torstai 31. tammikuuta 2013

Qumranin tekstejä tutkimaan!

Kysymyksiä ja vastauksia - blogiin tuli varsin mielenkiintoinen ja vaikea kysymys Psalmin 19 jakeiden 4 ja 5 kääntämisesestä (linkki).

Sekä kreikkalainen Septuaginta että apostoli Paavali lukevat "heidän äänensä" (qolam), mutta masoreettisessa tekstitraditiossa on "nuoransa" (qawam). Herodeksen aikaisessa kirjoituksessa L-kirjain lamed ja U-kirjain wav ovat aika saman näköiset, joten kyseessä saattaisi olla kirjoitusvirhe. Masoreettista tekstiä kun on kovin vaikea ymmärtää - se on Biblian ja KR 1933 käännösten perustana. KR 1992 sen sijaan antaa LXX merkityksen, joka tuntuu luontevalta.

Näitä pähkäillessäni kysyin täällä apua Israelin Muinaismuistovirastossa Qumran kokoelmien parissa työskentelevältä asiantuntijalta, olisiko tuosta kohdasta säilynyt Kuolleen meren kääröjen joukossa teksti.

Sain vastaukseksi, että kokoelmissa ei ole numeroituna Psalmia 19, mutta jos tahdon voin tutkia julkaistuja Qumranista löydettyjä psalmien fragmentteja.

Tahdotko tulla avukseni?

Löydät normaalit ja infrapuna-valokuvat psalmien fragmenteista tästä linkistä

Haettava teksin kohta ja hankala sana ovat hepreaksi

בכל־הארץ יצא קום ובקצה תבל מליהם לשׁמשׁ שׂם־אהל בהם׃


Kiitos avustasi!

Lasse Marjakorpi Räisäsen kirjasta

Kirkkoherra Lasse Marjokorpi
Kuva seurakuntalainen.fi

Tulisieluinen Kemijärven entinen kirkkoherra ja Venäjän kristillisen työn veteraani Lasse Marjakorpi kirjoitti 23.1. 2013 seurakuntalainen.fi blogissaan professori Räisäsen kirjasta Mitä varhaiset kristityt uskoivat (WSOY 2011) otsikolla Fiktiivisen teologian monumentti
Teoksen tavoite ilmoitetaan jo esipuheessa. Räisänen sanoo luonnostelevansa kokonaiskuvaa varhaisten kristittyjen ajatusmaailmasta. He ovat useimmiten varhaiskirkon lahkoihin kuuluneita henkilöitä, anonyymejä Syyriassa vaikuttaneita juutalaiskristittyjä tai kristinuskosta vaikutteita saaneita juutalaisia. Heidän kirjoituksiaanhan on tuskin lainkaan olemassa, joten tehtävän rajaus "ajatusmaailmaan" on ymmärrettävä. Räisänen käyttää Uuden testamentin tutkimuksessa menetelmää, jossa tekstien alle luodaan kuvitteellinen historia. Tässä kirjoitelmassa yritän soveltaa Räisäseen samaa menetelmää, mitä hän käyttää apostoleihin, mennä hänen tekstiensä taakse, beyond his theology.
Marjokorpi
Tarkoitukseni ei nyt ole arvioida Marjokorven arviointia. Kiinnitän sen sijaan huomiota asiaan, jossa Lasse Marjokorpi iskee lekallaan naulan kantaan - "sukeltaminen tekstin sisään".

"Tekstin taakse etsiytyminen" on aivan olennainen asia kaikessa hermeneutiikassa ja erinomaisen vaikea kysymys, koska se on aitoa teologiaa. Raamatun kirjoitusten sisään sukeltaminen ei rajoitu vain tieteelliseen yliopistoissa harjoitettuun eksegetiikkaan vaan on- yllättävä kyllä - havaittavissa tietyissä muodoissa myös herätyskristillisissä piireissä.

Uskontoevoluutio
Marjokorpi räväyttää: Räisänen käyttää Uuden testamentin tutkimuksessa menetelmää, jossa tekstien alle luodaan kuvitteellinen historia.  Kuvitteellisesta, fiktiivisestä, ei välttämättä ole kysymys, vaan huolellisesti nikkaroidusta uskontohistoriallista mallista. Keskeisten tekstien avulla luodaan uskontotieteellisiä teorioita siitä, miten uskonnollisen yhteisön uskomukset ja itse yhteisö, kultti, riitit ja rooli yhteisössä, ovat muovautuneet historian kuluessa. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on siis itse yhteisö ja havaintoja tehdään siitä, millaisia uusia ideoita ja uudelleentulkintoja tämä kehitysprosessi on eri vaiheissa tuottanut. Yhteisö, tässä tapauksessa juutalaisuus ja varhainen kristillisyys, ovat avaimina Raamatun tekstien ymmärtämiseen.

Tällainen lähestymistapa on trendinä sekä monissa Vanhan testamentin että Uuden testamentin tieteellisissä julkaisuissa ja näitä professori Heikki Räisänen kirjassaan esittelee ja soveltaa, kuten Marjokorpi toteaa.

Klassinen esimerkki uskonto-evoluution tutkimuksesta Suomessa on
Paimentolaisten uskonnosta kirkkolaitokseksi toim Raija Sollamo Suomen eksegeettinen seura. 2. painos 1993. 133 s.


UT uskontoevoluutiota: esimerkki
Uuden testamentin kaanonin antama aika uskonnon kehittymiselle on huomattavasti lyhyempi kuin juutalaisuuden Toora, Nebiim veKtuvim, Tanakh kolmetuhatta vuotta Sumerista laskien. Tähän parinsadan vuoden roomalaisajan historiaan rakennetaan oletettuja (Marjokorven fiktiivisiä) varhaiskristillisiä ryhmiä, joiden olemassaolo todennetaan Uuden testamentin kirjoituksia tarkasti analysoiden.

Hyvä esimerkki tällaisesta kehityksestä on Jeesuksen tulon odottaminen. 
1. Ylösnousemuksen alkuräjähähdyksen jälkeen Jerusalemissa ja varhaisen lähetystyön kohteissa, esimerkiksi Tessalonikiassa,     odotettiin Herran aivan pikaista paluuta, niin että apostoli Paavali asiasta joutui kirjeitsekin hyssyttelemään, että ei ihan vielä - laittomuuden ihminen tulee ensin. (2 Tess)
2. Katolisissa kirjeissä tämä pikaisen paruusian polte näyttää hiljentyneen, ja on asetuttu odottamaan Herran tuloa rauhallisemmin.

Uskonnollisten (ja muidenkin) ajatusten ja ideoiden synty, kaavoittuminen ja uudelleentulkinta on mahdollista kirjallisten dokumenttien parissa.


Raamattu on hologrammi
Mitä tähän sanomme - onko tällainen lähes patologinen uskontotieteellinen Raamatun tekstien taustojen selvittely kiellettyä?

Ei toki!

Päin vastoin.

Pyhä Henki on aivan tarkoituksella antanut Pentateukkiin useita eri lähteitä, rinnakkaiskertomuksia, jotka historialliselta sisällöltään ja teologialtaan ovat varsin erilaisia. 

Pyhä Henki on aivan tarkoituksella antanut neljä evankeliumia, joista yksi, Johannes, näyttää aivan eri uskonnolta!

Näin läpi koko Raamatun kirjakokoelman meillä ei ole latteaa yhden kirjoittajan kaksiulotteista tekstiä, vaan hologrammi!

Tutkimalla tätä hologrammia eri valaistuksissa sen sisältä alkaa löytyä rikas uskonnollisen yhteisön historian ja uskonnon kehityksen kirjo, joka on hämmästyttävä ja monella tavoin syventää ja rikastuttaa tajuamme juutalaisuudesta ja kristinuskosta. 

Viva la exégèse!


Miten luen Raamattua oikein?
Vaikka itselläni on siis täysin päinvastainen näkemys uskontotieteellisen Raamatun tutkimuksen arvosta kuin Lasse Marjokorvella, joka sitä kovin vierastaa...

Olen Marjokorven kanssa samaa mieltä, että kaiken uskontotieteen ja eksegetiikan ja teologian opiskelun jälkeen meidän EI TULE SUKELTAA TEKSTIN SISÄÄN

Pyhä Henki on antanut juutalaisille ja kristityille TEKSTITASON joka tosin on hologrammi, mutta jota tulee kunnioittaa.

Opiskele siis pääsi puhki Jumalan Sanaa kaikin keinoin, mitä moderni tiede tarjoaa.

Lue päivittäin Raamattua ja rukoile Pyhän Hengen johdatusta kaikkeen totuuteen sen äärellä.

Sovella Raamattua elämääsi ja ajatteluusi ja rukoile myös psalmien sanoin odottaessasi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen paluuta.


Miten käytän Raamattua oikein?
Käytä Raamatun ihoa, hologrammia, kun puhut Raamatusta. 

Voit olla tarkkana tässä esimerkiksi näin pysyen tutkitussa totuudessa 

"Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo..."

"Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo..."

"Apostoli Paavali kirjoittaa 1 Korinttolaiskirjeessä..." (tutkimuksen mukaan autenttinen Paavalin kirje)

"Efesolaiskirjeessä on kirjoitettuna...." (kirjoittaja epävarma)


Näin voit rehellisenä ja hyvällä omallatunnolla käyttää meille annettua Raamattua sen täydessä voimassa poikkeamatta siitä, minkä tiedät todeksi.

Hyvin antoisaa on kuulijoille, saarnan tai opetuksen tai raamattupiirin vetäjän suusta saatu opetus esimerkiksi Rudolf Bultmannin kamppailusta Johanneksen evankeliumin kanssa tai siitä, miten Siinain laki näkyy Matteuksen "seurakunnassa".

Tai miten Q-lähde on ehkä laadittu ennen Golgatan tapahtumia (jos sellaista Q lähdettä ylipäätään on)

Vaan paljon tärkeämpi on kuulla saarnassa, opetuksessa, raamattupiirissä

"Johanneksen evankeliumissa Johannes Kastaja sanoo Katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!"


Lisäys tekstiin 4.2. 2013

Jeesuksen ylösnousemus
Lasse Marjokorpi piirtää tarkan - ja varsin synkän - kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun apostolinen todistus Jeesuksen ylösnousemuksesta jätetään sivuun Uuden testamentin uskontohistoriallisesta ja -sosiologisesta tutkimuksesta. Syntyy fiktiivistä, omituista logiikkaa, joka ei vakuuta sen enempää tieteellisesti kuin teologisestikaan.

Olisiko ylösnousemus-usko yksi niistä veteen piirretyistä viivoista, jotka erottavat monissa tiedekunnissa niskanpäällä olevan uskontotieteellisen Raamatun tutkimuksen teologisesta eksegetiikasta?

---
kirjoitin teemasta laajemman analyysin eRaamattu blogiin

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kvantti biologia

Biologiassa on tapahtumassa näinä päivinä hämmäsyttävää kehitystä, evoluutiota, kun tutkijat ovat yllättäen huomanneet kvanttifysiikan toimivan elävässä elämässä.

Ensimmäisiä esimerkkejä ovat lintujen maailman lisäksi ihmistenkin omaama hajuaisti ja syöpään liittyvä lääketieteellinen tutkimus.

Aiemmin on ajateltu, että tunnistamme hajun nenässämme ja aivoissamme molekyylin muodon perusteella. Nyt on kuitenkin väitetty, että muodon lisäksi molekyylin värähtely on merkittävä (kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita, että todisteita on riittävästi).

Kvanttifysiikkaa ollaan parhaillan soveltamassa myös solujen lisääntymisen, etenkin syövän kaltaiseen villin lisääntymisen, tutkimukseen.

Kvantti biologia on niin uusi tieteenala, että se vasta uusi onkin.

Mutta se uhkaa pistää uusiksi myös valtavan määrän biologiassa jo miltei itsestäänselvyytenä pidettyjä lainalaisuuksia ja tieteellisiä selityksiä.

Minusta on niin mukava, että ei vain DNA aminohappojen järjestys, vaan itse kierteen muotokin vaikuttaa sen toimintaan!


Kirjoitan näistä teemoista hieman ja annan linkkejä blogissani Jumalan syvistä ajatuksista
God, thy thoughts are very deep

tiistai 29. tammikuuta 2013

J-puolustus

Ippon!
kuva Matt Daquine

On täällä nyt taistelu, kilvoitus, työ,
vaan siellä on päiväksi muuttunut yö,
kun nähdä saan kirkkaita kasvojasi
ja veisata iäti kiitostasi

Virsi 311:7

J-puolustus on eräiden kristittyjen käyttämä taktiikka lähitaistelussa tieteen maailman asettaman uhan kanssa. (Nimeän sen Jyrkin mukaan, joka antaa viesteissään käytännön esimerkin tästä kamppailutavasta.)

Taisteluasetelmassa uskova kristitty kohtaa tiedon nimellä kulkevan vastustajan, joka tahtoo riistää häneltä uskon ja musertaa hänen näkemyksensä maailmasta.

1 Kor 2
Taktiikan taustalla on useita pyhän Raamatun kohtia, erityisesti apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Korinttilaisille
Viisautta me julistamme siihen kypsyneille, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailmanajan kukistuvien valtiaiden viisautta. Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa. Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu,
mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.
1 Kor 2:6-10

Maallisten opintojen tarpeettomuus?
Kristitty voi käsittää apostolin sanat siten, että hän on Pyhän Hengen koulussa saanut kaiken tarvittavan viisauden, jonka rinnalla tämän maailman viisaus täysin kalpenee.

Miksi hengellinen viisaus, Pyhän Hengen opetus Jumalan salaisuuksista, tekisi maalliset opinnot tarpeettomiksi?

Jotta tähän esimerkiksi esikoislestadiolaisen herätysliikkeen parissa niin väkevään tulokseen päästäisiin, täytyy perusteellisesti sotkea maallinen ja hengellinen.

No, kyllä niitä sillätavoin esikoistenkin parissa erotellaan, että on "turvallisia" nuorten opiskelun aloja, jotka eivät vie uskoan kallista lahjaa maailman viisaudella. Mutta teologia, psykologia ja monet muut alat ovat epäilyttävästi aiheuttaneet tuhoja, eivätkä vanhemmat toivo lastensa esim. papeiksi tai psykiatreiksi lukevan.

ippon (10 pistettä)
Näin siis J-puolustus toimii taistelutilanteessa

1. Heitä vastustajan silmille kaikenlaisia väitteitä ja kysymyksiä, jotka osoittavat miten vähän ihmiskunta todellisuudesta tietää
2. Kyseenalaista vastustajan taivasosuus, koska hän "luulee tietävänsä" muttei oikeasti ole saanut Pyhän Hengen opetusta
3. Ohjaa vastustaja etsimään pelastukselle kalliita asioita turhan tieteenharjoituksen sijasta.

J-puolustus sisältää oman aseman puolustuksen
- minä tiedän kaiken tarpeellisen taivasosuuden saamiseksi
- minä tiedän salattuja asioita, joista sinä et ilman Henkeä ymmärrä mitään
- minun tietoni on arvokkaampaa kuin sinun epävarma tieteesi

J-puolustus sisältää hyökkäyksen
- sinun tiedoillasi ei päästä taivaaseen
- sinun tiedoillasi ei minun uskoani horjuteta
- jos et usko niinkuin minä niin huonosti sinun lopulta käy (Herra varjelkoon!)

Jos vastustaja ei tuosta tokene ja ala tehdä parannusta tämän maailman viisaudesta, oma usko ja lähetystehtävä tulee kuitenkin täytettyä.


tatami
Taistelutanner on uskon ja epäuskon lisäksi myös valon ja pimeyden, tiedon ja tietämättömyyden, todellisuuden väistämisen ja kohtaamisen tatami.


J-puolustus ei ole vain yhden kommentoijan taktiikka, vaan hyvin yleisesti kristittyjen parissa käytetty menetelmä, jolla hankalat kysymykset torjutaan pois näköpiiristä, asenteet pidetään tiukkina ja ritarin haarniska ja kypärä ja silmikko eivät ruostu, miekka säilyy terävänä!


Jyrki: vety

Maallikko funtsii, että pelkän vedyn olisi pitänyt fuusioitua runsaammanpuoleisesti mittavien aikajaksojen saatossa muiksi alkuaineiksi."
Jyrki



Hei Jyrki

Vilpittömästi iloitsen kommenteistasi tähän blogiin, koska käsittelet monille kristityille tärkeitä aiheita ja kirjoitat arvostelunkin rakentavalla ja hyvää tahtovalla tavalla. Esittämäsi "maallikon funtsaus" on erittäin keskeinen ja tärkeä asia Israelin Jumalan luomassa maailmankaikkeudessa. Aihe on niin vaikea, että vasta 1950-luvulla aikamme huipputiedemiehet alkoivat päästä kärryille, mistä on kysymys.

Suuri yleisö, me maallikot, emme ikävä kyllä saa peruskoulussa lainkaan astrofysiikan tai tähtitieteen opetusta, joka olisi niin suureksi avuksi ja iloksi. Tässä nimittäin on kyse äärimmäisen olennaisesta asiasta koko aineellisen odellisuuden opiskelussa, josta itsekin olin täysin tietämätön ennenkuin aloitin joku vuosi sitten avaruusteologian blogin opintoni.

Laitan joistan tässä mainituista aiheista linkkejä Space Theology blogiin. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun myös siellä!


Ajallinen ja hengellinen totuus
Ymmärrän kyllä, että tarkoituksesi on osoittaa kuinka tarpeetonta on kaikki inhimillinen tieto sielun pelastuksen asian rinnalla (ks blogi J-puolustus). Mutta Herra Jeesus sanoo tähän olennaisesti liittyvän totuuden
Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!
Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.
Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
Joh 3:9-12
Sillä jos puhumme puuta heinää Jumalan luomasta maailmasta, kuinka he uskoisivat, kun puhumme näkymättömistä ilmoituksen asioista!

Nyt siis ajallisista, jossa 6000-vuoden kreationismi niin hirvittävästi tuottaa pilkkaa Jumalan pyhälle nimelle ja aiheuttaa epäuskoa ja kirkosta eroamista.


Vety
Kysymyksesi vedystä on luonnontieteeseen liittyvä, asiallinen ja tärkeä ja koskee Jumalan luomaa maailmankaikkeutta. Lainaat opiskelijan tyyliin hyvää tietolähdettä toisaalla, suomalaista wikipediaa (englantilainen parempi) ja sanot, että 90% maailmankaikkeuden aineesta on vetyä.

Tarkennetaan tuota lausetta siten, että 90% tunnetun maailmankaikkeuden aineesta on vetyä. Nimittäin suurin osa maailmankaikkeuden materiasta on tuntematonta, ja sitä kutsutaan siksi "pimeäksi aineeksi" (dark matter).

Puhdasta vetyä on maapallolla vähän luonnostaan, koska se liittyy niin helposti molekyyleiksi, esimerkiksi vesi on kaksi vetyä plus happi H20.

Yhden atomin ja yhden elektronin muodostamaa vetyä piisaa universumissa, sitä on ollut alusta asti ja on  aina oleva niinkauan kuin tämä tuntemamme maailmankaikkeus on.

Toisin kuin näytät ajattelevan, ei vety itsestään miksikään muutu eikä fuusioidu, vaan avaruustuulet sitä puhaltelevat minne tahtovat.


Auringon luominen
Barnard 68 nebula
kuva APOD
Vetyä on maailmankaikkeuden avaruudessa hajallaan, mutta myös ns. molekyylipilvinä (H2), jotka näkyvät mustina alueina teleskooppien kuvissa. Edward Emerson Barnard (1857–1923) näitä pilviä numeroi ja kuvassa on kuuluisa #68. (blogini Barnard bok globule)  Nämä pilvet ovat maailmankaikkeuden hyytävimpiä paikkoja, joissa lämpötila on lähellä absoluuttista nollaa (blogini Cold mother molecular!

Seuraavassa on minun maallikkona hieman oppimia asioita, löydät verkosta ja kirjastoista todellisten asiantuntijoiden kirjoittamia paksuja tähtien tutkimuksen (stellar astronomy) kirjoja tästä olennaisesta aiheesta.

Jostain syystä, ehkä useammastakin, vetypilvi alkaa kokea painovoiman vaikutusta ja atomit tulevat toisiaan lähemmäksi. Syitä voi olla useampiakin, esimerkiksi jokin paineaalto tai sisältä alkava kasvu. Painovoiman kasvaessa yksittäiset vetyatomit ja molekyylit alkavat yhä nopeammalla vauhdilla syöksyä kohti keskusta ja ne kuumenevat. Kun saavutetaan tietty hyvin korkea kuumuus, alkaa tuo mainitsemasi fuusio - kahden vetyatomin ytimet yhdistyvät ja syntyy heliumia. (fissio on raskaan ytimen hajoamista kevyemmiksi alkuaineiksi)

Riippuen molekyylipilven koosta syttyvä tähti lähtee kulkemaan kahta eri reittiä, aurinkomme vety-helium tietä tai 3x tai sitä suurempien kulkemaa monimutkaisempaa reittiä.

Hyinen musta pilvi siis syttyy liekkehin ja vety alkaa fuusioitua heliumiksi. Tätä tapahtuu parhaillaan auringon sisuksissa. Nykyisen käsityksen mukaan auringon muodostava vety syttyi liekkeihin 4500 miljoonaa vuotta ja polttoainetta piisaa toinen mokoma. Sitten aurinko kuolee.

Koska maailmankaikkeus on niin valtava, sieltä löytyy auringon eri elämänvaiheissa olevia tähtiä ja myös suurempia tähtiä.

Alkuaineiden luominen
Tähtitieteessä kaikki vetyä ja heliumia raskaammat alkuaineet ovat "metalleja". Osa niistä, kuten hiili, rauta, litium, syntyy suurten tähtien sisäisissä ydinreaktioissa. Kaikki rautaa raskaammat alkuaineet syntyvät kuitenkin suuren tähden räjähtäessä supernovana. Sieltä Jumalan rautatehtaalta avaruuteen sinkoutuu pölynä tuuleen myös elämän keskeiset rakennusaineet.

Kuten Carl Sagan sanoi, meidät on tehty tähtipölystä.


Hänen aurinkonsa

 Hänen aurinkonsa blogi

Ihmeellistä on, että Jumalan luomakunnassa nykyisen käsityksen mukaan hirmuisen kuumina roihuavat tähdet syntyvät jäätä paljon kylmemmissä vety-molekyyli pilvissä.

Olen kokenut, että näiden asioiden opiskelu on antoisaa, haastavaa ja tavattoman mielenkiintoista, ja että ne tekevät vain entistä suuremmaksi meidän Jumalamme, Taivaan Isän, joka on kaiken tämän tehnyt Raamatun Kirjoitusten mukaan.

Mutta nämä ovat kuitenkin jotenkin etäisiä asioita, jotka eivät Mattia ja Maijaa paljon lämmitä.

Aivan käänteentekevä oli minulle itselleni, kun huomasin Jeesuksen sanat Vuorisaarnassa

"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.'
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.
Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin?
Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?
Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.
Mt 5:43-47 KR 1992


Tämä lämmittää Mattia ja Maijaa, kuinka aamulla ihana kevätaurinko saa hanget kimaltamaan ja leuto sää lupaa jo kevään ja suven tuloa. Jumalan aurinko, ei "meidän aurinkomme". Miten ihmeellinen luomus se onkaan, kerran kauan sitten kylmästä pilvestä tehty!


.......
Jyrki, tässä on sinulle hieman toisen maallikon löytämää tietoa vedystä ja alkuaineista vastauksena kysymykseesi. Odotan mielenkiinnolla, mitä kommentoit.


lauantai 26. tammikuuta 2013

Anonyymi kasteesta

Anonyymi kirjoitti


Jeesus pelasti ristin ryövärin kastamalla hänet Pyhällä Hengellä kuten Raamattu sanoo. Jeesus sanoi Joh. 3 kuinka ihminen pelastuu. Jokaisen joka pelastuu on synnyttävä ylhäältä Pyhästä Hengestä uudelleen. Kyllä kastajia löytyy joko vauvana tai sitten uskovien upotuskasteella.

Jokainen Jeesukseen Messiaana ja Jlana uskova on kastettu samalla yhdellä kasteella ja hänellä on sama yksi usko kuten Raamattu sanoo. Yksi usko ja yksi kaste. Mikä sitten voi olla tämä yksi yhteinen kaste. Sekö jonka joku saa vauvana ja ei tule koskaan elämänsä aikana Jeesukseen Jlana uskovaksi, vaiko se jonka joku saa vauvana ja tulee esim 50 v uskoon, sekö jonka helluntalaisen lapsi saa tultuaan uskoon, sekö jonka lapsena kastettu saa kun uskoon tultuaan käy upotuskasteella. Raamattu sanoo 1. Kor. 12:
13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Jokainen joka suostuu kääntymään Jeesuksen puoleen ja ottaa uskon armolahjan häneltä vastaan saa myös Jeesukselta Pyhässä Hengessä kasteen. Tätä Kalevi Lehtinen opetti joskaan luterilaiset eivät oikein tykänneet tästä opetuksesta.

Näin sen on sanonut minulle myös moni luterilainen ja jopa pappi joka on pitkään pappina ollut.

Omalta osaltani sain Jeesukselta rauhan sydämelle kun Hän kastoi minut Pyhällä Hengellä ollessani 44 v ja suostuessani kääntymään hänen puoleen. Olin vauvana kastettu mutta en saanut pienenä opetusta Jeesuksen merkityksestä eikä minulla ollut oikein edellytyksiä tulla Häneen uskovaksi.

Ehkä tämä meni hiukan aiheen ohi. Kirjoitin ehkä siksi kun uskoontulon jälkeen kysyin joltakin luterilaiselta papilta tuleeko vauva kasteessa Jeesukseen uskovaksi ja hän alkoi sössöttää kasteen armosta kuin papukaija. Kyllä vauvakastekin on pelastuksen kaste jos ihminen jossain vaiheessaan ottaa Jeesuksen Herrakseen ja myös tunnustaa tämän muille uskoville, seurakunnalle kuten Raamattu sanoo Room. 10:
9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Sanotaanko tässä, että sinun on käytävä ehtoollisella sen jälkeen kun olet saanut uskon armolahjan, jotta voit pelastua.

Tähän asti Anonyymin kirjoitus 
´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´

Mikon kommentti

Kaste on tapahtuma, jossa on mukana vesi ja sana.

Kaste ei siis ole vain jokin idea, jotain jota pelkästään sanotaan, jotain johon vain uskotaan, vaan tapahtuma - ihminen joko upotetaan (kolme kertaa) kokonaan veteen, kuten ortodoksit tekevät, tai hänen päälaelleen valellaan vettä (kuten roomalaiskatoliset tekevät).

Vesi voi olla virtaavaa elävää vettä, kuten Johannes Kastajan valitsemassa paikassa, tai altaan vettä (kuten usein baptistien tai helluntailaisten kastetilaisuudessa).

Kaste on tapahtuma, jossa on mukana vesi ja sana.

Anonyymi pohtii edellä monia tärkeitä asioita, jotka liittyvät kasteeseen ja erityisesti tuota keskeistä Markuksen evankeliumin "joka uskoo ja kastetaan" asiaa.


Uudelleen kastaminen

Kaste on tapahtuma.

Kiperä kysymys, vedenjakaja niin sanoakseni, ei ole kuitenkaan on tämä


kelpaako Jumalalle kristityn perheen sylivauvalle annettu kaste ja sitä seuraava kasteopetus? 


Kyse ei siis ole tuleeko kastaa lapsena vai aikuisena, kristityn perheen jäsenenä vai henkilökohtaisen uskoontulon jälkeen.

Kysymys on uudelleen kastamisesta.

Sillä jos kerran sylivauvana kirkon jäseneksi ja taivasten valtakunnan kansalaiseksi kastettu tulee henkilökohtaisen uskoontulon jälkeen kastaa uudelleen, silloinhan annetaan vastaus kysymykseen

Uudelleen kastaminen kertoo käsityksestä, jonka mukaan kristityn perheen sylivauvalle annettu kaste ja sitä seuraava kasteopetus ei kelpaisi Jumalalle.

Kun uudelleen kastamalla kielletään roomalaiskatolinen, ortodoksinen, protestanttinen lapsikasteen perinne, asetutaan tekemisen, tapahtumisen tasolla eroon näistä kirkoista.

Innokas helluntaisaarnaaja voi näin käyttää aikaansa julistamalla toiminta-alueellaan, että "täällä on paljon kastamattomia ihmisiä, jotka vain luulevat, että heidät on kristillisesti kastettu".

Tällalisen tiukkapipoisen ympärillä alkaa "kaste-herätys", kun koetetaan suurten kirkkojen tekemää erehdystä korjata ennenkuin on liian myöhä.


Pyhän Hengen kaste
Olen kiitollinen Herralle Jeesukselle, että olet saanut voitelun ylhäältä ja iloitset elävän Jumalan palvelijana!

Sun Henkesi sateen alle.

Sun Henkesi sateen alle, mun sieluni uupunut vie.
:.: Oi kirkasta huokaavalle, ristin siunattu kaita tie. :.:

Ei riitä, jos kerran Sulta, Sun kasteesi siunatun sain.
:.: Mä tarvitsen uutta tulta, uutta armoa matkallain. :.:

Ei uupua kesken matkaa tien kaitaisen kulkijat saa.
:.: On määränä siksi jatkaa, kunnes eessä on toivon maa. :.:

Sun Henkesi sateen alle, mun sieluni uupunut vie.
:.: Oi kirkasta huokaavalle, ristin siunattu, kaita tie. :.: 


torstai 24. tammikuuta 2013

Avaruuden olentojen pelastuminen?

Aurinkokunnan ulkopuolisia ns. ekso-planeettoja on alkanut löytyä entistä enemmän avaruustutkimuksen menetelmien kehittyessä.

Siellä varmaan on paljon Jumalan kuvaksi luotuja olentoja, ehkä ihmisenkaltaisia ainakin siinä, että ovat luomiskertomuksen mukaan mies- ja naispuolisia
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1 Ms 1:27
toisin kuin enkelit Jeesusksen opetuksen mukaan.
Jeesus vastasi heille: "Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.
Markus 12:24-25
Mietimme, tarvitsevatko he pelastusta?

Vai onko Jeesus Kristus vain maapallon mitättömän pölyhiukkasen asukkaiden Lunastaja?

Vai onko Jeesus Kosminen Kristus, jonka kuolema Jerusalemissa Golgatan kummulla sovitti koko maailmankaikkeuden synnit, ja josta saarnataan pelastuksen ilosanomaa myös Andromedan ja Magellanin galaksien asutuilla planeetoilla?

Ihminen 
Saamme pyhästä Raamatusta lähtökohdan kaiken Jumalan luoman elämän näkemiseen Hänen näkökulmastaan, ilmoituksen valossa.

sanaa synti ei esiinny lainkaan ensimmäisessä luomiskertomuksessa, vaan koko luomakunta on Jumalan silmissä hyvin tehty Luoja arvioi omaa työtään tyytyväisenä!
ja Jumala näki, että niin oli hyvä
1 Ms 1:10
toinen luomiskertomus ei myöskään sisällä sanaa "synti", mutta asettaa Jumalan luoman Adamin moraalisen säännön, ensimmäisen lain alaiseksi ja asetti määräyksen rikkomisesta rangaistuksen.
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma."
1 Ms 2:15-17
Ihania hedelmiä täynnä olevassa Puutarhassa oli yksi ainoa kieltotaulu "älä syö tästä".

Tämä on hurja teksti, joka ei vain kerro ihmisestä ja hänen olemuksestaan - siitähän sitä piti heti syödä! - ja miehen ja naisen suhteesta "nainen antoi..." ja näin Jumalan luoman miehen henkisestä pienuudesta vaan Jumalasta itsestään.

Jumala asetti luomalleen ihmiselle kohtalokkaan koetinkiven, suorastaan ansan, johon viisas käärme sai ihmisen helposti lankeamaan.


Synnin mahdollisuus
Maapallolla elävä ihmiskunta on siis syntinen sen tähden, että Jumala on niin asian tahtonut, että ihmisellä on mahdollisuus rikkoa Hänen pyhä tahtonsa.

Minusta tätä hyvin erikoista ja väkevää Raamatun tekstiä Paratiisista auttaa ymmärtämään pieni vertaus

Rakas isä rakentaa kahdelle pienelle lapselleen leikkihuoneen, jossa on kaikkea mukavaa ja kivaa, keittiönurkka, paloasema, autoja, mehukone, jätskipakastin, terveellistä lasten rakastamaa ruokaa, telkkareita ja mitä vaan lapsi ikinä voi toivoa.

Keskelle tätä huonetta hän asettaa sitten pienen pöydän, valkoisen liinan, ja siihen söpön pienen lasillisen hyvältä näyttävää juomaa. Lasissa on kuitenkin sekoitettuna tappavaa myrkkyä, joka syöksee sitä juovan ikuiseen tulimereen.

Sitten isukki sanoo lapsilleen, iloitkaa ja leikkikää ja puuhatkaa, menen käymään muualla ja kohta tulen takaisin. Muistakaa vain, että tuosta lasista ei saa juoda, tai kuolette.

Sitten isä lähtee huoneesta, sulkee oven ja jää lasin takaa katsomaan, miten pienokaiset häntä tottelevat.


Miksi, oi miksi?
Tämä kertomus yrittää kuvata Paratiisikertomukseen rakennettua mieletöntä jännitettä ja Taivaallisen isän vastuuta ihmisen olemuksesta.

Miksi tuo isä tuommoisen kuoleman lasin sinne leikkihuoneeseen panisi?

Miksi hyvän ja pahantiedon puu Paratiisissa ja kiehtova kielto?

Mielestäni ainoa vastaus on, että Jumala näin koettelee, totteleeko Adam Häntä, onko ihminen kuuliainen Hänen tahdolleen.

Onko kuuliaisuus Jumalalle näin elämän ja kuoleman asia?

Jeesus oppi siitä mitä kärsi yhden asian Heprealaiskirjeen mukaan, kuuliaisuuden!
Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon.

Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus.

Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.

Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta.
Hep 5:7-10  
(kirjoitin aiheesta blogissa)


Itse olen sitä mieltä, että Jumalan kuville on koko universumissa, niinkuin jopa taivaan enkeleille, annettu tuo vapaus rikkoa Luojan nimenomaisesti ilmoittama tahto. Muuten ei ole mahdollista rakastaa Jumalaa vapaasta sydämestä.


Entä taivaan avaruudessa?
Näin on siis maapallolla Jumalan ilmoituksen mukaan. Tähän asiaan ainoa Jumalan suoraan siittämä lapsi, Jumalan ainoa Poika, syntyi ihmiskuntaan Kirjoitusten mukaan.
Glória in excélsis Deo et in terra pax homínibus bonae voluntátis.
Lk 2:14

Jumalan ilmoitus ei kerro meille mitään siitä, onko samanlainen järjestely voimassa muualla maailmankaikkeudessa.
Tarkoittaako tämä sitä, että Jumalan kuvaksi luoduille ET olennoille on myös annettu syntiinlankeamuksen synkkä historia, uskon kautta tapahtuva pelastuminen toiseen elämään?

Sitä mietimme!

...
(Teksti on englanniksi Space Theology)

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Hyvä, Päivi!

Tuore eKotimaa uutisoi SunnuntaiSuomalaisessa julkaistua sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) kannanottoa Euroopan Yhteisön linjaukseen terveydenhuoltohenkilökunnan omantunnon vapaudesta:
Sisäministeri Räsänen
kuva eKotimaa
Räsäsen mukaan Euroopan Neuvoston päätöslauselma 1763 (2010), jossa todetaan, että hoitohenkilökunnalla on oltava oikeus ilman mitään sanktioita tai syrjintää kieltäytyä tekemästä tai avustamasta abortin suorittamisessa, edellyttää lainsäädännön muuttamista Suomessakin.

- Neuvoston jäsenmaiden tulee kehittää säädöksensä niin, että ne turvaavat henkilöstön omantunnonvapauden.

Räsänen vetoaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan raskaudenkeskeytyksiä pyritään vähentämään.
Lue koko kirjoitus eKotimaa 23.1. 2013


Aiheesta uutisoi esimerkiksi Savon Sanomat, jonka mukaan raskaudenkeskeytysten Käypä hoito -työryhmän vetäjä, Kätilöopiston vastaava ylilääkäri Oskari Heikinheimo, pitää nykyistä lakia toimivana.

Perustavan kysymyksen omantunnon vapaudessta ja työn asettamista velvollisuuksista kiteyttää sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Päivi Topo:.
Tohtori Päivi Topo
kuva Apropos
Onko yksilöllä oikeus kieltäytyä toimenpiteistä työnantajan ja työkavereiden joustaessa? Vai onko hänellä velvollisuus hoitaa työnsä, jonka on itselleen valinnut? Topo kysyy.



Lue koko kirjoitus Savon Sanomat 23.1. 2013


Toinen Päivi kysyy, toinen ottaa kantaa!

Molempien asia on sangen tärkeä.

Hyvä Päivi!


tiistai 22. tammikuuta 2013

Galaktinen ajanlasku

Koko ihmiskunta käyttää ajanlaskuun niitä valomerkkejä, joita hyvä Jumala on sitäkin varten asettanut taivaanvahvuuteen.
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.
Genesis 1:14-15
Tiedämme nykyään, että nämä suuret aikamerkit toimivat pyörimisen ja kiertämisen perusteella:

  • Vuorokausi on yksi maan kierros akselinsa ympäri 
  • Kuukausi on yksi kuun kierros radallaan maapallon ympäri 
  • Vuosi on yksi maapallon kierros radallaan auringon ympäri.

Ajanlasku toimii hyvin kaikissa kulttuureissa ja päivät seuraavat öitä. Nykyajan ihminen on oppinut laskemaan nämä pyörimiset ja kiertämiset hyvin tarkasti.

Sen sijaan aurinkokuntaan perustuva ajanlasku ei toimi oikein hyvin kosmologiassa ja tähtitieteessä.
Maalliset mittauksemme eivät ole kovin käytännöllisiä astronomiassa eivätkä myöskään maalliset ajanlaskumme ole kovin helppoja käsittää kosmisessa mittakaavassa.

Tähtitieteilijät ovat ottaneet käyttöön erilaisia etäisyyden mittauksia astronomisesta yksiköstä valovuoteen ja parsec yksikköihin vaihtoehtoina tutuille kilometreille ja maileillemme. Vaihtoehtoja ei sen sijaan ole otettu käyttöön pienten päivä, kuukausi, vuosi yksikköjemme tilalle.

Voimme kyllä sanoa että tunnettu maaimlankaikkeus on noin 13.77 miljardia vuotta vanha. Mutta mitä tuo valtava määrä nollia meille lopulta kertoo - kuka voi kuvitella biljoona vuotta?

Galaktinen vuosi
Entä jos ottaisimme käyttöön galaktisen ajanlaskun ilmaistaksemme kosmisia ajanjaksoja?

Ollaan yhdenmukaisia ja sovelletaan myös tässä taivaankappaleiden pyörimistä ja kiertämistä: astronomit arvioivat, että Linnunrata pyörii akselinsa ympäri kerran 225 miljoonassa vuodessa. Tämän verran siis kestää, että aurinko tekee yhden kierroksen radallaan Linnunradan navan ympäri.

Määritellään näin että yksi galaktinen vuosi (gv) on 225 miljoonaa ihmisen vuotta.

Tunnetun maailmankaikkeuden arvioitu ikä on siis noin 137.700.000.000 aurinkovuotta
Galaktinen vuosi on noin 225.000.000 aurinkovuotta
137.000/225 = 60.9

Tunnetun maailmankaikkeuden ikä on näin laskettuna 60.9 gv (galaktista vuotta).

Aurinko ja planeetat on luotu noin 4.500 milljoonaa vuotta sitten
4.500/225 = 20

Auringon ikä on näin laskien 20 gv (galaktista vuotta).

Kätsyä, eikö vain!

(no jopas on harmi, joku on tuon jo keksinyt ennen minua ... ks. wikipedia)
...
sama englanniksi Space Theology

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Jerry A. Coyne ja lajiutuminen

Chicagon yliopiston biologian professori Jerry Allan Coyne (s. 1949) on työkseen tutkinut lajien syntyä. Vuonna 2004 Coyne julkaisi yhdessä professori H. Allen Orrin kanssa aiheesta kokonaisen kirjan

Coyne, Jerry A. H. Allen Orr,  Speciation. Sinauer Associates Inc., Sunderland, Mass.. 2004
Otan tässä esille joitain artikkeleita, joiden laatimiseen hän on osallistunut.


Hedelmäkärpäsen geeni desaturase2
To understand the role of adaptation in speciation, one must characterize the ecologically relevant phenotypic effects of naturally occurring alleles at loci potentially causing reproductive isolation.

The desaturase2 gene of Drosophila melanogaster is such a locus. Two geographically differentiated ds2 alleles underlie a pheromonal difference between the Zimbabwe and Cosmopolitan races.

We used a site-directed gene replacement technique to introduce an allele of ds2 from the Zimbabwe population into Cosmopolitan flies. We show that the Cosmopolitan allele confers resistance to cold as well as susceptibility to starvation when the entire genetic background is otherwise identical.

We conclude that ecological adaptation likely accompanies sexual isolation between the two behavioral races of D. melanogaster.

Greenberg, A.J., J.R. Moran, J.A. Coyne and C-I. Wu. 2003
Ecological adaptation during incipient speciation revealed by precise gene replacement.
Science 302: 1754-1757.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitellä maantieteellisiä eroja perimässä. Laboratorion olosuhteissa zimbabwelaisen hedelmäkärpästen rodun perimään lisättiin tietty geeni, desaturase2, joka esiintyy kosmopoliittisten hedelmäkärpästen rodussa. Kaikki muu geeniperintö on tarkalleen samanlaista. Kun tämän geenin saaneita hedelmäkärpäsiä laitettiin zimbabwelaisten joukkoon, ja koko porukkaa kidutettiin kylmällä ja nälällä, nämä ds2 tyypit selvisivät hengissä.

Tiedemiehet näin toteavat, että maantieteellisen seksuaalisen eristämisen ohella hyönteisten sopeutuminen paikalliseen ympäristöön, ekologiaan, näkyy geeniperimässä.

Eikö niin?




Lajien synty - speciation

Lajien synty
wikimedia

Joskus näkee autojen tarroissa Honk if you understand Punctuated Equilibrium!


Raamattu suorastaan inttää ensimmäisessä luvussaan, että Jumala on luonut kasvit ja eläimet lajiensa mukaan. Ennen modernin kehitysopin syntyä tämä käsitettiin yleensä siten, että kukin laji on alusta alkaen omansa. Länsimaiselle ihmiselle oli valtaisa shokki ajatus, että laji olisi voinut kehittyä toisesta, kuten Charles Darwin esitti tieteenhistorian merkittävimpiin kuuluvassa kirjassaan Lajien synty (1859). Ettäkö ihminen olisi apinasta kehittynyt??

Leminehu
Raamatun inttäminen voidaan käsittää kuitenkin nykyään myös toisella tavalla. Se kuvaa biologiassa erittäin keskeistä käsitettä "laji" ja sanoo, että elämä on luotu lajien mukaan, lajeja kunnioittaen. Luomiskertomus antaa esimerkiksi kasvilajin määritelmän, joka tosin on kovin alkeellinen ja hankalasti sujuvasti suomennettava.

"hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on"
Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:
maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.
1 Ms 1:11-13 KR 1933
Luonnontieteen nykykielelle tulkattuna tuo kuulostaisi varmasti aivan asialliselta. Näinhän biologit ja kasvitieteilijät ym juuri tekevät, määrittelevät Aristotelen opettamalla tavalla lajeja niiden ominaispiirteiden mukaan.


Lajien synty
Speciation on evoluutiobiologian tärkeä tutkimusala. Koska siinä tutkitaan uusien lajien syntymiseen liittyviä biologisia prosesseja, käännös "lajien synty" on mahdollinen. (Mikä lie tieteen käyttämä suomennos? Anonymmi kommentoija kertoi, että termi on lajiutuminen).
Speciation is the evolutionary process by which new biological species arise. The biologist Orator F. Cook seems to have been the first to coin the term 'speciation' for the splitting of lineages or "cladogenesis," as opposed to "anagenesis" or "phyletic evolution" occurring within lineages. Whether genetic drift is a minor or major contributor to speciation is the subject matter of much ongoing discussion.

There are four geographic modes of speciation in nature, based on the extent to which speciating populations are isolated from one another: allopatric, peripatric, parapatric, and sympatric. Speciation may also be induced artificially, through animal husbandry, agriculture, or laboratory experiments. Observed examples of each kind of speciation are provided throughout.
wikipedia


P.S.
Mielesetäni Kirkkoraamattu 1992 käännöksen vakavimpiin ongelmiin kuuluu 1 Ms 1, jossa ilmeisesti tyylillisistä syistä on tuhottu alkutekstissä "kaavamaisesti" toistuva leminehu, lajiensa mukaan. Laadin kohdista tarkistetun käännöksen, jossa kuvaamani ongelma näkyy.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Jerry Coyne ja hedelmäkärpästen seksielämä

Hedelmäkärpäset vauhdissa!
wikimedia

Israelin Jumala, joka on ainoa todellinen Jumala, on luonut hedelmäkärpäsen. Vaikka Raamatussa kärpänen esiintyy ikävässä yhteydessä - "Kärpästen herra" on arameaksi Beel-zebub - Luonnon avoimen kirjan lukija ei voi kuin hämmästyä tätä niin monella tavoin nerokasta luomusta, joka kertoo Jumalan suurista teoista niille, jotka niistä tahtovat kuulla.

Amerikkalainen biologian professori Jerry Coyne (s.1949) on erikoistunut evoluution tutkimukseen. Erikoisalana hänellä ovat mm. hedelmäkärpäset. Tämä hyönteislaji on jo kauan ollut biologien ja geenitutkijoiden mielenkiinnon kohteena, koska se lisääntyy niin nopeasti.  Hedelmäkärpäsen kohdalla voidaan seurata lajin kehitystä ja muuttumista laboratorioissa todellisissa elävän elämän olosuhteissa.

Tässä 1) kuvaan lyhyesti ja 2) kommentoin kristittynä joitain tämän 1) tutkijan ja 2) ateistisen biologian tulkin hedelmäkärpäsistä kirjoittamia tieteellisiä artikkeleita:

Llopart, A., S. Elwyn and J.A. Coyne. 2002. Pigmentation and mate choice in Drosophila melanogaster. Nature 419: 360


1. Artikkelin lyhyt kuvaus


Drosophila melanogaster
wikimedia

Artikkelissa tarkasteltu alalaji (D. melanogaster) on siitä mielenkiintoinen että
  • Joissain saman lajin yksilöissä urosten ja naaraiden värit ovat erilaiset (dimorfism): urosten peräosa on musta ja naarailla on ohuita timmia viivoja. Hyönteisen sukupuoli näkyy tavalla, jonka oletettavasti urokset pystyvät visuaalisesti huomaamaan tuhlaamatta aikaa oman sukupuolen seksin yritykseen. 
  • Joissain saman lajin yksilöissä urosten ja naaraiden värit ovat samat (monomorfism): molempien sukupuolten peräosat ovat viirullisia. Sukupuoli ei silloin ilmene hyönteisen värissä.
Artikkelissa keskustellaan hedelmäkärpäsiin erikoistuneen professori Artyom Koppin esittämää teoriaa, jonka perustana ovat Kopp laboratoriossa tehdyt kokeelliset tutkimukset. Koppin mukaan hedelmäkärpäsen peräosan viirut periytyvät bric-à-brac (bab) geenissä, joka vähentää uroshyönteisen mustaa väritystä ja aiheuttaa viiruja. Paritteluaikana urokset huomaavat paremmin naaraat, joilla on tämä viirutus eivätkä tuhlaa aikaa mustien - ja siis todennäköisesti urosten - kosiskeluun. Tämän seurauksena seksuaaliset erot vahvistuvat ajan mukaan hyönteisyhteisössä, ja dimorfinen urokset ja naaraat toisistaan erottava väritys lisääntyy.

Jerry Coyne ja kollegansa kyseenalaistavat artikkelissa Koppin esittämän hedelmäkärpästen värien muutoksia pohtivan Darwinin luonnonvalintaan nojaavan kaavion. He toteavat, että A. Koppin käyttämä havaintomenetelmä on vääristänyt tutkimustulokset. Naaraiden viiruilla ei ole vapaissa luonnonolosuhteissa  partnerin valinnassa laboratorion huolellisesti valvotuissa kehitetyn teorian olettamaa merkitystä.


2. Kristityn kommentti ateistin työhön

Biologien mainituissa artikkeleissa esittämä kysymys on, millä menetelmällä voidaan luotetttavasti arvioida hedelmäkärpäsen peräosan värien ja parittelukumppanin valinnan suhdetta.


Vaikka minulla teologina ei ole mitään muodollista evoluutiobiologian eikä genetiikan koulutusta uskallan kuitenkin todeta seuraavaa: Tieteellisen tutkimuksen kannalta on aivan yhdentekevää, onko Coyne ateisti vai uskova kristitty tai mitä kansallisuutta ja uskontoa Artyom Kopp edustaa.

Luonnontieteellinen vastaus kysymykseen ei millään tavoin ole riippuvainen Jerry Coynen tai Artyom Koppin uskonnollisesta vakaumuksesta.

Eikö niin?


Sama yleinen toteamus pitää paikkansa myös Jerry Coynen ja kollegojensa muissa artikkeleissa hedelmäkärpäsistä:
  • Coyne, J. A., A. P. Crittenden, and K. Mah. 1994. Genetics of a pheromonal difference contributing to reproductive isolation in Drosophila. Science 265:1461-1464
  • Price, C.S.C., K. A. Dyer, and J. A. Coyne. 1999. Sperm competition between Drosophila males involves both displacement and incapacitation. Nature 400:449-452.
  • Greenberg, A.J., J.R. Moran, J.A. Coyne and C-I. Wu. 2003. Ecological adaptation during incipient speciation revealed by precise gene replacement. Science 302: 1754-1757.

Löydät lisää Jerry Coynen tieteellisiä kirjoituksia Chicagon yliopiston ekologian ja evoluution sivulta.

Usko ja epäusko
Uskon asia sen sijaan on tekstini alussa hyväksymäni pyhän Raamatun sietämättömän raju väite, että Israelin Jumala on  kaiken - ja siten myös hedelmäkärpäsen - Luoja ja ylläpitäjä.

Epäuskon asia sen sijaan on Jerry Coynen tapaan kieltää pyhän Raamatun sietämättömän raju väite, että Israelin Jumala on kaiken - ja siten myös hedelmäkärpäsen - Luoja ja ylläpitäjä.


lauantai 12. tammikuuta 2013

Eero Junkkaala: Alister McGrath

Alister McGrath (s.1953)
Kuva wikimedia

Tähän Coyne keskusteluun pitäisi ottaa mukaan Alister McGrath. Tämä Oxfordista aikanaan luonnontieteistä väitellyt entinen ateisti on nykyisin maailman tunnetuimpia teologeja. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa, joilla on osallistunut keskusteluun Richard Dawkinsin kanssa.

Coyne ja Dawkins lienevät hengenheimolaisia. McGrath on erittäin perusteellisesti kumonnut Dawkinsin väitteet siitä, että evoluutioteoria johtaisi ateismiin. Hän osoittaa, että evoluutiobiologi voi olla aivan yhtä hyvin kristitty kuin ateistikin.

Biologia ei ole uskontoa vaan luonnontiedettä.

Dawkinsilla menevät puurot ja vellit sekaisin, kun hän kuvittelee luonnontieteiden todistavan, että Jumalaa ei ole.

McGrathin kirjat on suomennettu nimillä Dawkinsin jumala (2005 ja Dawkins-harha.
Eero
-----------------------------------
Dawkinsin jumala
McGrath, Alister: Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus. (Dawkins' God: Genes, memes, and the meaning of life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula. Helsinki: Kirjapaja, 2006.

Suomalainen wikipedia kertoo mm:

McGrath väittää, että evoluutioteoria on Dawkinsille maailmankatsomus, josta Dawkinsin mukaan johdonmukaisesti seuraa ateismi. Tarkastellessaan Dawkinsin kirjaa Sokea kelloseppä (1986) McGrath esittää seuraavat vastaväitteet (s.67):

  • Yleisellä tasolla Jumala-hypoteesia on mahdotonta tieteellisin metodein ratkaista suuntaan tai toiseen.
  • Dawkins pyrkii argumenteillaan osoittamaan, että Jumalaan ei tarvitse turvautua evoluutioprosessin selittävänä tekijänä. Tämä ajatus sopii yhteen monien ateististen, agnostististen ja kristillisten maailmankatsomusten kanssa. Se ei kuitenkaan tee mitään niistä välttämättömäksi.
  • Dawkins pyrkii kumoamaan käsityksen Jumalasta “kelloseppänä”. Näin ajateltiin 1700-luvun Englannissa, mutta kristilliselle traditiolle tämä käsitys ei ole tyypillinen. Sen kehittäjä Robert Boyle (1627–1691) vertasi maailmankaikkeutta Strasbourgissa sijaitsevaan suureen kelloon. Näkemys laajennettiin sittemmin kuvaamaan maailman fyysisen rakenteen lisäksi myös eliökuntaa. Siten Dawkins osoittaa vain heikkouden eräässä aikaansa sidotussa luomisopin muunnelmassa, jota jo monet aikalaisteologit pitivät riittämättömänä ja ehkä jopa harhaoppisena.

McGrath painottaa Dawkinsin argumentoinnin johtavan ateismin sijasta pikemminkin agnostisismiin (s.115).
Lue koko artikkeli wikipediasta

------------
Dawkins-harha 
McGrath, Alister & McGrath, Joanna Collicutt: Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen. (The Dawkins delusion? Atheist fundamentalism and the denial of the divine, 2007.) Suomentanut Jani Kurki. Hyvinkää: Cranite, 2008.

-----------
Wikipedia kertoo Dawkinsin kirjasta mm

Jumalharha (engl. The God delusion, 2006) on eläintieteilijänä, evoluutiobiologiaan keskittyneenä tietokirjailijana ja ateistina tunnetun Richard Dawkinsin kirjoittama uskontokriittinen kirja. Dawkins esittää teoksessa persoonalliseen jumalaan uskomisen olevan järjetöntä ja sen aiheuttavan yhteiskunnalle vahinkoa. Kirja julkaistiin englanniksi 2006 Bantam Booksin kustantamana ja suomeksi 2007 Terra Cognitan kustantamana Kimmo Pietiläisen suomennoksena.
Dawkins omisti kirjan edesmenneelle ystävälleen Douglas Adamsille. (Hitchhiker's Guide to Galaxy myBlog)

Lue koko artikkeli wikipediasta

------------
Dawkins, Richard: Sokea kelloseppä. (The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989


torstai 10. tammikuuta 2013

Jerry Coyne - ateistinen biologi

Professori Jerry Coyne (1949)
wikimedia
Jerry Allen Coyne (born December 30, 1949) is an American professor of biology, known for his commentary on the intelligent design debate. A prolific scientist, he has published dozens of papers, elucidating on the theory of evolution. He is currently a professor at the University of Chicago in the Department of Ecology and Evolution. His concentration is speciation and ecological and evolutionary genetics, particularly as they involve the fruit fly, Drosophila. He is the author of the standard text Speciation and the bestselling science popularization Why Evolution Is True and maintains a website by the same name.

Coyne is an atheist. He claims that religion and science are incompatible, that only rational evaluation of evidence is capable of reliably discovering the world and the way it works, and that scientists who hold religious views are only reflective of the idea "that people can hold two conflicting notions in their heads at the same time". He suggests that "the incompatibility of science and faith" is demonstrated by the fact that, according to Elaine Howard Ecklund, 64% of American scientists are atheists or agnostics. As well as evolution-related topics, his blog, Why Evolution Is True, discusses atheism, the incompatibility of science and religion, science, and other topics.

lue koko esittely wikipediasta
........................
Anonyymi kertoi keskustelussa Jerry Coynen ajatuksista - kopioin ne tähän omaksi tekstiksi
"Tässä on edelleen puurot ja vellit pahasti sekaisin. Sanoa, että "usko Luojaan merkitsee tieteen tulosten hylkäämistä" sotkee ehkä mukaan sivuovesta kreationismin tai etenkin Intelligent Design metodologian."

Näinhän se käytännössä meneekin evoluutiobiologien mukaan. Juuri näin esim. tunnettu evoluutiobiologi Jerry Coyne esittää. Jos ei hyväksy darwinin teoriaa siitä, että ihminen on pelkän sattuman satoa, on useiden evoluutiobiologien käyttämän sanaston mukaan automaattisesti ns. älykkään suunnittelun edustaja. Sinäkin olet.

Hänen mukaansa "teistisen evoluution" ja "älykkään suunnittelun" välillä ei ole laadullista eroa. Kyse on samasta asiasta. Hänelle ainoa syy olla nimittämättä "älykkään suunnittelun" kannattajiksi on se, että kuulijat voisivat mennä sekaisin. Mutta sisällöllisesti hänen mukaansa jokainen, joka uskoo evoluution olleen jotain muuta kuin ohjaamatonta sattumaa, on käytännössä älykkään suunnittelun kannattaja.

"If you think that an intelligent god intervened in the process of evolution, especially to ensure the appearance of human beings made in that god’s image, then you’re advocating intelligent design." -Evoluutiobiologi Jerry Coyne

"I think they shade into each other, depending on how far the theistic evolutionist sees God as having guided evolution. Those views run all the way from the one-time miracle of inserting a soul into the human lineage, to repeated tinkering with DNA that produces new mutations and species. In other words, there’s a continuum between theistic evolution and ID, and no place to clearly draw a line—except at one end where the purely material begins to give way to the supernatural." -Evoluutiobiologi Jerry Coyne

"Well, that may be true of some advocates of ID, but not necessarily all. Take Michael Behe, perhaps the best known of all ID advocates (his egregious Darwin’s Black Box remains a perpetual best seller on Amazon). Behe accepts some evolution and has admitted that creatures have common ancestry. I believe he’d say that some complex structures evolved via garden-variety natural selection, but others (like the flagellum and blood clotting) were engineered by God. Now tell me: does he really differ in kind from Francis Collins, director of the NIH, who accepts evolution except for two structures that were engineered by God: the human sense of morality and the soul? Collins also accepts the fact that a crucified Jesus came back to life. As Larry Moran has noted, that, too, is a form of intelligent design."
-Evoluutiobiologi Jerry Coyne

"t I use the term “TEists” aware of the irony that both men, and others like them, accept a limited form of intelligent design: that God did intervene in the process of evolution to create what He wanted. I deem those views unscientific." -Evoluutiobiologi Jerry Coyne

http://whyevolutionistrue.wordpress.com/2012/05/20/does-theistic-evolution-differ-from-intelligent-design-2/

Ja näin hän siis kritisoi sellaisia henkilöitä, jotka ovat ID:n kriitikkoja, mutta jotka ovat kristittyjä evoluutioon uskovia tiedemiehiä (toinen näistä kritisoiduista jopa evoluutiobiologi) - joiden mukaan tiede ja uskonto ovat aika erillisiä asioita. Mutta sama tulitus tieteen hylkäämisestä tulee heitä kohti tulee evoluutiobiologien taholta kuin muitakin kristittyjä.
Anon. kirjoittaja

Jatkan aiheesta hedelmäkärpästen parissa!

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Teemu Kakkuri: Isoviha

Kasakoiden häät
Józef Brandt (1841-1915)
wikimedia
Teemu Kakkuri on eKotimaan blogissaan Perkele Perämerellä nostanut väkevästi eri ihmsiten elämäntarinoiden kautta Isovihan aikaa (hienoa että noihin blogeihin voidaan liittää myös kuvia).
Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika.
wikipedia
Tässä vain muutamia reunahuomautuksia Kakkurin tekstiin

Пётр Великий
"Samoihin aikoihin, noin, eli Pietarissa tsaari, jonka nimi oli Pietari ja järjestysnumero I. Hänet tunnetaan siitä, että hän halusi muuttaa Venäjän sivistyneeksi länsimaaksi." (TK)

Kirjoittajan ajatuksena on tässä kohden, että Pietari Suuren (1672-1725) toimet Ruotsia vastaan eivät sovi sivistyneen länsimaan ihanteisiin. Mutta mitenkähän on Lännen sivistyksen kanssa?

Totaalinen sota, jossa myös siviiliveästö joutuu sotatoimien kohteeksi, ei ole vierasta Euroopassa ja Englannissa.

Euroopan historian kauheimpiin kuuluva 30-vuotinen sota päättyi 1642 ja oli varmaan vielä tuoreessa muistissa. Suomalaiset hakkapeliitat (hacca päle) taitavat yhä elää saksalaisten mielissä julmina kiduttajina ja surmaajina, ryöstäjinä ja raiskaajina?

100-vuotta valistusta Euroopassa Ison vihan aikojen jälkeen, ja Napoleon Bonaparte näytti Venäjälle "länsimaista sivistystä".

ja toiset sata vuotta teknistä ja tieteellistä vallankumousta toi sivistyneeseen länteen uudella tavalla tehokkaan totaalisen sodan, joka puhkesi elokuussa 1914.

Eli eiköhän tsaari Pietari Suuri lännen ihailuineen sittenkin ole aikansa lapsi?

Kaarle XII
Kakkuri muistuttaa Ruotsin kuningas Kaarle XII (1682-1718) tuottamasta onnettomuudesta Suomen kansalle. Etenkin miesten vieminen Norjan rintamalle pois puolustamasta perheitään, maitaan ja mantujaan tuo mieleen pahan ajatuksen, että luoti, joka kuninkaan surmasi, oli hyvin tähdätty.

Kasakat
Tsaari "päästi kasakat irti" Pohjanmaan siviilien kimppuun poltetun maan taktiikkaa ehkä ajatellen. Suomalaisille kasakat ovat tuoreessa muistissa vielä sortovuosien Helsingistä, kun kavioiden kapse mukulakivistäkin lähti ja miekkansa olivat teräviä.
Kasakat ovat alkuperältään lähinnä sortoa paenneiden venäläistalonpoikien jälkeläisiä. Mahdollisesti talonpoikien pako etelään alkoi jo 1200-luvulla Kultaisen Ordan aikana ja jatkui myöhemmin Venäjän maaorjuuden kehityttyä. Myöhemmin kasakoihin liittyi pienemmissä määrin myös muita etnisiä ryhmiä kuten tataareita ja kalmukkeja.

Koska kasakoihin saattoi lähes kuka tahansa Jumalaan uskova mies liittyä, heidän etninen koostumuksensa oli kirjava, mutta se säilyi pääosin venäläisenä sulauttaen muut ryhmät. Perimätiedot, joiden mukaan kasakat olisivat esimerkiksi muinaisten skyyttien jälkeläisiä, eivät pidä paikkaansa. Kasakoita ei pidä myöskään sekoittaa Keski-Aasian turkinsukuisiin kazakeihin, jotka asuttavat nykyistä Kazakstania ja sen ympäristöä.

Kasakoita käytettiin muun muassa levottomuuksien kukistamiseen. Kasakoitten asuma-alue levittäytyi Dnepr-, Don- Volga- ja Ural-jokien varsille. Kasakat ovat symbolisesti tärkeä osa Venäjän historiaa ja venäläisyyttä koskevia mielikuvia. Erityisesti kasakat tunnetaan historian eri aikoina sotamiehinä.

wikipedia

Kirkonkirjat 
Ison vihan kohteeksi joutui myös suomalaisten uskonnollinen elämä. Monen suvun tutkimus päättyy näihin vuosiin, koska vanhemmat kirkonkirjat paloivat ryöstettyjen luterilaisten pyhäkköjen myötä komeana roihuna.

Raamattu ja virsikirja
Kaiken tuon kauheuden keskellä, josta ei jäänyt kertomaan "Vänrikki Ståhlin tarinoita" eikä "Tuntematonta sotilasta" suomalaisia vahvistivat hengellisesti ja henkisesti vuoden 1642 Kirkkoraamattu ja vuoden 1701 virsikirja.

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiä meistä ei tule...
Varmaan tuo että Skånen vehnää myytiin maailmalle, kun alamaiset raukoilla Suomen mailla kuolivat nälkään, on jättänyt suomalaisuuteen tunnon siitä, että ruotsalaisia emme ole.

Ruotsi on rakas vihollinen, kuten jääkiekossa ja kaikessa muussa kilpailussa näemme - suomalaisuuteen kuuluu tietty svea mamman poikien ja tyttöjen arviointi.

Venäläistää meidät yritettiin autonomian aikana, mutta aika heikoin tuloksin.

Ison vihan muisto elää syvällä kansamme mielissä, josta NATO keskustelut ovat tuore esimerkki.

Ollako aivan yksin idästä tulevan vihollisen armoilla vai etsiäkö apua lännestä, josta sitä ei koskaan ole tullut - mitä nyt Saksasta erityisissä olosuhteissa joskus.


Voipi tulla taas aika, jolloin virsi maistuu kaikille suomalaisille...

1.
Oi kuningasten kuningas,
sä maan ja taivaan valtias,
myös tähän maahan silmäs luo
ja armos runsaat lahjat suo.

2.
On meidän kansa vähäinen
ja vähäinen on voima sen,
vaan mitä mahtavinkaan vois,
jos et sä, Herra, voimaa sois.

3.
On edessäsi tuhkaa vain
maailman mahti voimakkain.
Kun viittaat, korkein alenee
ja alhaisinkin ylenee.

4.
Vaan tehtäviisi valitset
useinkin pienet, alhaiset,
niin että heissä näkyisi
vain sinun suuri voimasi.
5.
Näin muinoin kansa pienoinen
sai hoitaa tulta totuuden,
ja köyhä seutu Juudean
on synnyinpaikka Korkeimman.

6.
Suo, Herra, meille Henkesi,
tee meissä armotyötäsi.
Pois väärät pyyteet karkota
ja rakkauteen kasvata.

7.
Tee kansastamme kansasi
ja sinun palvelijasi.
Sen töitäsi suo toimittaa
ja kunniaasi julistaa.

Julius Krohn 1869. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984.

Toivotaan ja rukoillaan, ettei tule.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Jumalan päivä ja kreationistit


Herra, sinä olet meidän turvamme
polvesta polveen.

Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen
ja sanot: "Palatkaa tomuun, Aadamin lapset."

Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä,
kuin eilinen päivä, mailleen mennyt,
kuin öinen vartiohetki.
Me katoamme kuin uni aamun tullen,
kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
joka vielä aamulla viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
Psalmi 90:1-6

Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.
2 Piet 3:8

Jumalan kalenteri
Psalmi 70:4 antaa matemaattisen kaavan 

1000 vuotta = 1 Jumalan vuorokausi  eli 
365.000 vrk = 1 Jumalan vrk


Kalojen kauden ajoitus
Kalojen aikakausi - kun merissä vilisi kaikenlaisia eläviä olentoja, mutta ei vielä ollut lintuja eikä maaeläimiä eikä ihmistä - tunnetaan geologiassa nimellä Devonian kausi. Se ajoitetaan ihmisen vuosissa noin 419.2 - 358.9 miljoonaa vuotta sitten.

Siirretään  nuo ihmisen vuodet sitten Jumalan kalenteriin Ps 90:4 kaaviolla

419.200.000 ihmisen vuotta  -> 419.200 Jumalan päivää  -> 1148.5 Jumalan vuotta
358.900.000 ihmisen vuotta  -> 358.900 Jumalan päivää  ->   983.3 Jumalan vuotta

(Aikamme aurinkovuodessa on noin 365 päivää. Raamatun kirjoittamisen aikaan käytössä oli kuuvuosi,) 


Jumalan ja ihmisen kalenterit
Ne 6000 vuotta ovat ihmisen vuosia, sukupolvista laskettuja.

Luomisen päivät - niiden laskeminen alkoi jo ennen auringon ja kuun luomista!


Kumous
Raamattuun perustuva väite Jumalan kalenterin ja ihmisen kalenterin erilaisuudesta kumotaan jyrkästi kreationistien  filosofian tohtori Jonathan Sarfatin kirjoituksessa 12.3.2012:

Jonathan Sarfati

Kysymys:

Eikö Pietarin toisen kirjeen kohta 3:8 ilmaise, että luomispäivät eivät välttämättä olleet kirjaimellisia päiviä, vaan ne saattoivat olla tuhansien vuosien pituisia?


Vastaus:

Pietarin toisessa kirjeessä, kohdassa 3:8-9 sanotaan:


Lue vastaus luominen.fi sivuilla

Jyrki - Miksi seitsemän päivän luominen on Raamatussa?

Tuli yö ja tuli aamu
kuva Tampereen tuomiokirkon alttaritaulusta
Fresko Ylösnousemus Magnus Engell (1907)

Hei Jyrki ja muut tämän blogin seuraajat

Jyrki heitti aiemman blogin keskusteluihin kysymyksen Ps. Miksi seitsemän päivän luominen on Raamatussa?

Kysymys on yksinkertainen, mutta erittäin keskeinen ja laaja. En suinkaan kuvittele kykeneväni siihen edes kattavasti vastaamaan. Otan sen vuoksi tässä esiin vain yhden näkökulman Jumalan ihmeelliseen sanaan palaten kalamiehen aiheeseen.


Viides päivä
20. Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla".
21. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
22. Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä".
23. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.
1 Ms 1:20-22 KR 1933

Luomisjärjestys
Raamatun ensimmäinen luku kertoo, että kaikkea ei ole luotu rytäkällä kerralla. Luomisen seitsemän päivää antavat tapahtumille aikajärjestyksen.

Tästä seuraa

  • luomakunnassa, meidän maailmassamme (maapallolla kuten nykyajan tiedon valossa ymmärrämme), oli aika, ettei vesissä vilissyt eläviä olentoja - niiden joukossa etenkin kalat tulevat mieleemme, vaan onhan siellä monenlaista isoakin uimaria..
  • elämän vaiheissa oli aika, ettei taivaalla lennellyt yhtään ainoata lintua.

Tästä seuraa myös

  • koska ihminen ja maaeläimet luotiin kuudentena päivänä, viimeisenä Jumalan luomisteoista
  • elämän vaiheissa oli aika, ettei kuivalla maalla tassutellut yhtään eläintä.
  • luomakunnassa oli aika, jolloin oli kaloja ja muita meren eläviä ja jolloin linnut lentelivät taivaalla, mutta ei ollut vielä yhtään ihmistä.


Fundamentalistisen kreationismin näkemys
Amerikkalaisperäinen fundamentalistinen kreationismi, jota esiintyy vahvasti myös Australiassa, lähtee siitä väitteestä, että Raamattu on erehtymätön niin ajallisista kuin iankaikkisista puhuessaan.

Tästä seuraa, että luominen tapahtui ihmisen kalenterin viikossa ja Aatami ja Eeva ovat ensimmäiset ihmiset, joten koko universumi (maailmankaikkeus) on ihmisen ikäinen.

Kun näin ihmiset järkeilevät, luomisen viikon hienous todellakin katoaa ihan turhana.

Jos viikossa niin miksei yhdessä silmänräpäyksessä, onhan Jumala kaikkivaltias!


Raamatun tekstit
Raamatun huolellisempi tutkiminen ja Jumalan sanan ääressä viipyminen osoittaa ensinnäkin, että kertomus Luomisen viikko ja kertomus Aatamista ja Eevasta eivät ole samasta kynästä lähtöisin, Raamatun alussa on kaksi aivan erilaista luomiskertomusta. Psalmeista, Jobista ja muualta löytyy jälkiä myös kolmannesta luomiskertomuksesta, joka muistuttaa Babyloniasta tunnettuja kertomuksia maailman synnystä (kaaos taistelu).

Luomisen viikon järjestys EI vastaa nykyajan luonnontieteen näkemystä maailmankaikkeuden ja elämän synnystä, kuten kreationistit koettavat todistaa.

Ovathan Raamatun luomiskertomukset
  • maakeskeinen (geosentrinen)
  • ihmiskeskeinen (antroposentrinen)
  • Kristus keskeinen (christosentrinen)
Annetaan Raamatun olla, mitä on, ei vääristetä sitä mielemme mukaan "erehtymättömäksi". (Sillä kuka tietää, mitä huomispäivän tiede havaitsee...)

Luomisen viikon järjestys ON ainoa muinaisesta Lähi-idästä tai mistään muualta ihmiskunnan historian parista tunnetusta alkukertomuksesta, joissa on Luoja ja luomisen rytmi.

(Antiikin kreikkalainen Hesiodos kertoo esimerkiksi kirjoituksissaan kyllä aikakausista, oli kulta, hopea, pronssi aika ja nyt on surkea rauta-aika - mutta tämä ei viittaa luonnon luomiseen, vaan ihmisen degeneroitumiseen ja moraalisen pahuuden kasvuun. Useimmissa kertomuksissa kuvataan alussa olevaa jumalten syntyä, vaikka näistä sitten toki tekijöitäkin löytyy. Tai sitten kaikki vain alkoi, kuten Kalevalan sotkan munasta...)

Moderni luonnontiede TUNNISTAA elämän historiasta vaiheen, jolloin vesissä vilisi kaloja ja kaikenlaisia eläviä olentoja, mutta vielä ei ollut lintuja, maaeläimiä eikä ihmisiä.


Tuli yö
Olen entistä enemmän kiinnittänyt viime aikoina huomiota tuohon merkilliseen ilmaukseen, että luomisen päivän jälkeen tuli yö ja sitten uusi aamu.

Toki se on normaalia päivän ja yön, valon ja pimeyden vaihtelua maailmassamme.

Mutta moderni evoluutiobiologia on ihmeekseni löytänyt jokaisen suuren tunnetun elämänkauden lopulta "yön", jota kutsutaan massiiviseksi elämän joukkotuhoksi.

Näitä "öitä" on ainakin kuusi, ja niiden tullessa suuri osa luotua elämää tuhoutuu eikä suku enää jatku seuraavana aamuna.

Myönnän, että tämä on kovin modernistinen väite Raamatun vanhan tekstin äärellä. En väitä, että mitään sellalista olisi ollut sen ihmisen tai niiden ihmisten mielessä, jotka kirjoittivat Genesiksen ensimmäisen luvun.

Sanon vaan, että tuo yön ja päivän vaihtelu tulee mieleeni, kun tutustun elämän historian vaiheisiin ja massiiviin joukkotuhoihin (massive extinction), joka seuraa kaikkia tärkeitä elämänhistorian kausia.

Mieleeni tulee myös, että Jumalan sanan mukaan myös tämä aikakausi, jota me elämme, tulee päättymään massiiviseen joukkotuhoon. 

Tulee taas yö.

Ja tulee taas aamu.

Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki".
Ilm 21:5


lauantai 5. tammikuuta 2013

Alex Rosenberg Jerry Fodorin kirjasta

Kirjoitin edellä: "Mutta uskova evoluutiobiologi joutuu ateistisen ja hindulaisen kollegansa kanssa toimimaan luonnontieteen säännöillä etsien luonnosta selitystä luonnonilmiöille. Eräs - mutta ei suinkaan ainoa - selitysmalli on luonnonvalinta."

Anonyymi kommentoi tekstiäni näin:
Biologian filosofian kirjallisuudessa ollaan täysin toista mieltä. Luepa vaikka uusin European Journal for Philosophy of Science -lehden numero (Vol. 3. Issue 1), jossa on Alex Rosenbergin artikkeli, joka alkaa sanoin:

"There is only one physically possible process that builds and operates purposive systems in nature: natural selection. What it does is build and operate systems that look to us purposive, goal directed, teleological. There really are not any purposes in nature and no purposive processes ether. It is just one vast network of linked causal chains. Darwinian natural selection is the only process that could produce the appearance of purpose."

Artikkelin takana on joukko maailman tunnetuimpiin lukeutuvia biologian filosofeja (Elliot Sober jne.), ja se on käynyt läpi vertaisarvioinnin. Ja näiden keskeinen väite on se, että luonnonvalinta nimenomaan on AINOA prosessi, joka voi synnyttää mitään tarkoituksellista, eikä siinä vielä kaikki: se on kuulemma myös ainoa MAHDOLLINEN prosessi. Muut ovat tuon vertaisarvioidun artikkelin mukaan täysin mahdottomia.
Taas arvokas ja asiallinen viite Anonyymiltä, josta olen kiitollinen. Asiat tarkentuvat ja kyseessä on varsin ajankohtainen tuore teksti samaisesta Jerry Fodorista, jonka teosta Michael Ruse samaten arvostelee (aiemmissa blogi teksteissä).




Vertaislukijat
Rosenberg kiittää artikkelinsa lukeneita kommentoijia:  "Thanks to Elliot Sober, Robert Brandon, Mohan Matthen, Karen Neander, Alan Love, Fred Dretske and two referees of this journal for comments on a previous draft."

Elliot Sober
Elliott Sober (born 6 June 1948, Baltimore) is Hans Reichenbach Professor and William F. Vilas Research Professor in the Department of Philosophy at University of Wisconsin–Madison. Sober is noted for his work in philosophy of biology and general philosophy of science. Sober taught for one year at Stanford University and has been a regular visiting professor at the London School of Economics. He earned his Ph.D in philosophy from Harvard University under the supervision of Hilary Putnam. His work has also been strongly influenced by the biologist Richard Lewontin, and he has collaborated with biologist David Sloan Wilson. Sober has been a prominent critic of intelligent design.

Robert Brandon

Robert Brandom (born 1950) is an American philosopher who teaches at the University of Pittsburgh. He works primarily in philosophy of language, philosophy of mind and philosophical logic, and his work manifests both systematic and historical interests in these topics. He earned his B.A. from Yale University and his Ph.D. from Princeton University, under Richard Rorty and David Kellogg Lewis.
Brandom is broadly considered to be part of the American pragmatist tradition in philosophy.





Mohan Matthen

PhD (Stanford), MA (Delhi), B. Sc. (Hons) Physics (Delhi)
Professor
Canada Research Chair in Philosophy, Perception, and Communication
His areas of research are Philosophy of Mind, Philosophy of Biology and Ancient Philosophy.
Seeing, Doing, and Knowing: A Philosophical Theory of Sense Perception (Oxford: Clarendon Press, 2005): xxii + 362 pp. Paperback edition, 2007.


Karen L. Neander

Philosophy Arts & Sciences Duke University


Specialties 
Philosophy of Mind
Philosophy of Biology
Cognitive Science



Alan Love



Associate Professor | Department of Philosophy | University of Minnesota, Twin Cities
Areas of specialization  Philosophy of Biology, Philosophy of Science, Biology
Areas of competence Darwin, History of Biology, Logic, Modern Philosophy/Science, Science and Religion



Fred Dretske

Frederick Irwin Dretske (born 1932) is a philosopher noted for his contributions to epistemology and the philosophy of mind. His more recent work centers on conscious experience and self-knowledge. Additionally, he was awarded the Jean Nicod Prize in 1994. Dretske received his Ph.D from The University of Minnesota and taught for a number of years at the University of Wisconsin–Madison before moving to Stanford University. After retiring from Stanford, he moved to Duke University where he is now Senior Research Scholar in Philosophy.
Dretske holds externalist views about the mind, and thus he tries in various writings to show that by means of mere introspection one actually learns about his or her own mind less than might be expected.



Lainauksia artikkelin yhteenvedosta
Alex Rosenberg
How Jerry Fodor slid down the slippery slope to Anti-Darwinism, and how we can avoid the same fate
European Journal for Philosophy of Science
January 2013, Volume 3, Issue 1, pp 1-17 
  • There is only one physically possible process that builds and operates purposive systems in nature: natural selection. What it does is build and operate systems that look to us purposive, goal directed, teleological. 
  • There really are not any purposes in nature and no purposive processes ether. 
  • It is just one vast network of linked causal chains. 
  • Darwinian natural selection is the only process that could produce the appearance of purpose. That is why natural selection must have built and must continually shape the intentional causes of purposive behavior. 
  • Fodor ... shows how getting things wrong in the philosophy of biology leads to mistaken conclusions with the potential to damage the acceptance of a theory with harmful consequences for human well-being. 
  • Fodor has shown that the real consequence of rejecting a Darwinian approach to the mind is to reject a Darwinian theory of phylogenetic evolution. 
  • This forces us to take seriously a notion that otherwise would not have much of a chance: that when it comes to the nature of mental states, indeterminacy rules. 
  • This is an insight that should have the most beneficial impact on freeing cognitive neuroscience from demands on the adequacy of its theories that it could never meet.
linkki


Kommentti
Toisin kuin Anonyymi väittää, artikkeli ei kuulu biologian alaan vaan edustaa tieteen filosofiaa. Kaikki tekstin vertaislukijat ovat myös filosofeja, eivät luonnontieteilijöitä.

Filosofit muodostavat mielellään koulukuntia, ryhmittyvät tiettyjen lippujen taakse. Tässä on joukko darwinisteja (evolutionisteja), jotka ilmaisevat uskonsa siihen että luonnonvalinta on kaiken selittävä avain luonnonhistoriaan.

Vertaan näitä toisessa blogissani marksilaisiin yhteiskuntatieteilijöihin, joiden tuotannolle Charles Darwinin aikalaisen Karl Marxin ideat ovat ratkaisevia.

Tässä esitetyt ajatukset ovat siis filosofisten koulukuntien keskusteluja tieteen äärellä, mutta evoluutiobiologit tekevät työtään uskonnollisista tai filosofisista lähtökohdistaan riippumatta oman tieteenalansa metodein, välinen ja kysymyksenasetteluin.

On aivan selvää, että "luonnonvalinta" on aikamme biologiassa erittäin keskeinen selitysmalli ja se on siitä syystä niin arvokas, että teorioita voidaan "kokeellisesti" tutkia. Samalla kun tietomme maapallon elämän historiasta kasvaa ja tarkentuu, myös teoriat koetellaan.

Hyvä esimerkki on Suomenkin koulukirjoissa ollut biologinen selitys sille ihmeelle, että eläimiä alkaa esiintyä myös kuivalla maalla. Biologit käyttivät luonnonvalinnan periaatetta selittääkseen tämän, ja arvelivat että Devon kaudella ns tetrapodit elivät sekä vedessä että pystyivät hengittämään myös maalla (amfibious). Kauden lopulla merenpinta laski ja "kuivalle joutuneista" selvisivät sukua jatkamaan nämä lihaseväiset.

Uudempi tutkimus on täysin romuttanut tämän "luonnonvalintaan" perustuvan teorian osoittamalla, että kyseiset tetrapodit elivät vedessä.

Tiede korjaa itseään ja teoriat ajavat tutkimusta eteenpäin.

Astronomit ovat nöyrempiä kuin nämä esimerkkisi artikkelin filosofit - tähtitieteilijät sanovat "emme tiedä mikä linnunratoja kiihdyttää vasten painovoiman lakeja" ja kutsuvat sitä "dark energy" ja "dark matter".

Biologit ovat korskeita, ja väittävät vastoin totuutta ymmärtävänsä, mikä kiihdyttää elämää kohti biodiversiteettiä ja monimutkaisuutta vastoin entropian ankaraa lakia.

Elämän tutkimus on tavattoman mielenkiintoista. Sitä ei saa pilata sekottamalla salattu Jumala tutkimukseen ikäänkuin muka näkisimme, miten Jumala toimii luonnossa, historiassa ja omassa elämässämme.

Näemme Hänen työnsä jäljet, totta, ja ylistämme Häntä niistä!