Keisari Nero

Keisari Nero teki itsemurhan 9.6.68
veistoksesta digitalisoitu kuva

Sekä Keefas että Paavali saivat surmansa keisari Neron (54-68) aikana vuonna 64 jKr.

tämä keisari kuuluu historiasta tunnettujen ihmishirviöiden kärkeen - antoi esimerkiksi tuomioistuimen teloittaa oman äitinsä.

Tacitus kertoo Neron vainojen ajalta Rooman keisarin elämäntyylistä. Ei ole ihme, että jotkut ovat ajatelleet, että Ilmestyskirjan paha luku 666 tarkoittaisi Neroa.

toisaalta marttyyrien verestä kasvoi Kristuksen kirkko.

Jeesus voitti tämän kulttuurin.

miksi esikoiset pelkäävät niin kovin maailman vievän heiltä uskon?

sen sijaan että Kristuksen johtamina rohkeasti voittaisivat maailman ja tempaisivat paljon helvetin kekäleitä sieltä taivaan iloon?


Rooman tuhoisasta tulipalosta oli sitkeä syytös itse keisaria kohtaan, että tämä olisi antanut sytyttää köyhälistön korttelin tuleen, josta se sitten levisi kauhein serauksin.

Historioitisija Tacitus kertoo, kuinka keisari ensinnäkin syytti noita kauheita rikollisia ja Juudesasta tullutta saastaa, kristittyjä (juovat ihmisen verta menoissaan).

Hän halusi myös osoittaa, kuinka rakastaa pääkaupunkia eikä tekisi sille mitään pahaa - pois se!

(kertomus viulunsoitosta palatsin parvekkeella kun kaupunki palaa on kuitenkin jäänyt kansainväliseen muistiin keisari Nerosta aina nykypäiviin asti)

Grafitti piirros Nerosta roomalaisessa seinässä
P. Castren and H. Lilius, Graffiti del Palatino II, Domus Tiberiana
Helsinki, 1970, 121, no. 3.

Viulua Nero ei voinut soittaa, koska viuluja ei Roomassa ollut vielä ainuttakaan kappaletta.


Saadakseen kansan vakuuttumaan ettei nauttinut mistään niin kuin pääkaupungista Nero järjesti julkisille paikoille juhlia ja käytti niin sanoakseni koko kaupunkia yksityisenä kotinaan.

Näistä ilonpidoista kuuluisimmat alhaisista himoistaan olivat Tigellinus nimisen miehen järjestämiä, jota kuvaan esimerkkinä, niin ettei minun tarvitse yhä uudelleen kertoa tällaisesta hurjastelusta.

Hän antoi tehdä lautan Agrippan järvelle, vieraat olivat siinä matkustajina ja lauttaa vetivät siihen köysin kiinnitetyt veneet. Nämä hinaajat olivat kullasta ja norsunluusta kimaltelevia.

Niiden miehistöt oli järjestetty iän ja häpeällisten himojen kokemuksen mukaan. Lintuja ja eläimiä oli tuotu kaukaisista maista ja suuria merieläimiä valtamerestä.

Järven rannalle oli rakennettu ilotaloja ja ne olivat täynnä ylhäisönaisia, toisella rannalla oli alastomia huoria, jotka tekivät rivoja liikkeitä ja ottivat rumia asentoja.



Pimeän tullessa kaikki ympäristön lehdot ja rakennukset kaikuivat laulusta ja loistivat kirkkaina valoista.

Nero, joka myrkytti itsensä kaikilla luvallisilla ja luvattomiolla himoilla, ei ollut jättänyt yhtään kauhistusta, mikä voisi lisätä hänen turmelukseensa.

Eräänä päivänä hän sitten itselleen avioliiton yhden kanssa tästä likaisesta laumasta, naiden Pythagoras nimisen miehen, kaikkien avioliittoon vihkimisen juhlallisuuksin.

Keisarin yllä oli morsiamen huntu, ihmiset näkivät seremonian todistjat, vihkijän, vuoteena olevan sohvan hääsoihtuineen. Kaikki oli selvästi näkyvilllä, minkä nainenkin kätkisi hääyön pimeyteen.


Tacitus Keisarien Historia 15.37



Apostoli Paavali ei siis suinkaan liiotellut kirjeessään roomalaisille, eikä kirjeen saajilla ollut ongelmaa ymmärtää, mistä Kristuksen apostoli puhuu.


He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.

Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.

He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.

Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.


Room 1:22-27 KR 1992



ja kuitenkin - jotain tässä ei pidä paikkaansa.

Jumala ei sittenkään ole täysin hylännyt heitä synteihinsä.

Apostoli Paavalin väkevä kirje Roomalaisille, jossa keisari Neron huippuunsa vetämä ihmisen syntisyys niin selvästi on nähtävissä...

juuri tämä kirje on uuden ajan airut, pelastuksen fanfaari!

maailman suurimman kristillisen kirkon päämaja on 300-luvulta asti ollut Roomassa ja keisarin sijasta kristittyä maailmaa hallitsee, isä, Papa, paavi.

paikalla, jossa apostoli Pietari, Keefas, vuodatti verensä pää alaspäin ristiinnaulittuna keisari Neron sotilaiden huviksi

seisoo maailman mahtavin kirkkorakennus, Pietarin kirkko.

että ei se ihan niin menny kuin tämän maailman ruhtinas Saatana olis tahtonut

Agrippina nuorempi (15-59) - keisari Neron äiti
poikansa lähettämä salamurhaaja surmasi hänet 19.3.59

Quo vadis - Tacitus kertoo Neron vainoista

Neron soihtuja

Pentti Mattila kertoo Italian matkaraportissaan napakasti:

Tacitusta (s. 55 jKr., k. 120 jKr) pidetään Rooman suurimpana historoitsijana, Annaalit, Rooman historia Tiberiuksen valtaantulosta 14 jKr. Neron kukistumiseen vuonna 68 jKr.

Lainaus Tacituksen "Keisarillisen Rooman historia" kirjasta:

"Mutta ihmisapu, keisarin lahjoitukset tai jumalien lepyttely eivät pystyneet hälventämään ikäviä huhupuheita jotka väittivät, että tulipalo oli tahallisesti sytytetty. Lopettaakseen nämä puheet Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin.

Nimitys oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloittanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, jossa paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin. Kaikki inhottava ja hävettävä kerääntyy tänne ja viihtyy täällä.

Ensiksi vangittiin ne jotka tunnustivat ja heidän ilmiantonsa perusteella suunnaton joukko muita, joita ei syytetty niinkään tuhopoltosta kuin vihasta ihmissukua kohtaan.

Tuhoon tuomittujen kustannuksella pilailtiin. Heitä annettiin eläinten taljoihin puettuina koirien raadeltaviksi tai naulittiin ristiin. Illan hämärtyessä heitä käytettiin soihtuina yötä valaisemaan. Nero oli luovuttanut puutarhansa tätä näytelmää varten ja pani siellä toimeen kilpa-ajot."

Nobel-kirjailija Henryk Sienkiewicz on tehnyt historiallisen romaanin
"Quo vadis: kertomus Neron ajoilta" WSOY 1948.

Tacitus kertoo Germania kirjassaan mm. myös suomalaisista, Fenni-kansasta.


Todennäköisesti apostoli Pietaria oli säilytetty ennen kuolemaansa Roomassa Mamertinuksen vankilassa. Tämä vankila, Carcer Mamertinus on Rooman vanhimpia rakennuksia, jonka on rakentanut Servius Tullius. Tästä vankilasta Pietari vietiin Vatikaanuksen kukkulalle, jossa oli keisari Neron puutarhat ja sirkus. Sille paikalle, jossa Pietari rintiinnaulittiin pää alaspäin on myöhemmin rakennettu Pietarinkirkko.

Apostoli Paavali kärsi marttyyrikuoleman vuonna 64 jKr. keisari Neron vainoissa. Rooman kansalaisena häneen sovellettiin kunniallista kuolintapaa, eli hänet mestattiin miekalla Ostiaan ja merelle vievän tien varrella jossa nykyisin sijaitsee kolmen lähteen le tre Fontane -kirkko. Perimätiedon mukaan Lucina -niminen kristitty nainen hautasi Paavalin puutarhaansa ja sillä paikalla on Paavalin kirkko Porta S. Paolan ulkopuolella.

Tacitus, Publius Cornelius. Germaania. Otava 1976.

Tacitus. Keisarillisen Rooman historia. WSOY 1970.

Heikki Koskenniemi, Veren ja tulen läpi - Vanhan kirkon marttyyrien todistus.
Perussanoma 2006.

Nero, to win credit for himself of enjoying nothing so much as the capital, prepared banquets in the public places, and used the whole city, so to say, as his private house. Of these entertainments the most famous for their notorious profligacy were those furnished by Tigellinus, which I will describe as an illustration, that I may not have again and again to narrate similar extravagance. He had a raft constructed on Agrippa’s lake, put the guests on board and set it in motion by other vessels towing it. These vessels glittered with gold and ivory; the crews were arranged according to age and experience in vice. Birds and beasts had been procured from remote countries, and sea monsters from the ocean. On the margin of the lake were set up brothels crowded with noble ladies, and on the opposite bank were seen naked prostitutes with obscene gestures and movements. As darkness approached, all the adjacent grove and surrounding buildings resounded with song, and shone brilliantly with lights. Nero, who polluted himself by every lawful or lawless indulgence, had not omitted a single abomination which could heighten his depravity, till a few days afterwards he stooped to marry himself to one of that filthy herd, by name Pythagoras, with all the forms of regular wedlock. The bridal veil was put over the emperor; people saw the witnesses of the ceremony, the wedding dower, the couch and the nuptial torches; everything in a word was plainly visible, which, even when a woman weds darkness hides. - Tacitus (Annals, 15.37)