnistänyt, ei ole kirkon järjestämä kampanja."

............
Arkkipiispan kannanotto on epäilemättä varsin humaani ja ihmisläheinen ja sopisi kenen tahansa sanomaksi, joka uskoo Jumalaan.

Kannanotossa ei mitenkään viitata Raamattuun.

.....
Älä alistu! kampanjan ovat järjestäneet Nuotan nuoret ja sen ytimessä on "Annin" kertomus omista kokemuksistaan. http://www.nuotta.com/kampanja

Kenestä siis arkkipiispamme Kari Mäkinen sanoo, että "ei ole kirkon..."

...........
NUOTTA
Media, jonka nuoret tekevät itse.

Maata Näkyvissä -festareiden
virallinen äänenkannattaja.

JULKAISIJAT
Sley nuorisotyö,
Nuorten Maailma (KL)
ja Opkon nuoret.

TOIMITUS
PL 184, 00181 HELSINKI,
Lastenkodinkuja 1 (2. krs),
Skype: nuottanuortenlehti
p. +358 9 2513 9255

.......
Nuotta.com on siis SLEY:n nuorten äänenkannattaja.

Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys SLEY on merkittävä evankelisen herätysliikkeen organisaatio.


Ketkä kampanjan järjestävät?


Kampanjan toteuttavat Nuotan kanssa yhteistyössä:
* Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) Nuorisotyö
* Nuorteniltoja, rippikouluja, tapahtumia, leirejä
* nuoriso.sley.fi
* Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) Nuorten maailma
* Nuorteniltoja, rippikouluja, tapahtumia, leirejä, Kansanlähetysopiston opintolinjat
* www.nm.fi

* Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO)
* Nuorteniltoja, rippikouluja, tapahtumia, leirejä
* www.opko.fi
* Suomen Luther-säätiö
* Jumalanpalvelusyhteisöjä, leirejä, rippikouluja
* www.luthersaatio.fi

* Suomen Raamattuopiston (SRO) Nuorisotyö
* Raamattupiirejä, nuorteniltoja, jumalanpalvelustoimintaa, rippikouluja, opintolinjoja
* nuoret.sro.fi

* Patmos Lähetyssäätiö
* Nuorteniltoja, leirejä, soluja, TV- ja radiotoimintaa
* www.patmos.fi



...........

melkoinen metakka nolla-budjetin kampanjalla on noussut.

mikä tässä sitten mättää?

Anni kertoo, että hän on ollut biseksuaalinen - kiinnostunut sekä omasta että vastakkaisesta sukupuolesta - ja on toipunut tästä.

arvostelu kohdistuu tähän ajatukseen, että homoseksuaalisuus olisi jotenkin poikkeavaa tai epänormaalia, josta pitäisi parantua.

"Kirkkohallituksessa työskentelevä nuorisotyön työalasihteeri Pekka Tukeva linjaa Fleimille kirkon nuorisotyön sanoutuvan irti eheytymisajattelusta. Tukeva ottaa kantaa muutamien herätysliikkeiden käynnistämään Älä alistu -kampanjaan."



Kirkon kasvatus- ja nuorisotyö sanoutuu irti eheytymisajattelusta.
Pekka Tukeva




Arkkipiispa Kari Mäkinen antoimuistaakseni antoi lausunnon, että kansanedustaja Päivi Räsäsen TV-keskustelussa 12.10. 2010 ei edusta koko kirkon kantaa.

Kaikki ovat varmaan samaa mieltä, että Räsäsen näkemykset eivät edusta koko Suomen ev.lut. kirkkoa.



Heprealaiskirje kuvaa Jumalan sanaa miekaksi, joka paljastaa ajatukset.

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.
Hep 4:12-13



Myös Luukkaan evankeliumin alussa mainitaan ajatukset paljastava suorastaan julma miekka;

Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."
Lk 2:34-35



Kirkon kanssa keskustelussa on tietenkin taustalla Raamattu, josta löytyy yksiselitteisesti homoseksuaalisen aktin tuomio.

Tämä terä on tuonut nytkin esiin monien ihmisten ajatuksia näinä tehokkaan median aikoina.


Arkkipiispa Kari Mäkisen kohdalla esiin on nyt mielestäni tullut ajatus "kirkon kanta".

Räsäsen kohdalla kyseessä ei ole "koko kirkon kanta" ja Nuotan nuorten kampanja ei ole "kirkon järjestämä".

Miten tämän ymmärrämme?

Kansankirkossa on tunnetusti monenlaista näkökulmaa aivan kapeasta aivan laveaan.

Kirkolla on "virallinen ääni", jota edustavat esimerkiksi kirkolliskokouksen päätökset ja piispainkokouksen lausunnot. Eikö niin?

Arkkipiispan tai muun piispan oma näkemys ei kaiketi Suomessa ole kirkkolain mukaan ex cathedra, "kirkon ääni" vaan kyseisen henkilön virassaan esittämä kanta. Onko näin?

"Kirkon järjestämä kampanja" --- mikä sellainen sitten olisi?

Edustaako Kirkon lapsi- ja nuorisotyön johtaja Pekka Tukeva enemmän "kirkon ääntä" kuin anonyymi kristitty nuori nainen Anni?

jos niin, niin millä perusteella?
jo ei, niin miksi ei?

tiistai 25. tammikuuta 2011

Metropoleista ja -liitoista

Jerusalemin alkuseurakunta oli ensimmäinen ja Aleksandria oli toinen. Syyrian Antiokia oli kolmas samanmoinen.

Kaupunkien kasvaessa suuriksi, metropoleiksi, niiden kristillisten seurakuntien vanhinten merkitys myös kasvoi. Tämä on aivan luonnollista.

Sana tulee kreikankielen sanoista meter - äiti ja polis - kaupunki.

Kreikkalais-ortodoksisessa kirkossa on korkea hengellinen arvonimi "metropoliitta" joka tulee tästä sanasta.

Rooman piispasta tuli luonnollisesti tärkeä ja kaupungin ensimmäisenä piispana pidetään Simon Pietaria. (Pietarin istuin)

Sitten kun Uusi Rooma perustettiin, Konstantinopolin piispasta tuli sangen tärkeä hengellinen auktoriteetti.

Idässä ryhdyttiin käyttämään suurten kaupunkien piispojen johtajasta nimeä patriarkka - kreikan patris - isä ja arkhi - pää.

koska sana on hankala kääntää muille kielille, se on jäänyt käyttöön kreikkalaisessa muodossa moniin kieliin.

Puhumme juutalaisen kansan "kanta-isistä" patriarkoista, ja Hebronissa on patriarkkojen hauta.

Matriarkka on patriarkan vaimo - vaan voi olla ihan omasta arvostaankin heimon tai ryhmän johtava nainen. (matriarkaalinen, patriarkaalinen yhteiskuntamuoto)



Valtiollisen historian ja asutusten kasvun ja muutoksen myötä eri kaupunkien kristittyjen johtajien asema on vaihdellut vuosisatojen aikana.

Muslimien saapuessa Egyptiin 600-luvulla kreikkalais-ortodoksinen kirkko jäi paitsioon ja Aleksandriassa on nyt kansallisen kopti-kirkon patriarkka Markuksen istuimella. Kairon katedraali on erinomaisen tärkeä tälle kirkkokunnalle.

Vastaavasti islamin myötä Jerusalemin suuren kristillisen kaupungin merkitys romahti, mutta Jerusalemin patriarkalla on toki aina ollut korkea hengellinen arvo etenkin idän kristillisyydessä.

Antiokian merkitys romahti samaten islamin myötä ja Syyrian kristillisen väestön jäädessä vähemmistöön.



Suomessa tämä ilmiö - kaupungin ja sen kristillisen väestön kasvun merkitys - näkyy toki.

Läntisen kirkon johtoon nousi ensimmäinen kaupunkimme, Turku, ja se on säilyttänyt patriarkaalisen asemansa "arkkihiippakuntana" jossa arkkipiispa johtaa koko Suomen ev.lut. kirkon hallintoa. (kreikan arkki, pää, tärkein)

Itäisen kirkon määrätietoinen ratkaisu oli asettua suoraan Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen eikä Moskovan patriarkaattiin.

Tähän on ymmärrettävät syynsä Suomen ja Venäjän (Neuvostoliiton) suhteiden valossa.


Lännessä kirkon hierarkia rakentui selkeästi Rooman piispan tahdon mukaan, ja paavien valta levisi Nikaian kristillisyyden myötä koko Eurooppaan.

Paavi tulee latinan sanasta papa - isä kutsuu itseään "primus inter pares" eli ensimmäinen samanarvoisten joukossa.

Kielenkäyttöä hiukan samaan tapaan kuin Orwellin kirjassa "Eläinten farmi" jossa ladon seinään tuli motto "kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset"

nimittäin lännen kirkossa ei yhdenkään muun kaupungin piispalle anneta arvonimeä "Kristuksen sijainen maanpäällä" (vicarius Christi)



Pietarin istuimella Roomassa oleva paavi on siis läntisen yleisen (katolisen) kirkon ehdoton hallitsija, jonka vallan kasvu ja kehitys on merkittävä osa Euroopan ja koko maailmankin kirkkohistoriaa ja valtiollista historiaa.

Lännessä keisarit, kuninkaat ja paavi kamppailivat vallasta monin seurauksin - esimerkiksi uskonpuhdistuksen aikaan Englannin kuningas halusi vaihtaa vaimoa ja kun paavi ei suostunut, perusti oman kirkkonsa (anglikaanisen kirkon synty pähkinänkuoressa!)

Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kiinnostus uskonpuhdistuksen asiaan ja Olaus Petrin neuvoihin oli varmasti monin tavoin yhteydessä myös Tukholman pyrkimyksiin keskittää valtaa. Lutherin avulla väkevä katolinen kirkko saatiin ulos ja sen valtaista maaomaisuudet ja aarteet kuninkaan haltuun.



Idässä tilanne oli hieman toinen, sillä toisin kuin romahtaneessa länsi-Roomassa, itä-Roomassa Rooman keisarin väkevä asema jatkui.

Patriarkka oli samassa kaupungissa Bysantin keisarin kanssa ja tälle alamainen.

Ei tullut kysymykseenkään, että kirkon johtaja olisi noussut valtiollisissa asioissa keisarin yläpuolelle.

Sen sijaan syntyi toisenlainen suhde - siitä käytetään nimeä "cesaropapismi" eli maallinen itä-Rooman keisari käyttää valtaansa kirkossa.



Näinhän oli heti alussa, kun keisari Konstantinus Suuri halusi koota kirkon koolle Nikaiaan saadakseen riitelevät papit ja munkit sopimaan tärkeistä uskon perusteista.

Keisari Konstantinus toivoi, että tämä uusi uskonto antaisi valtakunnalle sen sisäisen lujuuden, joka siltä puuttui.

Voimme ymmärtää tsaarien ja Moskovan patriarkan suhteita tältä historialliselta taustalta ihan jo sieltä Kiovan ja Novgorodin ajoilta asti, kun tsaari Vladimir I päätti että nytpä meidän maasta tulee kristitty.

Eli perinteisesti läntinen kirkko on etäämpänä hallitsijoista ja on jopa yrittänyt saada sekä maallisen että taivaallisen vallan käsiinsä.

Perinteisesti itäinen kirkko on tottunut pokkuroimaan keisarin edessä (tai Neuvostoliiton ateistisen hallinnon edessä) ja selviytymään bysanttilaisen politiikan sokkeloissa.



Itsenäisyyden ajan Skandinaviassa valtio on sekularisoitunut.

Uuttena pyrkimyksenä on tuon Kustaa Vaasan ajan läheisen kuninkaan ja arkkipiispan suhteen keventäminen, kirkon työntäminen kauemmas valtiosta ja Ranskan vallankumouksen ideoiden soveltaminen Yhdysvaltain tapaan, jossa perustuslaissa kielletään valtion ja uskonnon välinen sekoilu.

Ruotsin kuningas antoi kirkolle verotusoikeuden 1600-luvun alussa ja tämän myötä esimerkiksi kansanopetus saatiin tehokkaasti pystyyn koko valtakunnassa, sen itäosat (Suomen maakunnat) mukaanlukien.

Viime vuosikymmeninä kansanedustajat ovat säätäneet lakeja, joissa kirkon ja valtion suhteita etäännytetään ja pyritään kohti uskonnollisesti neutraalia valtiomuotoa ja samalla sukupuolisesti neutraalia avioliittoa!