ad hominem

logiikassa on virhepäätlemä, jonka nimi latinaksi on argumentum ad hominem

se tarkoittaa vetoamista ihmiseen, argumenttina on se, kuka sanoo jotain, eikä itse asia.

tätä pidetään virhepäätelmänä


yliopistollisessa maailmassa etsitään rehellisesti totuutta ja koetetaan välttää tällaisia virhepäätlemiä. ei se aina onnistu!

"akateeminen vapaus" on ehkä univuva, kun non niin montaa tahoa, jolle pitää muistaa kumartaa, jos haluaa menestyä.

mutta ihanteena se on tavoitelemisen aroinen, vapaa arvosteleva suhtautuminen kaikkeen ja yritys perustella väitteitä ja todistaa jonkun ajatus joko todeksi tai virheelliseksi.

tieteessä on erityisesti edistytty silloin, kun on kokeellisesti testattu väittämien todenperäisyyttä ja tehty tarkkoja havaintoja todellisuudesta.

historiassa on tärkeää lähdetutkimus jossa arvioidaan eri lähteiden luotettavuutta ja keskinäistä ristiriitaisuutta tai samankaltaisuutta

osaltani olen koettanut pitää nettiruukum Raamattupiirissä vapaan ajattelun lippua jossa kaikkea ja kaikkia voidaan kriittisesti arvioida ja väittää vastaan

olen kuuluttanut myös arvostelua omia kirjoituksiani kohtaan, vaikka en aina ollenkaan tykkää, että niitä arvostellaan.

olemme pohtineet kriittisesti Athanasiuksen ja Nikean uskontunnustuta ja eräs kirjoittaja on erityisen ahkear pyhän Augustinuksen opetuksen, arvostelija, Paavalin kirjeitä on pohdittu ja suhtautumistaan naisiin ja homoseksuaalisuuteen, Jeesuksen opetusta ja evankeliumeja on ollut keskustelussa esillä.

vapaa ajattelu ei tarkoita tuota Vapaa-ajattelijat r.y. uskonsuuntaa

vaan nimenomaan vapautta olla jotain mieltä, arvioida mitä muut sanovat, pitää se mikä hyvä on.

kriittisen ajattelun rinnalla kulkee skeptisyys. nämä eivät ole sama asia.

skeptisismi on mielestäni hengen syöpää, ihminen ei pysty uskomaan oikein mihinkään vaan jatkuvasti nakertaa Porgyn ja Bessin "it aint necessarily so"

agnostikko on sellainen, jonka mielestä totuutta ei voida tietää ja joka suhtautuu kaikkeen sitten suhteellisesti.

Pontius Pilatus on pelottava agnostikon tai skeptikon malli - maailmanhistorian suurimman oikeusmurhan tekijä hänestä tuli, vaikka luuli olevansa fiksu ja filmaattinen kun pesi kätensä totuudetsta.



akateemisen ja kaiken muunkin HAvukka-ahon vapaan ajattelun ja arvostelun vastakohta on auktoriteetti usko.

no eikös uskonnossa nimenomaan uskota?

jees.

uskovat ovat olemuksensa mukaan usein helposti uskovia ja helposti narutettavia myös.

kristityt edustavat kirjauskontoa, jossa etenkin luterilaiset korostavat Raamatun auktoriteettia.

on Jumalan ilmoitus, joka on kaiken totuuden lähde ja puntari.

kristityt myös muodostavat uskontunnustuksia, jojiden totuus on muun yläpuolella.

tunnustamme jotain uskoa ja asetumme sen auktoriteetin alle enempää kyselemättä.

uskonnon auktoriteetti on silloin pyhä Kirja tai yhteinen uskontunustus



vapaan arvostelun vaskakohtia nuo eivät ole, ja kysymys raamatun auktoriteetista tai uskontunnustuksen sitovuudesta ovat tyypillisä kristityille.

joku korostaa enempi kirkolliskokouksia ja traditiota, joku enempi Raamattua

joku koerostaa enempi seurakuntaa, kirkkoa, Kristuksen ruumista, joku enempi yksilön henkilökohtaista uskoa

ei usko sinänsä ole ristiriidassa kriittisen ajattelun kanssa, ja jo alkukirkon ajoista asti asioita on arvioitu, eritelty, pohdittu, niistä on riidelty ja sovittu tai muodostettu eri tavoin uskovia ryhmiä.

skeptisismi on lähes sairaalloista kaiken epäilemistä, epäuskoa, joka on uskon vastakohta.

se ei ole sama kuin kriittisyys ja asiallisuus, totuuden etsintä



auktoritettiin uskova ampuu yleensä järeästi - tässä on Totuus, ota tai jätä ja jos jätät niin olet harhassa.

sarjatulta, jossa totuuksia ammutaan ja selitetään miten asia on ja miten se on käsitettävä.

tällaista on ja täytyykin olla, auktoriteettiin uskomista.

se helposti tukahduttaa vapaan keskustelun myös yliopistoissa, joissa apurahat ja koulukuntien riidat ovat arkipäivää siinä missä totuuden etsiminenkin.

...
argumentum ad hominem ei ole auktoritetti uskon hieno termi vaan se tarkoittaa vetoamista ihmiseen.



koska Laestadius sanoi näin, asia on näin

koska Luther sanoi näin, asia on nän

koska Odde Mind sanoi näin, siitä ei tarvitse enempää keskustella

koska mikkoL sanoi näin, se on perkeleestä

...

perusteluna ei ole itse asia, sen todisteet, väitteet puolesta tai vastaan, vaan kuka sanoi? hän?

onko meikäläisiä vai lumiukko?

kenen lippua hän kantaa?


silloin unohtuu se, että Luther saattaa sanoa jostain asiasta tota ja iskeä kirveensä kiveen jossain toisessa kohdassa

tai että LAestadius saattoi monessakin asiassa olla oikeassa

tai että Lapin vanhimpia kannattaa kuunnella silloin, kun opetuksensa on Raamatun auktoriteetin mukaista

jne.

koetelkaa kaikki, pitäkää se mikä hyvä on

rakkaus totuuteen edellyttää vaivannäköä, tutkimista, oppimista, kuuntelemista, väittelemistä, ja siihen sisältyy kaikki tuo - eppäusko, epäilys, erehtyminen, harhaoppisuus, väärinkäsitys, kielelliset ongelmat...

se on kaikki mukana siellä, missä tahdotaan totuutta

meillä kristityillä on erityisen hieno asia tämä, että totuus ei lopulta ole jokin asia - vaan henkilö

"Minä olen Totuus"



kun uskova sanoo filosofille (kr viisauden ystävä) että Kristuksessa ovat kaikki tiedon aarteet kätkettyinä

tämä saattaa kohauttaa olkapäitään ja todeta kuivasti "enpä ole kristityissä nähnyt erityisempää totuuden rakkautta, pikemmin obskurantismia, vanhoihin käsityksiin pitäytymistä, veristä tieteellisen tutkimuksen vastustamista kuten Galileo Galilein ja Charles Darwinin kohdalla, auktoriteettiuskoa, fanaattisuutta"

eikä hän ihan kaikessa väärässä ole!

uskonnollisuuteen kuuluu melkoinen annos uskomista, uskomuksia, auktoriteetteja, joita ei tieteellisesti voida niin vain todentaa eikä kokeellisesti testata.

onko Jumala olemassa vai ei?

uskon asia, vaikka todisteita on koetettu kasata.

etenkin ihmeet ovat kohtauspaikkana
2kävelikö Jeesus kesällä järven pinnalla"

mutta isommatkin asiat
"onko maailma kehittynyt sattuman ohjaamana" eli pelaako Jumala arpapeliä



teologi vastaa filosofille - mutta eihän meidän viisautemme ole tästä maailmasta, vaan jotain, jota Jumala on ilmoittanut ihmiselle.

filosofi silloin kysyy "ja mitä tekemistä sinulla on täällä yliopistossa, puhtaan tieteen temppelissä, jossa ei yliluonnollisiin ilmoituksiin nojata vaan tehdään tiedettä tieteen keinoin"

ja teologilla menee pisi sukkaan ja hän sanoo "no, minä tutkin täällä tieteen temppelissä sitä, mitä tiede voi tutkia ja jätän muun tuonne ulos"

eli hänestä tulee uskontotieteilijä



esikoislestadiolainen puolestaan näyttää filosofille ovea ja sanoo, meillä ei ole tapana teidän kanssanne keskustella

siitä samasta ovesta saavat kävellä pihalle sitten monet muutkin kriittisten tieteiden tutkijat, luonnontieteilijöt ja myös pyhän Raamatun tieteelliset tutkijat.

hej hej!

terve menoa

emme tarvitse teitä ja te vain kylvätte epäuskoa

meillä on usko, on auktoriteetit ja on Pyhä Henki, joka johtaa kaikkeen totuuteen

niin että elämme Kristuksen opin mukaan ja pysymme tällä kalliolla, jota ajan aallot eivät horjuta

täydellinen kriittisen, arvostelevan ajattelun torjunta siis!

ei toki arjessa, pitäähän meidän Jumalan antamaa järkeä käyttää kun työtä teemme, opetamme, korjaamme autoa tai viritämme sellutehtaan teloja.

mutta uskonasioissa. järki seis ja ulos, uskon valo palakoon!



uskoaan epäilevä on usein ahdistunut ihminen

sillä niin paljon on kiinni siitä uskosta ja uskonyhteisön käsityksistä

veltto-virtanen mieluummin välttää moista tilannetta ja kun ei enempää ajattele eikä järkeään vaivaa näissä uskonasioissa niin välttyy epäilyltä

mutta epäily on terveellistä eikä välttämättä sama kuin epäusko

jos ei voi epäillä, ei oikeastaan voi uskoa, vaan on vain totuus - joka tiedetään vuoren varmasti

tätä jotkut pitävät todellisena uskona

mutta se "tietäminen" on usein koettelematonta uskoa, joka ei kestä todellisuutta



no jos vetoaminen ihmisten auktoriteettiin - ad hominem - ja rakentaminen Raamatun auktoriteettiin ja nojaaminen uskontunnustuksiin - jos kaikki tuo saattaa joutua kyseenalaiseksi

niin onko mitään varmaa sitten täällä maan päällä?


no juu

sitähän tässä yritetään selittää

Kristuksessa ovat kaikki tiedon aarteet kätkettyinä

mitä se tarkoittaa?

että on yksi, joka ei petä, kun oma uskomme horjuu ja on maailman tiedon kylmissä tuulissa ja uskovien riitojen kouristuksissa

Jeesus Kristus

iske känny Galilean miehen kouraan ja kävele järvelle

(siis sulan veden aikaan, talvella se onnistuu kaikilta)



mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

sitä juuri

"Herra, minun uskoni horjuu, auta epäuskoani"

"Herra, en ymmärrä tätä opintojeni mutkaa, kun matemaattinen logiikka ei ole vahva puoleni. voisitko lähettää jonkun matematiikkaa osaavan enkelin avukseni, että selviän tästä ja opin..."

"Herra, nämä tietoverkot ovat minulle vähän ylivoimaisia mutta tämä ongelma pitäisi ratkaista. Ymmärrätkö jotain tietokoneista?"

heh... Hän jonka kautta ihmisen aivot on tehty... kyllä Hän jotain matikastakin osaa neuvoa

vaan ei anna oikoteitä, ei tee meistä yli-ihmisiä

hikeä, verta ja kyyneleitä on tarjolla sille, joka Ollin opintielle lähtee

ja uskon syvenemistä ja vahvistumista siihen, että Jeesus todellakin elää ja hallitsee ja on kanssamme ihan joka päivä lupauksensa mukaan.



ja katso

näin syntyy erilaisia kristittyjä

yksi sanoo "minun uskoni ei kestä eikä ymmärrykseni riitä, mutta Jeesus Kristus on kanssani ja Pyhä Henki opettaa. Vie aikansa mutta kyllä tässä joskus vielä ..."

toinen sanoo "tuoko on uskoa, ehei! minulla on vuoren varma usko ja lujat perusteet ja näin on ennenkin uskottu ja näin asiat ovat"


tämä ensimmäinen saattaa istua filosofin kanssa samassa kahvipöydässä ja kuunnella kiinnostuneena, miten materialisti selittää elämän kehitystä.

tämä toinen tyrmää kaiken tuollaisen ja pysyttelee samalla tavoin ajattelevien turvallisessa seurassa. hän ehkä pelkää, että Kristus ei ole tarpeeksi viisas auttamaan kohtaamaan ihmisiä tuolla kylmässä maailmassa.



Sillä minä soisin teidän tietävän, kuinka suuri kilvoitus minulla on teistä ja niistä, jotka Laodikeassa ovat, ja kaikista niistä, jotka ei minun kasvojani lihassa nähneet:Että heidän sydämensä saisivat lohdutuksen ja liitetyksi tulisivat rakkaudessa kaikkeen rikkauteen, täydellisessä ymmärryksessä Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden tuntemiseen,
Jossa kaikki viisauden ja taidon tavarat kätketyt ovat.

Kol 2:1-3



Tahdon teidän tietävän, kuinka kovaa taistelua käyn teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien muiden tähden, jotka eivät ole koskaan nähneet minua kasvoista kasvoihin.

Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Kol 2:1-3 KR 1992




Toivon, että he
rakkauden yhteen liittäminä
saisivat rohkeutta

......................
miksi rohkeutta?
monestakin syystä!
......................

ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon:

..................
rikkaimman ja syvimmän tiedon!
..............................

tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden,


Kristuksen,

jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.



jos vastaat apostoli Paavalille

no veikkoseni, minä jo tunnen Kristuksen, joka ei ole mikään salaisuus kun asian oikein käsittää

ja minulla on jo kaikki tarvittava tieto ja viisaus tästä Kristuksesta ja kristillisyydestä

valmis tapaus taivaaseen!


...
niin et ole tainnut olla apostoli Paavalin vaivalloisessa koulussa, josta hän Kolossalaiskirjeen toisen luvun ensimmäisessä jakeessa puhuu


eli luulet vain...

et oikeasti tunne Kristusta olleskaan!



miten niin?

no kun apostoli Paavali - joka tunsi Jeesuksen melko hyvin - ei kirjoita tässä

"Kristuksessa, joka antaa meille kaikki viisauden ja tiedon aarteet lahjaksi"


vaan hän kirjoittaa että nämä aarteet ovat Hänessä kätkettyinä!

siis kaikki etsimään näitä viisauden ja tiedon aarteita!

ne eivät lopu kesken

älä jää yrmeänä tästä kisasta sivuun,

kaikki viisauden ja tiedon aarteet kuuluvat mukaan siihen Taivaan laivan matkalipun hintaan, joka edestäsi on jo maksettu Golgatalla

eikä mitään jäänyt puuttumaan