Simojoen Pekan mietteet siinä lopussa.
minua on jäänyt askarruttamaan asia, jota olen jo kauan pohtinut - miksi toista kotimaatamme, tätä ajallista, kutsutaan meille noin oudolla nimellä: Finlandia?
sillä sen enempää sana Fin kuin Finn eivät merkitse meille yhtikäs mitään omassa kielessämme.
kutsumme läntistä naapuriamme Ruotsiksi - kuka tietää mistä syystä - mutta he itse käyttävät sanaa Sverige ja jo latinalaiset puhuivat suedos kansasta aivan tunnistettavin ruotsalaisin äänenpainoin.
Danmark, hmm... mutta Island, Jään maa, Grönland, Vihreä maa (tosi valkoinen), Norge (norske, norse) norjalaisten ikiomaa kieltä
nämä ovat indo-eurooppalaisia ihmisiä ja indo-germaanista kieltään.
me emme ole
emme ikinä ole käyttäneet sanaa Finn, joten miksi Finland ... Finnien maa???
puhumme Fenno-Skandiasta - yhdistäen Skandinavian maat ja Finlandin. mutta tämä on moderni ilmaus.
kielitieteilijät ovat 1800-luvulta alkaen samoilleet idässä ja pohjoisessa ja puhuvat Finno-Permiläisistä kielistä.
mutta tämä on moderni ilmaus.
Puhumme Baltic-Finnic kielistä, joita puhutaan suomenlahden ympärillä: suomi (Finnish), eesti (viro), inkeri, karjala, vepsä, luudi, voti (?).
jos käännän tuon suomeksi, se on meille tutumpi "balttilais-suomalainen" kieliryhmä
mistä Finn??
muistamme varmaan kouluvuosilta näitä Venäjän matkaajia tsaarien vallan ajalta, jotka kaukaa Volgan mutkista löysivät meille sukulaisia
no sieltä essujen Lahdesta lähti reissuun esimerkiksi vuonna 1883 perustetun suomalais-ugrilaisen seuran G.J. Ramstedt (1873-1950)
Näiden seurauksena muodostui semmoinen teoria, että joskus 3000-2500 eKr jo ennen Abrahamin aikoja (2000 eKr) puhuttiin siellä Uralin vuoriston maisemissa uralilaisia kieliä, josta sitten haarautui Aabrahamin aikana Finno-Ugrilainen ja Finno-Permiläinen
Baltti-Finn, Saame, Mordovini, Mari, Permi
okay.. mutta miksi Finnit?
Ruotsissa on finnin lisäksi valtiollisesti huomioitu meän kieli Tornionjokilaaksossa
essujen oma äidinkieli
pohjois-Norjassa on Norjan valtio huomionut vähemmistökienä kven nimisen kielen, joka on Finneille sukua.
kaivellaas vähän kuoppia taas...
Fenni
Roomalainen senaattori ja historioitsija Cornelius Tacitus (56–117) kuvaa heitä teoksessaan Germanica vuodelta 97.
siis Uuden testamentin kirjoittamisen ja kokoamisen aikaan.
"Venedi kansa kulkee metsästysretkillään Peucinien ja Fennien välisen metsäisen ja vuoristoisen alueen".
Phinnoi
sana esiintyy Claudius Ptolemaioksen (90-160) teoksessa Geographica vuonna 150 eli alkukirkon marttyyriuden aikana.
arvellaan että on sama Fenni...
mutta keitä nämä Pohjolan asukkaat ovat ja mikä on kielensä? (josta kansa tunnistetaan)
joku sanoo tuolla hämärästi, että Fenni, Phinnoi on germaanien käyttämä harvinainen sana Pohjolan asukkaista. (nimi Phinnoi englantilaisessa wikipediassa, mistä näitä selailen)
hmmm...
mikolla on tästä germaanien Finni hommasta teorian alku - mutta katsotaan mitä asiasta on muuta sanottu.
ympäripyöreästi mainitaan myös historian lähteissä esiintyvät sanat
Finnum, Skrithfinni eli Scridefinnum
joten roomalaisaikana oli hämärä kuva kaukana Pohjolassa asuvasta väestä, johon liitettiin nimi finn.
olimmeko me niitä?
no historiantutkijat sanovat, että ehkä pikemmin saamelaiset, koska Tacitus kuvaa täysin kivikautista keräilykulttuuria ja elämänmuotoa.
heikko peruste minusta.
mutta kun tuo sana ei ole suomenkieltä olleskaan niin miksi se on meihin ympätty?
ei se ole saameakaan
englantilainen wiki sanoo minusta oudon puutteellisesti että
1. Finn kansan nimi (ethnonyymi) ei ole uralilainen olleskaan.
Aamen, sitä tässä olen koettanut jankuttaa.
2.
oisko se vanha germaaninen
"finthan" löytää, huomata
"fanthian yrittää
"fendo" eli "vende" jalankulkija, vaeltelija
Joku on etsinyt Finn paikannimiä (mutta ei artikkeli tätä olennaista juttua kehitä!)
joku arvelee että "finn" ja "kven" ovat sukulaissanoja
Islannin Edda ja norse sagat (1100-1300) käyttävät epäyhtenäisellä tavalla sanoja "finnr" "finna"
näihin vanhoihin kansanrunoihin törmäsimme, kun pyhän Olavin matkan taustoja selvittelimme toisella palstalla.
vaan ei kehittele kirjoittaja(t) tätä tärkeää teemaa...
finlont Söderbyn tekstissäsitten on nuo pyhän Olavin yhteydessä mainitut kaksi rune kirjoituksella merkattua kiveä
finlont
Söderbyssä Ruotsissa vuodelta
finlandi
Gotlannissa 1000-luvulta
ne jotka kieliä todella osaavat ehdottavat, että meidän ikiomalla kielellämme annennut nimi juontaisi oletetetusta esi-balttilaisesta kielestä
*žeme "maa"
tästä tulisivat paikannimet Suomi, Sapmi (saame) ja myös Häme
tykkään teoriasta muuten kovasti, mutta se on indo-eurooppalaista juurta eikä meidän omaa kieltämme!
Kallion Pertti ehdottaa, että joku vanhempi indo-eurooppalainen tausta sanalle Suomi tarkoittaisi joko "maa" tai "ihminen"
Kallio, Petri 1998: Suomi(ttavia etymologioita) – Virittäjä 4 / 1998.
no miten vaan
mutta mistä ihmeestä tuo Finn?
kaikki sanoo meitä en finne igen ja kutsuu meittän asuinmaata Finland nimellä
vaan me emme ikänä
mitä kieltä puhutte? "suomea" sanovat kaikki kuorossa
kukaan ei sano "me puhumme finniä"
mikä on tämä maallinen kotimaanne?
"Suomi!" kajahtaa kirkon täydeltä
paitsi ruotsin-suomalaiset ehkä sanoo "Finland" ... hiljempoo
"Finristi lippumme, sulle valan vannomme..."
ei... vieras sana ja outo meille...
kuka on sillä meidät suomipojat ja flikat leimannu ja milloin???
Laps´ Suomen ällös vaihda pois sun maatas ihanaa!
Sill´ leipä vieraan karvast´ ois ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv on loistoton, sen sydän sulle outo on;
laps´ Suomen, älä vaihda pois, sä maatas ihanaa.
Laps´ Suomen, kaunis sull´ on maa
ja suuri loistokas,
veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
sen rant´ on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
ja taivas tuhattähtinen;
laps´ Suomen, kaunis sull´ on maa
ja suuri loistokas.
Laps´Suomen armas maasi tää
siis muista ainiaan!
Sull´ onnea ja elämää
ei muuall´ ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon.
Oma maani, Z. Topelius, H. Klemetti)
ei kukaan ihminen maailmassa voisi sanoa noin kummasti paitsi suomalainen
"laps Suomen ällös..."
ruotsalaisia emme ole
venäläisiä meistä ei tule
miksi he kutsuvat meitä Finneiksi?
Kirjoittanut: Haamul
fin, -t, -a
på finska:
hieno, kaunis, sievä, ylväs
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Varsinais-Suomi
sivun alareunasta löytyy juttua Finlandin alkuperästä.
Kirjoittanut: MikkoL
Haamul, kiitos linkistä Helsingin kaupunginkirjaston arvovaltaiselle sivulle - löysin sieltä tämän:
"Finland"-sanan juuret löytyvät latinan sanasta "fenni", mikä tarkoittaa suomalaisia, mutta viitannee varhaisimmassa muodossaan todennäköisesti lappalaisiin. Sanan ensimmäinen dokumentoitu käyttökerta on vuodelta 98 Tacituksen teoksessa "Germania". Sana lienee alunperin germaaninen lainasana.
1000-luvulle tultaessa saksalainen lähetyskristillisyys levisi myös Suomeen. Tältä ajalta säilyneissä asiakirjoissa puhutaan scridefinneistä, joilla on jälleen tarkoitettu todennäköisesti saamelaisia.
1300-luvulla Suomen alueen ollessa osa Ruotsia Suomen päämiehestä käytettiin nimitystä "capitaneus Finlandiae". Näinä aikoina sanamuoto "Finland" alkoi siis vakiinnuttaa asemansa Suomen nimenä. Keskiajasta puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että "Finland" viittasi vain Varsinais-Suomeen.
Lisäksi Ruotsissa vakiintuneempi nimitys oli "Österland", vaikka "Finland"-sanaa käytettiinkin yleisesti sen rinnalla.
tämä on silleen kiva linkki, että se osoittaa Finlandia-sanan ongelmallisuuden myös Helsingin kaupunginkirjaston asiantuntevan henkilökunnan parissa!
edellä lainatussa tämä on pikkusen hankala lause, koetan kirjoittaa Hampurin Bremenin arkkipiispan toimista pyhän Henrikin asian tiimoilta lisää:
"1000-luvulle tultaessa saksalainen lähetyskristillisyys levisi myös Suomeen. Tältä ajalta säilyneissä asiakirjoissa puhutaan scridefinneistä, joilla on jälleen tarkoitettu todennäköisesti saamelaisia."
... saksalainen lähetyskristillisyys levisi...
voihan nenä!
Kirjoittanut: Haamul
Suomi on (etenkin ollut) hyvin metsäinen maa, ja aiemmin se on ollut myös soisempi kuin nykyisin.
Englannin sana fen tarkoittaa myös suota. Tuostahan ainakin joku Havukka-ahon ajattelija voisi vääntää vaikka sen finlandin.
Kirjoittanut: MikkoL
Soinen Suomi - olen myös kuullut tuota ajatusta pohdittavan, että suo (mi).
englantilaiset varmaan ovat kuulleet jo varhain vakiintuneen Finn sanan käytön niin että eivät itse sitä kehittäneet oman kielensä sisällöstä (fen). Piispa Henrik ja piispa Tuomas olivat englantilaisia.
Keltit sen Fenni-nimen Roomalaiselle senaattori Tacitukselle kertoivat. Täällä perämeren rannoilla pyydettiin hylkeitä ruuaksi, valon lähteeksi ja sadeasujen ja vedenpitävien saappaiden materiaaliksi. Ja hylkeenpyytäjät pukeutuivat valkoisiin asuihin. Heillä oli jäänsiniset silmät ja vaaleat hiukset. He olivat Fennejä, vaaleita, kirkkaita.
VastaaPoistatodella paljon kiitoksia tästä valaisevasta tiedosta!
VastaaPoistamiten sen perustelet? onko kelttien kielessä sana "fenni"
“Human hair and eye colour are unusually diverse in northern and eastern Europe (and their) origin over a short span of evolutionary time indicates some kind of selection,” says the study by Peter Frost, a Canadian anthropologist. Frost adds that the high death rate among male hunters “increased the pressures of sexual selection on early European women, one possible outcome being an unusual complex of colour traits.”
VastaaPoistaFrost’s theory, to be published this week in Evolution and Human Behavior, the academic journal, was supported by Professor John Manning, a specialist in evolutionary psychology at the University of Central Lancashire. “Hair and eye colour tend to be uniform in many parts of the world, but in Europe there is a welter of variants,” he said. “The mate choice explanation now being put forward is, in my mind, close to being correct.”
Frost’s theory is also backed up by a separate scientific analysis of north European genes carried out at three Japanese universities, which has isolated the date of the genetic mutation that resulted in blond hair to about 11,000 years ago.
Gwyn means "fair, bright, white", cognate with the Irish fionn
VastaaPoistaIirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwynmerkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.
Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.
Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;"
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article735078.ece
VastaaPoistaTuossa lähde. Vaaleahiuksisuus on Germaanisessa mytologiassa yhdistetty ylimyksiin, hallistijoihin. Punatukkaiset olivat talonpoikia ja tummat orjia. Tuosta jointaa kansallissosialismin rotuhygienia.
Professori Matti Klinge yhdistää käsitteet vendit ja vendland- Finland. Tuota käsitystä tukee moni muinaisgermaaninen lainasana suomenkielessä. Vendit olivat Länsi-Slaavilainen heimo, jota vastaan Paavi käski kunnon kristittyjen ryhtyä ristiretkeilemään 1147. Pakolaisia lienee tullut Suomen alueelle, joka ei tuolloin kuulunut Paavin vallan alle. Tuosta saattaa kertoa myös Pyhän Henrikin legenda.
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_vendej%C3%A4_vastaan
VastaaPoistahttp://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Vendit.html
Kansanperinteessä Pohjan neito on parhaimmistoa; maan kuulu ja veden valio. Neito on niin kirkas ja valkea, että vaatteen läpi näkyy hipiä, hipiän läpi liha, lihan läpi luu, ja luun läpi luuydin. Eräässä kuvauksessa luuytimen läpi näkyy vielä neidon väki.
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjolan_tyt%C3%A4r
Huomaa tässä kartassa vaalein (keltaisin alue)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Light_hair_coloration_map.png
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus
http://en.wikipedia.org/wiki/Finn
VastaaPoistaFionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright".
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Kiitos näistä kommenteista. Eikö tuo ehdottamasi vaaleus pikemmin sopisi indo-arjalaisiin skandinaaveihin, norsk people, sittemmin vaaleisiin viikinkeihin kuin meihin metsäsuomalaisiin? Tukholman perustamisen alkuvaiheissa mainittu pakomatka Finnien luo vie aivan puhtaasti norsk mytologian maailmaan jolla ei ole mitään tekemistä meidän suomalaisten kanssa.
VastaaPoistaJan Guillou on vahvasti sitä mieltä, että tuo viikinkiaika ja heidän ulkonäkönsä on Ruotsalaisen kansallismielisyyden tulosta. Ja Tacitus kirjoitti Germaniansa vuona 98jaa. Viikinkiaika alkoi vasta 700 vuotta sen jälkeen, moni heimo ehti kadota, toisia tuli tilalle ja sekoittui keskenään. Näin on varmasti käynyt.
VastaaPoistaKainulaiset on yksi kadonneista heimonimistä. Geenithän eivät ole kadonneet, vaikka heimoidentiteetti onkin...tässä tapauksessa jaettu kahden kansallisvaltion kesken. Kvenland- Finland- kuulostaa samalta. Olivat varmasti kalastajia, merenkävijöitä, hylkeenpyytäjiä ja kauppiaita. Traani, turkikset, lohi. Aiemmin vielä Vienanmeren suola ja mursunhampaat. Kainulaisissa oli paljon alunperin hämäläisiä, kun esimerkiksi Oulu-nimi on muinaista hämettä.
VastaaPoista"Varhaisista kirkonmiehistä ei piispa Henrik eikä piispa Tuomaskaan kelpaa nimikilpaan, sillä he olivat synnyltään ulkomaalaisia. Kirkonmiehistäkin kyllä löytyy hyvä nimi ja ehdottoman luotettavasta lähteestä. Se on suomalainen lähetyspappi Petrus Kakuwalde, joka mainitaan vuonna 1215 laaditussa Liivin Henrikin kronikassa. Kakuwaldea voi pitää vanhimpana tunnettuna suomalaisena historiallisena henkilönä." Jouko Vahtola
VastaaPoistahttp://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/nimet.htm
"Jo tähänastisen tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö on pääosin vierasperäistä. Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia."
VastaaPoistaKuinkahan paljon meillä "metsäsuomalaisilla" on esivanhempina muita, kuin suomea äidinkielenään puhuvia, talonpoikaiskulttuurista toimeentuklonsa saaneita, nykyisen Suomen alueella asuneita henkilöitä, jos nimistäkin vain 5% on kiistattomasti suomalaisia. Täällä arvellaan asuneen 600jaa. noin 15-30000 asukasta.
http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html
kiitos Petri taas näistä arvokkaista linkeistä tähän aiheeseen!
VastaaPoistamitä mieltä olet tuosta Finn porukasta, jota esittelen Englannin Bertan kohdalla
http://mikkol-miettii.blogspot.com/2010/11/oi-bertta.html
sekä Sylikuninkaan kohdalla (Tukholman tapaukset)
http://mikkol-miettii.blogspot.com/2010/11/olof-skotkonung.html
minusta kun nämä ovat niitä oikeita finnejä!
me olemme jotain muuta...
"Suomalaisten heimojen, esim. karjalaisten, ja itämerensuomalaisten kansojen erottuminen ympäristöstään ja toisistaan on havaittavissa vasta 1000-luvulla jKr. Suomalaisten ja varsinkin karjalaisten historia on poikkeuksellisen lyhyt, selvästi alle 1000 vuotta."
VastaaPoistahttp://www.kolumbus.fi/rastas/
Näinhän se suunnilleen historiallisten faktojen perusteella on. Toisen vuosituhannen alussa 1200-luvulla perustettiin Turku ja sen ympäsistöä kutsuttiin nimellä Suomi, Finland. Sen pohjoispuolella sijaitsi Kaland-Kalanti. Rautakauden asutus keskittyi tuohon maakuntan, mutta kaiken todennäköisyyden mukaan siellä puhuttiin jotain muinaisgermaanista kieltä, ehk gotlantia. Tuosta todistavat Bautakivet ja terassipellot.
Tässä linkissä on lueteltu kaikki vaihtoehdot finn-nimelle. Vaikka vaihtoehtoja on monia, ollaan edelleen tyhjän päällä. Ainoa varma asia on, ettää "finn" ei alunperin tarkoitanut nykyistä Suomen kansaa.
VastaaPoistahttp://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/nimet.html
"Suomalaisten ja varsinkin karjalaisten historia on poikkeuksellisen lyhyt, selvästi alle 1000 vuotta." http://www.kolumbus.fi/rastas/
VastaaPoistaReippaita väitteitä! Tuntuvat kovin epätodennäköiseltä Euroopan kansojen historian valossa ja varmaan sitä ovatkin... ainakaan täällä Israelissa terassipellot eivät kerro kanaanilaisen maanviljelijän kielestä mitään. Hautakivien nimistöä Suomessa? paljon on minulla näköjään oppimista!
Tuolla siis tarkoitetaan, ettei kantasuomea puhuvilla talonpojilla ollut selvästi Pohjois-Virosta poikkeavaa kulttuuria. Jos heiltä olisi kysytty, eivät he tienneet olevansa suomalaisia. Suomi oli tilava, avara maa. Virossa pellot oli sopivat maat jo käännetty pelloiksi ja kun Kalparitarit tulivat ristiretkelleen 1220-luvulla, osa muutti tänne pysyvästi. Samaan aikaan tänne muutti paljon sisäpoliittisia pakolaisia Ruotsista, osa Maunu Ladonlukon luvalla, osa määräyksestä.
VastaaPoistaAluksi olin ymmälläni, kun minulle oli koulussa opetettu suunnilleen niin, että suomalaiset ovat asuneet täällä aina jääkaudesta asti. Viljelleet peltoja ja kaskenneet metsiä puhuneet selvää Suomea. Oltiin silloin jo päästy ajatuksesta, että Suomen kansa kokonaisuutena vaelsi tänne Volgan mutkasta. On kuitenkin tunnstettava, että täällä on asunut Lappalaisia paikannimien perusteella koko maassa rannikkoa lukuunottamatta, jossa asui germaaniväestöä. Me nykysuomalaiset olemme kaikkien tänne muuttaneiden uudisraivaajien jälkeläisiä.
VastaaPoistaBautakivi ei välttämättä ole hautakivi.
VastaaPoistahttp://www.flickr.com/photos/tuija/202969363/
Käsittääkseni se on megaliittikulttuurin jäänne. Näitä pystyynnostettuja pitkulaisia kiviä löytyy Suomenkin länsirannalta, mutta suomalaisesta tai edes itämerensuomalaisesta kulttuuripiirteestä ei ole kysymys.
oppia ikä kaikki... ajattelin näet että tuo on kirjoitusvirhe bautakivi.
VastaaPoistamelko radikaalilta tuntuu tuo näkemyksesi - no eiväthän anglitkaan ole asuneet Brittein saarilla kovin kauaa.
VastaaPoistalainaan kielimiehiä toisessa blogissa jossa kantakielemme ajoitus sentään on hiukkka kauempana:
Missä ja milloin varhaiskantasuomea on puhuttu?
Tavallisesti kai on käsitetty, että tuo alue on ollut Pohjois-Baltiassa, itään päin ehkä kuitenkin niin laajana, että yhteydet volgalaisten ja permiläistenkään kielten edeltäjiin eivät alkuun olleet tyystin katkenneet (vrt. Korhonen 1976: 5—7, 11 — 13).
Se osayhteisö, jonka murre sitten erkani kantalapiksi, olisi asunut jossakin tämän alueen koillisella reunamalla.
Varhaiskantasuomen ajalliseksi päätepisteeksi taas on katsottu noin vuosi 500 eKr. (Erkki Itkonen 1961: 42; vrt. Toivonen 1953: 3 2), aivan viime aikoina pikemmin noin vuosi 1000 eKr. (Korhonen 1976: 12, Erkki Itkonen 1980: 5).
Varhaiskantasuomen äärimurteeseen lappiin olisi silloin vielä ehtinyt välittyä balttilaisia lainoja, ja toisaalta varhais- ja myöhäiskantasuomen väliin jäisi tarpeellinen usean vuosisadan rako.
http://mikkol-miettii.blogspot.com/2010/11/suomen-kieli.html
ihmettelin kyllä sitä Volgan mutkan suosiota kantauralin tutkijoiden parissa:
VastaaPoistaViime vuonna 2009 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kielentutkija Jaakko Häkkinen kirjoitti kriittisen arvion suomenkielen varhaisimman vaiheen tunnistamisesta, ajoittamisesta ja paikantamisesta.
keitä me olemme, mistä me tulemme, mikä on tämä äidinkielemme, jota pikkunaperosta opimme puhumaan?
http://mikkol-miettii.blogspot.com/2010/11/kantaurali.html
http://sv.wikipedia.org/wiki/Rest_sten
VastaaPoistaTuossa Bautakivestä ruotsiksi.
Täytyy muistaa, että jokaisen suomalaisen suonissa virtaa myös alkuperäisasukkaiden lappalaista verta. Sukulaisuutemme on havaittavissa geenitutkimuksilla. Kieli on eri asia kuin perimä; kielen voi vaihtaa. Paikannimien, kirkonkirjojen ja pitäjähistorioiden perusteella täällä on asunut pyyntielinkeinoa harjoittavia lappalaisia ennen suomalaisia talonpoikia ja heidän rinnallaan. Osa etelä-Suomessa asuneista metsästäjistä alkoi pitää karjaa ja viljellä maata, osa siirtyi rengeiksi ja piioiksi. Vähitellen heistä tuli meitä. Peuroja metsästävät, saamea puhuneet lappalaiset ovat kuitenkin asuneet rinnakkain talonpoikien kanssa Etelä-Suomessakin 1800-luvun nälkävuosiin saakka.
VastaaPoistaKalaniin historiaan on perehtynyt Unto Salo, jota referoidaan tässä linkissä:
VastaaPoistahttp://www.lailanet.fi/kylahistoria/kaland_muinaismaakunta.htm
Suomen kielen kronologian tutkimuksen nykytilaan voi tutustua kotikielenseuran julkaisussa:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf
onpa mielenkiintoisia ja tuoreita linkkejä! kiitos paljon.
VastaaPoistahauska tuo vasarakirveskulttuurin yhdistäminen arkeologien teorioihin, jota balttilaisten kielten tutkijat kovin arvostelevat!
Oman käsitykseni kansani juurista olen vuosien saatossa poiminut eri lähteistä. En enää usko auktoriteetteihin, joten on perustellumpaa ja vastuullisempaa ottaa itse selvää asioista, etenkin kun se nyt internetin aikana on helppoa. Kai ensimmäinen askel on oman sukunsa selvittäminen, seuraavana on yleisten asususvirtausten ja asutushistorian selvittäminen. Omaa sukua ei kannate kolmea sataa vuotta kauemmas selvittää, tuo esivanhempien määrähän lisääntyy eksponentiaalisesti. Viidensadan vuoden päässä historiassa meitä jokaista katselee yli miljoona esivanhempaa.
VastaaPoistaHämäläiset ovat Suomalaisten vanhin heimo. On oletettavaa, että heidän esivanhempansa edustivat vasarakieveskansaa perustuen heimorajjen ja nuorakeramiikan levinneisyyden yhtäläisyyksiin. Aikojen saatossa tänne on muuttanut lisää asukkaita viljelemään ja samalla tuomaan uutta verta pieneen geenikirjastoomme. Suuri maahanmuutto tapahtu 1200-luvulla, kun Ruotsin valtion synnytystuskissa suuri määrä ihmisiä joutui muuttamaan Ruotsista, samalla kun Saksalaiset kalparitarit valtasivat Baltian. Ruotsista tuli hallintokieli, mutta enemmistö Suomen asukkaista puhui Suomea. Vaihtoehto oli myös Saksa, täällähän oli saksalaisilla Hansa-kauppiailla enemmistö kaupunkien raadeissa.
VastaaPoistaBalttilainojen suuri määrä suomen kielen maanviljelyssanastossa kertoo tuon elinkeinon tulosuunnan, samoin muinaisslaavilaiset lainat pappi, risti, raamattu, suntio kertoo omaa kieltään kristinuskon ensimmäisestä leviämissuunnasta, tai maan ensimmäissten kristittyjen muuttosuunnasta.
VastaaPoistaMuinaiset hämäläiset olivat kaukokalastajia, heillä oli nautinta-alueita kaukana hämeestä, ehkä Saimaalla ja pohjanmaalla jo hyvinkin varhain.
VastaaPoistaOulu ja molemmat Kemi-joet ovat Jouko Vahtolan mukaan hämäläisten nimeämiä. Heillä oli ilmeinen taito kulkea veneillä sisävesiä, jokia ja järviä, sekä tehdä 1200-luvulla hyökkäys- ja ryöstöretkiä Laatokalle asti.
"Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva." http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset
kirjoitin Novgorodin yhteydessä jotain myös hämäläisten aktiivisesta roolista, johon viittaat. minusta vaikutti että et suhtaudu "ensimmäiseen ristiretkeen" Eerik Pyhän aikaan yhtä kielteisesti, kuin jotkut. Viittauksessasi Laitilan historiaan mainitaan "Suomen" maakunta ja Satakaunta olisi sitten kuitenkin keskeisempi rooli suomalaisuuden historiassa.
VastaaPoistaNorjan Finnmark olisi enempi "Finnien", "Fennien" maailmaa?
Löysin tällaisen sivun
VastaaPoistahttp://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewtopic.php?f=26&t=1474
Villi veikkaukseni paikannimien perusteella on, että perämeren rantoja asuttivat alunperin hämäläiset kaukokalastajat. Jokireitit Hämeestä johtavat pohjanmaalle. Runsaat lohisaaliit, silakka ja hylkeetvarmasti kiinnostivat. Myös reitti Vienanmerelle on ollut Hämäläisten tiedossa ehkä jo ennen ajanlaskun alkua. Pohjanmerelle päästiin jäätynyttä Torniojokea myöten talvisaikaan pororaidoilla. Tavara liikkui hyödyntämällä vuodenaikoja, kesällä kuljettiin jopa yhdeksänmetrisillä haapioilla. Haapioissa oli viisi osaa, jotka ommeltiin kiinni toisiinsa puun juurilla, niiden veistämiseen ei tarvittu metallisia työkaluja. Hämäläisiä kalastaja/kauppiaita alettiin nimittää vaatetuksensa ja yleisen hiusvärinsä mukaan vaaleiksi, finneiksi, kveeneiksi.
VastaaPoista"Suomalainen ja karjalainen maatiaishamppu kuului ilmeisesti tuohon ruderalis-ryhmään. Samanlaista hamppua viljeltiin Pohjois-Venäjällä ja Pohjois-Skandinaviassa. Se oli erittäin nopeakasvuista ja pystyi tuottamaan siementä jopa Sodankylässä asti ja kuitua vieläkin pohjoisempana. Sen siemen ei kuitenkaan Pohjolan oloissa säily maassa itävänä toisin kuin villin ruderalis-hampun.
VastaaPoistaVarhaisimmat merkit hampun viljelystä Suomessa ovat samanaikaisia tai hieman varhaisempia kuin viljanviljelyn merkit eli noin 4000 vuoden takaisia. Hampun eli liinan kehittynyt viljely Fennoskandiassa ja sen monipuolinen käyttö oli erityisen tyypillistä karjalaislähtöisille väestöille, joihin myös savolaiset osittain kuuluvat. Myös Itä-Venäjän suomensukuiset kansat ovat kuitukasveista viljelleet yleensä vain hamppua."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
Pellava valkaistiin keväthangilla hohtavan valkoiseksi, olisiko tuo menetelmä periytynyt hamppukuitujen käsittelystä? Olisiko hämäläisillä ja suomalaisila ollut valkoiset hamppuvaatteet? Oliko valkoinen kangas vaikea valmistaa muualla, kuin lumipeitteisessä pohjoisessa? Oliko valkeista vaatteista hyötyä hylkeenpyytäjälre/metsästäjälle? Hylkeenpyytäjät varmasti hyödynsivät myös kuuttien valkoista turkkia.
Suurtalonpoika Ottar kertoo kuningas Alfredille Englannissa pohjoisen oloista.
VastaaPoista"Ottarin mukaan hän oli kaikkein pohjoisimpana asunut norjalainen. Saadakseen tietää minne asti maa ulottuu, Ottar purjehti pohjoiseen rannikkoa pitkin. Koko matkan aikana hän ei nähnyt kuin fennejä, kunnes saapui suuren joen suussa sijainneeseen viljavaan maahan. Täällä asui vaaleatukkaisia ihmisiä, jotka puhuivat melkein samaa kieltä kuin fennit. Ottar pystyi keskustelemaan näiden bjarmien kanssa ja sai selville asioita heidän maastaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ottar
Hän siis tiesi Bjarmiasta, Kantalahdesta ennen kuin lähti purjehtimaan Kuolan niemimaan ympäri. Todennäköisesti myös Vienanmeren tuotteet olivat jo entuudestaan tuttuja: mursunhammas ja lahtivalaan nahkasta punotut laivaköydet.
"Pohjanmereltä katsoen ensimmäisenä tulee vastaan pohjanmiesten, norjalaisten, maa. Se on hyvin pitkä, kapea ja enimmin hyvin vuoristoinen maa, jossa kaikki laitumeksi tai pelloksi kelpaava maa-ala sijaitsee meren äärellä. Norjan rajanaapurina etelästä melko pitkälle pohjoiseen on Ruotsi, ja siitä vielä pohjoisempana asuvat kveenit, joiden alueella on suuria suolattomia järviä.
VastaaPoistaVuoristossa ja pohjoisimmilla seuduilla liikkuvat finnit, jotka metsästävät talvella ja kalastavat kesällä."
http://www.tiede.fi/artikkeli/349/paallikko_ottarin_kuvaus_pohjolasta_paasi_maailman
Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen"...kveeni?
Miksi ruotsalaiset ja norjalaisetkin ovat geeniperimältään niin lähellä suomalaisia ?
VastaaPoistaSiksi, että he asuvat entisellä Kvenlandin alueella, ja he ovat sekoittuneet alkuperäisasukkaisiin, kveeneihin, viimeisen noin kahden tuhannen vuoden aikana:
http://kvenland.org
Fenni, Sitones (by Tacitus, 97-98 AD);
VastaaPoistaPhinnoi (by Ptolemy, c. 150);
Finni, Finnaithae, Screrefennae, Vinoviloth, Adogit (by Jordanes, c. 550);
Finns, Scridefinns (in Widsith, c. 600);
Skridfinnar, Winnili (by Paul the Deacon, c. 790);
Finnas, Cwenas (by Ohthere, c. 890);
... etc.
kiitos näistä viitteistä, tutkin niitä!
Poistakun tuo Finn ja sennäköiset sanat näyttävät pomppaavan esiin kelttien maailmassa 1. vuosituhannella Brittein saarilla ja sitten on tuo Tanskan suunnan Finn linna ja muut Finn sukuiset sanat Bysantin ... ja on Finnmark
eihän se ole suomea, eikä se ruotsissa tarkoita vaaleahiuksista, hehän niitä olivat viikinkejä sinisilmin. mites ne ruotsalaiset noin?
Tässä on linkki jonkun kokoamista Ulkomaalaisista saagoista. http://jarmo10.org/suomivu.pdf
VastaaPoistaJouko J. Pesonen on kirjoittanut tuhdin paketin sagoista ja tulkinnoista kauniisti laitettuna PDF dokumenttina!
PoistaKun somen ja viron kielen etymologiaa lähdetään kaivamaan, on mitettava että a) suomeen on vaikuttanut norja-tanska (ja päin vastoin, kun ruotsi erkani n 1200 luvula niistä) b) viroon on vaikuttanut balttikielet ja saksa sekä myöhemmin slaavikielet.
VastaaPoistaKAuemmas lähteille mentäessä, on sellaisia yksityiskohtia, kuin muroman ja merjan kielet, joita jälkimmäine on kaikkain lähimpänä itämeren-suomalaisia kieliä (vepsä, vatja livvi, larjalat, suomi, viro). Mm saimas merjankielellä tarkoittaa aukeaa laakeaa (järvi)näkymää. Venedi, vendi tsuudi, finni, bjarmi ovat vain erilaisi litteroimita samansukuisille lausumille eri murteilla. Tarkoittaen muinaisten eurooppalaisten vesikansansojen (suomalasi-ugrilaiset) yhteistä näkymää, samalla tavalla, kuin germaaneja, kelttejä tai slaaveja nyk. kutusutaan. Tosin niillä ole kuin löyhä kieliskulaisuus, etnistä tai kulttuurista yhteyttä ei ole. Tosin oli suomalsis-ugrilaisten aj vielä vanhempaa perus uralailais-ugrilaisten kanssa.
Olin kerran luennolla jossa karttatutkija kertoi eurooppalaisista kartantekijöistä jotka ihailivat kaunista maatamme ja sanoivat kielellään Fiinilandia eli kaunismaa.
VastaaPoista