Keisari Nero

Keisari Nero teki itsemurhan 9.6.68
veistoksesta digitalisoitu kuva

Sekä Keefas että Paavali saivat surmansa keisari Neron (54-68) aikana vuonna 64 jKr.

tämä keisari kuuluu historiasta tunnettujen ihmishirviöiden kärkeen - antoi esimerkiksi tuomioistuimen teloittaa oman äitinsä.

Tacitus kertoo Neron vainojen ajalta Rooman keisarin elämäntyylistä. Ei ole ihme, että jotkut ovat ajatelleet, että Ilmestyskirjan paha luku 666 tarkoittaisi Neroa.

toisaalta marttyyrien verestä kasvoi Kristuksen kirkko.

Jeesus voitti tämän kulttuurin.

miksi esikoiset pelkäävät niin kovin maailman vievän heiltä uskon?

sen sijaan että Kristuksen johtamina rohkeasti voittaisivat maailman ja tempaisivat paljon helvetin kekäleitä sieltä taivaan iloon?


Rooman tuhoisasta tulipalosta oli sitkeä syytös itse keisaria kohtaan, että tämä olisi antanut sytyttää köyhälistön korttelin tuleen, josta se sitten levisi kauhein serauksin.

Historioitisija Tacitus kertoo, kuinka keisari ensinnäkin syytti noita kauheita rikollisia ja Juudesasta tullutta saastaa, kristittyjä (juovat ihmisen verta menoissaan).

Hän halusi myös osoittaa, kuinka rakastaa pääkaupunkia eikä tekisi sille mitään pahaa - pois se!

(kertomus viulunsoitosta palatsin parvekkeella kun kaupunki palaa on kuitenkin jäänyt kansainväliseen muistiin keisari Nerosta aina nykypäiviin asti)

Grafitti piirros Nerosta roomalaisessa seinässä
P. Castren and H. Lilius, Graffiti del Palatino II, Domus Tiberiana
Helsinki, 1970, 121, no. 3.

Viulua Nero ei voinut soittaa, koska viuluja ei Roomassa ollut vielä ainuttakaan kappaletta.


Saadakseen kansan vakuuttumaan ettei nauttinut mistään niin kuin pääkaupungista Nero järjesti julkisille paikoille juhlia ja käytti niin sanoakseni koko kaupunkia yksityisenä kotinaan.

Näistä ilonpidoista kuuluisimmat alhaisista himoistaan olivat Tigellinus nimisen miehen järjestämiä, jota kuvaan esimerkkinä, niin ettei minun tarvitse yhä uudelleen kertoa tällaisesta hurjastelusta.

Hän antoi tehdä lautan Agrippan järvelle, vieraat olivat siinä matkustajina ja lauttaa vetivät siihen köysin kiinnitetyt veneet. Nämä hinaajat olivat kullasta ja norsunluusta kimaltelevia.

Niiden miehistöt oli järjestetty iän ja häpeällisten himojen kokemuksen mukaan. Lintuja ja eläimiä oli tuotu kaukaisista maista ja suuria merieläimiä valtamerestä.

Järven rannalle oli rakennettu ilotaloja ja ne olivat täynnä ylhäisönaisia, toisella rannalla oli alastomia huoria, jotka tekivät rivoja liikkeitä ja ottivat rumia asentoja.



Pimeän tullessa kaikki ympäristön lehdot ja rakennukset kaikuivat laulusta ja loistivat kirkkaina valoista.

Nero, joka myrkytti itsensä kaikilla luvallisilla ja luvattomiolla himoilla, ei ollut jättänyt yhtään kauhistusta, mikä voisi lisätä hänen turmelukseensa.

Eräänä päivänä hän sitten itselleen avioliiton yhden kanssa tästä likaisesta laumasta, naiden Pythagoras nimisen miehen, kaikkien avioliittoon vihkimisen juhlallisuuksin.

Keisarin yllä oli morsiamen huntu, ihmiset näkivät seremonian todistjat, vihkijän, vuoteena olevan sohvan hääsoihtuineen. Kaikki oli selvästi näkyvilllä, minkä nainenkin kätkisi hääyön pimeyteen.


Tacitus Keisarien Historia 15.37



Apostoli Paavali ei siis suinkaan liiotellut kirjeessään roomalaisille, eikä kirjeen saajilla ollut ongelmaa ymmärtää, mistä Kristuksen apostoli puhuu.


He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.

Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.

He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.

Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.


Room 1:22-27 KR 1992



ja kuitenkin - jotain tässä ei pidä paikkaansa.

Jumala ei sittenkään ole täysin hylännyt heitä synteihinsä.

Apostoli Paavalin väkevä kirje Roomalaisille, jossa keisari Neron huippuunsa vetämä ihmisen syntisyys niin selvästi on nähtävissä...

juuri tämä kirje on uuden ajan airut, pelastuksen fanfaari!

maailman suurimman kristillisen kirkon päämaja on 300-luvulta asti ollut Roomassa ja keisarin sijasta kristittyä maailmaa hallitsee, isä, Papa, paavi.

paikalla, jossa apostoli Pietari, Keefas, vuodatti verensä pää alaspäin ristiinnaulittuna keisari Neron sotilaiden huviksi

seisoo maailman mahtavin kirkkorakennus, Pietarin kirkko.

että ei se ihan niin menny kuin tämän maailman ruhtinas Saatana olis tahtonut

Agrippina nuorempi (15-59) - keisari Neron äiti
poikansa lähettämä salamurhaaja surmasi hänet 19.3.59

Quo vadis - Tacitus kertoo Neron vainoista

Neron soihtuja

Pentti Mattila kertoo Italian matkaraportissaan napakasti:

Tacitusta (s. 55 jKr., k. 120 jKr) pidetään Rooman suurimpana historoitsijana, Annaalit, Rooman historia Tiberiuksen valtaantulosta 14 jKr. Neron kukistumiseen vuonna 68 jKr.

Lainaus Tacituksen "Keisarillisen Rooman historia" kirjasta:

"Mutta ihmisapu, keisarin lahjoitukset tai jumalien lepyttely eivät pystyneet hälventämään ikäviä huhupuheita jotka väittivät, että tulipalo oli tahallisesti sytytetty. Lopettaakseen nämä puheet Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin.

Nimitys oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloittanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, jossa paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin. Kaikki inhottava ja hävettävä kerääntyy tänne ja viihtyy täällä.

Ensiksi vangittiin ne jotka tunnustivat ja heidän ilmiantonsa perusteella suunnaton joukko muita, joita ei syytetty niinkään tuhopoltosta kuin vihasta ihmissukua kohtaan.

Tuhoon tuomittujen kustannuksella pilailtiin. Heitä annettiin eläinten taljoihin puettuina koirien raadeltaviksi tai naulittiin ristiin. Illan hämärtyessä heitä käytettiin soihtuina yötä valaisemaan. Nero oli luovuttanut puutarhansa tätä näytelmää varten ja pani siellä toimeen kilpa-ajot."

Nobel-kirjailija Henryk Sienkiewicz on tehnyt historiallisen romaanin
"Quo vadis: kertomus Neron ajoilta" WSOY 1948.

Tacitus kertoo Germania kirjassaan mm. myös suomalaisista, Fenni-kansasta.


Todennäköisesti apostoli Pietaria oli säilytetty ennen kuolemaansa Roomassa Mamertinuksen vankilassa. Tämä vankila, Carcer Mamertinus on Rooman vanhimpia rakennuksia, jonka on rakentanut Servius Tullius. Tästä vankilasta Pietari vietiin Vatikaanuksen kukkulalle, jossa oli keisari Neron puutarhat ja sirkus. Sille paikalle, jossa Pietari rintiinnaulittiin pää alaspäin on myöhemmin rakennettu Pietarinkirkko.

Apostoli Paavali kärsi marttyyrikuoleman vuonna 64 jKr. keisari Neron vainoissa. Rooman kansalaisena häneen sovellettiin kunniallista kuolintapaa, eli hänet mestattiin miekalla Ostiaan ja merelle vievän tien varrella jossa nykyisin sijaitsee kolmen lähteen le tre Fontane -kirkko. Perimätiedon mukaan Lucina -niminen kristitty nainen hautasi Paavalin puutarhaansa ja sillä paikalla on Paavalin kirkko Porta S. Paolan ulkopuolella.

Tacitus, Publius Cornelius. Germaania. Otava 1976.

Tacitus. Keisarillisen Rooman historia. WSOY 1970.

Heikki Koskenniemi, Veren ja tulen läpi - Vanhan kirkon marttyyrien todistus.
Perussanoma 2006.

Nero, to win credit for himself of enjoying nothing so much as the capital, prepared banquets in the public places, and used the whole city, so to say, as his private house. Of these entertainments the most famous for their notorious profligacy were those furnished by Tigellinus, which I will describe as an illustration, that I may not have again and again to narrate similar extravagance. He had a raft constructed on Agrippa’s lake, put the guests on board and set it in motion by other vessels towing it. These vessels glittered with gold and ivory; the crews were arranged according to age and experience in vice. Birds and beasts had been procured from remote countries, and sea monsters from the ocean. On the margin of the lake were set up brothels crowded with noble ladies, and on the opposite bank were seen naked prostitutes with obscene gestures and movements. As darkness approached, all the adjacent grove and surrounding buildings resounded with song, and shone brilliantly with lights. Nero, who polluted himself by every lawful or lawless indulgence, had not omitted a single abomination which could heighten his depravity, till a few days afterwards he stooped to marry himself to one of that filthy herd, by name Pythagoras, with all the forms of regular wedlock. The bridal veil was put over the emperor; people saw the witnesses of the ceremony, the wedding dower, the couch and the nuptial torches; everything in a word was plainly visible, which, even when a woman weds darkness hides. - Tacitus (Annals, 15.37)

Kristuksen veritodistaja

Via Appia -Quo Vadis tie

"kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka"
Apt 1:8 KR 1938

Ylösnoussut Jeesus ilmoitti näin Jerusalemissa istuessaan aterialla opetuslastensa kanssa - ei enää suljettujen ovien takana.

"Tulette olemaan minun todistajiani" - kreikan martus, todistaja.

Apostolit ovat ainoa, ainutlaatuinen ja tärkein ylösnousemuksen todistajien joukko.

Meillä ei ole mitään muuta todistetta siitä, että Jeesus Kristus on noussut kuolleista, kuin apostolinen todistus.

se ei kaikkia vakuuta, joten Pyhä Henki vahvistaa sanan merkeillä, ihmeillä ja tunnusteoilla.

silti kaikki eivät usko

jotkut Tuomaat saavat eritysikohtelun Herralta ja uskovat - jotkut jäävät epäuskoonsa.

ei ole helppo uskoa, että joku kuollut ihminen heräisi eloon.



miksi Kristus käyttää tämmöstä tekniikkaa - valitsee pienen porukan, 12 niitä taisi olla - kulkee pari kolme vuotta heidän kanssaan pitkin Pyhän maan pölyisiä ja kivisiä roomalaisia teitä.

ja sitten ilmoittaa hyvin pienelle porukalle, että Hän elää. (tosin ruumiistaan eivät haudasta löytäneet vaikka kuinka etsivät, niin että panivat liikkeelle valeen että ruumis on varastettu yöllä. tästä syystä kai Matteus lisää roomalaiset vartijatkin sinne?)

miksi tällalinen tekniikka?

miksi Hän ei maanantaina aamupäivällä noussut temppelinharjalle, katsonut kaupungin kansaa ja sanonut

"te tapoitte minut mutta katsokaa, minun isäni Israelin Jumala herätti minut kuolleista"

miksi tämän viestin Jerusalemin asukkaille kertoi sen sijaan tavallinen ihminen, Stefanus, ja pääsi hänkin sen kiitoksena hengestään?

oishan kuolleen miehen julkinen ilmestyminen ollut aika lailla vahvempi juttu kuin yksi stehvanus.



Pietari, valittu ase, apostoli Jumalan armosta, Ylösnousseen todistaja, kertoo juuri tästä itse.

Pietarin puhe Pyhässä Hengessä on se Ylösnousseen julkinen ilmestyminen maanantaina aamulla!

Herra puhuu Israelin kansalle sen keskuudesta valitsemiensa ja kouluttamiensa omiensa kautta - ihmisen suulla, lihaa ja verta:


Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä

- ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut,

meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kun hän oli noussut kuolleista.

Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.

Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi.


Apt 10:39-43 KR 1992


Apostolin todistus siitä, että uskova saa synnit anteeksi Jeesuksen nimen voimasta

- ovat roomalaisen ei-juutalaisen Korneliuksen kotoa

Jerusalemin Pyhän Hengen vaikuttama apostolinen todistus on aikaisemmin:



Silloin Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä:

"Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä:

Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette -- nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti*.

Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu ...

Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon!

Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies.

Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte.



Tämän Jeesuksen te surmasitte.

Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt.

Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, sillä Daavid sanoo hänestä ...



Veljeni,
kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme.

(Daavidin hauta Jerusalemissa tunnettiin - nykyään ei tiedetä, missä se on)

Mutta Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle hänen oman jälkeläisensä.

Daavid tiesi tämän ja näki ennalta Kristuksen ylösnousemuksen.

Sitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei Herra hylkää häntä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu.


Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia.

Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla.

Ei Daavid itse noussut taivaisiin. Hänhän sanoo...

Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi -- tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.


Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille:

"Veljet, mitä meidän pitää tehdä?"

Pietari vastasi:
"Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi.

Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.

Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti:

"Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."

Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.



tällainen on sanoma, jota valittu ja koulutettu ylösnousemuksen todistaja, apostoli Pietari, Kallio, julistaa "maanantaina aamulla" eli ylösnousemuksen jälkeen - menihän siinä enempi päiviä, joku viikkokin ennenkuin helluntai tuli.

tässä apostoli julistaa Raamatun Sanaan vedoten ja sanomansa on nyt Johannes Kastajan sanoma

muutettuna



Johannes Kastaja evankeliumien alussa, edelläkävijä, julistaa parannusta ja kastaa - kertoen jälkeensä tulevasta, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.

Apostoli Pietari julistaa parannusta ja kastetta - kertoen että Hän on tullut.


voimme tämän saarnan sisällöstä ymmärtää, miksi Herra Jeesus valitsi toisen taktiikan, strategian.

semmonen Ylösnousseen jatkuva näyttäytyminen sukupolvesta toiseen ympäri maailmaa johtaisi aivan toisenlaiseen hengellisyyteen ja pakkouskoon.

nyt Galilean kalastajien hutera todistus antaa mahdollisuuden epäillä - ei ole pakko uskoa.

mutta toinenkin syy löytyy.

Pietarin sanoma sisältää melkoisen määrän opetusta, Kirjoitusten tuntemista, kristillisen opin perusteita kasteesta ja muusta.

kyse ei ole hetken hurauksesta, vaan pitkäaikaisesta projektista ihmisen elämässä.

Kristikunnassa tämä prosessi tavallisesti alkaa syntymästä ja lapsikasteesta ja päättyy kristillisiin hautajaisiin. ennemmin tai myöhemmin, niille siis, joille se suodaan.


Veljet,

minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.


Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut:

että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,

ja että hänet haudattiin

ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,


ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.


Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.


Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.


Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.

Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.



Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.

Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista ...


(juu, sitä saarnataan siellä, missä apostolinen usko on voimassaan)

1 Kor 15:1-12 KR 1938


näin apostoli Paavali - Kristuksen ylösnousemuksen todistaja


olet ehkä saanut opiskella Uuden testamentin historiaa ja tutkimusta, ehkä papiksi ehkä saarnaajaksi valmistuessasi tai muuten kiinnostuksesta.

sinua voi häiritä se tieto, että kaikki mitä evankeliumeissa ja Apostolien teoissa on kirjoitettuna Jeesuksesta tulee ikään kuin useamman kerrostuman läpi.

hyvin vähän on "aitoja Jeesuksen sanoja" - kaikki tulee siellä meille alkuseurakunnan perinteen ja evankelistojen kirjailijan taitojen kautta.

tämä antaa Uuden testamentin tietelliselle tutkimukselle niin tavattoman suuren mielenkiinnon ja kiinnostavuuden, kuinka rikkaan ja monipuolisen kuvan saammekaan tuosta ajasta, kun tunkeudumme kirjallisuustutkimuksen, historiatutkimuksen ja suullisen perinteenkin tutkimisen kautta evankeliumeihin ja Apostolien tekoihin.

mutta missä varmuus siitä, että annettu kuva ja todistus on alkuperäinen - eikä ihmisten keksimää legendaa ja jumalihmisen kuvailua, lörpottelyä?

millainen oli oikeasti apostolinen todistus - jos epäilemme että Luukas pistää vähän omiaan Pietarin suuhun?


rauhotu, rakas Lotta - kyllä se on totta!

tämä tyyppi - apostoli Paavali - on ajettu tieteen kaikkein ankarimman kriittisen lihamyllyn läpi, joka ei jätä yhtään kiveä kääntämättä, yhtään epäilyä herättämättä, yhtään vastalausetta kuulematta.

tämän hetken modernin tieteellisen kriittisen akateemisen tutkimuksen yhtenäinen todistus on -

Ensimmäinen Korinttilaiskirje on aito Paavalin kirje - se on hänen itsensä kirjoittama (paitsi jos oli kirjuri apuna, sanelema)

on tieteellinen tosiasia, että 1 Kor on autenttinen Paavalin kirje.

sitä ei tietääkseni monikaan vakavasti otettava Uuden testamentin tutkija nykyään kiellä.



sinulla ei nyt ole nauhoitettua äänitettä tai videota, jossa Paavali kertoo asiasta. (niitä katsos ei ollut keksitty roomalaisaikana, eikä sähköstä tai magnetismista tiedetty juuri höykäsen pöläystä)

sinulla on tieteellisellä varmuudella aidoksi todistettu alkuperäinen kirje, jonka apostoli on kirjoittanut.

apostoli Paavali.

samassa sarjassa kuin Pietari, Johannes, Andreas ja ne muut...

tosin viimeisenä ... niiden viidensadan jälkeen ... Ylösnoussut ilmestyi hänelle.

privaatisti

kaverin elämä pysähtyi kuin seinään ja näkö meni sillä sekunnilla



vaikka epäilisti että onkohan evankeliumien ja apostolien tekojen viesti ihan muuttumatonta

(onhan sitä editoitu!)

niin sinulla on tämä 1 Kor

et voi millään puolustautua, etteikö apostolinen todistus olisi sinullekin aitona, alkuperäisenä ja suoraan tullut.

Paavali sanoo - samoin kuin Pietari kerran Jerusalemissa - samoin kuin saarnaaja Lahden Juhannus seuroissa

ja näin tämä todistetusti - tutkitusti - kriittisesti oikeaksi havaittu - apostoli Paavalin kirje sinulle - ja minulle - todistaa


Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,

ja että hänet haudattiin

ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,

ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.

1 Kor 15:1-3 KR 1992


muuten alkuperäisyyttä vahvistaa sekin, että tämän käännöksen on erittäin tarkasti tutkittujen parhaiden käsikirjoitusten pohjalta laatinut Suomen johtavat kreikankielen ja Uuden testamentin koinee kreikan ja Paavalin tutkimuksen erikoistuntijat.


Paavalilla on se käsitys, että ylösnousemuksen aamuna Jeesus ilmestyi ensimmäiseksi Keefaalle, Pietarille

Johannes kertoo Maria Magdalenasta, joka riensi kertomaan Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, että hauta on avattu - ja ensimmäisenä kohtaa Ylösnousseen. (Joh 20:1-2)

Matteus kertoo samaan tapaan Maria Magdalasta ja "siitä toisesta Mariasta" jotka miettivät miten vierittää kivi ja kohtaavat ensin enkelin, sitten Jeesuksen itsensä!

(lähettää kertomaan ukkeleille asiasta Mt 24)

Raamattu ei itse asiassa tästä Paavalin mainitsemasta Pietarin ja Jeesuksen tapaamisesta kerro suoraan. olisko se ollu vähän nolo juttu Pietarille, kieltäjälle?

no - jotain siitä voimme arvailla Johanneksen evankeliumin upean kertomuksen perusteella, jossa Jeesus valan tapaan vakavasti koko nimen mainiten kysyy

"Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua" (Joh 21:15)

(Luukas ja Markus eivät kerro Pietarin isän nimeä
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mt 16:17)


apostolit ovat Ylösnousemuksen todistajia

ei Herra itse, joka näyttäytyisi kansalle, sillä vaikka joku kuolleista herätettäisiin, eivät he usko.

mutta heidän todistuksessaan on toinenkin elementti

Jeesus kysyy ihan virallisesti, mutta tietyllä kärjellä kieltäjälleen, joka oli niin innokas silloin, kun asiat menivät hyvin ja miekallakin tahtoi Jeesusta puolustaa...

"Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset"

no, Pietari ei sano että "joo, enempi..."

vaan "sinä tiedät, että olet minulle rakas"



Apostolit todistavat elämällään ja puheillaan, että Jeesus on heille rakas.

tämä ei ole ihan pikkuinen juttu

"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi yli kaiken"

ja Jeesus ei hempeile eikä hemputa

A. lähde töihin, ruoki minun lampaitani

B. elämäsi on nyt toisen hallinnassa, sinä Jeesusta rakastava uskova

"Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo."
Joh 21:18 KR 1992



ei hempeile

rakkaus ei hempeile (joskus hempeileekin!)

vaan on väkevämpi kuin kuolema

Pietarin rakkaus Jeesukseen maksoi hänelle ensin pienen jutun

turvatun ammatin Galilean kalastajana


mutta hiinta vain kasvoi, kun annat Jeesukselle pikkusormen, Hän ei vie vain koko kättä, kuten pirun sanotaan tekevän.

Hän vie koko ihmisen, kiireestä kantapäähän, arjesta juhlaan...

sillä kun tämä kolminkertaisen kieltämisen trauma oli hoideJho 21:tu

"Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa.

"Sitten hän sanoi: "Seuraa minua."
Joh 21:19

että sinne vaan - päin kuolemaa, joka kirkastaa Jumalaa.

tuossa vaiheessa yksi ja toinen olisi ehkä sanonu, mene sinä Jeesus edellä, mulla on tässä vielä yks ja toinen asia hoidettava, sitten lähden seuraasi ... ehkä

eikö niin?


apostolien toinen todistus on siinä, että Jeesus on heille rakas.

itse asiassa tämä toinen todistus on jossain suhteessa vielä vahvempi ja kauemmas menevä, kuin saarnansa että Kristus on herätetty kuolleista.

ne menevät käsi kädessä.

mutta ensimmäinen voi jäädä meillä tiedon tasolle.

voimme kyllä suullamme tunnustaa ja sydämessämme uskoa, että Jumala on herättänyt ainoan Poikansa kuolleista.

ja silti tämä rakkaus Jeesukseen vähän ontuu ...

on tätä realistista maailmaa, jossa tulee elää niillä lahjoilla ja taidoilla, mitä Jumala on antanut

ei tartte jonkun Jeesuksen tulla sotkemaan arjen kuvioita

Ah sielu vallita suo Herran - juu juu, siellä kirkossa, seuroissa, iltarukouksessa,

mutta elämä on elettävä ilman uskonnollisia haihatteluja



tätä rakkautta koetellaan

ihminen, joka rakastaa Herraa yli kaiken, on toisenlaisessa sieluntilassa ja elämän perustavien asioiden tilassa kuin

ihminen, joka kyllä iloitsee siitä, että synnit ja rikkomukset on annettu anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, mutta on kuitenkin rakastunut muihin asioihin enempi kuin Jeesukseen.

eräs apostolinen todistus siitä, että Jeesus on rakas, kuuluu sieltä sairasvuoteelta tai saattohoito osastolta

"tämä tauti on vienyt minulta kaiken"

"kuolema vei lapseni"

"minä kuolen kohta ja kaikki mitä täällä on jää"


totta kai kärsivä, kuoleva, omaisiaan murehtiva, talonsa palamista, laivansa uppoamista ja firmansa konkurssia sureva ihminen on oikeutettu suruunsa.

mutta apostolinen todistus kuuluu sieltä, missä tämä piispa Sormusen opetus vanhassa katekimuksessa on totta

"Jeesuksen Kristuksen tunteminen on elämämme kallein asia"

sillä tulipalo, onnettomuus, konkurssi, rakkaan itsemurha, hitaasti tappava syöpä, tämän maailman riento, liha, synti, saatana, kuolema

kukaan ei voi riistää Jeesuksen kädestä

tämä rakkaussuhde Jeesukseen antaa elämään tietyn ilon, Jumalan kirkkauden, joka on todistus Jeesuksesta.


kun Jumala koettelee sinun rakkauttasi Jeesukseen kuten kerran Jobia siellä tuhkakasassa ruukunsirpaleella paiseetaan kaapimassa.

silloin sinä joko todistat sanoillasi, olemuksellasi, katseellasi Jeesuksen rakkaudesta

tai et.

tämä on väkevä todistus tässä ajassa

kun ihminen kertoo, että Jeesus on hänelle rakkaampi kuin mikään muu asia tässä elämässä tai tulevassa tai menneessä

ja asia on koeteltu niin hirveästi, että naapuritkin ovat kauhuissaan - kuis toi vielä hymyilee, kyyneltensä läpi?

mikä se tommonen rauha on, joka hänestä huokuu?

mistä minä löytäisin elämääni noin kestävän perustan?


minä aivan sydämestäni rakastan sitä vanhaa kirkon kertomusta vanhasta Pietarista, Quo vadis.

eihän sitä voi oikeaksi historian tieteen menetelmin todistaa.

mutta se on niin tyypillistä Pietaria, sellaisena kuin hänet Uuden testamentin sivuilta tunnemme.

ja niin nolo tälle kirkon pyhälle, jonka kallioperustalle Jeesus on rakestanut maailman ylivoimaisesti suurimman kirkkokunnan - Pietarin istuimelle Roomaan.

että ei vaikuta keksityltä.


Ensimmäiset suuret kristittyjen vainot puhkesivat Roomassa keisari Neron (15.12. 0037 - 9.6. 0068) aikana

Rooman kaupungin vanha kortteli syttyi palamaan heinäkuun 18-19 välisenä yönä 64. Outoa kristittyjen juutalaispohjaista lahkoa syytettiin palon sytyttämisestä, ja Kristuksen seuraajia vangittiin ja surmattiin kaupungissa.

Vankilassa lojunut apostoli Paavali mestattiin miekalla Rooman kansalisen oikeutena nopeaan kuolemaan.

Kertomuksen mukaan Simon Pietari, jota Keefaaksi eli Kallioksi kutsutaan, lähti kaupungista apostolin kyydillä Via Appiaa etelään.

Ei ollut pitkälle kulkenut, kun Jeesus tulee vastaansa tiellä.

"Quo vadis, Domine" - minne menet, Herra

Jeesus vastasi "menen Roomaan uudelleen ristiinnaulittavaksi"

taisi Pietari potkaista isonvarpaansa kipeästi Via Appian kiviin, läppäsi itseään poskelle, repäisi parrasta, ehkä siinä kyynel vierähti vanhuksen silmäkulmasta ja leuka vähän tutisi.

no ei kauaa.

kääntyi siitä, käveli takaisin kaupunkiin, ja kun häntä teloitettiin pyysi tulla ristiinnaulituksi (orjan, kapinallisen kohtalo) pää alaspäin - "en ole arvollinen kuolemaan Herrani Jeesuksen tavalla" sanoi.



Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua?

Herran Jeesuksen todistaja on veritodistaja

Jumalan kiitos, kaikkien meidän rakkauttamme Jeesukseen ei näin koetella

mutta Pietarin kuolema kirkastaa Jumalaa tässä pimeässä maailmassa

miten?

se kertoo siitä, että Jeesuksen Kristuksen tähden kannattaa luopua ihan kaikesta

vain Jeesus riittää.


1. Vain yksin Jeesus, Hän mulle riittävi, vain Hänen luonaan tyyntyy syömmeni.
Vain luona ristin hiljaa vartoen saan kaiken Hältä, mä mitä tarvitsen.
Vain luona ristin hiljaa vartoen saan kaiken Hältä, mä mitä tarvitsen.


2. Kuin virva tulten tuo liekki häilyvä, on täällä onnekkainkin elämä.
Pois rientää hetket onnen päivien; Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen.
Pois rientää hetket onnen päivien; Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen.

3. Vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö ja sydän tuskan täyttämänä lyö.
Kun kuljet kautta korven pimennon, vain Jeesus riittää, Hän yksin luonain on.
Kun kuljet kautta korven pimennon, vain Jeesus riittää, Hän yksin luonain on.

4. Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa ja aallot uhkaa purren upottaa.
Oi auta, Herra! huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain.
Oi auta, Herra! huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain.

5.On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu ja päärly portit mulle avautuu.
On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan.
On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan.


Eeva Vaija

Reijo Ikonen laulaa tämän apostolisen todistuksen

Paavali nuhtelee Pietaria

Apostolien aikana oli hyvin tärkeä riita kahden suuren välillä.

Herra on valinnut Simonin ja antanut hänelle nimen Pietari ja ilmoittanut rakentavansa seurakuntansa tälle kalliolle (Keefas)

Herra on pysäyttänyt Sauluksen, joka on matkalla Damaskoon ahdistamaan Nasaretilaisen seuraajia. Hänet kastettiin ja nimeksi tuli Paavali. Apostoleista "vähäisin" koska on vainonnut Herran omia.

Apostoli Paavali tapasi kirkon perustan, apostoli Pietarin, ja antoi tälle julkisesti satikutia tämän selkärangattomuudesta.

Ei paljon ihmiseen katsonut eikä kysellyt, millainen vanhinten arvovalta ent. kalastajalla oli itse Herralta Jeesukselta.

Totuus painoi enemmän kuin ihmisen asema ihmisten parissa.


Mutta kuin Pietari Antiokiaan tuli, niin minä olin julkisesti häntä vastaan, että kanne oli tullut hänen päällensä.

Sillä ennenkuin joku Jakobin tyköä tuli, söi hän pakanain kanssa; vaan kuin ne tulivat, vältti hän, ja eroitti itsensä heistä, peljäten niitä, jotka ympärileikkauksesta olivat,

Ja muutkin Juudalaiset viekastelivat hänen kanssansa, niin että Barnabaskin vieteltiin heidän ulkokullaisuudellansa.

Mutta kuin minä sen näin, ettei he oikein vaeltaneet evankeliumin totuuden jälkeen, sanoin minä Pietarille julkisesti kaikkein kuullen: jos sinä, joka Juudalainen olet, pakanain tavalla elät ja et Juudalaisten, miksis vaadit pakanoita Juudalaisten tavalla elämään?

Gal 2:11-14 Biblia 1776


Apostoli Pietarille oli vaikea näyttää väriä, kun se maksoi jotain.

Vaikka kyseessä olisi vain palvelijatyttö iltanuotion luona, joka tunnistaa Pietarin galilealaisen murteen ja tulee uteliaaksi.

Pietarille oli selvästi näyssä opetettu nahkuri Simonin kodin katolla Jaffassa, että Jumala ei tee eroa ihmisten välillä, jotka on Kristuksen uhrilla puhdistettu.

"Mutta ääni vastasi minua toisen kerran taivaasta: mitä Jumala on puhdistanut, älä sinä sano yhteiseksi." Apt 11:9 Biblia 1776

Tämä kertomus onkin eräänlainen vastine Paavalin kuvaukselle Galatalaiskirjeessä, juutalainen Pietari joutuu puolustautumaan, miksi aterioi pakanoiden kanssa.


Olen nettiruukun keskusteluista oppinut, että esikoislestadiolaisen herätyksen parissa vaihtelee suhtautuminen isien perintöön, tapoihin ja vaatimuksiin.

Varmaan on myös paljon erilaista käytäntöä nykyään, Herran vuonna 2009, koskien sekä hengellisen perinnön olennaista sisältöä että sen vaikutusta arjen elämään.

Raamattu on hyvin totuudellinen kirja, eikä säästä edes Pietaria, vaan syyttää häntä uskon tunnustuksessa huojuvaksi ja sen tähden ulkokultaiseksi.

Aivan kuolemaan asti taisi Pietari olla Pietari!


Vanha kirkon traditio kertoo - ja tämä voi olla legenda tai totta, itse pidän sitä totena, koska se on niin totuudellinen ja pistää vanhan Pietarin maanrakoon, vaikka tämä on Rooman piispa.

Neron vainojen alkaessa 63 Pietari pakkasi matkalaukkunsa ja lähti sandaalit jalassa kaupungista pakoon etelään pitkin Via Appiaa.

Herra Jeesus käveli häntä vastaan tiellä. "Quo vadis, Domine" Aina utelias Pietari kysyy "Herra, minne menet"

Jeesus vastasi "Menen Roomaan uudelleen ristiinnaulittavaksi"

Pietari pistää matkalaukkunsa tien varteen - sitä ei enää tarvita. Tekee täyskäännöksen ja palaa takaisin Roomaan.

Siellä hänet otetaan kiinni ja tuomitaan ristiinnaulittavaksi.

Pietari pyytää teloittajiaan, että lyökää minut ristille pää alaspäin, en ole arvollinen kuolemaan samoin kuin Herrani.

Ja niin tehtiin.

Taisi olla paratiisissa sitten melkoinen tapaaminen taas, Pietari ja Jeesus.

Ehkä joskus saamme siitä kuulla, sitten siellä, Pietarilta itseltään.




Kertomus on apokryfisestä kirjasta "Pietarin Teot" Vercelli Acts XXXV

Kirja ajoitetaan toiselle vuosisadalla jKr ja se lienee Anatolian seudulla kirjoitettu. Se on sisällöltään lähellä "Johanneksen Teot" nimistä kirjaa, jonka on laatinut Leucius niminen henkilö.

Melko lähellä siis Uuden testamentin aikoja.