Raamattu ei siis puhu asiasta yhtään mitään.
Mutta entä meidän Herramme ja Jumalamme, Jeesus Kristus?
Ei Hän tullut tänne tuomitsemaan meitä, vaan sitä varten, että me saisimme elämän, yltäkylläisen, rikkaan, iankaikkisesti kestävän Hänen seurassaan.
Seksuaalisuus on eräs elämämme keskeisimmistä ja vaikeimmista asioista.
Eikö Hän muka tahtoisi ja voisi olla myös tässä meidän ystävämme?
Näyttää näillä voimakkailla vesillä tietä elämässämme eteenpäin, hoitaa vammoja ja vuodattaa balsamia sydämemme haavoihin?
Ehkä Hän jostain Paavalin tavoin tekee koko lailla vapaan näistä asioista, avioliitoista ja muista - siitä Paavali Häntä kiitti.
Mutta useimmat ihmiset saavat kokea Jeesuksen apua siten, että heistä tulee terveitä, elämäniloisia Jumalan lapsia, miehiä ja naisia, joiden elämässä seksuaalisuus toimii hyvänä moottorina arjessa ja juhlassa kuten Jumala on sen tarkoittanut.
Apostoli Paavali kirjoittaa avioliitosta mainiosti, vapaasti ja kiitollisena.
"Naimattomille ja leskille minä sanon, että heidän olisi hyvä pysyä yksin niin kuin minäkin."
1 Kor 7:8
Hän tekee tarkan eron omien mielipiteidensä, ja Herran sanojen välillä.
"Naimisissa oleville taas annan käskyn, en minä vaan Herra: vaimo ei saa erota miehestään.
Jos hän kuitenkin eroaa, olkoon menemättä enää naimisiin tai sopikoon miehensä kanssa. Samoin ei mies saa erota vaimostaan."
1 Kor 7:10-11
Mutta omat sanansa sitten näin
"Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä."
1 Kor 7:12
Saarnaajien ja opettajien tulee osata tehdä sama ero apostolin tavoin - mitä Herra sanoo Sanassaan on omaa luokkaansa ja sitten on se mitä he itse sanovat arvovallallaan ja Hengen johtamina.
Itsetyydytyksen asiaan ei löydy suoraa tekstiä Raamatusta, joten opettajat ja kasvattajat ovat tässä omillaan.
Tärkeintä on että saamme turvallisesti elämämme kaikkein henkilökohtaisimmat asiat myös tuoda Jeesuksen hoitoon.
Hän tuntee meidät, myös meidän ruumiimme, paremmin kuin me itse.
Hän osaa ja tahtoo auttaa kohti tervettä ja tasapainoista elämää myös vaikeissa tilanteissa.
Virsi 273
Jeesus, parhain ystäväni,
löytäisinkö vertaista?
Auta, etten eläissäni
koskaan hylkää sinua.
Minut ken saa riistetyksi
kädestäsi rakkaasta,
kun on meillä tahto yksi
nyt ja kerran taivaassa?
Hän on kuollut puolestani,
minut ken voi kadottaa?
Ylösnoussut puoltajani
minut vanhurskauttaa.
Ken nyt syyttää uskaltaisi
valittua Kristuksen,
tuomita ken hänet saisi
joukkoon kadotettujen?
Eivät mitkään voimat maiset,
eivät henkivallatkaan,
nykyiset, ei tulevaiset,
elämä, ei kuolokaan
erottaa voi Jumalasta,
hänen rakkaudestaan.
Kristuksessa on se vasta
julki tullut maailmaan.
Jakob Arrhenius 1691.
Suom. virsikirjaan 1701.
Kirjoittanut: mama
Joo taitaa olla aika tabuaihe tämä ja herättää varsin voimakkaita fiiliksiä ihmisissä, niinkuin kaikki seksuaalisuuteen liittyvä.
Syyllisyyden ja häpeän tunteet voivat olla kasvatuksen ja opetuksen tuloksena melkoisia.
Vaan aikamoinen helvetti voi rakentua tuohon kolminaisuuteen, jossa itsetyydytys on saarnattu ehdottomaksi synniksi, jolloin miesten ainoaksi sallituksi tavaksi purkaa "paineitaan" jää "itsetyydytys" vaimon kanssa, (jolloin ei omia käsiä likaa ja ei siis tee syntiä), ja vielä tuohon lisättynä ehdoton ehkäisykielto...
No... asiat on varmaankin paremmalla tolalla monissa liitoissa kuin tuo antamani pahin mahdollinen skenaario vaimon kannalta...
Vaan ehkäpä se, että näistä asioista puhuminen on niin täydellinen tabu ja suuren pahennuksen aihe, kertoo omaa kieltään tilanteesta monissa perheissä.
Kirjoittanut: mikkoL
Vaikka Raamattu ei puhu sanaakaan itsetyydytyksestä, Raamatun kansa, juutalaiset, suhtautuvat asiaan varsin kielteisesti.
Tietääkseni uskonnollisille juutalaisille tämän isien perinnäissäännön noudattaminen on vähintään yhtä vaikaa kuin perinteiseen uskoon kasvaneelle esikoislestadiolaisellekin, ellei vaikeampikin.
Muistan tapauksen Jerusalemista, kun lehti haastatteli lääkäriä. Tämä kertoi joutuneensa ottamaan eräältä hurskaalta mieheltä tuskallisesti neulojen avulla siemennestettä vietäväksi laboratorioon tutkimukseen.
Juutalainen uskonnollinen lainsäädäntö on hyvin monimutkaista ja sen juuria on usein vaikea johtaa takaisin Mooseksen lakiin, Tooraan eli opetukseen.
Nämä ovat niitä isien perinnäissääntöjä, joita Jeesus Kristus tahallaan rikkoi.
Eiköhän tilanne ole nyt kuitenkin se, että rumasti itsesaastutuksesta puhuvien ja sitä vastaan saarnaavien tulee myös selvittää seuraväelle, mihin nämä kiellot ja määräykset perustuvat.
Kun ne eivät perustu Raamattuun.
Olisiko käynyt niinkin, että meidän Herramme nimiin on sanottu sellaista, mitä Hän ei ole sanonut?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apt 23:6-10. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apt 23:6-10. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Jeesus ja Nikodemos
otan nämä pyhän Raamatun uudestisyntymistä koskevat kohdat esille eri palstoina, niin että keskustelu ja seuraaminen on helpompaa.
Niin oli yksi mies Pharisealaisista, Nikodemus nimeltä, Juudalaisten ylimmäinen.
Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.
Joh 3:1-2 Biblia 1776
Nikodemus on korkea-arvoinen henkilö Jeesuksen ajan Palestiinassa, Rooman imperiumin hallitsemassa Jerusalemissa.
Hän kuuluu fariseusten ryhmään, joista monia myöhemmin liittyi Jeesuksen seuraan. Kuulemme evankeliumeista niistä kuumista otteluista, joita Jeesuksella usein oli juuri farisealaisten kanssa.
Heidän nimensä on tullut ulkokultaisuuden ja lakihenkisen uskonnollisuuden symboliksi, mutta monet heistä olivat hyvin vakavia Jumalan tahdon tien kulkijoita.
ei pidä unohtaa että Paavalikin oli entisessä elämässään farisealainen, kuten hän Suuren Neuvoston edessä huudahti Apostolien tekojen mukaan .
fariseukset näet uskoivat ylösnousemukseen - toinen ryhmä, saddukealaiset, ei uskonut.
Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.
Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.
Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.
Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.
Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.
Paavali Suuren Neuvoston edessä
Apt 23:6-10 Biblia 1776
Paavali tunsi omansa ja aikansa kirkkopolitiikan ja uskonnolliset kiistat.
Korinttolaisille hän kirjoittaa
"Sentähden että Juudalaiset merkkiä anovat ja Grekiläiset viisautta etsivät"
1 Kor 1:22 Biblia 1776
koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta
1 Kor 1:22 KR 1938
Nikodemos on juutalainen, ja näin ymmärrämme mikä hänet veti yön hiljaisuudessa Jeesuksen luo.
"Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa."
Joh 3:2 Biblia 1776
Galilean rabbin tekemät tunnusteot olivat tehneet vaikutuksen tähän juutalaiseen mieheen.
Ja näin siis Nikodemus tervehtii
"Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut"
no, tavallisessa tapauksessa olisi siinä juteltu hetki päivän politiikkaa ja lähetetty roomalaiset miehittäjät hornan tuuttiin.
ehkä juotu kuppi kahvia, jos se olisi tuohon aikaan tunettu... ei tainnut olla heillä kuumaa teetäkään...
sitten Jeesus istahtaisi johonkin ja yskäisisi merkittävästi ja sanoisi "no, Nikodemus, mikä sinut tuo näin yöaikaan tänne?"
vaan ei ole "small talk" Jeesuksen tapana eikä Hän jää edes odottamaan korkea-arvoisen vieraansa ensimmäistä kysymystä.
Jeesus ottaa heti kättelyssä tilanteen käsiinsä, johdattaa keskustelun siihen, mihin haluaa ja Nikodemus on välittömästi äimän käkenä.
Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vastuudesta synny, ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä.
Joh 3:2-3 Biblia 1776
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
Joh 3:2 KR 1938
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Joh 3:2 KR 1992
käännöksissä on hienoista eroa
A. Bibliasta puuttuu tuo sana "ylhäältä"
---
B. aikamuoto hieman erilailla
Mannisen käännöksessä on
"joka ei synny uudestaan ylhäältä"
sekä
"ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"
KR 1992 jossittelee ja puhuu "pääsemisestä"
"jos ei synny uudestaan ylhäältä"
sekä
"ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa"
KR 1992 on eräänlainen futuuri, tulevaisuuteen vivahtava "pääse näkemeään" ... sitten joskus
KR 1938 on tässä ja nyt "ei näe"
mielestäni Mannisen komitean käännös 1938 vastaa tarkimmin alkutekstiä.
huomasin, muuten, että Mikkelissä on Otto Mannisen kunniaksi nimetty katu lähellä Tuomiokirkkoa
Jeesuksen sanoissa on myös mielenkiintoinen kärki
Hän ei nimittäin tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa sano
"joka ei synny uudesti, ylhäältä, ei pääse Jumalan valtakuntaan"
Jeesus sanoo, että ilman uudestisyntymistä ylhäältä, ihminen ei voi koko valtakuntaa edes nähdä.
Nikodemos kuulee Mestarin merkillisen avauksen, ja käy heti keskusteluun
Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
Joh 3:4 Biblia 1776
kysymys on täysin asiallinen ja järkevä, Mestarin sanat ovat oudot.
miten aikuinen ihminen voisi mönkiä takaisin äidin kohtuun ja syntyä uudelleen. ei oikein onnistu.
Jeesus ei tässä tietenkään puhu "jälleensyntymisestä", joka on pakanallisten uskontojen maailmassa kuolleen ihmisen syntymistä uudelleen tämän ajallisen maailman ikuiseen elämän pyörään.
Hindujen mukaan karman laki määrää jälleensyntymisen, huonossa tapauksessa voi syntyä kärpäseksi, hyvässä lykyssä lehmäksi tai sitten ehkä ihmiseksi.
"uudestisyntyminen" ei tarkoita samaa kuin intialainen usko "jälleensyntymisestä" kuoleman jälkeen tähän samaan ajalliseen todellisuuteen.
Nikodemos siis esitää tuon saman kysymyksen, joka on Risto Blomin tutkielman aiheena.
Miten ihminen voi syntyä uudestaan?
Risto Blom
JUMALAN LAPSEKSI
Käsitys uudestisyntymisestä esikoislestadiolaisessa julistuksessa
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja C58. 2001
mitähän Jeesus mahtoi Nikodemokselle vastata.
olemme varmaan sen tuhat kertaa lukeneet.
vaan aina siitä aukeaa uusia tuoreita näkökulmia.
Johanneksen evankeliumin kolmannesta luvusta.
ennenkuin jatkan niin tosiaan on hyvä muistaa, että Lars Levi Laestadius ei kovin mukavia Nikodemoksesta ajatellut.
Tämä varmaan vaikuttaa monella tavoin yhä esikoisten seuroissa luettujen saarnojen kautta.
tässä esimerkiksi toisen joulupäivän ehtoosaarnaa Pajalasta 1858:
Mitäs meidän pitää ajatteleman niistä, jotka eivät ole meidän ymmärryksemme jälkeen vainonneet kristityitä, mutta eivät ole olleet kristittyin puolestakaan, koska heidän henkensä oli vaarassa?
Nikodeemus ei ole vainonnut kristityitä, ei hän ole murhamiesten kanssa seurassa ollut, mutta ei hän ole puolestakaan ollut, koska hän olisi saattanut hänen henkensä varjella. Minä luulen, että Nikodemus ja hänen uskonsa veljet ovat samassa luolassa kun muutkin Kristuksen murhaajat.
Tekstinä rovastilla oli Matteus 23:34-39. Mutta sitä edeltää Jeesuksen ankarat sanat kirjanooppineille ja fariseuksille, joihin tuo lainattu kohta viittaa:
Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut; sillä te olette valkiaksi sivuttuin hautain kaltaiset, jotka ulkoa kauniit ovat, mutta sisältä ovat he täynnä kuolleiden luita ja kaikkea riettautta.
Niin myös te olette ulkoa tosin nähdä ihmisten edessä hurskaat, mutta sisältä te olette täynnä ulkokullaisuutta ja vääryyttä.
Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka rakennatte prophetain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautoja,
Ja sanotte: jos me olisimme olleet meidän isäimme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain veressä.
Niin te siis itseänne tunnustatte, että olette niiden lapset, jotka tappoivat prophetat.
Niin tekin täyttäkäät teidän isäinne määrä.
Te kärmeet, te kyykärmetten sikiät! kuinka te vältätte helvetin kadotuksen?
Matteus 23:27-33 Biblia 1776
Huonosti siis kävi rovasti Laestadiuksen mukaan Jeesuksen kanssa yöllä uudestisyntymisestä keskustelleen Nikodemuksen.
Ehkä syytös ei ole vain se, että hän oli farisealaista porukkaa, vaan tuo pääsiäisajan tilanne, jossa rovastin mielestä Nikodemus olisi vaikutusvaltaisena miehenä voinut auttaa Jeesusta Pilatuksen ja Suuren Neuvoston kynsistä, mutta ei nostanut sormeaan.
Katselkaamme nyt kuollutta uskoa Vapahtajan haudalla. Tässä on huomattava ensin, että Josef ja Nikodemus edustavat luonnollista siveyttä, joka hautaa Vapahtajan ruumiin kuolleen uskon hautaan. Josef ja Nikodemus olivat nimittäin paljon muitten ihmisten edellä vanhurskaudessa, rakkaudessa ja jumalanpelossa. He eivät olleet suostuneet
Vapahtajan kuolemaan.
Mutta he eivät myöskään olleet ottaneet Vapahtajaa puolustettavakseen, kun Hän vastasi oikeudessa Pontius Pilatuksen edessä, sillä jos Josef ja Nikodemus olisivat sanoneet yhden ainoan sanan Vapahtajan puolustukseksi, niin ei olisi Pilatus uskaltanut tuomita Vapahtajaa kuolemaan, koska Josef ja Nikodemus tunsivat lain.
Pilatus, joka jo etukäteen tiesi, että ylimmäiset papit ja kirjanoppineet olivat kantaneet Jesuksen päälle kateudesta, olisi joutunut lähemmin tutkimaan, mistä syystä juutalaiset vihasivat Jesusta Nazarenusta, jos ne kunnialliset raatiherrat, Josef ja Nikodemus, olisivat vaatineet, että maaherran on kuultava juutalaisia valalla.
Mutta Josef ja Nikodemus eivät tohtineet avata suutansa, kun Vapahtajan henki oli vaarassa.
Laestadius, Pitkänperjantain ehtoosaarnasta Pajalassa 1857
kyytiä saa myös toinen raatiherra, Joosef Arimatialainen.
näitä syytöksiä ei toki evankeliumeista löydy, joten rovasti latelee nyt vähän omiaan.
päinvastoin, Johanneksen evankeliumi kertoo syvästä kunnioituksesta Jeesuksen ja Nikodemuksen välillä - onhan tuon tyypin kautta annettu meille mitä ihanin evankeliumi, joka pitäisi olla kultakirjaimin meidän jokaisen krisityn sydämeen kirjoitettu
Joh 3:16
ja Joosef Arimatialaisesta evankeliumit antavat kuvan, että hän oli se rikas mies, jonka hautaan Herran kärsivä palvelija haudattiin Jesaja 53 mukaan.
armahtava teko, hylätyn rikollisen hautaaminen omaan sukuhautaan.
en löydä ainakaan päiväsaarnoista yhtään, missä rovasti tutkisi Johanneksen evankeliumin lukua kolme
Niin oli yksi mies Pharisealaisista, Nikodemus nimeltä, Juudalaisten ylimmäinen.
Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.
Joh 3:1-2 Biblia 1776
Nikodemus on korkea-arvoinen henkilö Jeesuksen ajan Palestiinassa, Rooman imperiumin hallitsemassa Jerusalemissa.
Hän kuuluu fariseusten ryhmään, joista monia myöhemmin liittyi Jeesuksen seuraan. Kuulemme evankeliumeista niistä kuumista otteluista, joita Jeesuksella usein oli juuri farisealaisten kanssa.
Heidän nimensä on tullut ulkokultaisuuden ja lakihenkisen uskonnollisuuden symboliksi, mutta monet heistä olivat hyvin vakavia Jumalan tahdon tien kulkijoita.
ei pidä unohtaa että Paavalikin oli entisessä elämässään farisealainen, kuten hän Suuren Neuvoston edessä huudahti Apostolien tekojen mukaan .
fariseukset näet uskoivat ylösnousemukseen - toinen ryhmä, saddukealaiset, ei uskonut.
Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.
Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.
Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.
Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.
Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.
Paavali Suuren Neuvoston edessä
Apt 23:6-10 Biblia 1776
Paavali tunsi omansa ja aikansa kirkkopolitiikan ja uskonnolliset kiistat.
Korinttolaisille hän kirjoittaa
"Sentähden että Juudalaiset merkkiä anovat ja Grekiläiset viisautta etsivät"
1 Kor 1:22 Biblia 1776
koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta
1 Kor 1:22 KR 1938
Nikodemos on juutalainen, ja näin ymmärrämme mikä hänet veti yön hiljaisuudessa Jeesuksen luo.
"Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa."
Joh 3:2 Biblia 1776
Galilean rabbin tekemät tunnusteot olivat tehneet vaikutuksen tähän juutalaiseen mieheen.
Ja näin siis Nikodemus tervehtii
"Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut"
no, tavallisessa tapauksessa olisi siinä juteltu hetki päivän politiikkaa ja lähetetty roomalaiset miehittäjät hornan tuuttiin.
ehkä juotu kuppi kahvia, jos se olisi tuohon aikaan tunettu... ei tainnut olla heillä kuumaa teetäkään...
sitten Jeesus istahtaisi johonkin ja yskäisisi merkittävästi ja sanoisi "no, Nikodemus, mikä sinut tuo näin yöaikaan tänne?"
vaan ei ole "small talk" Jeesuksen tapana eikä Hän jää edes odottamaan korkea-arvoisen vieraansa ensimmäistä kysymystä.
Jeesus ottaa heti kättelyssä tilanteen käsiinsä, johdattaa keskustelun siihen, mihin haluaa ja Nikodemus on välittömästi äimän käkenä.
Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vastuudesta synny, ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä.
Joh 3:2-3 Biblia 1776
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
Joh 3:2 KR 1938
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Joh 3:2 KR 1992
käännöksissä on hienoista eroa
A. Bibliasta puuttuu tuo sana "ylhäältä"
---
B. aikamuoto hieman erilailla
Mannisen käännöksessä on
"joka ei synny uudestaan ylhäältä"
sekä
"ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"
KR 1992 jossittelee ja puhuu "pääsemisestä"
"jos ei synny uudestaan ylhäältä"
sekä
"ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa"
KR 1992 on eräänlainen futuuri, tulevaisuuteen vivahtava "pääse näkemeään" ... sitten joskus
KR 1938 on tässä ja nyt "ei näe"
mielestäni Mannisen komitean käännös 1938 vastaa tarkimmin alkutekstiä.
huomasin, muuten, että Mikkelissä on Otto Mannisen kunniaksi nimetty katu lähellä Tuomiokirkkoa
Jeesuksen sanoissa on myös mielenkiintoinen kärki
Hän ei nimittäin tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa sano
"joka ei synny uudesti, ylhäältä, ei pääse Jumalan valtakuntaan"
Jeesus sanoo, että ilman uudestisyntymistä ylhäältä, ihminen ei voi koko valtakuntaa edes nähdä.
Nikodemos kuulee Mestarin merkillisen avauksen, ja käy heti keskusteluun
Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
Joh 3:4 Biblia 1776
kysymys on täysin asiallinen ja järkevä, Mestarin sanat ovat oudot.
miten aikuinen ihminen voisi mönkiä takaisin äidin kohtuun ja syntyä uudelleen. ei oikein onnistu.
Jeesus ei tässä tietenkään puhu "jälleensyntymisestä", joka on pakanallisten uskontojen maailmassa kuolleen ihmisen syntymistä uudelleen tämän ajallisen maailman ikuiseen elämän pyörään.
Hindujen mukaan karman laki määrää jälleensyntymisen, huonossa tapauksessa voi syntyä kärpäseksi, hyvässä lykyssä lehmäksi tai sitten ehkä ihmiseksi.
"uudestisyntyminen" ei tarkoita samaa kuin intialainen usko "jälleensyntymisestä" kuoleman jälkeen tähän samaan ajalliseen todellisuuteen.
Nikodemos siis esitää tuon saman kysymyksen, joka on Risto Blomin tutkielman aiheena.
Miten ihminen voi syntyä uudestaan?
Risto Blom
JUMALAN LAPSEKSI
Käsitys uudestisyntymisestä esikoislestadiolaisessa julistuksessa
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja C58. 2001
mitähän Jeesus mahtoi Nikodemokselle vastata.
olemme varmaan sen tuhat kertaa lukeneet.
vaan aina siitä aukeaa uusia tuoreita näkökulmia.
Johanneksen evankeliumin kolmannesta luvusta.
ennenkuin jatkan niin tosiaan on hyvä muistaa, että Lars Levi Laestadius ei kovin mukavia Nikodemoksesta ajatellut.
Tämä varmaan vaikuttaa monella tavoin yhä esikoisten seuroissa luettujen saarnojen kautta.
tässä esimerkiksi toisen joulupäivän ehtoosaarnaa Pajalasta 1858:
Mitäs meidän pitää ajatteleman niistä, jotka eivät ole meidän ymmärryksemme jälkeen vainonneet kristityitä, mutta eivät ole olleet kristittyin puolestakaan, koska heidän henkensä oli vaarassa?
Nikodeemus ei ole vainonnut kristityitä, ei hän ole murhamiesten kanssa seurassa ollut, mutta ei hän ole puolestakaan ollut, koska hän olisi saattanut hänen henkensä varjella. Minä luulen, että Nikodemus ja hänen uskonsa veljet ovat samassa luolassa kun muutkin Kristuksen murhaajat.
Tekstinä rovastilla oli Matteus 23:34-39. Mutta sitä edeltää Jeesuksen ankarat sanat kirjanooppineille ja fariseuksille, joihin tuo lainattu kohta viittaa:
Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut; sillä te olette valkiaksi sivuttuin hautain kaltaiset, jotka ulkoa kauniit ovat, mutta sisältä ovat he täynnä kuolleiden luita ja kaikkea riettautta.
Niin myös te olette ulkoa tosin nähdä ihmisten edessä hurskaat, mutta sisältä te olette täynnä ulkokullaisuutta ja vääryyttä.
Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka rakennatte prophetain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautoja,
Ja sanotte: jos me olisimme olleet meidän isäimme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain veressä.
Niin te siis itseänne tunnustatte, että olette niiden lapset, jotka tappoivat prophetat.
Niin tekin täyttäkäät teidän isäinne määrä.
Te kärmeet, te kyykärmetten sikiät! kuinka te vältätte helvetin kadotuksen?
Matteus 23:27-33 Biblia 1776
Huonosti siis kävi rovasti Laestadiuksen mukaan Jeesuksen kanssa yöllä uudestisyntymisestä keskustelleen Nikodemuksen.
Ehkä syytös ei ole vain se, että hän oli farisealaista porukkaa, vaan tuo pääsiäisajan tilanne, jossa rovastin mielestä Nikodemus olisi vaikutusvaltaisena miehenä voinut auttaa Jeesusta Pilatuksen ja Suuren Neuvoston kynsistä, mutta ei nostanut sormeaan.
Katselkaamme nyt kuollutta uskoa Vapahtajan haudalla. Tässä on huomattava ensin, että Josef ja Nikodemus edustavat luonnollista siveyttä, joka hautaa Vapahtajan ruumiin kuolleen uskon hautaan. Josef ja Nikodemus olivat nimittäin paljon muitten ihmisten edellä vanhurskaudessa, rakkaudessa ja jumalanpelossa. He eivät olleet suostuneet
Vapahtajan kuolemaan.
Mutta he eivät myöskään olleet ottaneet Vapahtajaa puolustettavakseen, kun Hän vastasi oikeudessa Pontius Pilatuksen edessä, sillä jos Josef ja Nikodemus olisivat sanoneet yhden ainoan sanan Vapahtajan puolustukseksi, niin ei olisi Pilatus uskaltanut tuomita Vapahtajaa kuolemaan, koska Josef ja Nikodemus tunsivat lain.
Pilatus, joka jo etukäteen tiesi, että ylimmäiset papit ja kirjanoppineet olivat kantaneet Jesuksen päälle kateudesta, olisi joutunut lähemmin tutkimaan, mistä syystä juutalaiset vihasivat Jesusta Nazarenusta, jos ne kunnialliset raatiherrat, Josef ja Nikodemus, olisivat vaatineet, että maaherran on kuultava juutalaisia valalla.
Mutta Josef ja Nikodemus eivät tohtineet avata suutansa, kun Vapahtajan henki oli vaarassa.
Laestadius, Pitkänperjantain ehtoosaarnasta Pajalassa 1857
kyytiä saa myös toinen raatiherra, Joosef Arimatialainen.
näitä syytöksiä ei toki evankeliumeista löydy, joten rovasti latelee nyt vähän omiaan.
päinvastoin, Johanneksen evankeliumi kertoo syvästä kunnioituksesta Jeesuksen ja Nikodemuksen välillä - onhan tuon tyypin kautta annettu meille mitä ihanin evankeliumi, joka pitäisi olla kultakirjaimin meidän jokaisen krisityn sydämeen kirjoitettu
Joh 3:16
ja Joosef Arimatialaisesta evankeliumit antavat kuvan, että hän oli se rikas mies, jonka hautaan Herran kärsivä palvelija haudattiin Jesaja 53 mukaan.
armahtava teko, hylätyn rikollisen hautaaminen omaan sukuhautaan.
en löydä ainakaan päiväsaarnoista yhtään, missä rovasti tutkisi Johanneksen evankeliumin lukua kolme
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)