sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Esikoislestadiolaiset homoseksuaalisuudesta

Esikoislestadiolaiset ry. Saarnaajien kokous 10.1.2009

Opetuksemme tulee perustua Jumalan sanaan

Kannanotto homosuhteisiin

Koska tiedossamme on, että Suomen ev.lut. kirkossa ollaan muodostamassa kantaa homo- ja lesbosuhteisiin, haluamme tuoda Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen kannan kyseiseen asiaan.

Kirkon opetuksen perustana on Pyhä Raamattu. Sen noudattamiseen papit ja muut hengelliset opettajat kiinnitetään virkoihin vihittäessä. Samoin kirkkolaki ja -järjestys velvoittavat koko kirkkoa toimimaan Raamatun sanan mukaisesti. Jumalan kansa on niin Vanhan kuin Uuden liiton aikana seurannut opetuksessaan Jumalan sanaa ja halunnut kilvoitella elämässään tämän mukaisesti. Nyt kuitenkin näemme, että Jumalan pyhä ja muuttumaton Sana ei enää ole kirkon opetuksen ehdoton auktoriteetti. Siksi Esikoislestadiolaisilla on todellinen huoli kansankirkostamme.


Vanhassa testamentissa homoseksuaalisuus torjutaan ja tuomitaan (3. Moos. 18:22 ja 3. Moos. 20:13). Myös julkean syntielämän ja paatumuksen tähden tuomitun ja tuhotun Sodoman yksi raskaimmista lan¬keemuksista oli homoseksuaalisuuden harjoittaminen (l. Moos .19:5).

Uudessa testamentissa homoseksuaalisuus mainitaan kolme kertaa. Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa apostoli Paavali osoittaa synnissä elävien ihmisten syyllisyyden Jumalan edessä. Koska he hylkäsivät Jumalan, Jumalakin hylkäsi heidät mielihalujensa valtaan ja saastaisuuteen.

Paavali ottaa homoseksuaalisuuden harjoittamisen esimerkiksi siitä, miten kauas Jumalasta luopuminen voi mennä (Room. l :24-28 ).

Homoseksuaalisuuden harjoittaminen mainitaan Uudessa testamentissa myös kahdessa syntiluettelossa (l. Kor. 6:9-11,1. Tim. l :9-10).



Viime aikoina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on yhä avoimemmin kyseenalaistettu Pyhän Raamatun ja seurakunnan vuosituhansien opetus ja usko. On jopa sanottu, että Raamatun aikaan ei tunnettu homoseksuaalisia rakkaussuhteita. Tällainen näkemys on kestämätön ja väärä. Antiikin aikana jopa ylistettiin homoseksuaalista rakkautta, mutta Jumalan kansan piti erottautua tällaisesta.

Puhe homoseksuaalisuudesta annettuna ominaisuutena on erittäin ongelmallinen. Homoseksuaalinen taipumus ja halu ovat käsittääksemme seurausta ihmisen perisyntisyydestä. Pyhässä Raamatussa homoseksuaalisuuden harjoittaminen on kaikissa muodoissaan tuomittu. Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on synti, joka ilman Jumalan vaikuttamaa katumusta ja parannusta johtaa iankaikkiseen kadotukseen.

Ainoa neuvo, jonka löydämme Raamatusta homoseksuaalisten ihmisten avuksi on, että heitä kehotetaan parannukseen ja uskomaan Jeesuksen sovinto veren uudistavaan ja parantavaan voimaan. Muistaen sen, että hengelliset kaitsijat ovat itsekin vastuussa opetuksistaan Jumalan edessä.



Arvoisa arkkipiispa. Me Esikoislestadiolaiset kehotamme, että kirkko selkeästi torjuu homosuhteet syntinä ja pysyy näin Jumalan sanan kestävällä pohjalla. Kaikkia homosuhteisiin myönteisesti suhtautuvia kehotamme palaamaan Jumalan luoman ja Raamatun opettaman mieheyden ja naiseuden kunnioittamiseen. Herramme Jeesus vakuuttaa jokaiselle katuvalle syntiselle: "Poikani, tyttäreni, sinun syntisi an¬netaan sinulle anteeksi."

Tampereella 10.1.2009
Esikoislestadiolaiset ry Saarnaajien kokous





...........
JuhaniV ~ 20.04.2009 21:25 ~ päivitetty: 20.04.2009 21:27

Esikoislestadiolaiset ottivat kantaa homokysymykseen

Esikoislestadiolaisten lehti Rauhan Side 2/2009 julkisti arkkipiispa Jukka Paarmalle toimitetun julkilausuman. Se on otsikoitu: "Opetuksemme tulee perustua Jumalan sanaan - kannanotto homosuhteisiin".

Tekstissä otetaan heti alussa selkeä kanta:
- ...kirkkolaki ja -järjestys velvoittavat koko kirkkoa toimimaan Raamatun sanan mukaisesti.

He toteavat, että Sana ei olekaan enää kirkon opetuksen ehdoton auktoriteetti. Kirkkoa kehotetaan palaamaan "...Raamatun opettaman mieheyden ja naiseuden kunnioittamiseen."



Arkkipiispaa opastetaan vanhan ja uuden testamentin nk. homopykälillä. Tekstissä toistetaan toistamasta päästyä homous synniksi.

Sitten kiinnostavasti sanottua:
- Puhe homoseksuaalisuudesta annettuna ominaisuutena on erittäin ongelmallinen.* Homoseksuaalinen taipumus ja halu ovat käsittääksemme seurausta ihmisen perisyntisyydestä. Pyhässä Raamatussa homoseksuaalisuuden harjoittaminen on kaikissa muodoissaan tuomittu.

Julkilausuman kirjoittajat ovat löytäneet Raamatusta neuvon homoseksuaalisten ihmisten avuksi:
-heitä kehotetaan parannukseen ja uskomaan Jeeuksen sovintoveren uudistavaan ja parantavaan voimaan.

*) Ongelmallinen kenelle ja miksi??

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet
Esikoislestadiolaiset ry, Saarnaajien kokous


..............
on se veikeätä

kun Pietari avasi suunsa Jerusalemissa, 3000 liittyi kirkkoon

kun Päivi Räsänen avasi suunsa YLEssä niin 15.000 erosi kirkosta...

(PS minusta PR on hyvä tyyppi...)


Raimo Ilaskivi kirjoittaa asiasta blogissaan



Kirjoittanut: mama



Katsoin juuri tuon Kakkosen homoillan Areenalta
ja tässä

Jäin ihmettelemään tuota eroamisbuumia, joka tuosta ohjelmasta lähti liikkeelle.

Ohjelmassa ei tainnut tulla esiin juurikaan sellaiita asioita, joka ei olisi ollut ihmisten tiedossa jo ennestäänkin.

Myötätuntoääniä homoja kohtaan ilmeisesti nuo eroamiset ovat. Mutta samalla eroavat luopuvat oikeudestaan olla mukana päättämässä asioista kirkossa.


Ihmisoikeusloukkauksista puhuttiin tossa viikolla, kun tota ohjelmaa uutisoitiin.

Eroavat haluavat kait profiloitua ajattelevina ei-homokammoisina ja siis ei-kirkkoonkuuluvina ihmisinä.

Olis ollu kohtuullista toimittajilta ottaa mukaan homokammoisia jääkiekkoilijoita ja uusnatseja
tasapainon vuoksi...

Ja miksi erota kirkosta, miksei samantien koko yhteiskunnasta?



Eli eihän tuossa ongelman ydin ole kirkko ja kirkon näkemykset taoi Raamattu ja Raamatun sana, vaan syyt taitavat olla syvällä ihmisissä, yhteiskunnassa.

Onko asian ydin sukupuolineutraalissa avioliitossa tai ulkoisessa adoptiossa? Ja tasa-arvossa?

Ei taida olla. Ja noiden asioiden muuttaminen lainsäädännössä ei poista noita ongelmia, joita tuossa taustalla on.

Se että homo voi ruksia lomakkeella kohdan, että elää avioliitossa, ei poista homoutta ja sen mukanaan tuomia kysymyksiä.

Erilaisuus, ja ihmisen perimmäinen yksinäisyyden ja erillisyyden kokemus ei katoa poistamalla ihmisten välisien erojen ulkoisia merkkejä.



En ollenkaan edes kuvittele ymmärtäväni sitä, mitä homoseksuaali joutuu kokemaan yhteiskunnassamme. Ehkä homoseksuaalisuuden rinnastaminen kaikessa heteroseksuaalisuuteen voi jotain asioita helpottaa, mutta tuskin mitenkään ratkaisee niitä ristiriitoja, joita asiaan sisältyy, niin oman identiteetin hakemisen kuin muiden suhtautumisessa homoseksuaalin identiteettiin.

Ihan varmasti suhtautuminen ihmisellä homoseksuaaleihin muuttuu henkilökohtaisella tasolla, kun tutustuu homoihin. Toki joillekin voi olla ongelma kohdata omaa sukupuoltaan oleva homoseksuaali. Vaan silloin taitaa olla kyse enemmän ongelmasta oman seksuaalisuuden kanssa. Onhan monille ongelmallista suhtautua vastakkaiseenkaan sukupuoleen jotenkin ihminen ihmisenä.

Uskovien piireissä ei ole kovinkaan helppoa astua esiin homoseksuaalina. Moni ei siis edes tiedä tuntevansa heitä. Ja kun ei ole henkilökohtaista kontaktia, on erilaisuuden pelko ja varmaan pelko oman sukupuolisuuden suhteen aika hankalia kohdata.

Torjuva suhtautuminen on siis suojakeino.

Tietenkin kaikki "valistuneet" ihmiset nykyään sanovat, että ei ole mulla mitään ongelmaa homojen suhteen, mutta... Ja tunnenhan mä kyllä paljon homoja, mutta,...

Eihän tuo ole helppo asia. Normi on kuitenkin olla hetero.



Suhtautumisessa homoseksuaaleihin taitaa nousta aikalailla esiin suhtautuminen myös seksuaalisuuteen yleensä.

Kärjistyy asia?

Hmm. Tuota täytyy varmaan oikeen pohtia...



Nyt on sellaistakin nähtävillä, ettätä pistetaan lapsuudesta kaikki viitteet siihen, onko tyttö tai poika, jotta ei "vaikutettaisi" lapsen (sukupuolineutraalin) identiteettiin. Minusta aika järkky ajatus.

Sehän tuntuisi myös lähtevän jostaiun syvästä häpeästä omaa sukupuoli-identiteettiä kohtaan
ja loppuviimeksi sen arvottamisesta että toinen olisikin jotenkin arvokkaampaa kuin toinen.

Ikäänkuin arvottamista vältettäisiin sillä, että "enpä ole kumpaakaan". Eli ei saisi olla ylpeä ja iloinen naiseudestaan tai mieheydestään.

Vapaus veljeys tasa-arvo!

Heh. Pilakuva siitä.

Samoin kuin kiellettäisiin ihmisten olevan erilaisia. Toiset fiksumpia, toiset dillempiä. Toiset musikaalisia, toiset vähemmän. Jotkut taiteellisempia toiset vähemmän. Kaikki samanlaisia... huoh.

Minusta siinä menee ihmisoikeudet. Menee tasa-arvo, menee vapaus, ja loppuviimeksi veljeys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti