perjantai 28. syyskuuta 2012

Etelä-Korean koulut ja kehitysopin opetus

Archeopteryx - esilintuNature

Kesäkuussa 2012 Etelä-Korean ministeriö, jonka alaisuudessa on opetus, tiede ja teknologia (Ministry of Education, Science and Technology) pyysi yläluokkien oppikirjojen julkaisijoita poistamaan hevosen kehitystä koskevan kohdan sekä viittauksen archeopteryx "esilintuun". Asiasta raportoi huolestuneena Nature lehti

Professor Dayk Jang
Seoul National University
Söulin kansallisessa yliopistossa toimiva kehitysopin tutkija Dayk Jang kommentoi  "Vaikenemeinen ei ole vastaus tähän". Hän yrittää koota alan asiantuntijoista ryhmän, jossa on mukana sekä kehitysopin edustajia että teologeja, jotka "uskovat evoluutioon". Tarkoituksena on vastata kehitysopin vastustajien kouluihin kohdustivaan kampanjaan (Committee to Revise Evolution In Textbooks) kehittämällä koulujen biologian opetusta ja myös antamalla suurelle yleisölle tietoa aiheesta.

Komitea kuuluu Korea Association for Creation Research nimiseen organisaatioon, jolla on Etelä-Korean nopeasti kasvavan Kristuksen kirkossa aivan oma ja tilastollisestikin merkittävä roolinsa.

torstai 27. syyskuuta 2012

Kimmo Pälikölle kehoitus parannukseen dinoista

Anomalocaris. Taiteilijan näkemys.
Kuva Katrina Kenny University of Adelaine

Taidemaalari Kimmo Pälikön tuoreimmassa Taustaa-sarjan kirjassa Alusta viimeisen aikaan on PDF version sivulla 90 hänen taitavasti piirtämänsä kuva ihmisistä dinojen seurassa.

Tällainen hyvin tehty piirros on paljon tehokkaampi viestinnän väline kuin pelkkä teksti, jossa samasta asiasta kerrottaisiin. Kuva menee suoraan lukijan tajuntaan ja jää hyvin muistiin. Sanonta "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" pitää paikkansa.

Alusta viimeiseen aikaan kirjan kuva edustaa samaa ajattelua, kuin lääkäri Pekka Reinikaisen teos Dinosaurusten arvoitus. 6K kreationistien mukaan Jumala loi maailmankaikkeuden vuonna 4000 eKr. kuten Raamatun totuudellisesti ilmoittaa..Kaiken luonnossa havaittavan täytyy sopia tähän ajoitukseen. Näin ollen ihmisten on täytynyt elää dinojen aikaan ja tarujen lohikäärmeet varmaankin ovat niistä säilynyttä muistitietoa (Reinikainen).. Vedenpaisumus ne suuret eläimet sitten hävitti ja hautasi mutakerrosten uumeniin (Pälikkö).

Kimmo Pälikkö on mielikuvituksensa voimalla luonut kuvan tästä oletetusta maailmasta, jossa dinosaurukset ja ihmiset elävät samaan aikaan. Visuaalisena mediana hyvin piirretty kuva juurtuu katsojan mieleen totuutena. Kirjan yhteydessä näkemys voi tulla painokkaasti todellisen uskon merkiksi, shibboletiksi: näin Raamattuun luottavat kristityt uskovat, toisin kuin liberaalit ja paha maailma, jossa ateistinen tiede tekee tuhojaan.

Olen varma, että Kimmo Pälikkö on kirjoillaan itse vilpittömästi liikkeellä ja tahtoo näin piirtämälläkin havainnollistaa 6K kreationismin luomaa maailmaa. Mutta opettajalla on sitä suurempi vastuu.

6k kreationistien luoma maailma ei ole Jumalan luoma maailma, vaan ihmisen mielikuvituksen tuote, josta puuttuu rakkaus totuuteen ja joka vääristää Jumalan ihmeelliset työt.

Jumalasta tehdään väärän rahan lyöjä.


Tee parannus!
Kimmo, voisit tehdä parannuksen tästä valheellisesta kuvasta esimerkiksi seuraavalla tavalla.

(Tiedän että tämän apotin vaatima parannuksen teon tapa on vaativa ja aikaa vievä hanke, mutta rikos on raskas ja syvästi vahingollinen Kristuksen asialle, joka perustuu Totuuteen. Jos näin toimit ja pyytämäni kuvan julkaiset, teet todella suuren palveluksen suomalaiselle uskovalle kristikansalle, näin asian näen.)

Koska olet saanut Jumalalta taitelijan lahjat, voisitko piirtää värillisen kuvan siitä, mitä elämän historian ensimmäisiin kuuluvat silmät saanut eläin näki!

Nykyisten tietojemme mukaan luonto oli aluksi sokea aina Ediacarakauden lopulle asti. Toki ensimmäiset tunnetut elämänmuodot, sinilevä bakteerit aistivat auringonvaloa jo yli 3 miljardia vuotta sitten, käyttäen sen energiaa hyväkseen ja tuottaen prosessissa happea, josta elämälle välttämätön ilmakehä erään nykyisen teorian mukaan sai alkunsa.

Ensimmäisten näkijöiden joukossa on Anomalocaris ("epätavallinen katkarapu").

Jumalan tahdosta löydettiin Adelainesta, Australiasta vuonna 2011 häkellyttävä ja hyvin harvinainen fossiili: Anomalocaris, jonka silmä oli säilynyt. Fossiili on erittäin harvinainen, sillä eiväthän herkistä kudoksista tehdyt silmät juuri ole säilyneet (katso esim. Nature lehden uutinen).

Yllättäen tämän elämän raikkaan kambrisen aamun luomuksen silmät eivät suinkaan olleetkaan joku evoluutioteorian olettama yksinkertainen camera obscuramyBlog, pelkkä valoa sisään päästävä aukko ja pari hermoa, vaan heti kättelyssä ensimmäinen tunnettu silmä on erittäin monimutkainen yli 16.000 linssiä käsittävä todellinen mestariteos.

Emme tietenkään voi mennä tämän eläimen aivoihin ja tietää, mitä siellä näkyy. Kuvallasi voisit havainnollistaa, mitä voime omilla aivoillamme ajatella, mitä Israelin Jumalan ensimmäisenä luomat silmät näkivät Kambrikauden meressä.

Vaihtoehtoisesti voisit piirtää, mitä ensimmäiset trilobiitit näkivät ympärillään vedessä (elämää ei vielä ollut maalla).

Apua saat tehtävään siitä, että sudenkorennoilla on yhä nykyään samanlainen erikoisen laajakulman antavat silmät ja että varhaisen kambrikauden elämästä on säilynyt erityisen hienoja näytteitä esimerkiksi juuri Burgesin kallioissa British Columbiassa Kanadassa, jotka kirjassasi mainitset.

Jos jätät haasteeni väliin, ymmärrän sen hyvin.

Jos otat sen vastaan, olen erittäin iloinen!

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Bio-complexity julkaisu


Tutustuin mielenkiinnolla Bio-complexity on-line julkaisuun, jonka kotisivu on bio-complexity.org

Siellä on tuore artikkeli, joka asettaa vastakkain darwinistisen ja Id perspektiivin. Laatijoina ovat mukana julkaisun primus motor Douglas Axe ja päätoimittaja Matti Leisola.

Matti Leisola,Ossi Pastinen,Douglas Axe
Lignin—Designed Randomness

Jos RationalWiki on uskominen, tämä Bio-complexity julkaisu ei ole varsin saanut tuulta tutkimuspiireissä. Axen omaa artikkelia ensimmäisessä numerossa arvosteli jopa Young Earth Creationst Todd C. Wood.


Bio-complexity eli elävän maailman tavaton monimutkaisuus maapallolla on hyvin merkittävä tutkimusala, jolle on omistautunut monia tutkimuslaitoksia.  Ala on erinomaisen mielenkiintoinen, koska siinä integroidaan eri elämänmuotojen yhteiseloa ekosysteemeissä.

Kuten Bio-complexity lehden artikkeli osoittaa, kokonaisuuden katsominen jäämättä pelkästään tuijottamaan yksittäisten lajien kehitystä, tuo esiin monia tärkeitä tutkimuksen kohteita ja auttaa meitä ymmärtämään elollista luontoa syvemmin.

Vaan paljon on vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia tälläkin tieteen alalla!

tiistai 25. syyskuuta 2012

Enkelien Waterloo Suomessa 1948

Hungarians burying comrade
Unkarilaiset hautaavat taistelussa kaatuneen rintamatoverinsa.
WW II in color

Espoon Seurakuntasanomissa ESSE 24.9.2012 on sisällöltään arvokas ja puhutteleva Taneli Kylätaskun tekemä haastattelu, jossa tietokirjailija ja teologi Esko Miettinen kertoo ajatuksistaan.

Jäin pohtimaan seuraavaa kohtaa haastattelussa, jossa viitataan sodan aiheuttamaan hengellisen ilmapiirin muutoksen ja sitä heijastavaan piispa Eino Sormusen vuoden 1948 katekismukseen:
Miettinen selittää enkeliopin notkahdusta suomalaisten rankoilla sotakokemuksilla. Talvi- ja jatkosodan selviytymiskamppailu muokkasi ajatusmaailmaa inhorealistiseen suuntaan. Enkelien suojelus oli pettänyt niin monen kohdalla, ettei siitä kannattanut enää puhua.

”Sota löi henkisen elämän pirstaleiksi. Vasta 1990-luvulla voitiin ruveta uudelleen hapuilemaan kohti uskonnollista maailmankäsitystä.”
ESSE syyskuu 2012
Toinen maailmansota on hirvein sota, minkä ihmiskunta on tähän mennessä nähnyt. Se varmasti oli tuhoisa monen suomalaisen uskolle siinä, missä Auschwitz monen hengissä säilyneen juutalaisen kansan uskovallekin, kuten haastattelussa sanotaan.

Mutta jotain perustavaa tässä ajatuksessa on pielessä... eiväthän hyvänen aika enkelit, nuo Jumalan lapsia palvelevat henget, päätä yhtään kenenkään elämästä tai kuolemasta.

Vastuu hengissä säilymisestä, haavoittumisesta tai kaatumisesta rintamalla on täysin Isällä Jumalalla itsellään, joka yksin on elämän ja kuoleman Herra.

"Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä."

"Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset."
Jeesus
Luukas 12:4-7

6K Luomisen todistajat

Jehovan todistajat on Yhdysvalloissa Seitsemännen Päivän Adventismin taustalta haarautunut uskonnollinen ryhmä.  Opetus sai alkunsa adventistien järkeilystä vastoin Herran Jeesuksen nimenomaista kieltoa laskea aikoja ja hetkiä.
"Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut." 
Apt. 1:7
6K Luomisen todistajat on Yhdysvalloissa Eteläisen Baptismin taustalta noussut uskonnollinen suuntaus, joka tarjoaa oman kokonaisnäkemyksensä maailmankaikkeudesta. Opetus sai alkunsa baptistien järkeilystä maailman luomisen aikatauluista ihmisen vuosissa.
Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen.
Matt 1:17
Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksesta Aadamiin on 76 sukupolvea Luuk 3:23-28.


Nämä molemmat pohjois-amerikkalaiselle kulttuurille ominaista käytännöllistä järkeilyä edustavat harhaopit perustuvan aikojen laskemiseen. Jehovan todistajat laskevat aikoja eteenpäin Uuden maailman tuloon, 6k kreationistit taaksepäin Vanhan maailman alkuun.

Molemmat uskonnolliset ryhmät antavat sekä Raamatusta että Jumalan luomasta maailmasta itse laatimansa vääristyneen kuvan, jossa Raamatulla on jatkuvasti pienenevä rooli.

Peruskallio

Andrew A. Snelling (2007)
Can Catastrophic Plate Tectonics Explain Flood Geology
Answers in Genesis 


Tajuavatko 6k kreationistit ollenkaan, että kyse on paksuista KIVIkerrostumosta, jossa kiven kierto maan uumenista maan uumeniin, tuulen ja sateen aiheuttama eroosio, metamorfoosi, liuske, paikoin usean kilometrin syvyiset KIVIkerrostumat toinen toisenasa päällä?

Leisola viittaa mannerlaattojen liikkeeseen ja Alfred Wegeneriin.... tuo liike jatkuu yhä kautta maapallon! Kuolleen Meren laakso laskee nopeasti... noin yhden cm 100 vuodessa, Kalifornia on matkallaan Alaskaan, Pohjanmaa nousee nopeasti jääkauden alta samoin semmosta 1cm/100 vuodessa vauhtia, aiheuttaen kevättulvia, kun joet eivät maan nousun takia enää vedä vettä kuten ennen...

Burgesin esiintymä on kovassa KALLIOSSA korkealla Kanadan vuorilla, jonne mannerlaattojen pusku on peruskalliota nostanut

Ovatko 6k kreationistit viisaudessaan jossain nähneet vedenpaisumusta, vaikka vuoden kestävää, joka nostaisi kilometrien paksuisia kivikerrostumia ylös Alppeina tai Himalajana ja ne sitten kumoon kupsahtaisivat?

Entä Ukko-Koli vanhus, lankkulattiaan jäänyt oksankohta, hylkäävätkö 6k kreationistit kokonaan modernin geologian sielläkin Raamatun nimissä?


Kyllä vesi kallioon pystyy, vaikka tekemään  vanhan kansan ihmettelemiä hiidenkirnuja kovaan graniittiin, vaan se ottaa aikansa.

Kuva Jumalan luomakunnasta tässä väkisin vääristyy, kun kuudella tuhannella kaikki pitää saada valmiiksi.


Oikea kalliopohja on Bo Giertzin mainitsema Kalliopohja!

maanantai 24. syyskuuta 2012

Kimmo Pälikön hermeneutiikka

Dinosaurus ja ihminen yhteiskuvassa
Creation Museum. Petersburg, Kentucky
wikimedia

Edellisessä blogi tekstissäni kuvaamat Kimmo Pälikön Taustaa kirjoitukset kattavat koko maailmankaikkeuden ja antavat näin hyvän kuvan hänen omasta maailmankuvastaan, miten hän maailman itse näkee muiden kirjoituksiin tutustuttuaan.

Raamattu väärällä tavalla ankkurina
Pälikön vakaumuksen ja maailmankatsomuksen perustana on amerikkalais/australialainen moderni kreationismi. Tähän ei kuulu ainoastaan kaikkien kolmen monoteistisen uskontokunnan - ja siten ihmiskunnan enemmistön - usko siihen, että Jumala on Luoja. USA:n rationalistisen kreationismin perustana on usko, että "kaikki se on totta ja virheetöntä, mitä Raamattu ilmoittaa ajallisista ja hengellisistä asioista."

Vaikka Pälikkö ei mainitse Chicagon 1978 julistusta Raamatun erehtymättömyydestä kaikessa. Markku Särelä on kirjoittanut sarjan hermeneuttisen jakson, kirjojen ankkurina on vakaa luottamus Jumalan Sanaan ja huoli siitä luopumisen seurauksista.

Chicago 1978-tyyppinen käsitys Raamatusta antaa uskovalle kristitylle kuin henkiset silmälasit, jotka vääristävät sekä pyhän Raamatun itsensä että Jumalan luomakunnan ymmärtämisen. Pälikön kirjasarjan uutuus on siitä näyttävä todiste.


Totuuden ja valheen sekoitus on vaikeampi torjua
Jos taidemaalari Kimmö Pälikön kirjat olisivat silkkaa valetta, ne olisi helppo torjua ja Kristuksen lampaat näkisivät selkeämmin, että jossain tämän paimenen opetuksessa mättää.

Totuuden ja valeen sekoitus on hankalampi torjua ja Pälikön kirjat sisältävät paljon totta. Katso esimerkiksi Alusta viimeiseen aikaan luvun 5 kirjallisuusluetteloa, siellä vilisevät Tieteen Kuvalehden ja muiden asialliset ja tarkat viitteet. Burgesin fossiilikenttä Kanadan vuorilla on todellakin huikea löytö ja kirpuista Päliköllä on suurtakin sanottavaa!

Suomalainen ei usko ennenkuin näkee omin silmin. Kirjan kuvituksen mukana on myös Pälikön itse lahjakkaana taiteilijana ja graafikkona piirtämiä kuvia. Esimerkiksi kirjan Alusta viimeiseen aikaan PDF version sivulla 90 on hänen taitavasti piirtämänsä kuva ihmisistä dinojen seurassa. Samantapaista todelliselta näyttävää aineistoa liskojen ja ihmisten yhteiselosta on Answers in Genesis järjestön ylläpitämässä ja suuren kävijämäärän tuomilla dollareilla hienoksi tehdyssä Creation Museum (Luomisen museo) Yhdysvalloissa.

Totuus on kirjoissa asetettu vääristyneisiin puitteisiin, joka ankkuroituu kirjaimelliseen ja yksinkertaiseen uskoon siihen, että kaikki mitä Raamatussa sanotaan on niin ja aamen. Jos kerran Aadamista Jeesukseen on näin monta sukupolvea, niin Paratiisi ja Luominen on täytynyt tapahtua noin 4000 ennen Kristusta. Koska tämä on varmasti totta, niin kaiken luonnontieteen täytyy sopia tähän Jumalan ilmoituksesta opittuun ajoitukseen. Onhan juutalaisen kansankin kalenteri luomisesta alkaen ja nyt alkoi juuri vuosi 5773 jälkeen maailman luomisen.


Mikä onkin todistettava MOT
Kimmo Pälikön kirjan vahva veto on ajatuksessa, että meidän tulee todistaa Raamattu oikeaksi myös siinä, että maailmankaikkeus on noin 6000 vuotta vanha ja että suuri vedenpaisumus on luonut lyhyessä ajassa maapallon pintakuoressa näkyvät kerrostumat. Tämä on perustavaa kreationistista ajattelua, johon liittyy "pahan evolutionismin" torjunta. Darwinismi näet muka vaatii, että kerrostumien täytyy olla miljoonien vuosien ikäisiä antaakseen eliöiden kehitykselle riittävästi aikaa.

Kirjan suunta on MOT ja puolinaiset, perustelemattomat ja välillä aivan räikeät väitteet riittävät uskovalle todistamaan, että Raamattu on "tässkäin oikeassa."


Uteliaisuus
Uusin NASA::n lähettämä Mars luotain on nimeltä Curiosity eli suomeksi uteliaisuus.

Jumala on luonut meihin ihmisiin tämän ratkaisevan tärkeän ominaisuuden, uteliaisuuden, joka aivan pakottamalla pakottaa ottamaan selvää, miten asiat ovat. Ei vain kerran vaan useamman kerran uteliaisuus on avannut ihmiskunnan eteen aivan uusia ennentuntemattomia näkymiä ja vienyt syvemmälle Jumalan ihmeellisten tekojen ymmärtämiseen.

On sääli, että uskon puolustamisen ja Raamatun totuudellisuuden nimissä tämä luontainen uteliaisuus tahdotaan sammuttaa, ja kääntää katseet taaksepäin MOT linjalla, 1700-luvun fluvialismiin, Darwinia edeltävään tietämättömyyteen elävän luonnon kehityksestä ... mikseivät kreationistit edellytä myös palaamista Raamatun geosentriseen maailmankuvaan?


Ainoa vastalääke tosi-valhe sekoitukselle on Totuus
Minulle tulee henkilökohtaisesti Pälikön uusimpaan kirjaan tutustumisesta yhtä paha olo kuin Creation Ministries International ja etenkin Answers from Genesis sivujen selaamisesta.

Nämä ovat kaikki samasta amerikkalaisesta rationalistisesta fundamentalismista pulppuavaa sameaa vettä, hengellistä myrkkyä, joka ällöttävällä tavalla muistuttaa Jehovan todistajien järkeilyjä.

Jumalan lapsi - älä tyydy mihinkään muuhun kuin Totuuteen.

Kimmo Pälikkö - Taustaa

KIMMO PÄLIKKÖ
Taidegraafikko, tietokirjailija
Kimmo Pälikkö (1938) on syntynyt Helsingissä. Opiskellut mm. Työväenopistossa, Vapaassa Taidekoulussa ja Taideteollisessa Korkeakoulussa.

Maalannut Helsinki-aiheita vuodesta 1965.
Katoavaa kaupunkia -taidenäyttelyitä Päliköllä on ollut vuodesta 1970.
Muotokuvanäyttely v.1977.

Tauluista tehty 2011 mennessä yli 1400 erilaista korttia, joista on painettu postikortteja yli 86 miljoonaa kappaletta.

Katso taidemaalari Kimmo Pälikön koko esittely KP-ART linkissä
Kyllä, luit oikein - 86 miljoonaa kappaletta!


Puukkoseppämestari J.T. Pälikön esittely on samoilla sivuilla ja sukunimestä ja ulkonäöstä päätellen kyseessä ovat lahjakkaat veljekset. Pälikön tekemät veitset, miekat, keihäänkärjet ovat kerrassaan huikeita aitoja toimivia puukkoja ja teräaseita sekä samalla ihailtavia taideteoksia. (Mieleni tosin tekisi kysyä mestarilta, miksi upeat historialliset aseet on tehty teräksestä eikä ruostuvasta raudasta.)

Päivitys 28.10. JT ei sano tekevänsä historiallisia aseita teräksestä,  vaan Damaskon teräksestä. Tämä on aivan eri asia! Damaskon terästä on tehty 300 eKr alkaen ja Keskiaikaan asti. Jostain syystä valmistusmenetelmä on sitten päässyt unohtumaan. Oman aikamme mestarit takovat kukin omalla tavallaan teriä niin, että ne näyttävät Damaskon teräkseltä. Täytyy minun taas sanoa, että oppia ikä kaikki .


Kimmo Pälikön Taustaa- kirjasarja
Taustaa-kirjat kritisoivat kehitysoppia ja sen pohjana olevia epäselviä faktoja. Taustaa-sarjassa on tällä hetkellä kaksi kirjaa (sic! p.o. kolme), joiden digitaalisia versioita pääset lukemaan näillä verkkosivuilla. Lisäksi sarjaa täydentävät liitteet ja e-kortit, joita voi ladata ilmaiseksi. Näitä kaikkia pääset lukemaan ylälaidan linkkejä painamalla.
KP-ART

Taustaa1 - Tekijänoikeudesta maailmaan
Artikkelit on julkaistu myös Luterilainen-lehdessä (10 numeroa / v.)
Kirjan ensimmäinen osa; Taustaa, kertoo artikkeleissaan kehitysoppia verhoavista uskomuksista, tieteen nimissä tehdyistä huijauksista ja yleiseen tietoon toimitetuista puolitotuuksista. Merkittävintä "tavallisen lukijan" kannalta on se, mitä kaikkea jätetään kertomatta, jotta usko kehitysoppiin säilyisi.

Kirjan artikkelit valottavat myös sitä, kuinka nuoret Suomen kouluissa pakotetaan omaksumaan kehitysopin virheelliset uskomukset tieteellisinä totuuksina.

Kirjan toinen osa, Raamattu ja luominen, käsittelee sitä, miten Raamatun ilmoitus ottaa kantaa maailman ja elollisen luonnon syntyyn ja ylläpitoon.
KP-ART
Samalla tavoin sivuilta löytyvät sarjan muiden osien napakat esittelyt sekä linkit, joista kirjat voi lukea verkosta PDF muodossa.

Kirjoissa on mukana artikkeleita, joita on julkaistu Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon web sivuilla.


Leisolan esipuheen yhteenveto
Alfred Wegenerin kerrotaan Raamatun perusteella ryhtyneen kehittämään mannerlaattojen liikkeitä käsittelevää teoriaansa. Ajatusta pidettiin aluksi täysin naurettavana, mutta mannerlaattojen liikettä ja alkumannerta pidetään nykyisin selviönä. Raamattu kertoo Maata kohdanneesta vedenpaisumuksesta ja väittää myös ihmisten tietävän tästä tuhotulvasta: Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että… silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen (II Piet. 3:5,6). Ajatusta koko Maata peittäneestä vedenpaisumuksesta pidetään nykyisin taruna, mutta jos se on totta, on Maan ja ihmisen historia tulkittava kokonaan uudesta näkökulmasta. Jos vedenpaisumus on totta, pitäisi siitä olla historia- ja perimätietoa ja ennen kaikkea merkkejä maapallolla. Tämä on Pälikön kirjan välittämä mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu näkökulma.

Espoossa 20.7.2012
Matti Leisola
Professori
Aalto-yliopisto
KP-ART

Kommenttejani
Taidemaalari Kimmo Pälikkö on ansioitunut taiteilijan urallaan, kuten myös suomalainen wikipedia hänestä kauniisti ja asiallisesti kertoo. 2000-luvulla hän on kirjoittanut oman alansa ohella kehitysoppia arvostelevia teoksia kreationismin linjoilla. (Evoluution arvostelu-teema on hänen elämästään kertovassa artikkelissa ehkä hieman sivulauseen tapaisesti?)

1. Pidän suuressa arvossa, että kirjat ovat luettavissa verkossa ilmaiseksi - se antaa hyvän todistuksen, ettei tässä olla maallisen mammonan takia liikkeellä.

2. Pälikkö näyttää edustavan kreationismia muodossa, johon sisältyy myös luja usko siihen, että maailmankaikkeus on luotu noin vuonna 4000 eKr. kuten pyhän Raamatun sukutauluista on laskettu.

3. Professori Matti Leisola on kirjoittanut Kimmo Pälikön Taustaa-sarjan kolmanteen kirjaan "Alusta viimeiseen aikaan" esipuheen antaen sen ajatuksille näin arvovaltaisen ja varauksettoman tukensa..

4. On merkittävää, että näitä artikkeleita on julkaistu STLK sivuilla, joka näin antaa niille hyväksymisensä ja siunauksensa. Markku Särelä onkin itse kirjoittanut sarjan ensimmäiseen osaan luvut Raamattu ja luominen sekä Raamatun alkulukujen merkitys kristilliselle opille. Pälikön esiintuomat ajatukset evoluutiosta ja maailman iästä ym saavat näin tien puhtainta luterilaisuutta puolustavaan kirkkokuntaan kuuluvien kristittyjen sydämiin antaen niille oikean opin ja hengellisen luotettavuuden sinetin.

5. Käsitykseni mukaan Pälikön Taustaa-kirjasarja nojaa samantapaiseen aineistoon, jota amerikkalaiseen Raamattu-fundamentalismiin sitoutuneet Creation Ministries International ja Answers from Genesis tuottavat ja jollaista www.luominen.fi sivut markkoinoivat suomennettuna suoraan Oulusta.

torstai 20. syyskuuta 2012

Janon tunne - hypovolemia

Englantilaisessa wikipediassa kerrotaan janon tunteesta asiantuntevasti näin (ote pitkästä artikkelista)
Detection
There are many different receptors for sensing decreased volume or an increased osmolite concentration.

Decreased volume
Renin-angiotensin system
Hypovolemia leads to activation of the renin angiotensin system (RAS) and a decrease in atrial natriuretic peptide. These mechanisms, along with their other functions, contribute to elicit thirst, by affecting the subfornical organ. For instance, angiotensin II, activated in RAS, is a powerful dipsogen (i.e. it stimulates thirst) which acts via the subfornical organ.

Other
Arterial baroreceptors sense a decreased arterial pressure, and signals to the central nervous system in the area postrema and nucleus tractus solitarius.

Cardiopulmonary receptors sense a decreased blood volume, and signal to area postrema and nucleus tractus solitarius as well.

Cellular dehydration and osmoreceptor stimulation
(Lue koko hieno artikkeli, jossa Osmon havaitsijat myös kuvataan.)

Salt craving
Because sodium is also lost from the plasma in hypovolemia, the body's need for salt proportionately increases in addition to thirst in such cases. This is also a result of the renin-angiotensin system activation.
wikipedia


Sangen ihmeellisesti minut on tehty
Opimme tästä aivan alustavasti, että ihmisellä (ja varmaan eläimilläkin) on useita janon tunteen aivoihin lähettäviä sensoreita.

Luoja on asettanut valtimoihimme anturoita, jotka huomaavat verenpaineen laskun, toisia, jotka havaitsevat peptidien vähenemisen, kolmansia, jotka havaitsevat sydämen luona, että verta on vähemmän, ja myös sodiumin määrän laskulla on sille omistettu mittarinsa. Osmoosia tarkkaillaan jatkuvasti, että elimistö toimisi normaalisti.

Nämä anturat osaavat lähettää sähköisen signaalin aivoihin tietylle SFO alueelle (Subfornical organ), joka ymmärtää, että nyt tarvittais vettä! Viesti on myös mitoitettu niin, että kun alkaa olla todella tarve juoda, SFO ei enää kuiskaile ja vihjaile vaan suorastaan huutaa koko olemukselle - VETTÄ!


Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.

Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.

Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi,
Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!

Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.
Psalmi 139:13-18


"Minun oli jano"


Roikuttuaan kuusi tuntia julmalla ristillä keväisen auringon paahteessa, Jeesuksen tuli jano sanan varsinaisessa mielessä.


Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen kärsimysten kuvauksessa on erityisen koskettava tuo yksi ainoa vetoamus teloittajien kuullen: "minun on jano". Tapahtuma, jolle evankeliumi antaa erityisen painon juuri ennen kuolemaa (Johannes 18:28).

Tämän janon kokemuksen rinnalla on hyvä muistaa Jeesuksen kiusausten aika heti kasteen jälkeen Jordanin vedessä,kun Pyhä Henki oli johtanut Hänet autiomaahan paastoamaan 40 päivää. Oltuaan syömättä yli kuukauden ja juotuaan vain autiomaan purojen kirkasta vettä, Jeesukselle tuli nälkä. (Matteus 4:2)

Lääkärien kuvauksista ymmärrämme, ettei tämä ei ole semmoista päivällä kokemaamme hiukomista, että jospa jostain saisi hampurilaisen, kun on nälkä. Vaan kyseessä on noin pitkän paaston jälkeen vaihe, jossa ihmisen keho alkaa rasvan loputtua polttaa omaa kudostaan energian saamiseksi. Tämä elämän ja kuoleman nälkä on niin hirveä, että äidit ovat omia lapsiaan laittaneet ruoaksi.

(Evankeliumin sanamuotoὕστερον ἐπείνασε.tosin viittaisi siihen, että Jeesukselle tuli "vihdoin nälkä" tai "lopulta nälkä", eli että paasto olisi ollut siihen asti helppo ilman nälän tunnetta.)


Veden juominen
No, mikä sen yksinkertaisempaa kuin juoda vettä, kaivosta ammennettua, lähteestä käteen kouraistua, vesilasista tai muovimukista, suoraan hanasta...

Ei aivan yksinkertaista, ja lääketiede ponnistelee tutkimusten parissa, ymmärtääkseen paremmin, mitä veden juomiseen liittyy. Elämän ja kuoleman asia, näet.

1. Janon tunne
Millä mekanismilla ihmisen keho (ja ilmeisesti kaikkien eläintenkin kehot) mittaa vesipitoisuutta ja toteaa, että nyt olisi aika saada lisää vettä?

Missä on se "janohermo", joka tiedottaa aivoille, että alapa etsiä juotavaa, aukoa jääkaapin ovea tai sulatella lunta nuotiolla.

2. Juominen
Kurkusta alas pulpul, vatsaan lorilori, ohueen suoleen, jollain systeemillä neste imeytyy elimistöön ja kulkee, minne tarvitaan antaen verelle ja imusuonillekin mitä virrata, viimeiset liraukset sitten keltaisena liuoksena munuaisista virtsatiehyitä myöten myrkkynä pois kuuseen.

Melkoinen prosessi, fysiologiaa, lääketiedettä, kemiaa ja fysiikkaa, mitä, missä, milloin. Näistä varmaan lääketieteen opiskelijat paljon saavat tietoa, vaan mahdetaanko veden kulkua kehossa, jokaisessa solussa, yli 60% koko systeemistä, vielä täysin ymmärtää?

3. Suolainen!
Taitaa olla niin, että ihmisen suussa, etenkin herkässä kielessä (ja varmaan kaikkien eläintenkin, lintujenkin suussa) on erityisen perustava kyky erottaa suolainen. Vaikka muu makuaisti olisi mennyt turraksi vaikkapa hajuaistin menon myötä, kyetään kuitenkin erottamaan suolan läsnäolo ruoassa tai vedessä.

Tämä on hyvä, että tällainen kyky on, koska suolaisen veden juominen on kuin joisi tappavaa myrkkyä.

Miksi? Mikä fysiologinen prosessi vaatii sen, että vain raikas vesi kelpaa, jossa suolaa on mitättömästi vaikka kaikenlaista muuta aromia olisi paljonkin?

Kerrotaan autiomaan askeettisista isistä Egyptissä muinoin, että lisäsivät juomaveteensä hieman suolaa, ettei se maistuisi niin hyvältä.

Toisaalta, mikä on merkillistä, janoinen ihminen kaipaa myös suolaa.


4. Vesipaasto
Sanotaan, että vesipaasto on terveellinen terveelle ihmiselle, kun se oikein toteutetaan.

Tuleekin sellainen ajatus, että kun ihminen vain juo puhdasta raikasta vettä eikä syö yhtään mitään, vesi kulkee luonnollista tietään ruoansulatuskanavien läpi se pitää ihmisen hengissä vaikka nälkä olisi kova, ja puhdistaa, pesee sisikuntaa kaikenlaisesta sinne kertyneestä moskasta, joka veden mukana lähtee liikkeelle ja poistuu.

En tiedä pitääkö paikkansa, mutta sanovat ortodoksit ja muut, jotka vesipaastoa harjoittavat, että sen aikana tulee erityisen hyvä olo ja myös hengellisesti virkeä ilmapiiri, jossa rukous ja mietiskely maistuu.


Ammattilaisten tekstiä
Edellä on minun, täysin maallikon, vapaata pohdintaa ja assosiaatiota sanasta jano.

Suomalaisessa wikipediassa on asiantuntijoiden laatima teksti (kokonaan):
Jano on tuntemus tai fysiologinen tarve, joka johtuu veden puutteesta elimistössä. Kovan janon voi aiheuttaa varsinaisen juomattomuuden lisäksi myös esimerkiksi alkoholin juominen.
Janon tunnetta vähentää juominen. Joidenkin juomien nauttimisen koetaan hillitsevän janon tunnetta paremmin kuin toisten. Monien mielestä virvoitusjuomat kuten virvoitusjuomat ja kivennäisvedet sammuttavat janon tehokkaasti, toiset uskovat veden voimaan. Myös paljon nestettä sisältävät ruoat vähentävät janon tunnetta, esimerkkinä vesimeloni.
Jos ihminen ei saa juodakseen hän kuolee huomattavasti nopeammin kuin jos hän ei söisi.
wikipedia
Vai onko sittenkään asiantuntijoiden laatima teksti?

VESI luonnossa

Luojan mestariteos - vesimolekyyli H20
wikimedia
Suomalainen wikipedia kertoo:
Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä.

Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa.

Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkeat sulamis- ja kiehumispisteet.

Vedessä vetysidoksen vastaanottajana ja luovuttajana on happi.

Vesimolekyyli pystyy muodostamaan happiatomista neljä tetraedrisesti suuntautuvaa vetysidosta. Huoneenlämpöinen ja normaalissa paineessa nestemäinen vesi on kuitenkin jatkuvassa liikkeessä ja muodostaa muiden vesimolekyylien kanssa keskimäärin vain 3,4 vetysidosta. Jäässä molekyylit ovat paikallaan ja muodostavat täydet neljä vetysidosta.
wikipedia
Vesimolekyylin mittasuhteet
wikimedia

Ihminen ja vesi
Ihminen on noin 62-prosenttisesti vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti merkittäviä määriä vettä.

Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, ja käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaisemalla kämmenselkää ja puhaltamalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja turkittomuuden etu.
wikipedia

Maapallo ja vesi
Vesi (H2O, joskus myös divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste.

Kaikki maapallolla oleva vesi lienee peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista.

Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.
wikipedia

Kommentti
Yllä olevat lainaukset wikipedia tietosanakirjasta antavat vain viitteitä veden syntyperästä, olemuksesta ja merkityksestä kaikelle elämälle. Tarkoitukseni on niillä ohjata lukijan ajatuksia todelliseen veteen, tuohon elämän eliksiiriin, jota jatkuvasti juomme elääksemme.

Anonyymien kirjoittajien lause "lienee peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista" on todellakin vain arvaus. Luonnontieteillä ei ole mitään todellista varmuutta siitä, mistä vesi alunperin maapallolle on tullut ja teorioita on paljon.

NASA sijoittaa paljon veronmaksajien varoja veden etsimiseen aurinkokkunnastamme. Asian tutkiminen on upean Curioisity Mars mönkijän tärkeä tavoite tulevina vuosina, koska geologiset todisteet vedestä voivat myös merkitä, että Punaisella planeetalla olisi joskus ollut mikrobista elämää.

Suuria kaasuplaneettoja Saturnusta, Jupiteria ja Uranusta, kiertävissä kuissa on joissakin ilmeisesti suuri vesimääriä ja sinne asti ehtineet Vyoager ja muut luotaimet kuvaavat ja mittaavat niitä ahkerasti myös tämän arvion vavhistamiseksi tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Lyhyesti sanoen - vesi on eräs luonnontieteen tärkeimpiä ja vaativimpia haasteita ja keskeinen avain kaiken elämän tutkimuksessa.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

alku-VESI Sumerissa

Ihmiskunnan vanhimmat kirjoitukset tulevat Sumerista, jossa kiilapäisellä tikulla painettiin kirjoitusmerkkejä savitauluihin. Näissä vanhimmissa tunnetuissa muistiin kirjoitetuissa uskonnollisissa perinteissä sumerilaiset kertovat, kuinka jumalat ovat syntyneet ja kuinka heidän vaiheidensa kautta kaikki on saanut alkunsa.

Sumerin kosmogoniassa ei ole Luojaa, vaan jumalat syntyvät, kuten kreikan lainasana sanookin (kosmos, gonia). Mesopotamian uskonnot olivat kristinuskon tuloon asti polyteistisia, ja niissä oli Intian hinduismin tapaan paljon jumalia.



Alussa oli äiti ja isä
Eikö tämä ole aivan luonnollinen lapsen ajatus?

Äiti on Nammu, joka synnytti suuret jumalat.
Isä on Anu, taivaan jumala ja suuren Urukin kaupungin jumala.


Keskinäisestä pyhästä avioliitosta äiti Nammu ja isä Anu saavat pojan
Enki ... Maan herra


Nammu äiti synnyttää (itsekseen?) tyttären ja pojan
Tiamat ti = "elämä"    ama = "äiti" ... Elämän äiti
Abzu    ab = "meri"       zu = "tietää" ... Meren tietävä


Sukurutsaus?
Tiamat tytär ja veljensä Abzu saavat neljä lasta
Mummu
Lahmat
Lahamu
Kingu

Lahmat ja Lahamu, "mutaiset" Eridun temppelin vartijat, ovat siitä mielenkiintoisia, että Jeesuksen syntymäkaupungin alkuperäinen nimi on saattanut olla bit lahmu, Lahamu-jumalan temppeli.

Kun Abzu on nukutettu, Kingu poika on äitinsä Tiamatin rakastaja. Hän koettaa saada Tiamatin surmaamaan muut jumalat. Sen sijaan Kingu itse uhrataan, ja hänen verensä sekoitetaan maan saveen ihmiskunnan tekemiseksi. (Sumerissa ihminen on jumalan verestä ja maan savesta tehty)



Abzu
Enki-jumala Abzun sisällä ottaa vastaan toisen jumalan.
Akkadi-kauden sinetti Urin kaupungista
B. Bandstra
Abzu on käsitteenä syvällä maan alla oleva vesien lähde, josta sumerilaisten käsityksen mukaan kaikki raikkaan veden lähteet, joet, suot ja kaivot saivat vetensä.

Abzu oli jumalten asuinsija, siellä viihtyivät Nammu, Enki ja Lahmu.

Kaiken isän roolin Abzu saa ainoastaan Enuma elish runoelmassa, joka on ehkä kirjoitettu 1100-luvulla eKr. ja on siten paljon sumerilaista kulttuuria myöhäisempi. Se sisältää kuitenkin vanhaa perintöä, jota oli luettavissa Babylonian savitaulu-kirjastoissa.

Runoelma alkaa
"Kun taivasta ei vielä ollut ylhäällä (enuma elish) eikä maata alhaalla, oli Apsu, raikkaan veden meri, ensimmäinen, siittäjä, sekä Tiamat, suolainen meri, hän (fem.), joka synnytti kaiken; he sekoittivat vielä vesiään, eikä ollut vielä laidunmaita, ei edes ruokoisia suota."
(oma sangen vapaa käännökseni englannista)


Vesi
Etelä-Irakin suoalueen asutusta ennen sodan tragediaa
Kuva Nick Wheeler 1974
Kaksoisvirtain maan eteläosassa sijainnut Sumer on Persian lahden tuntumassa, mutta elämää hallitsee Eufratin ja Tigriksen yhteinen laskujoki. "Sinearin maan" tasainen ja savinen ympäristö ja kaukana olevat vuoret vaikuttivat myös uskonnollisten ja kosmologisten käsitysten perustaa. Ns. "marsh-Arabs" eli "suo-arabien" maailma etelä-Irakissa on tänään apuna yrittäessämme ymmärtää sumerilaisissa sineteissä näkyviä ruokotaloja ja veneitä.

Urin kaupungin osittain restauroitu ziqqurrat
wikimedia

Ylös kohti taivasta tahdottiin nousta, ja ziqqurrat temppelit sen tekivät majesteettisella tavalla. Ne olivat portaita, joita myöten jumalat laskeutuivat ihmisten luo. Tornin huippu oli "Taivaan portti", jossa jumalan kuva oli.

Mesopotamialaiset tornit, joista osa seisoo pystyssä yhä tänään, ovat varmaankin Baabelin torni kertomuksen historiallista taustaa.

Sumerilaiseen temppeliin kuului muun ohella myös alkumeri, vesi.


Kääritään hihat!
Olisiko tässä mitään apua opintoihin Raamatun äärellä?
  • Miten perus-jumaluus Abzu Nammun poika littyy veteen?
  • Miksi suolaisen ja makean veden sekaantuminen koettiin maailman alkutapahtumaksi, eikä niiden erkaantumista?
  • Minkä kosmisen merkityksen sumerilaiset antoivat temppelien pyhille merille?
  • Miten babylonialainen Tiamat perinteet, suolaisen ja makean veden jumaluuksien pyhä avioliitto ja taistelu Tiamat kaaoshirviön kanssa juontuu Sumerista? 
  • Oliko Salomon temppelissä pyhä järvi?
Enuma elish eepoksesta kirjoitan hieman enemmän blogissani

Kirjamerkki Inside a Sumerian Temple: The Ekishnugal at Ur
Mielenkiintoinen englanninkielinen artikkeli, jonka kirjoittaja E. Jan Wilson toimii Brigham Young yliopiston Neal A. Mawell insituutissa Utahissa (mormonit). Artikkelissa on havainnollisia yksityiskohtia sumerilaisten temppelien rakenteista, pyhästä vedestä ja siihen liittyvistä ajatuksista ja palvontamenoista.

Missä VESI siellä KAAOS?

והארץ היתה תהו ובהו וחשׁך על־פני תהום ורוח אלהים מרחפת על־פני המים׃

Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.
1 Ms 1:2 KR1992


Tohu va Bohu
Autio ja tyhjä - hepreaksi tohu va bohu - on ilmaisu, jota ei ole aivan helppo kääntää muille kielille.

And the earth was without form, and void; and darkness was upon the face of the deep. And the Spirit of God moved upon the face of the waters.
Gen 1:2 King James Version

Ajatukseen sisältyy "ei mitään" tila ennen luomista, olemattomuus.

Josef Haydnin Luominen oratoriossa on pitkä ja upea jakso, joka kuvaa musiikin keinoin "ilman muotoa ja mitään..."




Kaaos

Mahdollinen käännös tohu va bohu "kaaos" sisältää kovin paljon merkityksiä, joita tähän ei hepreassa välttämättä kuulu.


χάος khaos tarkoittaa muinaisessa Kreikassa maailman, kosmoksen, alkutilaa, aukkoa, joka syntyi kun taivas ja maa erotettiin toisistaan. Käsitteeseen liitty kulttuurin sankarin taistelu "kaaoshirviötä" vastaan, joka usein kuvattiin käärmeenä tai lohikäärmeenä.

Mielestäni on hyvinkin mahdollista, että kaoottisen alkuhirviön ajatus saapui Kreikkaan Mesopotamiasta.

Vanhan testamentin kreikankielinen käännös Septuaginta ei käytä sanaa khaos vaan "kuilu" גיא ge



Tehom

Pimeys peitti syvyydet - hepran tehom - on tavallisesti feminiini muodossa. Raamatussa se viittaa syviin paikkoihin, syviin vetten lähteisiin, myös veden rajuun purkaukseen.

Jumalan Henki "liihotteli" - heprean rakhaf - vetten yllä - hepreaksi "veden kasvojen-pinnan yllä" majim.

Heprean sanan tehom juuri on sana hum, joka tarkoittaa ärjyä hurjasti, olla kiihtynyt, särkeä, murskata. Tämä merkityssisältö voisi liittyä myrskyävään mereen, sen "syvyyksiin" ja tuhovoimaan.

Silloin jakeen loppuosa voitaisiin käsittää niin, että Jumalan henki liikkuu suvereenisti pimeydessä tällaisen uhkaavan veden päällä.

Toisaalta jakeen sanamuodoissa ei sinänsä ole mitään pelottavaan kaaokseen viittaavaa, vaan kuva on pikemmin rauhallisen idyllinen.


Tiamat
¨
Babylonian mytologiassa Tiamat on suolaisen meren alku-jumala, joka synnyttää jumalat yhtymällä raikkaan veden jumalaan nimeltä Abzu. Babylonialaisten jumalat syntyvät rauhallisesti Tiamatin ja Abzun pyhästä avioliitosta maailman alussa.

Enuma elish eepoksessa Tiamat on alussa vallinneen hurjan kaaoksen hirviö, joka synnyttää jumalat mutta alkaa sitten surmata omia lapsiaan, kunnes myrskyjen jumala Marduk hänet surmaa. Taivas ja maa on tehty halkaistun Tiamatin puolikkaista.


Raamatun äärelle!
Olisiko tässä alustavaa ainesta opintoihin VESI pyhässä Raamatussa?
  • Mesopotamiassa on vesi alussa, ja sen henkilöitymänä naispuolinen Tiamat, jonka hahmo on kovin kaoottinen ja myllertävä.
  • Enuma elish kuvaus taivaan ja maan synnystä muistuttaa hieman tuota, kuinka Jumala tekee taivaanvahvuuden erottamaan vedet alhaalla ja ylhäällä.
  • Mitä näissä babylonialaisissa taustoissa on samankaltaista kuin Raamatun ensimmäisen luomiskertomuksen alussa, mikä taas erilaista?
  • Toisessa kuvataan tapahtumien myllerrystä, rakastelua, lasten syntymistä, aikuisten taistelua, toisessa taas on yksi kuivan asiallinen toimija, joka suvereenisti tekee, minkä sitten hyväksi näkee. Mikä suhde näiden traditioiden välillä voisi olla, miten kohdanneet toisensa?

Asia ei ole aivan yksinkertainen ja kirjastoista ja internetistä löytyy kyllä paljon aineistoa sellaiselle, joka tahtoo Raamatun maailman taustoja ja kulttuureja paremmin oppia tuntemaan.

Voimme tietysti tyytyä lukemaan Raamattua, kuten keisari Kaarle V Espanjalainen ja Martti Luther, jotka eivät aikalaistensa kanssa tienneet juuri mitään Mesopotamian muinaisista myyteistä.

Mutta olisiko Mesopotamiasta 1800-luvulta alkaen tehtyjen merkittävien löytöjen ja havaintojen hylkääminen tänään Raamatun vakavasti ottamista?

Sfinksi alkoi puhua

Sfinksi oli kuvan ottamisen aikaan 1880 paljolti hiekan peitossa.
wikimedia

Kun keisari Kaarle Suuri luki pyhää Raamattua, Ensimmäinen Mooseksenkirja puhui omaa kieltään hänelle maailman luomisesta.

Raamattu oli Kaarle Suurelle siinä kuin kaimalleen, keisari Kaarle V Espanjalaiselle kuin arvoituksellinen sfinksi, joka puhui eksoottisista muinaisista asioista, jostain faraosta Egyptissä, jostain Nebukadressarista jossain Assurissa, jostain Sinearin lakeudesta ja sinne rakennetusta tornista.

Näin luomiskertomusta ymmärrettiin pitkälle 1800-luvulle asti sen itse antamilla ehdoilla, joita ihmiskunnan käsitykset maailman todellisuudesta tietenkin värjäsivät. Ei ollut mitään mihin ikivanhoja kertomuksia yhdistää tai verrata, sfinksin hymy oli arvoituksellinen ja pyhä, ja se vaikutti kaikkialla, minne vain juutalais-kristillinen henkinen ja hengellinen perinne saapui.

Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät Raamatun maailman. Ensin Napoleon Bonaparten Egyptin sotaretkelle mukaan kutsutut tiedemiehet, joiden kuvaus faraoiden Egyptistä oli valtava uutinen Ranskassa ja sitten koko Euroopassa. Pian egyptologit osasivat kertoa paljon lisää niistä suurista kuninkaista, joihin Pyhän Hengen inspiroimat Mooseksenkirjat niin hurjalla ja sotilaallisella voimalla tarttuvat.

Englantilaiset puolestaan laajensivat kuningatar Viktorian aikana otettaan Lähi-idän muille alueille, tunkeutuen Ottomaanien vallassa oleville Tigriksen ja Eufratin välisille tasangoille, Mesopotamiaan. Sir Austin Layard kaivoi siellä kovin savisesta maasta nousevaa rauniokumpua, telliä, ja kohtasi sen sisuksissa loisteliaan Assyrialais-Babylonialaisen sivilisaation, josta aiemmin ei muuta tiedetty, kuin mitä pyhä Raamattu Sargonista ja Nebukadnessarista niin dramaattisesti kertoi.

Samoin kävi Persian kanssa, kun länsimaiset tutkimusmatkailijat liikkuivat siellä ja panivat merkille huikeita rakennelmia ja monumentteja ilmeisesti hyvin muinaisilta ajoilta. Deutero-Jesajan Kyyros  ja hänen maailmansa heräsi eloon. Makedonialaisen Aleksanteri Suuren sotaretkistä alkoi myös muodostua arkeologisen tutkimuksen myötä rikasta ja hyvin tunnettua historiaa.

Kiilakirjoituksen oppimisen Gilgamesh eepoksen löytämisen myötä tilanne muuttui syvällisesti.


Muinaisen Mesopotamian savitaulujen maailmasta on löytynyt todella rikas ja laaja kokoelma uskonnollisia kirjoituksia, joista tutkijat - sumerologit ja assyrologit - ovat kyenneet hahmottamaan Eufratin ja Tigriksen mailla vaikuttaneista käsityksistä maailman synnystä.

Yhteyksiä alkoi löytyä jo 1800-luvun lopulla niin paljon, että Raamatun tieteellisen tutkimuksen piiriin kehittyi pan-babylonistien ryhmä. He näet johtivat miltei kaiken Vanhassa testamentissa Assyrian ja Babylonian suurkulttuureista.


Sfinksi alkoi puhua

Sfinksi puhuu Kairon yössä täydelle yleisölle
sound&light
Raamatun pyhä Sfinksi alkoi puhua, kun sen kieliä ja kulttuuria ja taustaa opittiin 1800-luvun tieteen nousun myötä ymmärtämään.

Media kertoo, että vuonna 2012 Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma pitää Pipliaseuralta saamaansa hienoa nahkakantista Raamattua työpöydällään.

Kun Eero Heinäluoma lukee Ensimmäistä Mooseksenkijaa, sen muinoin täysin yksinäisen äänen takana on nyt muinaisen Lähi-idän häikäisevien kulttuurien sinfonia.


Siis töihin!
Tutkijat ovat etsineet Raamatusta merkkejä mesopotamialaisen kosmologian vaikutuksesta heprealaisiin. Hermann Gunkelin Genesis kommentaari vuodelta 1910 on ollut tässä erityisen merkittävä.

Tärkeitä havaintoja Raamatun luomiskertomusten VESI aiheen kannalta ovat
  • Assyrialais-babylonialainen alkutaistelu, jossa suur-jumala halkaisee syvyyden pedon. 
  • Sumerilainen alkuvesi.


Alussa oli VESI

Vesi, luomisen peruselementti
Kuva: Magnifying class blog

Nämme pyhän Raamatun ensimmäiseltä lehdeltä, miten tärkeä elementti vesi on luomiskertomuksessa.

Jumala työskentelee veden kanssa kolmena ensimmäisenä päivänä, käyttäen koko toisen luomispäivän vesihuoltoon ja putkistojen ja säiliöiden järjestelyyn. Vasta sitten, kun vesihuolto on ensin saatu kuntoon, alkaa elämän luominen.

Panemme merkille, että luomiskertomuksessa ei sanota "Tulkoon vesi!" vaan vesi on jo siellä, kun kajahtaa Jumalan majesteettiset ensimmäinet luomisen sanat "Tulkoon valo!"


1. Alussa on vesi
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.
1 Ms 1:1-4


2. Vedet erotetaan taivaankannen alapuolelle ja yläpuolelle
Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.
1 Ms 1:6-8


3. Vedet rajataan, niin että kuiva maa tulee näkyviin
Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.
1 Ms 1:9-10


tiistai 18. syyskuuta 2012

Raamattu ja luonnontiede - käytännön esimerkki VESI

Vesijärvi Asikkalasta katsoen.
wikimedia
Kiitos Luojan, kaunis Vesijärvi on tänään taas puhdas ja kirkas ja kalat siellä viihtyvät, Paimelan kuulu lahnakin. Lahtelaiset kerran päättivät, että haiseva sinilevä riittää Mukkulan ja Enonsaarenkin kesäisillä rannoilla, ja riittihän se! Hauska tautonomia järven suomalainen nimi kuitenkin on.

Olen tässä blogissani käyttänyt paljon palstatilaa varoittaakseni kristikansaa kuuluisan troikan, Leisola-Puolimatka-Reinikainen, edustamasta hermeneutiikasta jossa
  • Raamattua pidetään kyllä korkeassa arvossa, ylimpänä auktoriteettina, mutta sitä ei oikeasti avata ja lueta ja Raamatun tieteellistä tutkimusta aristellaan. 
  • Tiedettä pidetään kyllä arvossa, mutta oudolla tavalla sen metodeita ja tuloksia vääristetään, jotta tieto ja Raamatun ilmoitukseen nojaava usko täsmäisivät. 
Miten tätä asiaa voisi käsitellä positiivisesti, hyökkäämättä taas kerran näiden sydämellisten, lahjakkaiden ja kristillistä uskoa puolustavien henkilöiden kirjoituksia vastaan?

Käytännön esimerkki - VESI
Miten on, auttaisiko tässä käytännön esimerkki siitä, mitä olisi hyvä hermeneutiikka, jossa otetaan vakavasti sekä pyhä Raamattu että Jumalan luoma maailma sellaisina, kuin ne oikeasti ovat nykyisten käsitystemme valossa.

[Näin kysyessäni myönnän auliisti ja Karl Popperiin edes viittaamatta, että käsityksemme muuttuvat ja muokkautuvat, kun opimme lisää Raamatun maailmasta ja luonnosta. Sadan vuoden päästä nykyinen "tietomme" voi näyttää yhtä hapuilevalta, kuin 1800-luvun huipputiede näyttää tänään.]

Sanot että "ei tämän maailman viisautta" vaan mistä muusta kreationismissa on kyse, kuin tämän maailman viisaudesta ja sen väitteistä? Koska otamme Raamatun todesta, emme tahdo unohtaa kokonaisuutta, johon sisältyy ruumis, sielu ja henki. Hengellisistä hengellisesti!

Eli mitä on VESI pyhässä Raamatussa ja mitä on VESI luonnon tutkimuksessa?

Nepaliin!
Todellisuus on tarua ihmeellisempi. Kun koetamme syventyä Raamatun opetuksiin ja kun opiskelemme luonnontieteen saavutuksia, olemme kuin Nepalissa Himalajan rinteillä. Kas tuossa on vuoren huippu, sinne nyt kärsivällisesti ja sitkeästi, mistään vastuksista välittämättä ja vaikka kuinka olisi vastatuulta ja rinne jyrkkä ja liukas. Ja niin saavutamme hikisinä tavoittelemamme päämäärän, opimme tietämään jotain Raamatusta tai luomakunnasta.

Mutta voi! Eihän tämä ollutkaan se viimeinen vallattava vuorenhuippu, vaan tältä saavuttamaltamme nyppylältä aukeavat valtavat panoraamat tutkimattomiin laaksoihin ja vuorenhuippuihin, jotka saavat meidät aivan hengästymään!

Tämä on luonnontieteen todellisuus - muistaakseni Esko Valtaoja jossain kirjoitti, että tieteen tulokset avaavat jatkuvasti yhä uusia arvoituksia ja kysymyksiä. Se mitä pidetään nyt "kaiken ratkaisevana löytönä" onkin askel jonkin tuntemattoman haastavan ja suuren tieteellisen haasteen suuntaan.

Tämä on Raamatun todellisuus. Yksikään ihminen ei enään "hallitse" Raamatun tutkimusta ja sisältöä, vaan sen oppilaita löytyy kaikista ikäluokista ja koulutustasoista. Huippututkijat erikoistuvat tiettyihin Raamatun aiheisiin ja tietävät kaiken oman alansa kirjallisuudesta, vaan yhä uusia kiehtovia näkymiä ja kysymyksiä avautuu tiiliskiviväittärin kirjoittamisenkin jälkeen - vaikka se olisi saksalaisessa tieteellisessä sarjassa julkaistu ja vielä monessa osassa!


Selvä kuin VESI?
Asia on selvä kuin vesi. Vesillä pitää aina olla vesiselvä.  Kirkas oli nuoruuteni vesi, suloinen oli hulluuteni...

Ehei!

Vesi on Jumalan ihmeellisimpiä salaisuuksia.

Vesi on pyhässä Raamatussa tavattoman syvällinen ja haastava aihe, jota ei kukaan ole pohjia myöten kahlannut. Oletko pannut merkille, että luomiskertomuksessa ei ole lausetta "Jumala sanoi: tulkoon vesi". Vesi vain on. Kaikki kristityt ovat perillä veden pelastavasta merkityksestä kasteessa. Miten vesi voi niin paljon saada aikaan, kysyi Martti Lutherkin ihmeissään.

Vesi asettaa yhä tänään luonnontieteelle suuria ja syvällisiä tutkimushaasteita - ihmiskunta ei yksinkertaisesti tiedä, mistä elämälle välttämätön vesi alunperin maapallolle tuli. Marsista ja Saturnuksen kuista siihen vastausta etsitään! Suurta päänvaivaa aiheuttaa luonnontieteelle se, että valtamerten pohjan geologinen rakenne on erilainen kuin kuivan maan, mantereiden alla. Ikäänkuin ne altaat olisi tehty merta pitämään. Kuis näin?


Huono hermeneutiikka
Turvallista hermeneutiikkaa on hermostuneen opettajan pohjimmiltaan pelokas ja äkkinäinen "mehän tiedämme Raamatusta ja hengellisestä perinnöstämme miten asia on" asenne - "meillä on jo kaikki tarpeellinen tieto, eikä enempää tarvita ja on pahasta ja synnillistä lähteä hydrologiaa opiskelemaan tai Raamatun mytologisia taustoja pohtimaan".
"Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja"on tästä huonosta hermeneutiikasta eräs totuuden väistämiseen ja henkiseen ja hengelliseen laiskuuteen ohjaava versio.

Huonoa hermeneutiikkaa on kristitylle sopimaton epäuskoinen ja kylmäkiskoinen Raamatun sivuuttaminen ja hylkääminen, paneutuminen yksinomaan luonnontieteen kiehtovaan maailmaan ikäänkuin Jumala ei kuvioon kuuluisikaan. Hävetään pyhän Raamatun sanomaa, uskon savisia ja rapaisia saappaita, tieteen kirkkaassa puhtaan älyn ja logiikan temppelissä. Sillä ei ole joukossamme montaa korkea-arvoista ja tämän maailman viisasta...


Hyvä hermeneutiikka
Hyvä hermeneutiikka tarkoittaa ensinnäkin tulemista alas kaiken jo tietävän opettajan puusta. Sitten asetutaan nöyrästi oppilaan, opetuslapsen paikalle.

"Emme tiedä, opeta meitä Pyhä Henki" on hyvä rukous, johon tulee totuudellinen vastaus. Ikävä kyllä, taivaallinen vastaus totuuden etsijälle on harvoin helppo!
  •  Hyvä hermeneutiikka on yksinkertaista määritellä - se on totuudellista.
  • Hyvä hermeneutiikka on erittäin vaativaa käytännössä - se on harvinaista.

Mielestäni VESI on hyvä käytännön esimerkki siitä, mitä on totuudellinen suhtautuminen sekä Raamattuun että Jumalan luomistöihin.

H2OMiten kolmen atomin molekyyli (kaksi vetyä, yksi happi) voi olla niin äärimmäisen ratkaisevan tärkeä?

VESI
Miten vesi voi olla pelastuksen ehdoton edellytys - joka uskoo ja kastetaan.

Tässä näemme myös hyvän hermeneutiikan merkin - se korostaa meihin pantua uteliaisuutta, haluamme tietää, mikä on totuus, karkottaa henkisen ja hengellisen "minä tiedän jo kaiken" laiskuuden ja vääränlaisen käsityksen Raamatun ilmiotuksesta ja luonnontieteen olemuksesta.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Tommaso Caccini ja Galilei

Santa Maria Novella, Firenze
wikimedia

Firenzessä syntynyt Cosimo Caccini (1574-1648) liittyi jo teini-ikäisenä dominikaaneihin ja otti silloin suuren esikuvansa, Tuomas Akvinolaisen, nimen muodossa Tommosa. Hän eli San Marcon luostarissa ja tuli tunnetuksi Santa Maria Novella kirkon tulisieluisena saarnaajana.*

Maakeskeinen Raamattu
Raamattu on maakeskeisen aikakauden (geosentrinen) kirjakokoelma, kuten sen alussa oleva luomiskertomus osoittaa:
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.

Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.
1 Ms 1:14-19
Maan yllä on taivas, jonka vedet toisena luomispäivänä tehty taivaankansi pitää erossa alhaalla olevista vesistä.  Heprealainen käsite רקיע raqi'a on suomennettu 1992 "taivaankansi" ja 1933 "taivaanvahvuus" (KJV firmament). Taivas pysyy ylhäällä kuin teltan katto ja siihen Jumala asettaa auringon, kuun ja tähdet.

Psalmi 93:1 kertoo juhlavasti
Herra on kuningas!
Mahti on hänen viittanaan, hän on vyöttäytynyt, kietonut vyötäisilleen voiman!
Maanpiiri on lujalla perustalla,
se ei horju.
Maan liikkumattomuudesta todistaa Psalmi 96:10
Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!
Hän loi maan, joka pysyy eikä horju. Oikeutensa mukaan hän tuomitsee kansoja.
Samoin ylistää Luojaa Psalmi 104:5
Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.
Erityisen todistusvoimainen on Joosuan kirja, jossa aurinko ja kuu pysäytetään matkallaan taivaankannella, jotta kanaanilaisten surmaaminen saisi toteutua mahdollisimman perusteelliseseti. (Myös Martti Luther viittasi tähän pyhän Raamtun kohtaan kuultuaan Kopernikuksen väitteestä, että maa muka kiertäisi aurinkoa.) Huomaa, kuinka asia vahvistetaan oikein "alavitiitteellä" muuten tuntemattomaan "Oikeamielisten kirjaan"!
Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi:

"Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa!
Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!"
Ja niin aurinko pysyi paikallaan ja kuu oli liikkumatta, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen.

Näin on kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa. Aurinko seisahtui taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi eikä kiirehtinyt laskemaan.

Sellaista päivää, jona Herra tällä tavalla myöntyi ihmisen pyyntöön, ei ole ollut koskaan aikaisemmin eikä myöhemmin. Herra kävi sotaa Israelin puolesta.
Joosua 10:14-15

Firenzen Kyyhkys-liiga
Näitä ja muita Raamatun kohtia luettiin ahkerasti, kun Kopernikuksen kirjoitukset olivat nousseet päivän puheenaiheeksi Italiassa nerokkaan Galileo Galilein asettuessa niiden kannalle.

Näitä villejä aurinkoa ja maata koskevia väitteitä vastaan nousi Firenzessä ensimmäisenä Lodovico della Colombo, jonka ympärille kehittyi Kyyhkys-liiga (columba). Kaupungin kirkoissa ja kaduilla raikui varoituksia saarnoissa, joissa esimerkiksi Niccolò Lorini osoitti nimenomaan Raamatun kirjoitusten perusteella, kuinka harhaoppista ja virheellistä aurinkokeskeinen tieteellinen ajattelu on.

Colombo ja Lorini käyttivät hyökkäyksissään apunaan Galileon omia tekstejä. Tämä oli julkaissut havaintojaan tähtitaivaalta vuonna 1609 ja selittänyt planeettojen liikkeitä Kopernikuksen aurinkokeskeisen (heliosentrisen) mallin avulla.

Vielä jumalattomampi hurskaiden uskovien kannalta oli Galileon väite kirjeessä vuonna 1613, että hän on havainnut mustia pilkkuja auringossa. Kuinka täydellisen Jumalan vertauskuvassa, kirkkaasti taivaalla paistavassa majesteettisessa auringossa, voisi muka olla tällaista vajavaisuutta?

Galileo koetti vastata Kyyhkys-liikan munkeille ja puhtaan uskon puolesta hurjistuneille maallikoille, sanoen ettei Raamatun runotekstejä pidä ottaa kirjaimellisesti luonnon kuvauksena ja ettei Kopernikuksen aurinkokeskeinen malli ja Joosuan kirja ole keskenään ristiriidassa (Kirje Castellille). Tämä yritys vain lisäsi vettä Kyyhkys-liigan myllyihin aurinkokeskeistä maailmankuvaa vastaan.


Tommaso Caccinin saarna
Joulukuun 20 1614 Firenzen Santa Maria Novellan kirkossa kuultiin sitten varsin väkeväsanainen saarna, jossa Caccini asetti vastakkain matematiikkaa ja tieteitä käsittelevän Galileon ja taivaalle tähystelevät yksinkertaisesti uskovat galilealaiset miehet (Apt 1:11).

Saarnan teksti ei ole säilynyt, mutta siinä hyökättiin Galileoa vastaan nimenomaan Kopernikuksen tukemisen takia. Tiede ja usko, matematiikka, tähtitied, Kopernikuksen laskelmat toisaalta, pyhän Raamatun selkeästi maakeskeinen opetus toisaalla.

Tuon ajan ilmapiiriin kuului, että Tommaso Caccini ei vain syyttänyt, että Galileo on väärässä ajatellessaan, että maa kiertää aurinkoa, vaan sanoi, että näin kirjoittaessaan Galileo on harhaoppinen, hereetikko.

Tutkijat arvelevat, että Tommaso Caccini olisi saanut käsiinsä San Marcon luostarin kirjastosta Kopernikusta arvostelleen Tolosanin käsikirjoituksen.

Saarnan seuraus
Galileon asia oli Roomassa monesta eri syystä tullut tärkeäksi kirkon viranomaisille ja paaville itselleen. Dominkaanit kuulivat Caccinin saarnasta ja kutsuivat hänet pääkaupunkiin kertomaan asiasta. Caccini sai elämänsä tilaisuuden osoittaa uskollisuuttaan ja merkitystään kirkolle, kun hän sai 20. Maaliskuuta 1615 kertoa monille korkea-arvoisille kirkonmiehille Galileon ja Kopernikuksen epäilyttävistä opetuksista. Kuulustelu oli tiukka ja Cassinilta kysyttiin myös, oliko hänellä jotain vihamielisyyttä Galileoa ja tämän seuraajia vastaan. "En koe vihamielisyyttä... rukoilen Jumalaa heidän puolestaan" oli vastaus.

On paljon mahdollista, että Firentzen saarna ja Cassinin todistus Roomassa olivat avaintekijä siinä, että pyhä Inkvisitio käynnisti sensuurin ja oikeustoimet Galileoa vastaan. Vuonna 1616 väite auringonpilkuista todettiin hereettiseksi, kristillisen kirkon opetuksen vastaiseksi, ja 26.2. 1616 Inkvisitio varoitti Galileoa opettamasta tai puolustamasta väitettä, että maa muka kiertäisi aurinkoa.

Kunnianhimoiselle isä Tommaso Cassinille tämä kiista oli vahva keino edistyä elämässä, ja hänestä tulikin sittemmin San Marco luostarin apotti. Hän kuoli Firenzessä vuonna 1648 arvostettuna Jumalan palvelijana 74 vuoden iässä.

....
Harva ihminen on uskoa puolustaessaan aiheuttanut yhtä suurta vahinkoa Kristuksen kirkolle kuin Tommaso Cassini. Kirkon ja tieteen etääntyminen alkoi historiaa katsoessamme jyrkentyä nimenomaan Galilei Galileon kohtelusta, jonka osoittama uskonnollinen sokeus ei Valistusajan ajattelijoilta jäänyt huomaamatta.

* Tämä teksti perustuu englantilaisen wikipedian antamiin tietoihin

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Giovanni Maria Tolosani ja Tapio Puolimatka

"Typerällä tavalla Kopernikus yritti herättää henkiin Pythagoraan heikon näkemyksen (että tuli on maailmankaikkeuden keskuksena), joka on jo kauan sitten aiheellisesti kukistettu,onhan se sekä vastoin inhimillistä järkeä ja vastoin pyhiä Kirjoituksia. Tästä lähtökohdasta käsin voisi helposti nousta erimielisyyttä katolisten pyhiä Kirjoituksia selittävien ja näihin valheellisiin näkemyksiin itsepäisesti takertuvien välillä."
Tolosani 1544

Kiinnitin huomioni dominikaani-isä Tolosanin lähestymistapaan, joka mielestäni mainiosti kuvastaa pyhään Raamattuun uskovalle kristitylle mahdollisen tien arvostella perinteisiä käsityksiä uhkaavia tieteen väitteitä.

Tolosani ei ryhdy keskustelemaan suoranaisesti Kopernikuksen väitteistä eikä huolestu siitä mistä Kopernikus huolestui - että nuo tuhatvuotiset yleisesti hyväksytyt ja navigoinnissa käytetyt Ptolemaioksen taulukot eivät aivan tarkasti sittenkään kuvaa taivaankappaleiden liikkeitä.

Sen sijaan hän lähtee tieteen filosofiasta liikkeelle, ja arvostelee Kopernikuksen lähtökohtia. Tämä ei pysty esittämään mitään uskottavia todisteita villien väitteidensä tueksi, ei ymmärrä  induktiivisen ja deduktiivisen lähestymistavan eroa ja nojaa matematiikkaan, (tuohon aikaan) alkeistieteeseen, joka ei pärjää "fysiikan, logiikan ja kosmologian" kanssa ollenkaan samassa sarjassa.

Aivan oikein Tolosani toteaa, että Kopernikuksen väitteet ovat ristiriidassa pyhien Kirjoitusten kanssa - sillä Raamattu on geosentrisen ajan ihmisten kirjoittama kirja ja edustaa maailmankuvaa, jossa maa on kaiken keskus. Samoin hän oikein ennustaa, että kränää voi tulla Kopernikuksen jääräpäisten kannattajien  ja katolisen kirkon pyhien oppien varjelijoiden välille. Tämä tosin taphtui vasta sukupolvea myöhemmin, kun Galileo Galilei esitti konkreettisia todisteita Kopernikuksen heliosentrisen maailmankuvan puolesta.

Puolimatka, uskot ja tiede.
Italialaisen hartaan dominikaanin ja suomalaisen yliopisto-professorin vertaaminen ei tietenkään tule suoranaisesti kysymykseen.

Samankaltaisuutta on Tolosanin ja Puolimatkan asenteissa eteenpäin rynnivää ja kaikki tutut ja tuntemattomat rajat murskaavaa tietellistä tutkimusta kohtaan. Tolosani nojaa Raamattuun ja kirkon pyhään perintöön, Puolimatka haastaa tuomaan Jumalan mukaan ja kaatamaan näin naturalistisen luonnontieteen ateistiset lähtökohdat.

Tieteen räjähtävä voima on yhdessä ainoassa asiassa - totuus.

Kopernikus ei toki omannut kokototuutta! Geosentrinen maailmankuva romahti lopulta valistusaikana, ja monen usko kaatui sen mukana. Mutta Kopernikuksen heliosentrinenkin maailmankuva on romahtanut muutamassa sadassa vuodessa, Linnunrata-keskeinen maailmankuva romahti muutamassa vuosikymmenessä ja nyt universumi ajattelu huojuu multiversumin haasteissa!

Tahtoessaan suojella kirkkoa ja torjua Kopernikuksen jumalattomat, typerät järjen, Aristoteleen ja Ptolemaioksen ja Raamatun vastaiset teesit, Tolosani ja hänen uskossa vahvat dominikaani-veljensä aiheuttivat katoliselle kirkolle ja koko kristikunnalle aivan hirvittävän vahingon.

Professori Puolimatkan kylvämä "ateistisen naturalistisen" tieteen pelko ja ahdistus on vaarallista tieteen filosofian soveltamista nousevan kristillisen nuorison, koululaisten, teinien, abien, teekkareiden maailmassa.

Totuus.

Vain se kestää, oli hinta mikä tahansa.

(Tiedämme että hinta on äärimmäisen kova ... turvallisuus)

Giovanni Maria Tolosani ja Kopernikus

Kopernikuksen piirros aurinkokeskeisestä maailmankaikkeudesta vuodelta 1544 wikimedia

Dominikaani-isä Giovanni Maria Tolosani toimi Firenzessä Pyhän Markuksen luostarissa. Hänen  aikaansa  kalenteri ja kirkon juhlapyhien ajankohdat olivattärkeitä kysymyksiä. Sen ajan tähtitieteen nojalla oli suuria vaikeuksia määritellä etukäteen esimerkiksi pääsiäisen edellyttämän täysikuun ajankohta eikä auringon täsmällinen vuotuinen kierto ollut ihan hanskassa. Tolosani oli erikoistunut näihin kysymyksiin teologina ja tähtien tuntijana, nojaten tuon ajan tieteen mukaan apunaan Ptolemaioksen kuuluisia, yli tuhat vuotta käytössä olleita taulukoita.

Nikolai Koopernikuksen kirjoitukset olivat matemaattisia ja teoreettisia, eivätkä siksi herättäneet julkaisemisen aikaan niin suurta huomiota. Myöhäisen Keskiajan sivistyneistö ei ymmärtänyt hänen tutkimustensa ja havaintojensa syvällistä merkitystä - ilmaus "kopernikaaninen käänne" on jälkiviissautta..

Tolosani hankki käsiinsä Kopernikuksen teoksen "Taivaallisten kehien kierroksista" De revolutionibus orbium coelestium (1544) ja vastasi siihen samana vuonna valmiiksi saamansa käsikirjoituksen "Pyhien Kirjoitusten totuudesta" De veritate Sacrae Scripturae lopussa olevassa liitteessä. Kirjaa ei koskaan julkaistu, vaan se jäi Pyhän Markuksen luostarin kirjastoon pölyttymään.

Kirkollinen vastustus kopernikaanista ajattelua vastaan kyti hiljaa, ja puhkesi ilmileikkehin vasta noin 60 vuotta myöhemmin Galileon näyttäessä kaukoputkella, että tämä ei ole pelkkää ajatusten leikkiä ja teoriaa.

On mahdollista, että toinen San Marcon domikaani, Tommaso Caccini (1574-1648), sai käsikirjoituksen luettavakseen ennen kohtalokasta saarnaansa Galileita vastaan Firenzen Santa Maria Novellan kirkossa joulukuussa 1613.  



Tolosanin kolme teesiä Kopernikusta vastaan

Tolosani koettaa inhimillisen järjen avulla rationaalisesti kumota Kopernukuksen epäraamatullisen väitteen, että maa ja muut planeetat muka kiertäisivät aurinkoa. Kaikkihan tietävät ja Raamattu sen todistaa, että maa on maailmankaikkeuden keskus, jonka ylle aurinko, kuu, planeetat ja tähdet on ripustettu kulkemaan Ptolemaioksen yksityiskohtaisesti kuvaamia ratoja (geosentrinen maailmankuva).

Se, että arvostetut Ptolemaioksen taulukot eivät tarkalleen täsmänneet sen kanssa, mitä yötaivaalla näkyy, ei Tolosania huolestuttanut. Kopernikusta nämä pienet epätarkkuudet sen sijaan vaivasivat kovastikin - jossain nyt mättää ja pahasti!


1. Kopernikus esittää, että maapallo muka liikkuu auringon ympäri. Hän ei kuitenkaan pysty esittämään minkäänlaista fysiikan teoriaa, joka selittäisi tällaisen oletetun liikkumisen. (Geosentrisen maailman napana maa ei liiku yhtään mihinkään.)

2. Kopernikuksen ajattelu on nurinkurista - hänellä on ensin päässään ajatus, idea, ja hän lähtee sitten vasta etsimään tosiasioita sen osoittamiseksi todeksi. Hyvä ja oikea tieteellinen tapa olisi ensin tarkkaan katsoa, mitä todella tapahtuu, ja siitä käsin johtaa selitys tehdyille havainnoille.

3. Kopernikus käyttää tieteen alempaa astetta, matematiikkaa ja astronomiaa, ja koettaa siitä käsin vetää tieteen korkeampien asteiden tasolla, fysiikan ja kosmologian aloilla. Hänen tulisi toimia päinvastoin, lähteä liikkeelle fysiikan ja kosmologian tunnetuista tosiasioista, ja vetää niistä käsin johtopäätöksiä matematiikan ja tähtitieteen aloilla.

Tuon ajan yliopistoissa Tuomas Akvinolainen oli ehdoton auktoriteetti sekä ajallisten että hengellisten asioiden suhteen. Koska Kopernikus ei ollut saanut kunnollista filosofian ja logiikan koulutusta, hän ei ollut kelvollinen edes astronomian tai matematiikan asioita käsittelemään. Pelkkää villiä arvailua ja teoretisointia, josta puuttuu tomistien huikean kirkas ja selkeä logiikka!


Tolosanin omaa tekstiä
"Nikkolaus Kopernikus ei lukenut eikä ymmärtänyt filosofi Aristoteleen ja astronomi Ptolemaioksen argumentteja... Hän on hyvin puutteellinen fysiikan ja logiikan parissa."

"Näyttää myös siltä, että än on kovin taitamaton pyhien Kirjoitusten tulkitsemisessa, koska hän poikkeaa niistä monissa perustavissa kohdissa, aiheuttaen harhaoppisuuden vaaraa sekä itselleen että tämän kirjan lukijoille."

"Hänen argumenteissaan ei ole voimaa ja ne on helppo murentaa alkutekijöihinsä. Onhan typerää hylätä näkemys, jonka kaikki ovat hyväksyneet ja hyvin kauan ja lujin perusteluin, ellei hyökkääjällä ole voimakkaampia ja vastaansanomattomia perusteluja, jotka täysin kumoavat vastustajan johtopäätökset."

Tolosani sanoo kirjoittaneensa Kopernikusta vastaan "säilyttääkseni pyhän Kirkon totuuden yhteiseksi hyväksi"

.........
* tämä tekstini nojaa englantilaisen wikipedian artikkeliin, joka puolestaan tältä osin nojaa yksityiskohdissa teokseen

Robert S. Westman (2011). The Copernican Question: Prognostication, Skepticism, and Celestial Order. Los Angeles, CA: University of California Press.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Pekka Reinikaiselle kehotus parannukseen dinoista

Mosaurus (robot)
Republican photo by MICHAEL S. GORDON

...kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Heb 10:25 KR 1933

Olen nostanut useamman kerran esiin lääkäri Pekka Reinikaisen kirjan "Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu" (Kuva ja Sana 2003), koska nimenomaan tämä kirja on mielestäni räikeimpiä esimerkkejä Jumalan suurten luomistekojen vetämisestä kuraan ja rapaan "nuoren maapallon geologian" puitteissa. 

Miten tällaisesta eksyttävästä ja uskoa turmelevasta kirjasta voisi tehdä parannuksen?

Yksi mahdollisuus olisi julkaista toinen kirja dinosauruksista.

Kirjan nimenä voisi esimerkiksi olla Mosaurus ja dinosaurusten ajan päättyminen.

Aiheesta saisi vankan lähdön Marc R. Rossin väitöskirjasta ja julkaisuista. Teoriat dinosaurusten tuhosta ovat valtavan mielenkiintoisia, ja kertovat omalla majesteettisella tavallaan Jumalan suuruudesta.

Tohtori Ross on tunnettu kreationisti, mutta samalla tinkimätön tiedemies. (blogini)

Jukatanin asteroidi on huikea ja kristillisen luomisuskon kannalta olennaisen tärkeä tapahtuma (blogini).


Etevänä kirjoittajana Pekka Reinikainen voisi laatia todella mielenkiintoisen kirjan suomalaisen kristikansan iloksi ja rakennukseksi ja samalla käsitellä siinä Marc R. Rossin dilemmaa.

Totuudellinen kirja olisi hieno veto, parannuksen tekoa Dinosaurusten arvoituksesta...

Jos jätät haasteeni väliin, ymmärrän sen hyvin.

Jos otat sen vastaan, olen erittäin iloinen!


Matti Leisola ja elämän synnyn arvoitus (2)

Professori Leisola kertoo elämän synnyn tieteellisestä tutkimuksesta ja teorioista Kuopion esitelmässä 14.4. 2010 ja on kirjoittanut siitä suurelle yleisölle myös muualla viime vuosina.

Kuten olemme tottuneet odottamaan, professori Leisolan teksti on Kuopion luennossakin asiantuntevaa, olennaista tieteellistä keskustelua pohtivaa ja raikasta ja itsenäistä tutkijan suhtautumista kollegoidensa ajatteluun ja julkaisuun. Aina hänen kirjoituksiaan lukiessani opin jotain uutta Jumalan ihmeellisestä luonnosta, oli sitten kyse solumoottorin pyörivästä roottorista tai entsyymien monimutkaisista rakenteista!

Henkilökohtaisena kristittynä Matti Leisola käyttää tietojaan kaataakseen Jumalan tuntemista vastaan nostettuja vallituksia, ja saattaa ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle kuten apostoli Paavali kehottaa

Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi. 
2 Kor 10:4-6

Mikä siis mättää?
Kolme asiaa mättää minua pahasti ja olen todella surullinen, että näin arvokas pitkän elämäntyön antama tieto ja kokemus uhkaa kimmota petollisen Sielunvihollisen asettamista valheellisen sydämen suojakilvistä.

1. Tieteen lähtökohtien kritiikki - ajattelu versus kokeellinen tieto
"Kaikkien elämän syntyyn liittyvien pohdintojen lähtökohtana on ollut, ei suinkaan koetuloksiin perustuva tieto, vaan teoreettiset mallit (”niin sanotut ajatuskokeet”). On huomattava, että kysymys ensimmäisen elollisen olennon synnystä on historiallinen. Varsinaista elämän syntymisen tapahtumaa maapallollamme ei voi tutkia suoraan kokeellisesti. Kaikki vastaukset perustuvat historiantutkimuksen kaltaisiin menetelmiin. Vastauksia etsittäessä käytetään hyväksi vihjeitä, jotka saadaan joko geologisesta menneisyydestä tai simulaatiokokeista. Niiden avulla arvioidaan menneitä tapahtumia, jotka eivät saa olla ristiriidassa näiden vihjeiden kanssa. "
- Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola

Näinhän asia on elämän alkuperän tutkimuksessa. Mutta tahtooko professori Leisola tällä heittää varjon tieteen lähtökohtien ylle ja osoittaa, kuinka epäluotettavaa tällainen "ajatteluun" on, jota ei voida hetimiten kokeellisesti testata eksaktien tieteiden edellyttämällä tavalla?

Suurimmat 20. vuosisadan fysiikan löydöt on tehty "ajattelemalla". Kun Albert Einstein julkaisi suhteellisusteoriansa, se sisälsi merkittävän määrän ideoita, joita sen ajan tekniikalla ei voitu todentaa. Esimerkiksi "painovoima-aalto" on matemaattisesti laskettuna niin mitättömän pieni väräys, että vasta nyt erittäin herkät instrumentit, Euroopan yhteisön miljoonilla euroilla rakentama "Einstein teleskooppi" voivat sen kokeellisesti ehkä havaita. (blogissani siitä jotain)

Mielestäni juuri tämä - että ihminen pystyy ajattelemalla järkeilemään ilman todistettavia kokeita, miten maailmankaikkeus on rakennettu, mitä on painovoima (Newton, Einstein) tai miksi joku painaa (Higgsin hiukkanen) tai miten elämä on saanut syntynsä (tiede ei sitä tiedä, mutta ajattelee asiaa) kertovat Jumalan luomistöiden syvästä älyllisyydestä. Jumala on Deep Thinker ja hiljalleen ihmiskunta oppii Hänen tekojaan tutkimalla näitä jumalallisia neronleimauksia tuntemaan.


2. Mitä sitten?
Mielestäni Kuopion luento ja muut yhteydet, joissa olen nähnyt professori Leisolan pohtivan elämän arvoitusta, sisältävät arvokasta ja totuudellista tietoa tutkimuksen nykytilasta ja historiasta. Meillä kaikilla on tältä opettajalta paljon opittavaa ja kannattaa koettaa tutustua myös hänen kansainvälisiin kirjoituksiinsa. Tämä niiden sisältämästä tiedosta - mutta hänen asenteensa tutkimukseen on myös Kuopion luennossa jotenkin omituinen.

On aivan totta, että Suomen kouluissa opetetaan tavalla, joka antaa ymmärtää, että elämän synnyn arvoitus on jo ratkaistu tai että sen suunta tiedetään... oli joku möykky joka jossain rikkaassa liuoksessa salamoinnin seurauksena muodostui alkeellisiksi aminohapoiksi jne. Tämä on surullista ja tulisi kaataa maahan, sillä kyllä oppivalle nuorelle on terveellistä tietää, että tieteessä on suuria ratkaisemattomia arvoituksia. Tämä voi olla jollekin nuorelle suomalaiselle kutsu liittyä tutkimukseen mukaan, miten tämä oikein menee!

Mutta jos elämän tutkimus on kesken, arvoitusta ei ole ratkaistu ja esitetyt teoriat eivät ole tyydyttäviä, kokeellinen todistusaineisto puuttuu.. mitä sitten?

Ei tähän ole mikään tieteellinen vastaus, että "Jumala on sen tehnyt". Tämä on totuus, jonka pyhä Raamattu meille ilmoittaa, ja se toimii kaikilla tiedon tasoilla. "Isä, miksi aurinko on taivaalla?" kysyy lapsonen ja isä aivan oikein vastaa "Jumala on sen sinne laittanut radalleen meille valoa antamaan". Sama vastaus voidaan antaa, kun kysytään, kuinka ihmeessä käynnistyy auringossa vedyn fuusioituminen heliumiksi, kun tästä valtavasta uunista maapallon elämä on riippuvainen. "Jumala on sen tehnyt" sanoo kristitty tiedemies ja antaa kunnian Jumalalle - jatkaen sitten hiki hatussa astrofysiikan voimien tutkimistaan.

Näin Leisola antaa kunnian Jumalalle "Joka tapauksessa elämän synty on ihmeenomainen tapahtuma. Moni tutkija pitää elämän syntyä ja siihen oleellisesti liittyvää geneettisen informaation alkuperää kiistattomana todisteena Luojasta. Itse olen eräs heistä."

Tästä iloitsen, kunpa hän vielä kun aikaa on karsisi tästä jalosta puutarhan puusta Pahan siihen istuttamat valhetiedon ja pseudo-kristillisyyden myrkyllisiä hedelmiä kasvavat oksat. 


3. YECH
Pahimmin korviani viiltää kuitenkin Leisolan täysin kritiikitön liittyminen joukkoihin, jotka kantavat kreationismin, jopa YECH kreationismin lippua. Hän on näitä tahoja jopa suositellut suomalaiselle kristilliselle nuorisolle. Eikö samaa tiedemiehen luontaista totuudellisuutta ja tarkkuutta voisi soveltaa myös Grand Canyonin sekoilun kaatamiseen ja dinosaurus-huuhaan murskaamiseksi valheellisen "kristillisyyden puolustuksen" roskakoriin?

Optimistina ajattelen, että eivät nämä ole Leisolan luontaisia lipunkantajia, mutta hän ei vain ole tahtonut totuudellisesti paneutua siihen, mitä puppua Perkele valkeuden enkelinä seurakunnille syöttää.