Tommaso Caccini ja Galilei

Santa Maria Novella, Firenze
wikimedia

Firenzessä syntynyt Cosimo Caccini (1574-1648) liittyi jo teini-ikäisenä dominikaaneihin ja otti silloin suuren esikuvansa, Tuomas Akvinolaisen, nimen muodossa Tommosa. Hän eli San Marcon luostarissa ja tuli tunnetuksi Santa Maria Novella kirkon tulisieluisena saarnaajana.*

Maakeskeinen Raamattu
Raamattu on maakeskeisen aikakauden (geosentrinen) kirjakokoelma, kuten sen alussa oleva luomiskertomus osoittaa:

Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.

Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.
1 Ms 1:14-19

Maan yllä on taivas, jonka vedet toisena luomispäivänä tehty taivaankansi pitää erossa alhaalla olevista vesistä.  Heprealainen käsite רקיע raqi'a on suomennettu 1992 "taivaankansi" ja 1933 "taivaanvahvuus" (KJV firmament). Taivas pysyy ylhäällä kuin teltan katto ja siihen Jumala asettaa auringon, kuun ja tähdet.

Psalmi 93:1 kertoo juhlavasti

Herra on kuningas!
Mahti on hänen viittanaan, hän on vyöttäytynyt, kietonut vyötäisilleen voiman!
Maanpiiri on lujalla perustalla,
se ei horju.

Maan liikkumattomuudesta todistaa Psalmi 96:10

Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!
Hän loi maan, joka pysyy eikä horju. Oikeutensa mukaan hän tuomitsee kansoja.

Samoin ylistää Luojaa Psalmi 104:5

Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.

Erityisen todistusvoimainen on Joosuan kirja, jossa aurinko ja kuu pysäytetään matkallaan taivaankannella, jotta kanaanilaisten surmaaminen saisi toteutua mahdollisimman perusteelliseseti. (Myös Martti Luther viittasi tähän pyhän Raamtun kohtaan kuultuaan Kopernikuksen väitteestä, että maa muka kiertäisi aurinkoa.) Huomaa, kuinka asia vahvistetaan oikein "alavitiitteellä" muuten tuntemattomaan "Oikeamielisten kirjaan"!

Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi:

"Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa!
Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!"
Ja niin aurinko pysyi paikallaan ja kuu oli liikkumatta, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen.

Näin on kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa. Aurinko seisahtui taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi eikä kiirehtinyt laskemaan.

Sellaista päivää, jona Herra tällä tavalla myöntyi ihmisen pyyntöön, ei ole ollut koskaan aikaisemmin eikä myöhemmin. Herra kävi sotaa Israelin puolesta.
Joosua 10:14-15

Firenzen Kyyhkys-liiga
Näitä ja muita Raamatun kohtia luettiin ahkerasti, kun Kopernikuksen kirjoitukset olivat nousseet päivän puheenaiheeksi Italiassa nerokkaan Galileo Galilein asettuessa niiden kannalle.

Näitä villejä aurinkoa ja maata koskevia väitteitä vastaan nousi Firenzessä ensimmäisenä Lodovico della Colombo, jonka ympärille kehittyi Kyyhkys-liiga (columba). Kaupungin kirkoissa ja kaduilla raikui varoituksia saarnoissa, joissa esimerkiksi Niccolò Lorini osoitti nimenomaan Raamatun kirjoitusten perusteella, kuinka harhaoppista ja virheellistä aurinkokeskeinen tieteellinen ajattelu on.

Colombo ja Lorini käyttivät hyökkäyksissään apunaan Galileon omia tekstejä. Tämä oli julkaissut havaintojaan tähtitaivaalta vuonna 1609 ja selittänyt planeettojen liikkeitä Kopernikuksen aurinkokeskeisen (heliosentrisen) mallin avulla.

Vielä jumalattomampi hurskaiden uskovien kannalta oli Galileon väite kirjeessä vuonna 1613, että hän on havainnut mustia pilkkuja auringossa. Kuinka täydellisen Jumalan vertauskuvassa, kirkkaasti taivaalla paistavassa majesteettisessa auringossa, voisi muka olla tällaista vajavaisuutta?

Galileo koetti vastata Kyyhkys-liikan munkeille ja puhtaan uskon puolesta hurjistuneille maallikoille, sanoen ettei Raamatun runotekstejä pidä ottaa kirjaimellisesti luonnon kuvauksena ja ettei Kopernikuksen aurinkokeskeinen malli ja Joosuan kirja ole keskenään ristiriidassa (Kirje Castellille). Tämä yritys vain lisäsi vettä Kyyhkys-liigan myllyihin aurinkokeskeistä maailmankuvaa vastaan.


Tommaso Caccinin saarna
Joulukuun 20 1614 Firenzen Santa Maria Novellan kirkossa kuultiin sitten varsin väkeväsanainen saarna, jossa Caccini asetti vastakkain matematiikkaa ja tieteitä käsittelevän Galileon ja taivaalle tähystelevät yksinkertaisesti uskovat galilealaiset miehet (Apt 1:11).

Saarnan teksti ei ole säilynyt, mutta siinä hyökättiin Galileoa vastaan nimenomaan Kopernikuksen tukemisen takia. Tiede ja usko, matematiikka, tähtitied, Kopernikuksen laskelmat toisaalta, pyhän Raamatun selkeästi maakeskeinen opetus toisaalla.

Tuon ajan ilmapiiriin kuului, että Tommaso Caccini ei vain syyttänyt, että Galileo on väärässä ajatellessaan, että maa kiertää aurinkoa, vaan sanoi, että näin kirjoittaessaan Galileo on harhaoppinen, hereetikko.

Tutkijat arvelevat, että Tommaso Caccini olisi saanut käsiinsä San Marcon luostarin kirjastosta Kopernikusta arvostelleen Tolosanin käsikirjoituksen.

Saarnan seuraus
Galileon asia oli Roomassa monesta eri syystä tullut tärkeäksi kirkon viranomaisille ja paaville itselleen. Dominkaanit kuulivat Caccinin saarnasta ja kutsuivat hänet pääkaupunkiin kertomaan asiasta. Caccini sai elämänsä tilaisuuden osoittaa uskollisuuttaan ja merkitystään kirkolle, kun hän sai 20. Maaliskuuta 1615 kertoa monille korkea-arvoisille kirkonmiehille Galileon ja Kopernikuksen epäilyttävistä opetuksista. Kuulustelu oli tiukka ja Cassinilta kysyttiin myös, oliko hänellä jotain vihamielisyyttä Galileoa ja tämän seuraajia vastaan. "En koe vihamielisyyttä... rukoilen Jumalaa heidän puolestaan" oli vastaus.

On paljon mahdollista, että Firentzen saarna ja Cassinin todistus Roomassa olivat avaintekijä siinä, että pyhä Inkvisitio käynnisti sensuurin ja oikeustoimet Galileoa vastaan. Vuonna 1616 väite auringonpilkuista todettiin hereettiseksi, kristillisen kirkon opetuksen vastaiseksi, ja 26.2. 1616 Inkvisitio varoitti Galileoa opettamasta tai puolustamasta väitettä, että maa muka kiertäisi aurinkoa.

Kunnianhimoiselle isä Tommaso Cassinille tämä kiista oli vahva keino edistyä elämässä, ja hänestä tulikin sittemmin San Marco luostarin apotti. Hän kuoli Firenzessä vuonna 1648 arvostettuna Jumalan palvelijana 74 vuoden iässä.

....
Harva ihminen on uskoa puolustaessaan aiheuttanut yhtä suurta vahinkoa Kristuksen kirkolle kuin Tommaso Cassini. Kirkon ja tieteen etääntyminen alkoi historiaa katsoessamme jyrkentyä nimenomaan Galilei Galileon kohtelusta, jonka osoittama uskonnollinen sokeus ei Valistusajan ajattelijoilta jäänyt huomaamatta.

* Tämä teksti perustuu englantilaisen wikipedian antamiin tietoihin