Onko Jumala luonut elämän?

Vastaus: Ei.

----
Tämä ei todellakaan ole torstai-aamun kompakysymys eikä huono vitsi.

Ensimmäinen ajatuksemme kristittyinä kun on "tottakai, Jumala on luonut kaiken"

Mutta jos pysähdymme hetkeksi Raamatun ja kristillisen kirkon perustavan opetuksen äärelle - opetuksen, jonka kaikki maailman kristityt ovat omaksuneet - näemme, etteivät Jumalasta puhuttaessa asiat välttämättä ole yksinkertaisia ja järkeen helposti meneviä.


Vähä Katekismus

Usko

niin kuin perheenisän on se väelleen mahdollisimman yksinkertaisesti opetettava

Ensimmäinen uskonkohta

Luominen

Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus:

Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.

Hienosti Luther opettaa kristillisen kirjan helmessä, Vähässä Katekismuksessa - Hyvä Jumala on minut luonut ja pitää jatkuvasti yllä, suo ruumiin ravintoa ja elämän tarpeita, suojelee, turvaa ja varjelee.
Luther ei kuitenkaan sano, että Jumala on luonut elämän.


Ensimmäinen luomiskertomus
Raamatun alussa oleva luomiskertomus käyttää jännittäviä ilmaisuja elämästä

ensimmäisenä mainittu elävä on tietenkin Jumala, joka alussa luo, Jumalan Sana jota ovat luomisen käskysanat (kauan ennen Raamatun kokoamista) sekä Pyhä Henki, joka "leijailee" syvyyden vetten päällä (heprean verbi ... liihottaa kuin lintu).

Nämä kolme ovat luomattomia - Jumalan Poika on Isästä syntynyt, ei tehty, ja Pyhä Henki lähtee Isästä (ja Pojasta, lännnen kirkko lisäsi)..

Jumalan luomassa maailmassa ensimmäisenä mainitaan kasvit näillä sanoin
"Kasvakoon maa vihreyttä"

Ei sanota suoraan "Jumala loi kasvit" vaan MAA saa tehtäväkseen tuottaa vihreyttä.

Muinaisen maailman ihmiset katselivat ihmetellen, kuinka sateen kastelemasta mullasta tulee vihreää ruohoa, hedelmäpuita, pensaita... "Maa kasvaa"

Ihmeellistä se onkin, myös tämän päivän maanviljelijän seuratessa toukokylvön nousua, sydän täynnä kiitosta Jumalalle - maa tuottaa satoa.

Kreikkalaiset pitivät maata jumalattarena nimeltä Gaia ja Raamatun maailmassa oli useissa eri uskonnoissa mukana maan hedelmällisyys, kuinka se tuottaa elämää.

Nykyajan tiede ei oikein ole perillä, mistä elämä tulee - mutta ajatus "kasvakoon maa" ei ole mitenkään epätieteellistä höpinää. Maapallo on varsin ihmeellinen luomus.

Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.1 Ms 1:11-12

Myös me näemme, että näin on hyvä, nauttiessamme "maan hedelmiä", viljapellon satoa, nurmikon pehmeyttä kesäillan tuulessa.

"Kasvakoon maa"

ei "Jumala loi ruohon"

Samaan tapaan voimme viisastella, että ensimmäinen luomiskertomus ei sano "Jumala loi kalat"
vaan

Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla."
1 Ms 1:20

Heh - menitkö lankaan?

Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä.
1 Ms 1.21

Nyt et enää kompastu kompaan, joten laitan tekstin kiltisti kuten se on:
Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.
1 Ms 1:24-25

Jumala loi ihmisen - mutta ensimmäinen luomiskertomus ei sano, että Jumala olisi luonut elämän.
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1 Ms 1:26-27


Toinen luomiskertomus
Toisessa luomiskertomuksessa on jokseenkin mutkikas kuvaus elämästä, joka yhdistyy henkeen, ilmaan hankalasti käännettävällä tavalla (nefesh).
Kun sanomme arkikielessä "se on kuin ilmaa" tarkoitamme, että tyhjää, ei mitään.

Raamatun ajan ihmisillä ei ollut mitään käsitystä "ilmasta", joka on näkykmätön, hajuton kaasu - ei mitään. (typpeä ja happea ja hiilidioksidia ja...)

He eivät voineet sitä aistia (ilman löytämisestä tieteen historiassa voit löytää paljon tietoa, se ajoittuu Uuden ajan alkuun ja Ranskaan).

Sen sijaan Raamatun ajan ihmiset saattoivat tuntea ihmisen uloshengityksen kevyenä puhalluksena, tuulen vireen, heprean ruach, tuuli, henkäys.

Antiikin kreikkalaisille, jotka olivat sangen viisaita, maailma koostui neljästä perusasiasta - maa, vesi, tuli ja tuuli. Eivät hekään tienneet "ilmasta" mitään.

Tämä siis johdantona, näin Raamattu kertoo ihmisen luomisesta Edenin puutarhassa

"Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento"1 Ms 2:7

"elävä olento" on siis tuo heprean käsite nefesh. Savesta tehdystä Adamista tuli Nefesh, kun

Jumala puhalsi hänen sieraimiinsa.

Huomaamme, että tässäkään ei sanota, että Jumala loi elämän.

Ihminen on saanut sieraimet savesta, mutta niissä kulkeva henki on Jumalasta lähtöisin.

Sanot "ehkä luomiskertomuksissa ei sanota, että Jumala on luonut elämän, mutta varmaan muualla Vanhassa testamentiss löytyy moniakin kohtia, joissa niin sanotaan?
Hyvä haaste - tartu siihen ja löydä ne kohdat ja otan opikseni!


Myyteistä taas
Toinen luomiskertomus, Edenin puutarha, on myyttinen ja sillä on taustansa Sumerissa, kuten olemme havainneet.

Mutta se on tavattoman syvällinen ja sisältää opetusta, ilmoitusta, josta nerokkailla sumerilaisilla ei ollut mitään käsitystä.

Elämä on näet kyllä aiheena kertomuksessa, mutta hyvin erikoisella tavalla.

Voisimme siksi sanoa, että ensimmäinen luomiskertomus on "Luonnon kirja" ja toinen luomiskertomus on "Armon kirja"

toinen on luonnontiedettä, toinen on uskontoa - ja mitä syvällisintä sellaista.

Katso itse!

Elämä
ELÄMÄN PUU
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.
1 Ms 2:8-9

KUOLETTAVA PUU
Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'"
1 Ms 3:1-3

IHMISELLE TIE SULJETTU ELÄMÄN PUUN LUO
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty. Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä.
1 Ms 3:22-24

Tuhahdat ehkä "myyttejä, taruja, satuja, kerubeita, elämän puu ... pyh"
Tuhahda vaan.

Minä sanon sinulle kuitenkin, Isällä Jumalalla on täysi vapaus puhutella luomaansa ihmistä aivan miten tahtoo.

Vaikka taruilla ja saduilla, jos sen hyväksi näkee.

Olisi viisasta kuunnella, mitä sinun Tekijäsi sanoo.

Vaan ei aina niin mieluista. Totuus sattuu.


Sanojen merkitys ja todellisuus
Raamatun alkusivuilta näemme, että siellä ei sanota, että Jumala on luonut elämän.
Siellä kyllä sanotaan, että Jumala on luonut kaiken, mikä elää ja tehnyt myös kaiken elottoman luonnon.

Nipottelua?

Ei suinkaan.

Kristillinen kirkko oli tavattoman tarkka sanoista.

su*** tuolla jossain ihmetteli, kuinka vaikeaa on olla kristitty, kun sanat ovat niin tarkkoja... yhtä hiustenhalkomista.

Hän on oikeassa - sillä kristityillä ei ole mitään muuta kuin sanoja.

Jos esimerkiksi teologian opiskelijat järjestävät jumalanpalveluksen, jossa lausutaan "Äiti meidän, joka olet taivaissa"

niin joku sanoo "isä tai äiti, väliäkö hällä, kunhan olemme tasapuolisia" Laestadiuskin piti Jumalaa pikemmin äitinä, kun isänsä oli niin julma.

mutta tämä ei ole sanaleikkiä. Juutalaiset ja kristityt yhdessä huokaavat, "Abba, Isä" ja Jeesus puhuu Isänsä kanssa.

Sanat merkitsevät kristillisyydessä aivan kaikkea ja niiden kanssa on oltavat tarkkana.

(ei vain kristillisyydessä - mitä politiikka on muuta kuin sanoja? Ei ole "demaria" vaan on puhetta sos.dem. kielellä, siinä missä persu-kielellä tai kokoomuslaista puhetta. Sanat muuttuvat sitten julkilausumiksi, kirjoituksiksi ja teoiksi lainsäädännössä ja elämässä. Mutta aatteiden ja ismien sanoja ne teot ovat aluksi. )


Nikean uskontunnustus
Hirmu painokkaasti monin sanoin Nikean uskontunnustus selvittää sitä, että Kristus ei ole luotu vaan syntynyt.

Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan,

ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt,
Jumala Jumalasta,
Valkeus Valkeudesta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä ja
jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi

Syntynyt, ei tehty

Syntyi ihmiseksi

Iankaikkinen elämä
Täällä on suomi24.lestadiolaisuus.lestadiolaisuus palstalla moneen kertaan ja monen toimesta todistettu, että oikea usko on SYNTYMISTÄ ei tekemistä.

Jumalan lapsi SYNTYY Jumalasta, Jumalan Sanasta

Sinä elät, koska olet saanut Elämän

Ilman Elämää ihminen on kuolevainen Adamin ja Eevan jälkeläinen.

Uskoa ei tehdä, se annetaan, ja uskon kautta otetaan vastaan Elämä - pelastus.


Tästä syystä minua vaivaa ilmaus "elävässä uskossa"

sellaista ei esiinny Raamatussa ja kieli on tärkeää

Laestadius käytti haukkumasanaa "kuolleen uskon papit" ja muut omanvanhurskauden kantajat.

Sitäkään ei ole Raamatussa.

Ihminen elää, koska Jumala on puhaltanut hänen sieraimiinsa hengen, hän on nefesh, elävä sielu.

Joillakin ihmisillä on kuolemattomuus - iankaikkinen elämä, joka ei pääty milloinkaan.

"Oi elämä, oi elämä, oi iankaikkinen elämä
se alkaa täällä jo maitten päällä
ja jatkuu iäti taivaassa"

sanot ehkä, "älä sie höpise. Isäni oli lestadiolainen harras uskova, ja hän kuoli ja kuopattiin kirkkomaahan. Siellä ovat luunsa"

totta puhut.

Edenin puutarhan Elämän puu on myyttinen, uskonnollinen, ihmisen ikuista toivoa voittaa kuolema.

On tämä ajallinen todellisuus, tämä savimaja, jonka Jumala on niin taiten tehnyt.

Ja on Jumalan Poika, joka ei ole tästä maailmasta.

Ehkä tahdot olla vain savesta tehty astia, puu, joka maatuu siihen mihin kaatuu.

Mutta se ei ole sinusta kiinni.

Sinun tekijäsi sanoo, että olet enemmän. Olet iankaikkisuus olento, ja Elämä ei ole tästä maailmasta.

Jumala ei ole luonut elämää.

Jumala on Elämä.


Virsi 134
1.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Suuri Jumalamme,
aamun tullen sinulle me tuomme kiitoksen.
Pyhä, pyhä, pyhä,
armon antajamme,
laupias Herra kolmiyhteinen!

2.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Autuaat ne kantaa
kultakruunut eteen Herran valtaistuimen.
Enkeleiden kuoro
kiitoksensa antaa,
herrojen Herra iankaikkinen.

3.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Kirkkautes loistaa,
vaikka silmä syntisen ei näe kunniaas.
Pyhä olet yksin,
vertaistas ei toista,
rakkaus, voima kaikkivaltias.

4.
Pyhä, pyhä, pyhä!
Kiitoslaulu suuri
kaikuu halki taivaan, maan ja merten äärien.
Pyhä, pyhä, pyhä,
armon vahva muuri,
oi Jumalamme kolmiyhteinen!

Reginald Heber 1826. 
Suom. Tekla Renfors 1904. 
Uud. säk. 1 Mikael Nyberg 1920, säk. 2–4 1921. 
Virsikirjaan 1938.