Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristityt ja orjuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristityt ja orjuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. kesäkuuta 2010

Lapsi vai orja

Ruoskittu orja Marylandin osavaltiosta



Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.
Gal. 4:7

Lapsi ja orja eivät voi viihtyä yhdessä, sillä he ovat mieleltään liian erilaisia.

Lapsi on halullinen ja vapaa, orja haluttoman väkinäinen.

Lapsi elää uskossa, orja teoissa.

Tästäkin huomaamme, ettei kukaan voi pelastua tekojen perusteella.

Hänen on ennen tekoja oltava autuas ja sen jälkeen tehdään tekoja vapaasti ja ilmaiseksi, Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen hyödyksi, rangaistusta pelkäämättä ja palkkaa pyytämättä.

Usein on sanottu, että usko ennen ja ilman mitään tekoja tekee meistä lapsia.

Mutta jos se tekee lapsiksi, se tekee myös perillisiksi, sillä lapsi on perillinen.

Jos minulla siis jo on perintö omanani, kuinka minä sen vielä voisin ansaita teoilla?

Eihän lainkaan sovi yksiin, että vaikka perintö olisi annettu sulasta armosta, sitä siitä huolimatta pitäisi vielä etsiä, ja että se saataisiin tekojen ja ansion perusteella, aivan kuin sitä ei vielä olisikaan annettu.

Perintö on yksinkertaisesti iankaikkinen autuus.

Olen usein sanonut, että kristityllä on jo kaikki tyynni kasteen ja uskon kautta.

Hänelle annetaan kaikki samalla kertaa.

Hän ei kuitenkaan vielä näe sitä, vaan hänellä on se uskossa tämän kurjan elämän tähden.

Emmehän me täällä voisi kestää sitä, että näin suuri aarre jo kävisi ilmeiseksi.

Martti Luther
Mannaa Jumalan lapsille 7.6.2010


nimimerkki mama pohtii keskustelujen puolella tämän tutkielman merkitystä nettiruukun keskusteluihin:

"Jos minulla siis jo on perintö omanani, kuinka minä sen vielä voisin ansaita teoilla?"

Niinpä. Onkin kumma ajatus että lapsi ajattelisi menettävänsä perinnön, jos tekee perheen tehtäviä.

Sen sijaan taitaa olla monissa perheissä semmoista, että vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan jotenkin ehdollistetaan siihen, miten he käyttäytyvät ja miten paljon auttavat kodin töissä.

Siksi ei olekaan niin kummallista, kun täältäkin saamme jatkuvasti lukea sen suuntaisia kommentteja, kun puhutaan Jumalan valtakunnan töistä.

Ihminen kovin helposti ehdollistaa rakkauden, ehdollistaa armon.

Jumalan lapseus ikäänkuin ansaitaan, vähintäänkin sillä, ettei olla homoja tai avionrikkojia.

Taitaa moni vanhempi ihan konkreettisesti lapsensa hylätä, kun paljastuu lapsi homoksi. Ei siis ole ihme, että kuvitellaan Jumalankin niin tekevän.

On niin kovin vaikeaa inhimilliseltä kokemuspohjalta ymmärtää Jumalan vanhurskautta ja Jumalan rakkautta.

Niin, syvää, leveää ja korkeaa, ettei voi käsittää.



Kirjoittanut: MikkoL

ehkä tämän ajan ihmisen on vaikea sisäistää, mikä ero on lapsella ja orjalla.

onhan orjuus aika lailla länsimaista poistettu 1700-luvun loppupuolella alkaneessa prosessissa. Etenkin Iso Britannia hyötyi taloudellisesti orjakaupasta, kuljettaen kotiseuduiltaan ryöstettyjä ihmisiä orjamarkkinoille Atlantin taakse Karibean merelle ja erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa etelän puuvillapelloille tarvittiin halpaa työvoimaa.

Jeesuksen aikana orjuus oli ilman muuta selvä asia ja varmaan aika monet "palvelija" sanalla käännetyt Jeesuksen opetuksen kohdat tarkoittavat isännän omistamaa orjaa.

Vanhassa testamentissa orjuus on ilman muuta voimassa, ja Jumala antaa säädöksiä orjan kohtelusta, orjan surmaamisen lievemmistä rangaistuksista ja orjien vapauttamisesta.


Vanhan testamentin vahvasti värittämä länsimainen kristikunta, ja myös itäinen, ei ollut orjuuden vastaisen toiminnan kärjessä.

Apostoli Paavali ei ryhtynyt orjuutta vastustamaan, vaan päin vastoin, lähetti karanneen orja Onesimuksen kauniin kirjeen kanssa takaisin isännälleen Filemonille.


Orjatyövoiman myynti ja käyttö oli laillista Amerikassa jo kauan ennen Yhydsvaltain perustamista. Se sai alkunsa protestanttisten krisittyjen maahanmuutosta, ensimmäisten siirtokuntien perustamisesta.

Tietääkseni Lutherin Saksassa ei ollut orjia, mutta talonpojat olivat käytännössä feodaalisen yhteiskunnan maaorjan asemassa.

Samoin Ranskassa, jossa esimerkiksi "torpparin" isännällä oli ensimmäisen yön oikeus nuoren miehen puolisoon häiden jälkeen.

Useimmat Pohjois-Amerikan orjat olivat Afrikasta tuotuja mustia. Jonkinverran myös "intiaaneja" oli valkoisten kristittyjen orjuudessa (Kolumbus kutsui alkuperäisväestöä intiaaneiksi, koska luuli saapuneensa länsi-Intiaan).


Orjuutta ei mainita USA:n kuuluisassa itsenäisyysjulistuksessa 4.7. 1776, jossa huokuu Ranskan valistuksen vallankumouksellinen henki, joka korostaa ihmisten tasa-arvoa, vapautta ja veljeyttä.

Euroopan riitelevien ja julmien uskonsotien ja kirkkojen taantumuksellisuuden takia Yhydsvaltain isät pitivät tarkoin huolen, etteivät uskovat pääse sekoilemaan hallituksen asioissa ja pakottamaan ketään mihinkään opinkäsitykseen tai uskonnon muotoon.

Jumalan 10 käskyäkin on nyt USA oikeuslaitoksen mukaan kielletty ripustamasta raastuvan seinälle.


Meille nämä totuudet ovat itsestään selviä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi,

että heidän Luojansa on heille antanut tiettyjä rikkomattomia Oikeuksia,

että näihin oikeuksiin kuuluvat Elämä, Vapaus ja Pyrkimys Onneen (Life, Liberty and the pursuit of Happiness).

-- Että näiden oikeuksien turvaamiseksi Ihmiset perustavat Hallituksia, jotka saavat oikeutensa hallittujen myönnytyksellä,

-- Että kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee rikkomaan näitä päämääriä, on Kansan Oikeus muuttaa sitä tai hajoittaa se, ja perustaa uusi Hallitus, joka laskee perustansa niille periaatteille ja järjestää valtansa siihen muotoon, joka kansalle vaikuttaa todennäköisimmältä aikaansaamaan heidän Turvansa ja Onnensa.

Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta 4.7. 1776


Jumala on siis orjuuden puolella?

Ehdottomasti!

Tästä on Vanhassa testamentissa selvästi laissa kirjoitettu.

Uusi testamentti ei missään kohdassa käy orjuutta vastaan, vaan kehottaa alamaisuuteen ja isännän ja emännän uskolliseen palvelemiseen siinä asemassa.

Kristinuskon ydinkohta on se, kuinka Jeesus surmataan vain orjille ja kapinallisille tarkoitetulla mahdollisimman julmalla tavalla.

Englannin ja Yhdystvaltain hurskaat kristityt ovat erään Uuden ajan räikeimmän orjuuden väärinkäytön takana sekä orjien kuljettamisesta hyötyvässä merenkulussa että julmassa etelävaltioiden orjakaupassa.


Raamattunsa vakavasti ottavien kristittyjen tulee siis havaita, että Vanhan testamentin ja Uuden testamentin perusteella orjuus on hyväksyttävä asia.

Orja ei saa yrittää vapautua.

Torppari olkoon kuuliainen kartanonherralle

Eivät kirkkoherrat tässä ryhtyneet aikansa yhteiskuntaa vastaan kapinoimaan, onhan tämä Jumalan Sanassa näin säädetty.

Ei Moskovan patriarkka kehottanut sen enempää tsaarin ajan maaorjia kuin Stalinin ajan kolhoosien orjia vapautumaan.

Onhan tämä Jumalan Sanassa selvästi säädetty.


Tätä orjan asemaa korostaa sekin, että itse Jumalan Poika jätti kuninkaallisen arvonsa ja kruununsa ja otti orjan muodon.

Selvästi siis Jumala hyväksyy orjuuden.

Martti Lutherin manna kertoo siitä apostoli Paavalin opetuksesta, että ihmiset ovat lain orjia ennenkuin heistä tulee Isän lapsia.


Jumalan Sana myös selvästi sanoo että homoseksuaalisuus on synti.

Apostoli Paavali puhuu siitä selvin sanoin, että heteron harjoittama homoilu on Jumalan hylkäämisen merkki, himojen valtaan joutumista.

Synnynnäisesti homot - jos sellaisia on - ja suhteensa laillistavat ovat siis Jumalan tuomion alaisia ja ellet luovu parisuhteestasi, jonka yhteiskunta on rekisteröinyt tai jopa avioliitoksi kutsuu, joudut iankaikkiseen kadotukseen.

armo ei kuulu sille, joka pitää kiinni synnistä.

ja muistakaa kaikki orjat, olkaa isännillenne ja emännillenne alamaiset älkääkä pyrkikö irti heidän otteestaan.

tämä on selvästi Raamatussa sanottu, että orjuus kuuluu tähän elämään.

saatte silti olla sisäisesti vapaita Kristuksessa, kuten Onesimus - josta taisi myöhemmin tulla piispa kun Filemon hänet kuitenkin vapautti.



orjuuden vastainen kamppailu ei alkanut Raamattuun uskovien kristittyjen parissa, mutta sai pian mukaansa valveutuneita kristittyjä 1700-luvun Englannissa ja 1800-luvun alun Yhdysvalloissa - Setä Tuomon tupa esimerkiksi

homoseksuaalisen vähemmistön ihmisarvon puolustaminen ja heidän oikeuksiensa ajaminen ei ole alkanut Raamattuun uskovien kristittyjen parista. asia kuohuttaa parhaillaan kirkkokuntia ja kristittyjä kautta koko kristikunnan.

meillä on laki

se on totta!

lauantai 14. helmikuuta 2009

Oh, Doctor Jesus




"Herra, minulla olisi sinulle yksi kysymys. Kuinka on mahdollista, että valkoihoiset amerikkalaiset kristityn nimeä kantavat ihmiset saivat alistaa julmaan pakkotyöhön ja orjuuteen niin monia afrikkalaisia ihmisiä?

Etkö sinä oikeasti välitä lainkaan siitä, mitä tässä maailmassa ihmisille todella tapahtuu?"

"Lapseni, minä olin siellä heidän kanssaan puuvillaa poimimassa jo ennen auringon nousua"

"Mistä tiedän sen?"

"Kuuntele heidän laulujaan."


Black Spiritual, United States, 18th or 19th Century

My Lord, what a morning!
My Lord, what a morning!
Oh, my Lord, what a morning
when the stars begin to fall.

Oh, you will hear the trumpet sound
to wake the nations underground,
Looking to my Lord's right hand
when the stars begin to fall.

Oh, you will see my Jesus come,
His glory shining like the sun,
Looking to my Lord's right hand
When the stars begin to fall.

Oh, you will hear all Christians shout,
'Cause there's a new day come about,
Looking to my Lord's right hand
When the stars begin to fall

My Lord, what a morning!
My Lord, what a morning!
Oh, my Lord, what a morning
when the stars begin to fall.



Ehkä sanot, heh... mitä yksi laulu voi saada aikaan?

Ymmärtääksesi kristillisen uskon todellisen voiman - joka on Jeesuksen Kristuksen läsnäolo meissä - pyydän ensin, että kuuntelet tuon laulun.

Ystäväni, muuten meillä ei ole oikein keskustelun pohjaa.

Marian Anderson (1897 -1993)

Marian Anderson laulaa tämän "negro spirituals" tai "black spirituals" laulun uskomattoman hienosti ja sydämestään



sanot - totta on, syvällinen hengellinen laulu, jonka sanoma nousee Raamatusta, Jumalan Sanasta.

erittäin taiteellinen ja korkeatasoinen laulaja.

mitä sitten?

minä kerron mitä sitten.

Marian Anderson (1897 - 1993) on eräs 20. vuosisadan upeimpia kontra-alttoja. Tätä laulun lahjaa hän käytti murtamaan syvällä Yhdysvaltain kansassa ja kulttuurissa olevaa rotuvihaa, rasisimia, orjakansan alistettua asemaa.

Keihään kärkenä tässä taistelussa ei ollut valkoisen miehen musiikki, vaan aito, omaperäinen, rytmikäs, melodioiltaan tarttuva mustien orjien laulu etelävaltioiden puuvillapelloilta, negro spirituals.



Daughters of American Revolution (DAR) estivät vuonna 1939 Marian Andersonia esiintymästä Constitution Hall musiikkisalin tapahtumassa. Komea sali oli valmistunut 1929 DAR käyttöön, mutta sinne ei nyt haluttu "nekrua" laulamaan.

Asiasta nousi melkoinen häly ja tämä aiemmin jokseenkin tuntematon afro-amerikkalainen nainen, Marian Anderson, tuli jopa kansainvälisen huomion kohteeksi.

Presidentti Franklin D. Roosewelt tarttui asiaan vaimonsa Eleanoran kanssa. "Unohda Constitution Hall!" he sanoivat ja järjestivät Andersonille keväällä 1939 esiintymisen ei sen mitättömämmässä paikassa kuin Abraham Lincoln muistomerkin portailla Washingtonissa.

Paikka oli symbolisesti valittu, keskeinen ja tuon kunnioitetun ja myös afro-amerikkalaisten syvästi rakastaman orjien vapauttajan monumentti.

Ulkoilmakonserttiin tuli paikalle yli 75.000 ihmistä ja se radioitiin miljoonille kuulijoille.



Ensimmäisenä afro-amerikkalaisena Marian Anderson kutsuttiin kuuluisan Metropolitan oopperan esitykseen. Yleensä Marian ei suostunut mukaan vaikka tarjouksia tuli Euroopankin kuuluisimmista oopperataloista Milanoa myöten.

Laulamalla Ulrikan osan Giuseppe Verdin oopperassa Un ballo in maschera tammikuun 7. 1955 Anderson murskasi taas yhden rasistisen väitteen - että mustat olisivat jotenkin alempiarvoisia ja kykenemättömiä "sivistyneen valkoisen" sivilisaation korkeisiin saavutuksiin.

Andersonin esiintyminen oli aivan huikea. Tänään ei kenenkään mieleen edes tulisi väittää moista afro-amerikkalaisista - mutta niin äskettäin kuin 1955 ajatus barbaarisista mustista oli vielä syvässä monen valkoisen amerikkalaisen sydämessä - aitoon Archie Bunker tyyliin.


Makuasioista ei sovi kiistellä.

Mielestäni Marian Andersonin "My Lord, what a morning!" lyö esityksenä laudalta yksinkertaisuudessaan, musiikillisessa kauneudessaan ja hengellisessä sanomassaan tuon italialaisen ooopperan mestarin aariat Ulrikalle.


ehkä niitä ei saisi verrata, appelsiineja ja banaaneja...

Siviilioikeuksien marssi Washington 1963

Elokuun 28. 1963 afro-amerikkalaiset järjestivät samaisen Lincoln monumentin luona massiivisen marssin työn ja vapauden puolesta, "Washington March for Jobs and Freedom".

Marian Anderson lauloi siellä ja seuraavana päivänä presidentti Johnson myönsi hänelle korkean "Presidential Medal of Freedom" mitalin.

Tuohon marssiin osallistui arviolta 200.000 - 300.000 ihmistä ja se vaikutti välittömästi. Seuraavana vuonna, 1964, Yhdysvaltain kongressi hyväksyi sekä Civil Rights Act että National Voting Rights Act.

Marssi muistetaan kaikkialla maailmassa erään aikamme kuuluisimman puheen takia.

Martin Luther King puhe "I have a dream" on piirtynyt syvälle koko ihmiskunnan historiaan.



Marian Anderson mursi rotuennakkoluuloja korkeimmalla tasolla.

Hänet pyydettiin laulamaan presidentti Dwight D. Eisenhowerin toiseen virkaan asettajaisiin.

Marian lauloi myös John F. Kennedyn virkaan asettamisessa 20. tammikuuta 1961.

Kukaan tuskin nosti kulmakarvojaan, kun Aretha Franklin lauloi - tosi upeasti- presidentti Obaman virkaanasettajaisissa "Let Freedom Ring".

Asiaa pidettiin aivan luonnollisena.

Kennedyn aikana se ei ollut lainkaan tavallista - negro singing in presidential inauguration??

ilmapiiri oli murhaava

Katolinen presidentti John F. Kennedy murhattiin 22.11. 1963

Siviilioikeuksien taistelija Martin Luther King murhattiin 4.4. 1968

monet kristityt rukoilevat presidentti Obaman puolesta, että hän saisi säilyä hengissä - rotuviha kytee yhä.


Marian Anderson kirjoitti omaelämänkerran

sen nimi on

"My Lord, what a morning"

Jos et vielä tuota kuunnellut, kuuntelethan nyt -

Jeesus on siellä työssä puuvillapelloilla orjien kanssa ja aurinko sarastaa - ja uusi aika on koittamassa Jumalan kelloissa.



Orjia työssä puuvillapellolla 1800-luvulla

Ihminen, joka ei ymmärrä Jeesuksen Kristuksen voimaa, voi naureskella - orjana orjien kanssa Etelän puuvillapelloilla - mitä Hän siellä muka saa aikaan.

Sotavoima ja talousmahti se on joka jyllää?


Mutta Jumalan Sana sanoo

"Oli myös sen tykönä kaksi öljypuuta: yksi maljan oikialla puolella ja toinen vasemmalla.

Ja minä vastasin ja sanoin sille enkelille, joka minun kanssani puhui, sanoen: minun herrani, mikä se on?

Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, vastasi ja sanoi minulle: etkös tiedä, mikä se on? Mutta minä sanoin: en, minun herrani.

Ja hän vastasi ja puhui minulle, sanoen: se on Herran sana Serubbabelista, joka sanoo: ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Zebaot."

Sakarja 4:3-6



"Ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Zebaot"

muistan lopun ikään kerran kauan sitten ja kaukana käymäni keskustelun erään naisen kanssa, jota hänen miehensä oli pahoinpidellyt väkivaltaisesti vuosikausia.

tämä ihminen kertoi silloin, että kun hän rukoili asiaa Jeesus vastasi hänelle

"Minä olen sinun kanssasi. Kun hän lyö sinua, hän lyö Minua"

sanoin tuolle naiselle

"en tahtoisi olla tuon miehen housuissa, kun Herra ottaa hänet puhutteluunsa."


Valkoiset luulivat saavansa tehdä mitä tahansa näille eläimellisille orjille, hajoittaa heidän perheensä, myydä heidät torilla kuin lehmän, hakata karkurilta kirveellä jalan poikki, ruoskia ja raiskata ja murhata.

Jeesus Kristus kärsi heidän kanssaan ja Pyhä Henki synnytti näiden orjien keskuudessa aidon, omaperäisen ja syvästi raamatullisen hengellisyyden, joka on Yhdysvaltain mustan väestön vapautuksen tien alku, Exodus, Jordanin ylittäminen, ja joka on täydellisesti mullistanut pohjois-amerikkalaisen yhteiskunnan.

Mutta ei ollut hyvä olla noiden valkoisten orjapiiskurien housuissa.

Herra Jumala lähetti Amerikkaan sisällisodan, joka hakee julmuudessaan vertaansa.

Etelä ei ole koskaan siitä noussut.

Klu Klux klaani on tänään kirosana.



Entäs tämä meidän kristillisyytemme?

Mitä ihmettä jollain USA:n mustien hengellisyydellä on tekemistä Ruotsin Lapin kanssa?

Sama Herra Jeesus, joka katsoi plantaasien avuttomia ja pahoinpideltyjä mustia orjia, katsoi myös Kalotin juopottelevia ja kuolemaan ajautuvia saamelaisia.

Sama Herra Jeesus, johon Pyhä Henki loi sydämellisen uskon ja luottamuksen puuvillapelloilla, loi sydämellisen uskon ja luottamuksen myös Karessuvannossa ja Kiirunassa.

Ei Hän unohtanut Lapin kansaa.

(Jeesus on varmasti murheellinen siitä, että jotkut Lapin heränneet eivät kunnioita Hänen työtään muiden kansojen parissa kaukana Jellivaarasta)


Afro-amerikkalaisen hengellisyyden syvällisyydestä antaa esimerkin Porgy ja Bess (1935), jonka libretton kirjoitti valkoinen DuBose Heyward ja jonka kuuluisa George Gershwin sävelsi, myös valkoinen.

"Oh Dr Jesus!" on rukous, jossa Serena pyytää Herralta apua Bessille, joka on sekava ja ahdistunut.

Louis Amstrong ja Ella Fitzgerald ovat antaneet tästä "mustan miehen oopperasta" ylikäymättömän esityksen.

ainoa ilmainen Fitzgeraldin rukous jonka löysin verkosta on mp3 värikkäältä venäläiseltä butt-head sivulta:


klassinen, intensiivinen esitys, rukous Bessin puolesta.

tässä on pitempi pätkä youTube