Pyhä Henrik ja Lalli

Pyhäinpäivänä 2010

Professori Tuomas Heikkilä suhtautuu kovin epäilevästi Suomen kansan evankelioimisesta kertovaan suomalaiseen runoon ja sanoo kirjassaan, että pyhä Henriki saattaa olla "myyttikasaumasta syntynyt sepitteellinen pyhimys".

Aivan maallikkona nostan tähän haisevan vastalauseeni kolmesta eri syystä

- kertomus ei ole luonteeltaan lainkaan myyttinen pyhimyslegenda

- juuri tällä tavoin Kristus on voittanut kansoja omakseen Euroopan historiassa jo kauan ennen ristirektien aikaa

- Lalli ja vaimonsa ovat erittäin uskottavat tyypit, vaistoamme sen luissa ja ytimissä. juuri näin tekee aito suomalainen!

samalla on ilman muuta todettava, että historiallisen ydinkertomuksen ympärille on sitten kietoutunut kansanperinteen hurskasta villaa.

mutta väittää ilman mitään todisteita ja todisteiden puuttuessa, että vanha kansanruno on epähistoriallinen on kovin tuttua akateemista kielileikkiä, jolla saavuttaa kriittisen tutkijan maineen.


Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1039. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-607-861-1.



Todisteiden puuttuessa voidaan tietenkin väittää pyhästä Henrikistä mitä vain.

sillä Herra ei ole armossaan antanut suomalaisille munkki Beden tapaista loistavaa historiallista lähdettä tai jotain Gregorius Toursilaista, joka tunsi henkilökohtaisesti monet kertomuksensa henkilöt tai Josefusta.

täällä Pohjantähden alla olemme pikkusen sivussa maailman menosta ja ainoa kirjallinen tieto, mitä Herra on kansallemme antanut läntisen kristinuskon saapumisesta on vanha runoelma laulu pyhästä Henrikistiä.

Arkeologit kyllä kaivelevat vanhoja hautoja, kuten minua on hauskasti asiasta muistutettu, ja kristinuskon saapumista Suomeen voidaan seurata lännen ja idän hautalöydöistä, polttohauatuksen ja hautauhrien vähenemisestä ja ristienkin tulosta kalmistoihin.

vaan arkeologian kieli ja kulttuuri on sangen hankalaa ja todistusaineistoa ei ole yksinkertiasta tulkita.



Brittein saarillakaan arkeologia ei ole hirmu paljon saanut näyttöä, mutta yksi upea löytö siellä on, joka antaa Bertta Kentiläisen (539-612) kertomukselle hurjasti historiallista voimaa ja uskottavuutta.

piispa Liudhardin kultainen medalji, joka löydettiin vuonna 1844 Canterburyn pyhän Martin kirkon alueelta tehdyssä aarrelöydössä (kerron siitä toisella palstalla ja blogissani on tämän huikean arvokkaan kultarahan kopiosta valokuva).



Suomen kansan voittamisessa Kristukselle on vaiheensa ja merkkinä Hänen kansansa saapumisesta on tietenkin Jumalan templi, kirkko.

Aurajoen varrella seisoo kansamme kristillisen historian uljaana symbolina rakennus, Turun tuomiokirkko.

Siitä alkaa Suomessakin kansamme varsinainen historia - Jeesuksen saapumisesta ja siitä alkaa Suomen niin kovin kiittämättömän kansan vaikean kielen kirjoittaminen, kun Jumalan Sana suomennetaan ja aapinen annetaan avuksi, ensin Uusi testamentti 1548.

Mutta sitä ennen kelpasi kansamme kuulla Sanaa latinaksi, kulttuurikielellä. Kun se kerran ruotsalaisillekin kelpasi!

(en kirjoita nyt idästä, jossa kirkon liturgia lienee tuossa vaiheessa ollut slaavilainen ja ehkä kreikkaa on osattu... help!)



Vaan ei Herra viisaudessaan antanut meille Beden vertaista kertojaa ja Englannin historiankirjoituksen isää, joten aamuhämärissä olemme hiukan.

Turun tuomiokirkosta, kansallispyhäköstämme, suomalainen wikipedia kertoo asiantuntevasti:

"Todennäköistä lienee, että kirkko on rakennettu aivan 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on epävarmuutta.

Kirkko on saatettu vihkiä käyttöön vuosien 1292 ja 1296 välillä tai 17. kesäkuuta 1300 tai 1300-luvun alussa, mahdollisesti 1309.

Tutkimuksessa on ollut aikaisemmin vallalla ajatus, että kirkko olisi rakennettu tiilestä jo 1200-luvun lopussa. Teoria on kuitenkin kyseenalaistettu. Knut Draken mukaan Kirkon ydinosa on todennäköisesti rakennettu harmaakivestä 1300-luvun loppupuolella.

Markus Hiekkanen pitää Draken perusteluita kivikirkon nuoremmasta iästä vankkoina, ja on esittänyt varhaisimmille kiviosille vielä myöhäisempää ajoitusta 1400-luvun alkuun.

Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille"


anteeksi nyt professori Tuomas Heikkilä, mutta Turun tuomiokirkko omistettiin Jeesuksen äidille, Neitsyt Marialle.

mitä sitten?

Jumalan äidille!

ja hänen rinnallaan piispa Henrikille.

on mielestäni täysin uskomatonta, että kuvaamanne tyhjästä nyhjäisty "myyttien kasautuma" olisi saanut ehkä 100-200 vuoden sisällä paavin kirkossa näin korkean arvon - pyhän Neitsyen rinnalle.

tämä ei ole ominaista katolisen kirkon pyhien kultille missään päin Eurooppaa, miksi sitten pimeässä Pohjolassa?

kyllä nuo poijat osasivat tutkia asioita ja arvioida niitä eikä ihan kaikkea satua nielty ja valettu pyhäksi.

(no kyllä sitäkin tapahtui, mutta silloin tarinalla on erinomaisen syvät paikalliset juuret, kuten Santiago de Compostelassa Iberian niemimaalla.)



Esimerkkinä vanhasta suomalaisen kansan vaiheisiin syvälle uponneesta pyhästä paikasta on Maarian kirkko.

lainaan taas wikipediaa:

"Maarian 1300-luvulla valmistunut kirk­ko on eräs maam­me vanhimmista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista. Kirkon keskiajalta 1400-luvulta peräisin olevat kalkkimaalaukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi ne ovat harvinaislaatuiset kirkkotaiteessamme. Puinen ristiinnaulitun kuva 1300-luvulta ja lyypekkiläisen taitajan tekoa oleva alttarikaappi ovat kirkon arvokkaimmat esineet."



"Vanhan kansantiedon mukaan Maarian kirkko on rakennettu Räntämäen kylään pakanuuden ajan uhripaikalle, jossa on sijainnut kyläkalmisto ja käräjäpaikka.

Räntämäki sai toisen nimen kirkon nimikkopyhimyksen, Pyhän Maarian mukaan. Asiakirjoissa puhutaan toisinaan Maarian, toisinaan Räntämäen pitäjästä.

Nimikkopyhimyksen Maarian nimi siirtyi kirkolle läheisen Koroisten piispankirkon mukaan.

Kirkon alkuperäisenä nimikkopyhimyksenä on ollut 200-luvulla marttyyrikuoleman kärsinyt Pariisin ensimmäinen piispa, Pyhä Dionysios.



"Kirkon rakentaminen aloitettiin sakaristosta 1200-luvun loppupuolella. Sakaristossa on alkuperäinen ristiholvi.

Sakaristoon liittyi mahdollisesti puinen kirkkosali, joka sittemmin tuhoutui ja purettiin.

Kivistä kirkkosalia ryhdyttiin rakentamaan 1300-luvulla. Kirkko holvattiin 1370-1385 ristiholveilla, jotka kohoavat nelikulmaisilta pilareilta."


suomalainen wikipedia



Näemme suomalaisten kirkkorakennusten vaiheissa, että Jeesuksen Kristuksen palvontaan rakennettiin Räntämäellä 1200-luvun lopulla rakennus, jonka sakastin alkuperäinen ristiholvi on säilynyt meidän aikoihimme asti.

Olemme siis samalla ajalla kuin Turun tuomiokirkon rakentamisessa - 1200-luvun lopulla, jolloin ristiretket ovat jo pitkälle edennee täällä Lähi-idässä, missä tätä kirjoitan kaikkien pyhien päivänä 6.11.2010

Vanhat paikannimet ja niiden etymologia kiinnostaa kovasti.

Saamme kuulla, että Räntämäki on ollut kansamme pakanuuden ajan uhrikukkula ja käräjäpaikka (tuomarinkivet?)

ymmärrämme sanan Räntä - jos se on silloin samaa lumista vetistä sohjoa tarkoittanut.

vaan Koroisten piispankirkko?

kun ei kengän koroista varmaan ole kyse

mikä on Koroinen??



Meille nettiruukusta jo kovin tuttu frankkien historian kirjoittaja Gregorius Toursilainen kertoo, että Pariisin piispa Dionysios teloitettiin Paavalin tavoin lyömällä päänsä miekalla irti Montmatren kukkulalla. Hänen marttyyrikuolemansa on historiassa ajoitettu noin 250.

Raanskalaisessa muodossa nimi on St Denis. Basilique Saint-Denis on Pariisin, ja koko Ranskan tärkeitä uskonnollisia ja kulttuurihistoriallisia monumentteja.

Ranskan armeijan sotahuuto on perintsiesti ollut "Montjoie! Saint Denis!"

(komeampi kuin hakkapelitojen 30-vuotisen sodan Saksassa ja aikamme maaotteluissa pelätty "hakkaa päälle, Suomen poika, ettei Ruotsi meitä voita")


Niin se Koroinen - tuollaiset paikannimet, joiden merkitystä on nykysuomalaisen hankala edes arvata - voivat olla vaikka ikivanhoja, kivikautisia.

Hannu Laaksonen kertoo asiantuntevasti:

"Varsinais-Suomen keskuspaikka sijoittui keskiajan alkaessa 1200-luvulla Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohtaan helposti linnoitettavalle niemelle.

Tänne Tuomas, Suomen piispa, rakensi puisen kirkon ja itselleen asunnon vuoden 1229 jälkeen paavi Gregorius IX:n annettua kirjeessään määräyksen siirtää piispanistuin ”Räntämäkeen”.

Paavin latinankielisessä tekstissä mainittiin todellakin ”Räntämäki” suomalaisessa muodossa, joten nimi on siis hyvin vanha.

Jotain nimen taustasta kertonee se, että Turun talvinen vesisade tosiaan vaihtuu usein rännäksi juuri täällä.

Koska piispalla oli myös paljon maallista valtaa, voidaan sanoa, että Tuomas hallitsi käytännössä koko lounaista Suomea Koroisista käsin."


meidän tarinamme kannalta on erinomaisen mielenkiintoista, mitä Hannu Laaksonen sitten kertoo:

"Ns. kansleripiispojen aikana vuosina 1248–1286, kun piispoiksi tulivat englantilaisen Tuomaksen jälkeen ruotsalaiset Bero, Ragvald ja Catillus, rakennettiin laajempi kirkko sekä uusia piispan kartanorakennuksia. Ainakin kirkon kuoriosa oli kivinen.

Siinä kokoontui tuomiokapituli vuodesta 1276 lähtien ja sinne haudattiin vuonna 1286 piispa Catillus. Hänen hautansa löydettiin vuonna 1902 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa."



saamme nimittäin tässä kaksi arvokasta ja kiehtovaa tietoa

toisin kuin Turun uljas basilika, jonka rakentamisen aika ei ole varma (1200-luvun lopulla)

Räntämäen kirkkko ajoitetaan tässä vuoteen 1229.

tarkka luku.

mutta ... ja jos ... piispa Henrikin kuolema ajoitetaan noin 1160 (... jos kyseessä on historiallinen henkilö siis!)

niin tämä on vain 60 vuotta Lallin Kertun mokoman takia tekemän henkirikoksen jälkeen.



ja piispa Tuomas on englantilainen!

Surmavirsi kertoo anglien maalta tulevasta piispasta ja Henry, Henric on aito nimi sieltä päin, kuten hyvin tiedämme monista Henry kuninkasta.

joten näyttäisi mahdolliselta tämä ajatus

Jeesus Kristus toi frankkien maan kautta Bertta Kentiläisen ja Gregorius suuren lähetysmiesten kautta valtakuntansa Brittein saarille 600-luvun taitteessa.

Sama Herra toi omansa Fennoskandian itäkulmille juuri sieltä, mihin Bertta oli kapulan tuonut - Englannista, Anglein maasta (tosin Bertan mies taisi olla juuttien taustalta Kentissä)

Suomi on siis evankelioitu lännestä ensimmäisen kerran englantilaisten toimesta.

--- vaan tämä ei toki ole varma eikä yleisesti hyväksytty ajatus, joten katsotaan totuuden nimessä tarkemmin ---



voimme tietysti sanoa, että katsokaa nyt mitä legendaa

Lalli huitaisee Köyliön järven jäällä Nousiaisissa piispan sormen poikki saadakseen irti arvokkaan sormuksen (oli kirkonmies matkallaan varmaan vähän lihonnut, ei lähtenyt sormus helpolla).

sormus lipsahtaa lumeen ja seuraavana kesänä sokea mies ja poika löytävät sen järveltä, ja sokea saa näkönsä.

samoin kuulemme vanhasta runosta kuinka Lalli ottaa murhaamansa piispan hiipan, ja se tarttuu päänahkaansa tosi verisesti.

mutta tätä juuri tarkoitan, kansalla on muistissa että se anglein korkea vieras ei kunnioittanut vieraanvaraisuuden tapoja (vale) ja Lalli hänet tappoi.

tähän täytyy liittyä joitain Jumalan ihmeitä - jos ei muuta niin rahvaan opettamiseksi kuinka pyhiä ja koskemattomai ovat myös piispan sormus, jota suudellaan, ja tuo komea hiippa.

(tämmöistä voisi joku prelaatti kehitellä saarnansa kuluessa 1200-luvulla, ja se sitten siirtyä kansan mieleen)



mutta palataan spekuloinnista Hannu Laaksosen tekstiin:

"Piispa Johanneksen tultua Suomeen Ruotsista vuonna 1286 hän päätti aloittaa uuden tuomiokirkon rakentamisen 1,5 km alavirtaan päin. Luultavasti asutuksen kasvu sillä suunnalla ja joessa olevat purjehdusta kiusaavat matalikot saivat piispan muuttamaan pääkirkkonsa paikkaa.

Uuden tuomiokirkon vihkimisen jälkeen toimi Koroisten piispankirkko Räntämäen seurakuntakirkkona lähes koko 1300-luvun. Välillä se oli myös piispankirkkona, sillä vuoden 1318 jälkeen, kun venäläiset olivat polttaneet Turun tuomiokirkon ja muunkin kaupungin, piispat suorittivat siellä messunsa. Vuosisadan lopussa eli vuonna 1396 poltti vitaaliveljien joukko Koroisten kirkon.

Vielä 1600-luvulla oli pystyssä kiviseiniä ja niissä ikkuna-aukkoja Koroisten kirkon raunioista. Turussa opiskellut Per Magnus Gyllenius kertoi 8.elokuuta 1653 päiväkirjassaan käynnistään Koroisissa piispan tyttären seurassa:"

suomalainen wikipedia kertoo:

"Vitaaliveljiksi (vitaliaaneiksi) kutsutaan 1300-luvun lopun ja 1400-luvun alun Itämerellä ja Pohjanmerellä vaikuttanutta merirosvojen ja kaappareiden löyhää kokonaisuutta.

Kyse oli enemmän tai vähemmän löyhästi toistensa kanssa tekemisissä olleista saksalaisista aatelismiehistä tai porvareista, jotka olivat hankkineet laivoja itselleen ja rosvosivat miehineen laivoja kuninkaiden nimissä.

Vitaaliveljien toiminta alkoi 1300-luvulla Gotlannista käsin Ruotsin kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen antamien kaapparikirjeiden perusteella.

Vitaaliveljien nimitys (latinaa: victualia, elintarvikkeet) tulee siitä, että he toivat elintarvikkeita piiritettyyn Tukholmaan Mecklenburgilaisen tukijoiden taistellessa Margareetaa vastaan.

Vitaaliveljet sanoivat olevansa "Jumalan ystäviä ja kaikkien vihollisia".

Heitä oli yhteensä parisen tuhatta, ja he pystyivät varustamaan noin 100 laivaa.

Tärkeä keskuspaikka oli Gotlanti, mutta 1300-luvun lopulla vitaaliveljiä majaili myös Suomen rannikon linnoissa ja saaristossa.

Vitaaliveljet ryöstelivät laivoja pääasiassa Tanskan salmien ja Ahvenanmeren välisellä alueella. Tiedossa on useita dokumentoituja tapauksia kaappauksista ja ryöstöistä, jopa kaupunkien ryöstelystä.

Vitaaliveljien toiminta loppui 1300-luvun loppupuoliskolla Itämeren kaupankäynnin kasvaessa, kun kauppalaivat aseistettiin vahvemmin, ja alukset alkoivat liikkua suuremmissa saattueissa."



”Me kuljimme joen itäisellä puolella. Sen nimi on Aura ja se kulkee läpi Turun. Ja kun me tulimme siellä kylään, me annoimme soutaa itsemme joen yli. Koroisissa saimme ruokaa vanhassa piispantalossa, joka oli muinoin rakennettu pihan keskelle ja on hyvin korkea ja pullea monin suurin aukoin ja rei’in. Tämä oli ollut heidän huvimajansa, missä he olivat juoneet ja pitäneet lystiä. Kyseisen rakennuksen jälkeen on piispan alueen raja ja Räntämäen pitäjän myöskin. Alempana saman talon luona jakautui joki kahteen osaan ja niemellä joen jakautuessa on ollut Turun kaupunki, mistä vielä on nähtävillä monia vanhoja muureja ja raunioita.”

lainaukset Hannu Laaksosen kirjoituksesta ovat sivulta





mukavaahan tuo oli joskus piispana keskiajan Suomessa

"Tämä oli ollut heidän huvimajansa, missä he olivat juoneet ja pitäneet lystiä."


no onkos tuo Koroisten kirkko Suomen vanhin?

riippuu hieman mistä olet kotoisin.

Jos olet aito ahvenanmaalainen, kutsutko itseäsi suomalaiseksi vai ruotsalaiseksi vai ålantilaiseksi?

"Jomalan kirkko (Pyhän Olavin kirkko) Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin 1260-1280 -luvuilla, mutta vanhimmat osat saattavat olla peräisin edeltävältä vuosisadalta. Kirkkoa koristavat seinämaalaukset ovat peräisin 1280-luvulta. Kirkon nykyinen ulkomuoto on peräisin 1800-luvun laajennustöistä. Pyhän Olavin kirkko on suomen vanhin säilynyt kirkko."



Ahvenanmaan kirkot ovat monet 1200-luvulta ja monet säilyneet ainakin osittain.

Paikannimistä puhuen Jomala on mukava paikannimi ja tuo mieleen sanan Jumala.

Pyhä Olavi, jolle tämä on omistettu, taitaa olla Norjan kuningas Olav.

mutta jos tämä olisi tosiaan 1100-luvulta niin se olisi piispa Henrikin vuosisadalta.

eli - saapuiko evankeliumi Jeesuksesta ensinnä Ahvenanmaalle?

olisko tuo kaunis kallioinen saaristo ollut matkan varrella Enlannista?

vai Ruotsista

ja mites se Ruotsin evankeliointi?



1200-luvulla kirjoitetaan Tanskalainen purjehdusopas, joka kertoo kuinka purjehditaan Suomeen.

mitähän se kertoo, kun maareitti lännestä on vähän hankala, Torniojoelle asti pitää mennä jos meinaa kuivin jaloin tulla

(idästä pääsee Karjalan kannaksen kautta mutta se on hiukan toinen kertomus, olemmehan idän ja lännen välissä)



Vuonna 1216 Paavi Innocentius III vahvistaa kuningas Eerik Knuutinpojan oikeudet maahan, jonka hänen edeltäjänsä ovat valloittaneet pakanoilta.

Samalla Eerik saa oikeuden asettaa tähän maahan yhden tai kaksi piispaa, jotka ovat Upsalan arkkipiispan alaisia.

hmm...

oliskos Ruotsin kuningas kertonut paaville valloittaneensa pakanoilta Pohjanlahden takaisia maita, Ahvenanmaata vai mitä?



Suomalainen wikipedia kertoo piispa Henrikin aikalaisesta, joka naapuriamme Svea mammaa pakanoilta valloitti...

"Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas 1167–1195

Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160.

Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta.

Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi.

Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa 1205, mitta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208."



ja paavin kirje taitaa olla juuri tuolle Eerik Knuutinpojalle, josta wiki kertoo meille:

Eerik X Knuutinpoika (n. 1175 – 19. huhtikuuta 1216) oli Ruotsin kuningas vuosina 1208–1216. Hän oli Knuut Eerikinpojan ja tämän tuntemattoman vaimon poika.

Isänsä kuollessa vuonna 1195 Eerik ja hänen veljensä olivat vasta lapsia ja Ruotsin kuninkaaksi valittiin Sverker Kaarlenpoika.

Pojat saivat asua kuninkaallisessa hovissa, kunnes vuonna 1203 hänen veljensä ja perheensä alkoivat vaatia kruunua takaisin omalle suvulleen.

Sverker ei kuitenkaan tähän myöntynyt, ja Erik pakeni veljineen Norjaan.

Vuonna 1205 veljekset palasivat Ruotsiin norjalaisten joukkojen tukemana ja taistelivat kuningasta vastaan Älgaråsin taistelussa vuonna. He kuitenkin hävisivät, ja kolme Eerikin veljistä menehtyi taistelussa.



Vuonna 1208 Eerik palasi jälleen Ruotsiin, ja tällä kertaa hän löi Sverkerin Lenan taistelussa.

Eerikistä tehtiin virallinen kuningas, ja hän oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka kruunattiin.

Sverker yritti saada kruunun valtaansa vielä vuonna 1210, mutta hänet kukistettiin ja surmattiin Gestirlenin taistelussa.

Eerik avioitui Tanskan prinsessan, Valdemar Suuren ja venäläisen prinsessan tyttären, Rikissan(Richissa) kanssa.

Avioliitolla yritettiin luoda diplomaattisia suhteita Tanskaan, joka oli perinteisesti kannattanut Sverker-sukua Norjan kannattaessa Eerikin sukua.

Avioliitosta syntyi useita tyttäriä, mutta vain yksi poika, joka syntyi isänsä kuoleman jälkeen ja oli tuleva kuningas Eerik Eerikinpoika.

Eerik kuoli äkillisesti kuumeeseen vuonna 1216 Näsin linnassa Visingsö-saarella. Hänet haudattiin Varnhemin luostariin.


suomalainen wikipedia. Eerik X Knuutinpoika



näiden Ruotsin Erkkien taustalla häämöttää piispa Henrikin aika ja siellä kaveri nimeltä Eerik pyhä.

Kristuksen valo loistaa Ruotsinkin kansan aamuhämärissä!


Annetaan anonyymin asiantuntijan kertoa, kun tietää:

Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) oli Ruotsin kuningas noin 1156–1160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.

Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua.

Vaimokseen Eerik sai tanskalaisen prinsessan Kristiinan (Christina Björnsdotter), joka oli Ingen, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan tyttärentytär.

Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa.

Retken historiallisuus on epävarmaa, samoin se, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.



Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160.

Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys.

Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.

suomalainen wikipedia Eerik Pyhä



Erkki ja Olli

Ruotsin ja Suomen kansallispyhimykset

siinä vasta veikot!

...paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä...

ettei asiallinen kirjoittajamme vain vihjaisisi Eerik Pyhän olleen murhansa tapahtuessa humalatilassa?



mutta Uppsalassa on jo 1160 kirkko

joten Ruotsin poika voittaa Suomen pojan kirkkohistorian kilpailussa, kuka ensin saa Kristukselle omistetun templin.

ja on siis ajatusta siitä, että evankeliumin meille tuonut engelsmanni olisi tullut svenska pojan kanssa

Olli ja Erkki

ei tee hyvää kansallistunnollemme tämä, mutta muistuttaa, että suhteemme länteen ovat vanhempia kuin Ruotsi-Suomen kuningaskunta Kustaa Vaasan aikana alkanut ja Suomen sotaan Vänrikki Stoolin aikana päättynyt...



Eerik Pyhän isä oli:

Sverker vanhempi (Sverker den äldre) oli Ruotsin kuningas noin 1130—1156.

Hän oli ehkä aiemman kuningas Blot-Svenin pojanpoika. Sverker on Sverkerien suvun perustaja.

Sverkerin asema oli aluksi vahva ainoastaan Itä-Götanmaalla, mutta vähitellen hänestä tuli koko Ruotsin kuningas hänen ajettuaan tanskalaiset maasta.

Sverker murhattiin, kun hän oli menossa joulukirkkoon vuonna 1156.


suomalainen wikipedia



Surmattiin kun oli menossa joulukirkkkoon - Jeesuksen syntymää Beetlehemissä juhlimaan - vuonna 1156.

joten itä-Göötanmaalla sanoma Jeesuksesta on jo juurtunut tähän aikaan, ennen kuin Lalli kirvestään heiluttele.

pääsemmekö ajassa taaksepäin, nostaen lippalakkimme tässäkin asiassa uljaan naapurimme vierellä nöyrästi seisten?


Ruotsin kääntyminen Jeesuksen Kristuksen puoleen tapahtui samaan tapaan ranskalaisten ja englantilaisten ja espanjalaisten ja roomalaistenkin.

Ihmisen sydämen voittamisen kautta Jeesus hallitsi, hallitsee ja tulee hallitsemaan aina ja iankaikkisesti eikä Hänen valtakunnallaan kuningas Daavidin istuimella ole loppua.