Meän kieli

suomalainen wikipedia kertoo että;

Meänkieli eli tornionlaaksonsuomi on nimitys, jota käytetään Tornionjoen länsipuolisilla alueilla Ruotsissa puhutuista suomen kielen murteista.

Ruotsissa meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema ja se on tasa-arvoinen suomen kirjakielen kanssa.

Pohjois-Ruotsissa puhuttu suomi kuuluu alueesta riippuen peräpohjalaisiin Tornion tai Jällivaaran murteisiin.

Vuonna 2000 kieltä puhui maailmalla noin 110 000 henkilöä


Meänkieli kehittyi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809.

Rajaa ei tuolloin vedetty suomen ja ruotsin väliselle kielirajalle, vaan osa suomenkielisestä alueesta jäi Ruotsiin.

Ruotsin valtio katsoi 1880-luvulla parhaaksi, että kaikki kansalaiset käyttävät ruotsin kieltä. Tämä johtui myös sotilaallisista syistä. Ajateltiin että sotatilan vallitessa ei voitaisi täysin luottaa niihin raja-alueen asukkaisiin, jotka puhuvat naapurimaan kieltä.

Toisaalta suomalaisten ja saamelaisten katsottiin kuuluvan ei-germaaniseen rotuun, joka on lähempänä Venäjää kuin Skandinaviaa. Alueen kouluissa opetettiin ainoastaan ruotsin kieltä ja lapsia kiellettiin puhumasta suomea rangaistuksen uhalla. Kielto koski jopa välitunteja.



Ennen 1970-lukua ei ollut vielä omaa kirjakieltä eikä juuri kukaan pitänyt puhumaansa kieltä muuna kuin suomen murteena.

Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani oli Bengt Pohjasen Lyykeri, joka julkaistiin vuonna 1985.

Ensimmäinen meänkielinen näytelmä oli myös Pohjasen, Kuutot vuodelta 1987.

Markuksen evankeliumi julkaistiin meänkielellä samana vuonna, ja loput evankeliumikäännökset valmistuivat vuonna 2000.

Kieliopin perusteet, Meänkielen kramatiikki julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen

Suomalainen wikipedia



Älä sie, vaimo, tähhään tuki,
Juhaneksen evanjeeliymmi. Kaamos 1994


Tule Leevi följhyyn,
Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi, Kaamos 1988

Tulkaa tekki fölhjyyn.
Evankeeljumit meänkielelä. Kaamos 2000

taitavat olla Bengt Pohjasen kääntämiä evankeliumit.


wiki kertoo myös Meänmaasta

... meän- ja suomenkielinen alue Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa Tornionjokivarressa. Alueesta käytetään yleisemmin nimeä Tornionlaakso tai Tornionjokilaakso, mitkä viittaavat enemmän tarkempaan maantieteelliseen alueeseen nimityksen Meänmaa korostaessa kielellistä ja kulttuurista yhtenäisyyttä määrittämättä tarkemmin alueen rajoja.

Kirjailija Bengt Pohjanen on Meänmaa-käsitteen isä.

Meänmaalaiset (meänkielellä meän kansa) eivät ole etninen, vaan ainoastaan kielellinen vähemmistö. Alueella valtakielenä puhuttu meänkieli on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen kuin esimerkiksi saamen ja suomen kielet.

Suomessa se tulkitaan kuitenkin suomen kielen murteeksi.

Muita alueella puhuttuja kieliä ovat suomi ja ruotsi. Meänmaan identiteetin korostaminen on vahvempaa Ruotsin puolella, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomen puolella asuvat ovat edustaneet maansa valtaväestöä.

Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä.

suomlainen wikipedia



esikoisten historian kannalta taitaa olla varsin merkittävää, mitä wiki kertoo Venäjän vallan alkamisesta:

"Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809 asti, jolloin se jaettiin kahtia Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän Suomen Suuriruhtinaskunnan kesken (Haminan rauha).

Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt, ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken."

itä- ja länsi-lestadiolaisten välillä
oli herätyksen alkaessa 1857 valtiollinen raja - toinen joukko oli Lapissa Ruotsin kuninkaan ja toinen joukko Venäjän tsaarin vallan alla.

miten tarkasti tuota rajaa valvottiin en tiedä - saattoi olla, ettei sen enempää Ruotsin kuningas kuin tsaarikaan niin kovin piitannut poropaimenten, kauppiaiden tai saarnamiesten reissuista Tornionjolikaasossa, Jällivaarassa tai Kittilässä...

sen kun reissasivat

leppoisahan tuo raja on ollut nykyaikanakin NATOsta huolimatta.



wiki kertoo edelleen että

"15. heinäkuuta 2007 otettiin käyttöön Meänmaan lippu, meänkielellä Meänmaan flaku. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen.

Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä Tornionjokea näiden välissä.

Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä.

Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä.

Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista Meän tinkereille (meänkielellä tingata on suom. keskustella, väitellä).

Meänkieltä ja -kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys Meänmaan-Tinkerit.

suomlainen wikipedia


mielenkiintoista olisi kuulla nettiruukkulaisilta, missä määrin meän kieli vielä elää esikoislestadiolaisuudessa, vanhinten tai saarnaajien tai seurakansan parissa.

tai saada meänkielisestä evankeliumista tänne kielinäyte jostain kohtaa.



ilmiön takana taitaa olla aika lailla yksi mies, Bengt Pohjanen.

hänestä ja meänkielen heräämisestä on kiva Hesarin haastattelu



"asia on niin yksinkertainen, ettei professorikaan voi sille mitään"
Bengt Pohjanen


Kirjoittanut: norppa

Veljekset Evald ja Levi Larsson, olivat viimeiset tai ovat viimeiset Suomessa käyneet meänkielen taitajat. Enää siis Levi on olemassa.

En pitempiä näytteitä kykene antamaan, mutta kaksi kielikukkasta on jäänyt eri tilanteista mieleeni.
..mikä vaarantaa meän kristillisyyttä...

Suomalainen lukee tästä, että nyt on joku vaara edessä.
Kuitenkin vaarantaa=koskee/tarkoittaa..

Met olemma kuulheet, että nainen on johattanut rukhouksen.

Suomalainen lukee, että nainen on rukoillut julkisesti.

Het meinaa, että nainen on saarnannut, kun Lapinmaalla paikallinen seuratilhaisuus on rukhoukset.

Kirjoittanut: MikkoL

yllättävä tieto minulle tuo että
meän kieli on noin täysin jäänyt käytöstä ja ruotsi tullut sijaan.

nuo ovat mainioita esimerkkejä miten sama sana voi sisältää erilaisen merkityksen.

Kirjoittanut: Patu

Minulla on se käsitys, että ruotsalaiset ovat hävenneet suomalaisia juuriaan ja kieltään. Entisen "päätulkki" Juhani Pietiläisen pojat muuttivat myös sukunimensä Persäteriksi ja eivät juuri ole suostuneet puhumaan suomea suomenkielisten kanssa, vaikka osaavatkin sitä paremmin kuin suomalainen keskustelukumppani ruotsia.

Suomessa seuroissa ollaan valmiita tulkkaamaan seurapuheet ruotsiksi, jos paikalla on vaikka yksikin, joka ei osaa suomea. Sen sijaan Ruotsissa ei olla yhtä valmiita tulkkaushommiin oman kokemukseni mukaan. Ehkä esikoisuuden syntypaikan korostaminen Ruotsin Lappina antaa myös ruotsin kielelle erityistä pyhyyttä saarnoissa, vaikka herätysliikkeen äidinkieli onkin ollut suomi. Sitä moni ei ehkä tiedä, eikä siitä puhuta.

Kirjoittanut: norppa

Niin Lestadiushan ei kai alunperin osannut suomea. Varmaan tästä löytyisi Jorman kirjasta tieto, vaikka olen lukenut, en muista tarkoin.

Hänen rinnallaan läheisenä työtoverina oli Johan Raattamaa, joka oli ymmärtääkseni meänkielinen. Samoin monet muut alkuperäisistä wanhimmista.

Siis pohjoisen vanhahtava suomi eli meänkieli on ollut lestadiolaisuuden "hallintokieli"
heti maallikkokauden alettua.

Kirjoittanut: MikkoL

ehkä siitä on kuitenkin jotain tyyliä jäänyt saarnoihin, vanhaa pyhempää ilmaisua...

tuo suomalaisuuden häpeäminen on Ruotsissa ymmärrettävää mutta tietysti aika surullista.