Toksovassa vietetään 16. heinäkuuta Inkerin kirkon 400-vuotis juhlaa.
Toksovon kaupunki То́ксово (suomeksi Toksova) sijaitsee Karjalan kannaksella noin 20 kilometria Pietarista pohjoiseen. Seutu on tunnettu kauneudestaan, järvistään ja metsistään ja hiihtomäistään - "Suomen Sveitsiksi" sitä on joskus kutsuttu. Kauniita dachoja ovat venäläiset sinne maisemiin rakentaneet ja hiihtokisoja pidetään yhä.
Toksova on inkeriläisten aluetta - heistä on joitain mainintoja jo 1300-luvulta alkaen. Itse kaupunkiasutus on perustettu joskus 1500-luvulla ja ilmeisesti 1611 perustettiin Inkerin protestanttinen kirkko.
Karjala on raja-aluetta ja myös Toksova on saanut sen tähden kokea monenlaista. Latvian sodan (1558–1583) jälkeen Toksovan alue tuli Ruotsin kuninkaan haltuun mutta Ison vihan aikana 1708 tsaari otti sen takaisin.
Venäjän vallankumouksen aikana koko pohjois-Inkeri irtautui bolshevikkien vallasta ja tahtoi kuulua itsenäiseen Suojmeen.
Suomen ja Neuvostoliiton välisessä Tarton rauhassa 1920 Inkeri jäi Venäjälle ja bolshevikkien haltuun, kaunis Toksova sen myötä.
Toksavo oli Kuivaisin kansallinen hallintoalueen keskuksena vuodesta 1928 Talvisotaan asti.
Tähän kauteen liittyy hyvin murheellinen aika, kun Toksovan eteläpuolella oleva suuri metsäinen Rzhevskin tykistön ampuma-alue otettiin Stalinin salaisen poliisin käyttöön. Siellä, kenenkään tietämättä metsien piilossa, NKVD eli Народный комиссариат внутренних дел Narodnyy komissariat vnutrennikh del (Kansan sisäasioiden ministeriö) teloitti Josef Stalinin määräämissä Leningradin alueen "puhdistuksissa" vangittuja ihmisiä.
Vuonna 2002 löydettiin Koirangakankaalta Toksovan läheltä 30.000 ihmisen joukkohauta.
Leningradin piiritys 1942 oli äärimmäisen kriittistä aikaa Suomen ja Venäjän suhteille.
Adolf Hitler vaati liittolaistaan Carl Gustaf Emil Mannerheimia liittymään piiritykseen ja sulkemaan pohjoisesta Leningradiin vievät reitit.
Vaan suomalainen järki voitti - eivät olisi venäläiset ikinä koskaan milloinkaan unohtaneet tuota tekoa, ja reitti pysyi auki ja Leningrad kesti.
Mutta näissä tuoksinoissa Toksovan vanha inkeriläisväestö ja siellä asuvat suomalaiset siirrettiin tältä alueelta muualle. Kaikki konsanaan. Vaikea sitä on meidän kuvitella.
Stalinin kuoltua 1953 väestö sai palata sinne takaisin.
Toksovon ensimmäinen venäläinen ortodoksinen kirkko rakennettiin 1995, suomenkielinen Toksovan Sanomat alkoi ilmestyä 2000 ja suomalaisuudesta kertoo myös 2003 pidetyt hiihtokilpailut tällä perinteisellä talviurheilun paikalla.
(Toksovan vaiheista koskevat tiedot olen ottanut
englantilaisesta wikipediasta)
"Nykyisessä Toksovassa on lähes 10 000 asukasta, joista pieni osa on inkerinsuomalaisia. Pietarin ja Käkisalmen välinen rautatien varrella on kaksi asemaa Toksovan ja Kaukolan (Kavgolovo) asemat.
Toksova on tunnettu pietarilaisten kesänviettopaikka, mutta myös talvella alueella on toimintaa.
Toksova on myös tunnettu urheilupitäjä. Kaukolan eli Kaukolovon talviurheilukeskus sijaitsee nimenomaan Toksovassa. Paikkaa on kutsuttukin Pietarin Sveitsiksi. Kaukolassa on pidetty hiihdon maailmancupin osakilpailuja. Alueella on myös visenttifarmi."
Suomenkielistä kuvausta Toksovan seudusta - pitäjästä - ja kuvia inkeriläisten sivulla
"Nykyinen Toksova"
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan:
"Toksova on kaunis paikka, sil” ei ole vertaa"
Niin lauletaan kuuluisassa Toksovan laulussa, jonka tekijana oli Toksovan kirkon urkuri ja lukkari Paavo Räikkönen, v 1907-1918 Inkeri- lehden toimittaja, Inkerin kuuluisa yhteishenkilö. Tarinan mukaan Toksova-nimi tuli tuoksuva-sanosta, koska ympäristössä oli ollut paljon metsäkukkia."
Kirkon ylösnousemus
Vain v. 1990 seurakunta sai takaisin kirkonsa. Piispan Leino Hassisen kirkon vihkeminen remontin jälkeen 4 joulukuuta v. 1994 oli suurina juhlana.
Se olisi mahdotonta ilman kaikien seurakunnalaisten ahkeraa työtä, sekä ilman Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon Ulkotoimiston myös ystävyys-seurakuntien apua.
Neljan vuoden aikana suoritettiin vaikeimat rakennustyöt.
Remonttityön johtajana toimii seurakunnan jäsen Eino Lankinen.
Ensimmäiseksi kirkoherraksi tuli Ants Punts. Alttaarikuvan teki taitelija Santeri Ikko.
Nyt kirkon kello joka sunnuntaina kutsuu ihmisia rukoukselle niin kuin monta vuosisataa ennen."
"Toksovan seurakunta tänään v. 2004
Toksovan kirkoherra nyt on Eero Kuukauppi. Kirkossa toimivat diakoni Toivo Airikainen, katekeettit Antti Savolainen ja Wladimir Vasiljev, lastentyöntekijat Sylvi Gavrilenko, Irina Sokolova, Nadeshda Nikiforova, Ekaterina Ikko, Dimitri Tihanov, sihteeri Larisa Kaplina, vartija Nikolai Hiisku.
Kirkossa toimii pyhä- ja rippikoulu, diakoniryhmä. Joka kesä järjestetään kristilliset lastenleirit.
Monta seurakuntalaisia opiskelivat suomea Inkerin Liiton kurssilla Aili Myllärin johdolla.
Olga Minkinan klaassisen myysikin konserttit ovat olleet monta vuotta koko Toksovan kylän kulttuurieälmän erottomaton osa.
v. 2002 kirkon luona oli yhteisinkeriläinen Juhannus-juhla. Nykyiseen seurakunnan piiriin kuuluu entisen Toksovan seurakunnan paitsi Vuola ja Lemppaala naappuriseurakuntien maat.
v. 2000 lähtien toimi Lemppaalan kappeliseurakunta Steklyannij -kylässä."
Inkerin kirkko tänään
.......................
JUHLA LEMPAALASSA JA TOKSOVASSA 16.7. 2011
KLO 12. PÄÄJUHLA ON LEMPAALAN KIRKON MUISTOMERKILLÄ
KLO 14 RUOKAILU STELTJANISSA
KLO 15. INKERIN KIRKO LEMPAALASSA 400 vuotta
KLO 16. KAHVI JA TEE
KLO 19 KONSERTTI TOKSOVAN KIRKOSSA
17.7.
KLO 10 MESSU lEMPAALASSA
KLO 11 MESSU TOKSOVASSA
