"Koetelkaat teitänne, jos te olette uskossa, kokekaat teitänne: eli ettekö te itsiänne tunne, että Jesus Kristus on teissä? ellei niin ole, että te kelvottomat olette."
apostoli Paavali
2 Kor 13:5 Biblia 1776
Hän katsoo peiliin ja mitä hän näkee?
Hän näkee ihmisen kasvot, vaaleat hiukset, otsan, tummat kulmakarvat, siniset silmät, asiallisen nenän, posket, huulet ja vähän toista korvan nipukkaa.
"Olen saanut armon syntyä esikoislestadiolaiseen kotiin. Olen saanut kasvaa kiinni tähän meidän kristillisyyteemme pienestä pitäen. Olen yhdistyksen jäsen ja maksan jäsenmaksun uskollisesti ja osallistun koko sydämestäni rukoushuoneen rakentamiseen, hoitamiseen ja muihin talkoisiin."
"Tulin parannukseen, kun ensimmäisen kerran tulin isän ja äidin luo ja pyysin anteeksi pahaa tekoani. Ja kuinka rakkaasti he minulle anteeksi antoivat, hyvä mieli siitä tuli koko päiväksi."
"Tiedän, että on monia kohtia joissa nuo toiset noudattavat tämän kristillisyyden neuvoja tarkemmin kuin minä, mutta pysyttelen oikealla tiellä, ihan sen keskellä poikkeamatta oikealle tai vasemmalle. Teen parhaani, mutta tiedän että he pääsevät kyllä varmasti perille."
"Käyn ahkerasti seuroissa"
"usein olen myös muiden joukossa astunut pöntön luokse ja pyytänyt saarnaajalta "annatko mulle anteeks mun syntisyyteni ja viallisuuteni ja kärsimättömyyteni ja pahanpuhumiseni" ja mikä ilo onkaan sydämen täyttänyt tämän nöyryyttävän kokemuksen jälkeen kun saarnaaja niin isällisesti ja rakkaudella sanoo "usko anteeksi kaikki synnit ja viat Jeesuksen nimessä ja veressä" ja niin totisesti tahdon tehdä."
Peilikuva katsoo takaisin vakain sinisin silmin, otsa kirkkaana ja koko olemus jollain tapaa niin aitona ja hän aivan kuin kuulee vakuuttavan äänen "olen oikealla tiellä ja pääsen perille taivaan kotiin"
hänen lisäkseen esikoisten seurakansan joukossa on näitä todella tarkkoja tien kulkijoita, jotka noudattavat jokaista tämän kristillisyyden ohjetta omantunnon tarkasti ja mitään salaista maailmallisuutta suosimatta.
kun asia on julistettu synniksi, siitä tulee taas uusi ilon aihe, jotain jonka pois panemalla saa iloita esikoisten seurakunnassa.
kuinka hartaasti nuoret ottavatkaan tämän kristillisyyden ohjeet sydämelleen ja tahtovat kokonaisvaltaisesti antautua Jumalan tahdon noudattamiseen elämässään.
on siellä joukossa myös oikeita kristittyjä.
raskain sydämin he seuraavat kuinka laumaa viedään harhaan ja murehtivat myös omaa epätäydellistä vaellustaan.
mutta palatkaamme peilikuvaa katselevan tuttavamme luo.
hän ei ainoastaan näe peilissä tämän meidän kristillisyytemme suojissa pelastuvan ihmisen kasvoja.
hän osaa ulkoa armojärjestyksen sekä Vuorisaarnan että muiden opetusten mukaan.
hän tietää että kasteessa ei oikeasti kukaan synny uudestaan.
hän tietää, että ulkopuolella tämän meidän kristillisyytemme on kuolleen uskon ihmisiä, joilla on usko peruukissa.
mutta koska hän ei ole itse syntynyt uudestaan kasteessa eikä ole todellisuudessa koskaan kulkenut oikeasti tuota armojärjestyksen tietä, joka niin tarkkaan määritellään, vaan jotain sinne päin, hän ei ole itse syntynyt uudestaan.
hän ei sitä vain tiedä.
ja osoitellessaan sormella ulkopuolisia, joilla ei ole Pyhää Henkeä ja oikeaa uskoa niinkuin se tässä meidän kristillisyydessämme ymmärretään, hän ei huomaa, että on itse kuolleen uskon kantaja, usko peruukissa eikä sydämessä.
pelkkiin ulkonaisiin tapoihin ja yhteisön valheelliseen opetukseen turvaava eksynyt.
joka ei ole koskaan oikeasti kohdannut Jeesusta.
"Koetelkaat teitänne, jos te olette uskossa, kokekaat teitänne: eli ettekö te itsiänne tunne, että Jesus Kristus on teissä? ellei niin ole, että te kelvottomat olette."
apostoli Paavali
2 Kor 13:5 Biblia 1776
autuas on se ihminen, jota satuttavat nämä seppä Högmannin sanat
"yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki:
Kristuksen sisällinen tunteminen"
sillä jokaiselle anovalle annateaan, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan
Nin mine mös sanon teille/ Annocat/ nin teille annetan. Etziket/ nin te leudhet. Colkutacat/ nin teille auatan.
Sille iocainen quin anopi/ se saapi/ ia ioca etzipi/ se leute/ Ja ioca colkutta/ sille auatan.
Cuca teiste se Ise ombi/ iolda Poica Leipe anopi/ andako hen sen edhest Kiuen? Eli ios hen Cala anopi/ andako hen henelle sen edhest Kärmen?
Eli ios hen Muna anopi/ andako hen henelle sen edhest Scorpion?
Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhatta hyui Lahioia anda teiden Lapsillen/ Palio enemin teiden Taiualinen Isen/ andapi pyhen Hengen anouaisille.
Luukas 11:9-13 Agricola 1548
Kirjoittanut: mama
Tämäpä onkin rankkaa tekstiä.
Mihin turvaan? Turvaanko sunnuntaiseen seuroissakäyntiin, oikeaan esikuvaan, neuvojen noudattamiseen, perinnäissääntöihin, jäsenmaksun maksamiseen, vanhempieni uskoon, siihen, että tutut vielä tervehtii, saarnaajiin, lapinvanhimpiin, rahaan, oikeanlaisiin ystäviin, koulutukseen, hyvään työpaikkaan, ...?
Vai turvaanko Jeesukseen, joka joskus outojakin polkuja kuljettaa.
Mistä voisin luopua Jeesuksen tähden?
