Jeesus on Herra

melkoinen JOS...

sanotaan, että jos jossia ei olisi, niin lehmätkin lentäisivät.


"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva."
Room. 10:9 KR 1992

Tahdomme toki pelastua.

Tahdomme toki sydämen pohjasta uskoat, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista.

Joten toki myös suullamme tahdomme tunnustaa, että Jeesus on Herra.


mutta mitä se tarkoittaa?

tahdomme tuntea Kristusta myös tässä mielessä - mikä on tämä niin elämän ja kuoleman merkittävä arvonimi Kyrios, Herra?



Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta:
Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä.
2 Kor 4:5 KR 1992

Paavali sanoo, että Jeesuksen Kristuksen tunteminen on kaikkein tärkein asia.

Vuoden 1948 Sormusen kristinoppi sanoo kauniisti "Jeesuksen Kristuksen tunteminen on elämämme kallein asia"

Apostoli Paavali julistaa kaikkialla tätä sanomaa, opettaen kansoja tuntemaan Kristuksen.

tässä opetuksen sisältö on ytimekäs, sekä Italian Rooman että Kreikan Korinttin asukkaille

... että Jeesus on Herra


Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee.

Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja,

mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla.

Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.


1 Kor 8:3-6 KR 1992



kaikenlaisia kyros - herroja ja jumalia oli apostolin aikainen Rooman valtakunta pullollaan.

hänen sanomansa on, että kristityillä on vain yksi Jumala

ja yksi Herra - Jeesus Kristus.


sitten hän opettaa meitä tuntemaan Jeesusta Kristusta, meidän Herraamme:

meidät on tehty Hänen kauttaan.


onko sinulla tämä tieto, että sinut on luotu Jeesuksen kautta?

ei ihme, että Hän tuntee meidät niin hyvin nimeltä ja osaa meitä auttaa kaikissa elämämme vaikeuksissa ja vastuksissa ja myöskin elämän myötätuulessa.

Herra tuntee meidät läpikotaisin.


juutalaiselle tämä pelastava tunnustus kuuluu

Jeesus on Messias

masiah, voideltu, Israelin kuningas

INRI

sana Messias on näet käännetty Vanhan testamentin kreikassa sanalla Kyrios.

yhä tänään tämä tunnustus sulkee juutalaisen ulos synagoogasta ja saattaa helposti mennä poikki kaikki suhteet omaisiin ja sukulaisiin.

jeshua hamashiach

ei ole enää juutalainen uskonnoltaan, joka näin suullaan tunnustaa.


Uudessa testamentissa Messias on tietenkin Khristos Kristus.



muistamme kaikki apostoli Tuomaksen epäilijänä

"Epäilevä Tuomas" on suorastaan sananparsi

vaan en ole löytänyt Uudesta testamentista sen suurempaa uskontunnustusta kuin on Tuomaksella.

tietääkseni kukaan muu Uuden testamentin henkilö ei sano, kuten apostoli Tuomas Johanneksen evankeliumissa

"minun Herrani ja minun Jumalani"


Tuomas ei vain tunnusta, että Jeesus on Herra.

vaan että Jeesus on hänen, Tuomaan, Herra ja jopa Jumala.

K

Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"

Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!"

Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!"

Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."


Joh 20:26-29 KR 1992



hiukka omituinen on mielestäni apostolin sana, ettei kukaan voi sanoa "Jeesus on Herra" muuta kuin Pyhässä Hengessä.

voihan kuka tahansa sanoa mitä tahansa missä hengessä tahansa??



Veljet, haluan teidän olevan selvillä Pyhän Hengen lahjoista.

Muistattehan, kuinka ollessanne vielä pakanoita vastustamaton voima ajoi teitä mykkien epäjumalien luo.

Siksi sanon teille selvästi, että kukaan, joka puhuu Jumalan Hengen valtaamana, ei voi sanoa: "Jeesus on kirottu."

Kukaan ei myöskään voi sanoa: "Jeesus on Herra", muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta.


1 Kor 12:1-3 KR 1992



tässä ei liene kuitenkaan kyseessä mikä tahansa torimummojen tai viinitupien keskustelu.

tässä kohtaa kirjettään korinttilaisille Paavali näet opettaa armolahjoista.

eli tässä on sellainen tuntomerkki - Pyhässä Hengessä puhuva ei voi kirota Jeesusta

- kukaan ei voi tunnustaa Jeesusta Herraksi muuta kuin Pyhässä Hengessä


ajatus Paavalin "Henki kirjeessä" on samantapainen kuin 1 Johanneksen kirjeessä

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. 2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. 3 Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.

"Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä.

Me olemme Jumalasta.

Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."
1 Joh 4:1-6 KR 1992


Uudessa testamentissa tuo Israelin kansan odottama kuningas, Messias, on Voideltu - Khristos

eli tunnustuksena tuo olisi

Jeesus on Kristus

Jeesus on Messias, Israelin luvattu kuningas, Daavidin huonetta ja sukua.

Tämä on todellakin uskon asia.

Johanneksen evankeliumin lopulla selvitetään:

...mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
Joh 20:31 KR 1938



saatamme tosiaan sanoa, että tunnemme Kristuksen jo täydellisesti.


mutta tämäkin pieni tutkielma siitä, mitä Raamattu opettaa meille Kristuksen tuntemisesta - että Jeesus on Herra - riittänee osoittamaan, että oppimista kyllä riittää.

ja miten suurenmoisia ja ihania asioita saamme oppia Kristusta tutkiessamme ja Häneen kätkettyjä aarteita etsiessämme.


mitä esimerkiksi sisältyykään tähän!

"nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä."
Joh 20:31

elämä Jeesuksen nimessä!

joku ajattelee, että iankaikkinen elämä, sitten joskus kuoleman jälkeen.

vaan ei!

kyllä se iankaikkinen elämä alkaa jo täällä maitten päällä - elämä isolla Eellä

Jeesuksen nimessä.


Kirjoittanut: mama

Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

"Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä".

Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.

Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon.

Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".

Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.

Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen".

Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.



Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.

Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut.

Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".

Joh 12:14-28 (KR 1933/38)



"Me haluamme nähdä Jeesuksen!"


Olivat nuo kreikkalaiset kuulleet ihmeteoista ja halusivat nähdä ihmetekojen tekijän. Fariseuksetkin olivat huolissaan tuosta maineesta, kun ihmiset juoksivat perässään.


Kuitenkin nyt pari tuhatta vuotta myöhemmin vaikka haluaisimmekin hänet nähdä, ei se ole enää samalla tavoin mahdollista. Varmasti Hän voi ilmestyä ihan silmiemme nähtäväksi kuten arvelisin Hänen Paavalille näyttäytyneen, kun Hän häntä opetti, jos Hän niin päättää.




Vaan Raamattu kertoo:

Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle.

Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.
Mark 16:19-20




Hänet otettiin ylös taivaaseen.

Ja

Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen.
1 Tim 3:16


Kuitenkin

Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Matt 28:18-20


Raamattu kertoo, että ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmaantui sadoille ihmisille. Mutta Hän ilmestyi vain omilleen. Hän ei mennyt juutalaisten neuvoston eteen näyttämään pitkää nenää "ettepä saaneet minua hengiltä". Eikä Pilatustakaan käynyt moikkaamassa.

Olisihan sitten varmasti kaikki uskoneet Häneen, jos olisi niin tehnyt? Jaa-a. Olisikohan sittenkään. Eivät kaikki uskoneet Häneen ihmetekojenkan tähden, eikä opetuksensa tähden.

Meidän on edelleen mahdollista nähdä Jeesus - hengen silmin. Siksi on kovin tärkeää opettaa Hänestä, puhua Hänestä opettaa Jumalan Sanaa, jotta yhä useampi voisi uskon silmin Hänet nähdä ja kaiken, mitä Hän keskellämme joka päivä tekee.

Lupasihan Hän: "Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."



Monelle ottaa kunnian päälle tai järki pistää hanttiin, että voisi tunnustaa Jeesusta Herrakseen ja antaa elämäänsä Hänen käsiinsä.

Hänen seuraajakseen tunnustautuminen ja elämämme herruuden luovuttaminen Hänelle alkaa pikku hiljaa avata aiemmin hengellisesti sokeita silmiä.

Silmät avautuvat vähitellen näkemään ja mieli ymmärtämään sellaista, mikä on ennen ollut kätkössä.




Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.

Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'

"Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'

Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

Matt 25:34-40


Nämä vanhurskaat eivät olleet mitään ihmeellisiä kokemuksia tai suurta näkyvyyttä ja kuuluisuutta itselleen hakeneet. Eivät olleet omaa itseään ja omia tarpeitaan vain hoidelleet.

He olivat nähneet tarvitsevia.

Samoin tuo lienee edelleenkin. Jeesus on siellä, missä on armahdusta ja laupeutta, missä huomataan lähimmäisen hätä ja ahdistus. Siellä viihtyy Jeesus ja on mukana juuri noissa tilanteissa, missä Häntä tarvitaankin. Hän neuvoo, opastaa ja kehottaa. Ja saamme siellä nähdä Hänet ja Hänen tekonsa - hengen silmin.

Jeesusta on hankala nähdä, jollei näe vaikeuksissa olevia, niitä joilla seinät nousevat pystyyn, katastrofien uhreja, toivonsa menettäneitä, köyhiä ja yksinäisiä, sairaita ja nälkäisiä

Jeesuksen oppii syvällisesti tuntemaan laupeuden ja rakkauden tiellä. Kun opit näkemään ympärilläsi olevaa hätää ja ahdistusta ja itse saamasi Kristuksen rakkaus saa virrata rakkaudeksi lähimmäisiä kohtaan, saat katsoa Jeesusta. Välinpitämättömyys ja kovuus sulkevat myös silmämme näkemästä Häntä.

Tässä on meillä kaikilla ihan aito kilvoituksen paikka. Hänen johdossaan, Häntä seuraten.



Jeesus oli Nasaretista, pikkukaupungista, joka taisi vieläpä olla aika pahamaineinen: voiko muka Nasaretista tulla mitään hyvää?

Jeesus ei ollut jerusalemilainen!

Monesti kunniamme ja ylpeytemme ja omat tarpeemme kaipaisivat sellaista Jeesusta, joka olisi Jerusalemista kotoisin. Sellaista Jeesusta, jota olisi leuhkaa esitellä kaikille. Sellaista Jeesusta, joka laittaisi kaikki nurin, kun vain kättä heilauttaisi. Ja simpsalabim, kaikki olisi kultaa.

Vaan Jeesus tykkää enempi olla siellä, missä on syntiset. Hän oli syntisten ystävä ja on edelleen. Ja Hän haluaa meidän seuraavan esimerkkiään - siinäkin.

Oi jospa maailma saisi keskellämme nähdä kärsineen, kuolleen ja ylösnousseen Kristuksen, joka on voittanut synnin ja kuoleman vallan.


Jeesus on Herra!

--- tähän asti kirjoittanut mama

Nettiruukku kumartaa

Kultainen kruunu

Suomalaiset eivät ole tottuneet herroja kumartelemaan.

emme ole uudemman historiamme aikana koskaan olleet maaorjia.

vaikka olemme hiljaisia, joskus sulkeutuneita, juroja ja ujojakin, tiedämme toki oman arvomme.

ruotsalaisia emme ole, venäläisiä meistä ei tule, olkaamme siis suomalaisia.

sentähden olikin melkoinen näky, kun nettiruukun väki marssi valtakuntasaliin, jossa kultaisella istuimella istui kuningasten Kuningas ja herrojen Herra.

siinä oli laulettu

"Jeesus on Herramme
nousi kuolleista ja nyt Hän hallitsee
kaikki kerran nähdä saa
joka kieli tunnustaa
että Jeesus Herra on"

sanakaan puhumatta paikalle tulleet nettiruukun kirjoittajat ja lukijat astuivat valtakunnan salista sisään ja asettuivat kunnioittavasti riviin seisomaan Istuimen eteen.

sinne oli saapunut rami ja vierellään seisoivat puhumattomina norppa ja auroora. haamul ei sivulleen vilkuillut. marttiF oli sangen siististi pukeutunut ja vierellään seisoi patu selkä suorana. immata katseli valtaistuimen suuntaan ja viola samoin. hiljaisessa rivissä seisoi myös mama hiukset kammattuina ja vierellään sanaton katupoika. antti oli vaiti. paikalle oli saapunut amadeus ja paletti seisoi oikealla puolellaan. tapsan kengät olivat vielä tavallista kiiltävämmät ja mikko oli harmaan partansa siistinyt. tekniseltä puolelta oli ainakin A&A rivissä lähes huomaamattomana. paljon muitakin nykyisiä ja entisiä nettiruukun kirjoittajia ja lukijoita oli valtakunann saliin saapunut.

enkeli puhalsi takaa vasemmalta kolme kertaa kultaiseen pasuunaan ja porukat vilkuilivat tapsan suuntaan joka huulen väristyksellä näytti että ei vielä. melkoiset olivat puhallukset, mutta yhtä komeat tulivat takaa oikelta. kolme puhallusta. vaan ei vieläkään merkkiä tullut.

mutta kun kaikki takana, edessä, sivulla ja ylhäällä olleet enkelit liittyivät seitsemänteen pasuunan puhallukseen tapsan polvet nytkähtivät ja koko hiljainen rivi painui polvilleen.

vanhakin siinä nuortui kun sitten kukin painoi aivan hurskaan muslimin tapaan otsansa salin lattiaan, kumartaessaan herrojen Herraa ja kuningasten Kuningasta.

eivät ole suomalaiset moiseen pokkurointiin tottuneet, vaan kun ilmassa kuului pyhä pyhä pyhä Herra Sebaot ja serafit ja kerubit lensivät ja kuningasten Kuningas istui valtaistuimellaan, kaikkien otsat pysyivät luontevasti ja tiukasti lattiassa.

seitsemäs pasuuna lakkasi soittamasta, ja hetken aikaa juhlallinen kuin urkujen ääni vielä kaikui holveissa.

kuin yhdestä merkistä nettiruukun väki nousi, toiset helpommin, toiset vaivalloisemmin, toiset toisten auttamina, seisomaan riviin.

herrojen Herra ja kuningasten Kuningas nyökkäsi päällään vakavasti, suuret silmänsä tulena ja rautana ja teräksenä palaen ja ihmeellinen kruunu hiuksillaan.

hyvässä järjestyksessä väki marssi valtakunnansalista ulos, sitten hajaantuivat kuka askareilleen, kuka kotiinsa.

taivas oli sininen ja valkoinen.



Jos siis joku neuvo on teidän tykönänne Kristuksessa, jos joku rakkauden lohdutus, jos joku hengen osallisuus, jos joku sydämellinen rakkaus ja laupius,

Niin täyttäkäät minun iloni, että teillä olis yksi mieli, yhtäläinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtäpitäväiset.

Älkäät tehkö mitään riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessä pitäin toinen toisensa parempana kuin itsensä.

Ja älkään jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös toisen parasta.

Kullakin olkoon se ajatus, joka Kristuksella Jesuksella oli,

Joka, vaikka hän oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi Jumalan kaltainen olla,

Vaan alensi itsensä, otti orjan muodon päällensä ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi,

Ja löydettiin menoissa niinkuin ihminen, nöyryytti itsensä ja oli kuolemaan saakka kuuliainen, ja ristin kuolemaan asti.

Sentähden on Jumala hänen myös korottanut ja antanut hänelle nimen, joka kaikkia nimiä suurin on:

Että Jesuksen nimeen pitää kaikki polvet heitänsä kumartaman, jotka taivaassa ja maan päällä ja maan alla ovat,

Ja kaikki kielet pitää tunnustaman, että Jesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi.


Fil 2:1-11 Biblia 1776


virsi 339
Jeesus, kruunun kirkkaan kannat,
Jeesus, ilo, elämä,
armon Herra, ystävä.
Sinä yksin rauhan annat.
Jeesus, olet riemuni,
aarre kallein sieluni.

Ilman Jeesustani näännyn,
ilman hänen armoaan
joudun tuskaan kauheaan.
Jeesukseni puoleen käännyn,
ahdistusten tullessa
hän on itse turvana.

Syntieni valtaa vastaan,
vastaan voimaa kiusaajan,
Jeesus, sinuun uskallan.
Jeesus varjella voi lastaan,
hän on minun iloni,
kallein lohdutukseni.

Armoon tahdon aina luottaa,
sinuun, Jeesus, Herrani,
joka maksoit velkani.
Armo yksin avun tuottaa
elämään ja kuolemaan,
armo kantaa voimallaan.

Armon lähde, Jeesukseni,
sinä elät minussa,
minä elän sinussa.
Sinusta ei sydäntäni
riistä tuska suurinkaan.
Sinun olen kokonaan.

Omanasi armon tähden
ohjaa, Jeesus rakkaani,
aina askeleissasi.
Ja kun kerran täältä lähden,
ole vielä turvana,
ainoana aarteena.

Jeesus, kaikki kaikessani,
Jeesus, Herra ainoa,
sydämeni valmista!
Ystäväni, auttajani,
kiitos, Jeesus, riemuni,
aarre kallein sieluni!

Säk. 1–6 Johannes Gerdessen 1664.
Ruots. ja 7. säk. Andreas Canuti Brodinus 1671.
Suom. virsikirjaan 1685.
Uud. komitea 1880.


mjoalmme tuli kertojan lue kysyen "miksei minua kertomuksessa mainittu, olinhan minäkin siellä kumartamassa herrojen Herraa ja kuningasten Kuningasta?"

kertoja vastasi "toki kuningasten Kuningas jokaisen köyhän palvelijansa nimeltä tuntee, ennen maailman alkua, ja tietää että sinä tunnet Hänet".

silloin eero, nosce te, maikki ja vaeltajakin, jotka meinasivat samaa kysyä, nyökkäsivät vain avaamatta suutaan.

YHAn vasenta koipea vähän kivisti, olihan se melkoinen kumarrus kun otsa piti maahan painaa. vaan väliäkö tuosta, mieli oli juhlava.


voimme kukin kumartaa Herraa Jeesusta maahan asti kotonamme, kaikessa hiljaisuudessa, aivan niin että otsa lattiaan koskee.

näin myös luumme ja lihaksemme ovat mukana kunnioittamassa Jumalan Poikaa, jonka nimi on kaikkia muita nimiä korkeampi.

jos päivän mittaan huomaat, että et "kehtaa" tätä jaloa nimeä lausua ja tunnustaa, mene nurkan taakse ja anna itsellesi kunnon potku takamuksiin.

Hän "kehtaa" tunnustaa sinut omakseen! ja itse tiedät, mitä tekoa olet.

sydämen uskolla tullaan vanhurskaiksi, suun tunnustuksella pelastutaan.

vaikka olet suomalainen jästipää, tunnusta yksi Herra, yksi Kuningas, yksi Ylipappi, yksi Jumala joka on korkeampi kaikkea muuta.

jopa äitiseurakunnan neuvoja korkeampi.

Kirjoittanut: mama, 15.05.2010 00:11


Kumartaminen meinaa koetella polvia ja ylpeyttä.

Haluan kuitenkin henkeni, mieleni ja ruumiini kumarrukseen Herran edessä taivuttaa.


Kirjoittanut: MikkoL, 15.05.2010 06:07

ortodokseille herrojen Herran ja kuninkaiden Kuninkaan kumartaminen on jokapäiväistä elämän todellisuutta ja liturgiassa olennainen - ja arvokas - piirre.

on luterilaisessakin jumalanpalveluksessa "Me Sinua kiitämme" - Hilariuksen kiitosvirsi.

vaan hieman kalpeaksi se jää idän ortodoksikirkon juhlallisen majesteettisen ilmapiirin rinnalla.

ehkä Bysantin keisarin perintö ja slaavilainen tsaarin kunnioitus ovat taustana.

suomalaisilla kun ei ole koskaan ollut omaa kuningasta ja Ruotsin kuningas ja Venäjän tsaari vähän potuttivat meitä.

emme ole tottuneet absoluuttiseen yksinvaltiaaseen.

sen tähden varmaan ei itsellisten ja itsepäisten esikoistenkaan parissa juuri edes Jumalan Poikaa kumartaen kunnioiteta.

Virsi 25
Nyt seimellesi seisahdan,
oi Jeesus, autuuteni,
ja maahan asti kumarran
Herralle, luojalleni.
Sain elämäni, kaikkeni,
sinulta synnyinlahjaksi.
Ne ota, Jeesus, vastaan.


En ollut vielä syntynyt,
kun synnyit auttajaksi.
En armoasi kysynyt,
kun tulit turvaajaksi.
En vielä ollut päällä maan,
kun riensit tänne maailmaan,
aukaisit meille taivaan.

Yö synkkä peitti silmäni,
vaan tulit, Jeesukseni.
Kirkastit yöni päiväksi
ja nousit valokseni.
Oi aurinkoni, iloni,
lämmitä jälleen mieleni
armosi säteilyllä.

Kun murhe murtaa mieltäni
tai epätoivo kaivaa,
rohkaise silloin sieluni
ja lievitä sen vaivaa.
Kun synti mieltä ahdistaa,
lohdutat, Jeesus, surevaa,
velkani maksoit kaikki.

Oi Jeesus, tänne maailmaan
et tullut itses tähden,
minua saavuit auttamaan
kurjuuden kaiken nähden.
Ja raskaan ristin kärsien
armahdit minut, syyllisen.
Voisinko kyllin kiittää!

Siis, Vapahtaja, rukoilen,
et sitä koskaan kiellä:
Nyt ota sydän syntinen
ja asu aina siellä
sen ainoana Herrana,
sen ilona ja riemuna
ja täynnä lohdutusta.

Vaan kuinka suuren vieraani
ottaisin oikein vastaan,
kun sydämeni, lahjani,
on multaa ainoastaan?
Oi Herra maan ja taivasten,
käyt itse luokse syntisten,
armosi meille annat.

Paul Gerhardt 1653.
Suom. August Ahlqvist 1866.
Uud. Elias Lönnrot 1872.
Virsikirjaan 1886.



Herran Pyhällä Ehtoollisella taidamme kaikki osata polvistua Herran eteen.

ja lähtiessä nätisti niiata tai pokata

se on hyvä


ristinmerkin tekeminen niiaamisen tai pokkaamisen sijasta on yleistynyt Suomen luterilaisten kristittyjen parissa.

kädellä, tai kolmella sormella, kosketetaan otsaa, rintaa, vasenta ja sitten oikeaa olkapäätä.

ortodoksit tekevät poikkipuun toisinpäin, oikea - vasen

sanotaan että ristinmerkki on eleenä tapahtuvaa rukousta, siinä missä polvistuminen tai maahan kumartuminen on koko kehon osallistumista Jumalan palvontaan.

eräänlainen sanaton "Jeesus siunaa" tai ristiin kätkeytyminen

Martti Luther kehotti usein kristittyjä tekemään ristinmerkin ja näin "siunaamaan itsensä".

on tainnut esikoislestadiolaisesta tapakulttuurista aika lailla jäädä ristinmerkki pois.


esikoiset kyllä ristivät kätensä rukoillessaan.

ele sekin ja kaunis

vaikka Paavali tosin kehotti naisia peittämään hiuksensa enkelien tähden ja miesten kohottavan kätensä taivasta kohti.

tuntuisi liian helluntailaiselta menolta semmonen...

ehkä pään painaminen saarnaajan olkapäätä vasten ja kristillinen rakkaudellinen halaus ovat samaa sanatonta elekieltä.


tärkeä kysymys, ketä kumarramme!

Jeesusta kiusattiin kumartamaan väärää tyyppiä, palkkion toivossa.

yksi ja toinen ihminen niin erehtyy tekemään.


Taas otti henen perchele cansans sangen corkialle wårelle/ ia osotti henele caiki mailman waldakunnat/ ia heiden cunnians/ ia sanoi henelle/

Nemet caiki mine annan sinun/ ios sinä mahanlanget/ ia cumardhat minua.

Nin sanoi Jesus henelle/ Mene poijs Sathan. Sille kiriotettu on/ Sinun Herras Jumalas pite sinu' cumartama'/ ia hende * ainoa paluelema'.

Silloin ietti henen perchele. Ja catzo Engelit edheskeuit/ ia paluelit hende.

Matteus 4:8-11 KR 1548



Sinun Herras Jumalas pite sinu' cumartama'/ ia hende ainoa paluelema'

näin teki opetuslasten joukosta Tuomas tuossa valtavassa Johanneksen evankeliumin kohdassa.

ulkonaista kumartamista siinä ei mainita, mutta tämä sydämen sisäinen kumartaminen on ainutlaatuinen koko Raamatussa.



Ja Cadexan peiuen perest/ taas olit henen Opetuslapsensa sielle/ ia Thomas heidhen cansans. Tuli Jesus quin ouet sulietut olit/ ia seisoi keskelle heidhen seasans ia sanoi/ Rauha olkon teille.

Sijtte hen sanoi Thomaselle/ Piste sinun sormes tenne/ ia catzo minun Käsieni/ Ja oienna tenne sinun Kätes/ ia piste minun Kylkeni/ ia ele ole Epeuskoinen waan vskolinen.

Thomas wastasi ia sanoi henelle/ Minun HERRAN ia minun Jumalan.

Jesus sanoi henelle/ Ettes neit minun Thomas/ nin sine wskoit. Autuat ouat ne iotca ei nehnet/ ia vskoit.

Joh 20:26-29 KR 1548