Ruotsin Ensimmäisellä ristiretkellä tarkoitetaan 1100-luvun puoliväliin sijoittuvaa Erix IX Pyhän ja piispa Henrikin retkeä Suomeen.
olemme useammalla palstalla koettaneet katsella Kristuksen kirkon saapumista Pohjolaan 1000-luvun taitteessa ja myös miettineet Ruotsin ja Novgorodin vuoroin lämpimiä, vuoroin sotaisia suhteita 1100-luvulla.
tämä on se Itämeren seudun näyttämö, tai jotain piirteitä siitä näyttämöstä, johon Ensimmäinen ristiretki sijoittuu.
Suomalainen wikipedia kertoo asioista kovin kielteisesti nostaen esiin professori T. Heikkilän ja muiden uudempien tutkimusten nostamia monia ongelmia joissa epäillään koko ristiretken ja piispa Henrikin historiallisuutta.
Koetan kääntää tähän johdannoksi englantilaisen yhteenvedon, joka on mielestäni tasapainoisempi ja myös varsin mielenkiintoinen.
MikkoL: Toinen Ruotsin ristiretki tapahtui kuningas Erik XI aikana Birger jaarlin johdolla joskus 1250 eli sata vuotta ensimmäisen jälkeen.
Toisen ristiretken seurauksena Suomi joutui Ruotsin vallan alle ja siinä pysyimme 1809 asti, kun Venäjä meidät Svea mammasta vapautti Sven Dufvasta huolimatta.
"Ensimmäinen Ruotsin ristiretki on legendaarinen sotilaallinen matka oletetusti 1150 tuntumassa joka perinteisen käsityksen mukaan oli ruotsalaisten toteuttama Suomen valloitus, jossa pakanalliset suomalaiset kääntyivät kristinuskoon. Legendan mukaan ristiretkeä johti Ruotsin kuningas Eerik IX. Uppsalan piispa Henrik oli hänen seurassaan ja jäi Suomeen, jossa hänestä tuli marttyyri.
Ristiretken todellisuudesta keskustellaan akateemisissa piireissä. Sellaisen tueksi ei ole arkeologista aineistoa eikä mikään säilynyt historiallinen dokumentti kuvaa Suomea Ruotsin alaisuudessa ennen 1240 lukua. Suomen hiippakuntaa tai piispaa ei luetella ruotsalaisten piispojen rinnalla ennen 1250-luvun loppua.
Tuona aikana leiðangr johtaminen oli jaarlin vastuulla. On siksi arveltu että Eerik teki sotaretken ennenkuin hänestä oli tullut kuningas tai kruunun tavoittelija. Legendat eivät anna retkelle mitään vuotta ja yritykset ajoittaa se tarkalleen vuoteen 1150 on paljon myöhäisempää arvailua. Kuningas Eerikistä ja piispa Henrikistä ei tiedetä muuta, kuin että he todennäköisesti olivat merkittävissä asemissa Ruotsissa 1100-luvun puolivälin tienoilla.
On myös huomionarvoista, että Ruotsissa Linköpingin piispa oli vastuussa retkistä itään, ei Uppsalan piispa.
1100-luku oli joka tapauksessa erittäin väkivaltaista aikaa Itämeren pohjoisella puolella ja sekä suomalaiset että ruotsalaiset olivat jatkuvissa kahakoissa Novgorodin kanssa.
Tähän liittyen ruotsalainen sotilaallinen retki Suomea vastaan olisi mahdollinen. On erityisen merkittävää, että Novgorodin ensimmäinen kronikka kertoo lyhyesti, kuinka vuonna 1142 ruotsalainen prinssi ja piispa olivat 60 laivan voimalla ryöstivät kolme novgorodilaista laivaa "jossain meren toisella puolen" ilmeisesti etsien jotain tärkeämpää.
eikös olekin mielenkiintoista! Novgorodin kronikan kohta on toisella kotimaisella:
Jämer och svenskar bekrigar novgoroderna.
1:sta Novgorodska krönikan.
År 1142 … Kommo Jämerna och bekrigade Novgorodska området; Ladogaboarne ihjälslogo 400 och bortsläppte ej en enda man. Samma år anlände svenska fursten med biskopen på 60 snäckor emot (Novgorodska) handlande, hvilka kommo från andra sidan hafvet på 3 lodjor; och de slogos men vunno ingen framgång; och 3 lodjor blefvo dem afhända, och halftannat hundrade af dem blefvo nedhuggna.
suomalainen wikipedia kertoo;
Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) oli Ruotsin kuningas noin 1156–1160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.
Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua.
Vaimokseen Eerik sai tanskalaisen prinsessan Kristiinan (Christina Björnsdotter), joka oli Ingen, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan tyttärentytär.
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. Retken historiallisuus on epävarmaa, samoin se, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.
Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.
suomalainen wikipedia
Ruotsin suojeluspyhimys, Eerik Pyhä, on siis ollut vallassa vaivaiset neljä vuotta.
kun otetaan huomioon 1100-luvulta olevien tietojen niukkuus, ei ole ihme jos tästä miehestä on hyvin tietoa - mitä sitä nyt neljässä vuodessa kuningas ennättää tehdä - ehkä pienen ristiretken Suomeen korkeintaan?
arkeologina en odottaisi yhtään mitään todisteita moisesta retkestä - etenkin jos kyseessä oli tuo Novgorodin kronikan mielenkiintoinen maininta prinssin ja piispan 60 paatista jossain siellä meren takana...
paljon isommatkaan retket eivät ole jättäneet mitään jälkiä, eikä arkeologin lapio joka paikkaan meinaa osua!
sen sijaan olen samaa mieltä, että "Eerik Pyhän legenda" on aika työstetyn tuntuinen ja jostain syystä tämä kuningas haluttiin nostaa arvoon ansaitsemaatomaan Kristuksen kirkossa - pyhimykseksi.
Henrikin surmavirsi on maultaan aidompi.
suomalainen wikipedia kertoo;
Pyhän Eerikin legenda on 1200-luvun lopulla syntynyt latinankielinen teksti, joka on ainoa ensimmäisestä Suomeen tehdystä ristiretkestä suoranaisesti kertova lähde.
Legenda on kirjoitettu aikaisintaan noin vuonna 1270 ja sen tarkoituksena oli Ruotsin kuningas Eerik Pyhän kanonisointi. Vanhin säilynyt legendan käsikirjoitus, Registrum Upsalense, on vuodelta 1344. Sitä säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.
British Museumissa on toinen, huomattavasti lyhyempi versio legendasta kirjeen muodossa. Se on kirjoitettu Linköpingin hiippakunnassa. Standardilegenda kuvailee Eerikin elämää ja 50 ihmettä. Se on alkujaan Sigtunan dominikaanikonventin johtajan laatima. Hänestä tuli myöhemmin Västeråsin piispa Israel Erlandsson. Tämän tekstin on täytynyt valmistua viimeistään 1311, jolloin piispa kuoli. Pian tämän jälkeen, 1314, mainitaan ensimmäisen kerran Pyhän Eerikin kappeli Uppsalassa.
suomalainen wikipedia
Eerikin legendan kanssa olemme siirtyneet Euroopan ja Pohjoismaiden lähetyksen aamuhämäristä sydän keski-aikaan ja jo tuttuihin ja kuluneisiinkin kirkollisiin kuvioihin, kristinuskon saavutettua jo vahvan otteen Ruotsissa ja Suomessa asuvista ihmisistä 1300-luvulla.
yhden hetken hallinneen kuninkaan kanonisointi eli toisen kotimaisen pyhimyksen saaminen paavin kuurialta edellytti että kaveri oli tehnyt 50 ihmettä...
huh...
oli siinä munkeilla hommaa Stigtunassa ja missä tätä tekstiä sitten kokosivat.
ja paavi Aleksanteri III vaan kuivasti toteaa, että älkää nyt jokaista juovuksissa murhattua pyhimyksenä palvoko...
ja kuitenkin...
kovin samanlaisia ääniä ja tapahtumia kuulemme vahvoista historiallisista lähteistä ja silmiemme eteen avautuvat Itämeren silloin ah niin puhtaat aallot, viikinkilaivat uljaine rosvoineen ja kuningattaret ja prinsessat, joiden ympärillä valtakunnat kuohuivat ja suvut nousivat ja tuhoutuivat.
Englannin piispa saa surmansa juoppojen viikinkien käsissä kirveen hamaralla kun päähän lyödään
Eerik IX tapetaan Uppsalan kirkkomatkalla
Henrik surmataan Köyliöjärven jäällä
... jotenkin nämä eivät ole kovin kaukana toisistaan, sopivat ajan kuvaan
kamppailu pakanuuden ja Kristuksen valtakunnan välillä on 1100-luvulla täydessä käynnissä
ja ruotsalaisilla voisi olla intressiä myös Suomen rannikoihin, etenkin jos Wendlandista on kyse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti