Miksi luonto on vihreä eikä musta?

Vihreyttä ja valoa!
Green nature wallpapers

Otsikon kysymys nousee siitä, että luonto voisi hyödyntää auringon valon antamaa energiaa tehokkaammin, jos klorofylli olisi mustaa. Ottamalla spektristä vain muut osat ja torjumalla vihreän kasvit saavat värinsä, mutta menettävät osan auringonvalon tehosta.

Lainasana klorofylli tulee Kreikan sanoista χλωρος, khloros ("vihreä") ja φύλλον, fyllon ("lehti") eli sananmukaisesti lehtivihreä.

Klorofylli on maapallon elämälle välttämättömän ilmakehän kannalta ratkaisevan tärkeää orgaanista ainetta, joka on fotosynteesin (valon yhteyttämisen) perusta. Magnesium atomin ympärille rakennettua erittäin monimutkaista klorofylliä valo-antenneineen hyödyntävät energian tuottamisessa kasvien lisäksi myös erinäiset elämän kannalta hyvin tärkeät bakteerit ja levät.

Klorofylli A ja B torjuvat vihreän valon taajuuden
wikimedia

Miksi vihreää?
Nykyisen käsityksen mukaan kaikki luonnossa esiintyvä klorofylli juontaa juurensa yhdestä ja samasta elämän kehityksen vaiheesta, jossa levät alkoivat tuottaa sitä. Mutta miksi vihreää torjuen?

Luonnontiede ei pysty tänään vielä selittämään, miksi luonto on vihreä eikä elossa säilymisen kannalta (survival of the fittest) tehokkaampi musta. Biologisen evoluutioteorian mukaan olisi luontevaa, että klorofylli olisi mahdollisimman tehokasta taistelussa elämän säilymisestä ja hyödyntäisi valon spektrin kaikki värit energiansa hankkimiseksi.

Biologi John Berman on pohtinut asiaa ja esittää kehitysopin idean tarkistamista: evoluutio ei ole "insinöörin toimintaa", joka automaattisesti valitsee tehokkaimman tien, vaan kohtaa todellisen elämän rajoituksia ja mutkia. Bermanin mukaan elämä siis kehittyy annettujen olosuhteiden, rajoitusten ja mahdollisuuksien todellisuudessa, eikä vain puhtaan tehokkuuden ja hyödyllisyyden loogisten lainalaisuuksien mukaan. (fitness peak - lue hänen ajatuksistaan enemmän wikipediasta).

Toinen biologi, Shil DasSama Marylandin yliopistosta, esittää, että alussa olisi ollut kilpaileva ja ympäristöä hallitseva yksisoluinen arkhea eliö, joka käyttää nimenomaan vihreää valoa retinal (vitamiini A aldehydi) molekyylin avulla. Jospa tämä kilpailija olisi pakottanut levät nojaamaan muuhun kuin vihreään valoon? (Lue hänen ajatuksistaan enemmän wikipediasta).

Näin tutkimus etenee itsestäänselvinäkin pidettyjä asioita kysellen ja tuoreita haastavia teorioita ja hypoteeseja rakentaen. Tutkimuksen kehityksessä parhaiten akateemisessa viidakossa pärjäävät teoriat vahvistuvat ja kasvavat, muiden näivettyessä ja joutuessa tutkimushistorian roskakoriin.


Kirkkoraamattu korostaa vehreyttä!

Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.
1 Ms 1:9-13

Olisihan se aika kurja, jos kasvien lehdet olisivat insinöörin tehokkaan mustia, eikö totta!

Minua viehättää John Bermanin ja muiden evoluutiobiologien tuoreet toteamukset siitä, ettei evoluutio suinkaan ole pakonomainen, luonnossa selviämisen fitness hierarkian lainomainen toteutus, vaan elävää elämää, jossa on poikkeuksia, haarautumisia, muutoksia ihan vain kauneuden ja ilon tähden!

Kiitetään siis Luojaa klorofyllin väristä, jos siellä Suomessa sen vetäminen puiden runkoihin suojaan talvelta synnyttäisikin upean ruskan! Vaan hyvää tekee metsiemme ikivihreä, lehtipuiden herkästi vaihtelevat vihreän sävyt, ja Suomen kesäisten peltojen, niittyjen, ahojen vehreys!

Jumala näki, että niin oli hyvä.

Amen!