Luoja, minä ja maailmankaikkeus

Lapsi ja avaruus

Psalmit 139 ja 8 asettavat kauniisti akselille Jumalan kiittämisen ja ylistämisen. Ei jonkin vieraan voiman tai vaikutuksen, vaan persoonallisen Luojan, joka on Abba, Isä.

Nämä kaksi luomisen ihmettä kulkevatkin sisätysten, usko siihen että Jumala on minut luonut ja usko siihen, että Jumala on maailmankaikkeuden luonut.


Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Ps 139:13-14 



Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
-- mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Ps 8:3-4