Sanotaan, että Kajaanin linnassa kummittelee Johannes Messenius (Kainuun Sanomat 22.07. 2007).
Sanotaan myös, että Kajaanin linnan alla on suuri metallinen esine, ehkä kultainen oinas, jota ulkomaisetkin aarteenetsijät tahtoisivat tulla hakemaan.
Ison vihan aikainen suomalainen sankaruus - eversti Johan Henrik Fieandtin johtaessa 50 miehen voimalla puolustusta 5000 venäläistä vastaan - on yhä tänään kertomisen arvoinen tapaus.
Kajaanin linnalla on Museoviraston hienosti tekemät Web sivut
... niin se uskonto
kaikkea se meillä ihmisillä teettää...
Wiki kertoo, että myllärin poika Johannes Jönsson syntyi Södra Frebergassa lähellä Vadstenaa heinäkuussa 1579.
Vadstena, Vättern järven tuntumassa oleva pieni kaupunki, oli ollut Ruotsin katolisen kirkon keskus. Monelle nettiruukkulaisellekin tuttu pyhä Birgitta oli näet rakennuttanut sinne järjestölleen luostarin 1350.
(Naantalissa on myös ollut birgittalaisten luostari ja he tekevät paluutaan Suomeen nykyään).
Kustaa Vaasa, Ruotsin uskonpuhdistuksen väkevällä kädellä toteuttanut kuningas, rakennutti tähän kaupunkiin linnan.
Uskonpuhdistus oli Ruotsissa vielä käynnissä Johannes Jönssonin syntyessä. Jesuiittojen vaikutus oli nousemassa 1570-luvulla ja vasta tärkeä Uppsalan kokous 1593 saattoi tämän taistelun ajan loppuun.
Myllärin poika lähetettiin Puolaan, jossa hän opiskeli Braunsbergin jesuiittaseminaarissa.
Jesuiitat ovat "Jeesuksen sotilaita" espanjalaisen Ignatius Loyolan perustamassa munkkijärjestössä. He olivat vastauskonpuhdistuksen tehokas ase kautta Euroopan, ja myös Ruotsi-Suomessa hengellinen kamppailu katolisten ja protestanttien välillä oli väkevää 1500-luvun lopulla.
Palattuaan Ruotsiin lahjakas Johannes Messenius kääntyi luterilaiseksi. Hänestä tuli Uppsalan yliopiston lakitieteen ja politiikan professori (1609-1613).
Mitä kärhämää lienee ollut kahden Johannes professorin välillä, Messeniuksen ja vaikutusvaltaisen Johannes Rudbeckiuksen riidellessä. Ulos lensi Johanneksemme virastaan.
Mutta tuimin isku tuli uskonnon puolelta!
Miestä syytettiin 1616 yhteyksistä Puolan jesuiittoihin ja yrityksestä tuoda katolisuutta Ruotsiin.
Tämä oli tuohon aikaan, Uppsalan 1593 jälkeen, samaa kuin maanpetturuus ja Messenius tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen Kajaanin linnaan.
Mitä lie kulkenut vaimonsa Lucia Grothusenin mielessä, jonka kanssa Johannes oli solminut avioliiton 1607. Eräänlainen Ruotsin Siperia tuo Kajaani...
tarkkaan ottaen Tukholman kirkolliskokous heitti heinäkuussa 1613 molemmat riitapukarit pois Uppsalan yliopistosta.
Kajaanin linna ei liene ollut mikään varsin leppoisa paikka.
Se oli vielä rakenteilla tuomion aikaan 1616 - työt olivat alkanteet 1604 Ämmänsaarella vuolaan virranneen Kajaaninjoen keskellä ja linna valmistui vasta 1619.
Paksun kylmän kivimuurin ja kahden ison tornin suojassa oli puurakennuksia, joissa Johannes Messeniusta varmaan pidettiin. Sillat johtivat linnasta molemmille puolille kuivalle maalle.
Kerrotaan, että linnan komentaja Erik Hara kohteli häntä varsin tylysti. Olihan syytös ankara, Puolan kuningas Sigismundin ja jesuiittojen kanssa tuoda paavin kirkko takaisin Ruotsiin.
Johannes oli linnassa melkein kuolemaansa asti. Hän lähetteli jatkuvasti kirjeitä ja armonpyyntöjä Tukholmaan vakuuttaen syyttömyyttään.
Kustaa Adolfin tytär, kuningatar Kristiina (1626-1689) lopulta armahti häntä ja vuonna 1635 Messenius siirrettiin kolkosta Kajaanin linnasta Ouluun, jossa hän kuoli 1636.
Messenius vietti elämästään siis noin 20 vuotta Kajaanin linnassa saarella Kajaanin-joen vuolaan virran keskellä.
Lahjakas myllärinpoika Johannes Jönsson ei kuitenkaan antanut vankilan itseään masentaa maahan ja toimettomaksi.
Hän onnistui luomaan Kajaanin linnaan oman kirjastonsa, johon hänelle tuotiin kaikenlaisia vanhoja teoksia. Messenius näet alkoi kirjoittaa historian tutkimusta, pohtia vanhojen tarujen ja erilaisten lähteiden arvoa ja merkitystä. 1600-luvulla tuo oli varsin harvinainen kiinnostuksen kohde.
Näin Johannes Messeniuksesta tuli ensimmäinen Suomen kansan historian kirjoittaja.
Vankilassa kirjoitettu "Scondia illustrata" sen 10. osa "Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheet" on ensimmäinen kirjoitettu Suomen historia. (Teos julkaistiin vasta noin 65 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1700.)
"Rimkrönika om Finland och dess inbyggare" - riimikronikka Suomesta ja sen asukkaista - julkaistiin vielä myöhemmin, 1774 ja suomennettiin osittain vasta 1932. Koko kronikka on käännetty suomeksi vuonna 2004.
Lainaan suomalaisen wikipedian ytimekästä ja tasokasta kuvausta näistä teoksista:
Messenius noudatti niin kutsutun gööttiläisen historiankirjoituksen perinnettä. Sen avulla kansan voitiin osoittaa polveutuvan Raamatun tunnetuista suvuista, mitä pidettiin korkeimpana mahdollisena mainesanana. Messeniuksen mukaan suomalaiset periytyivät Nooan pojasta Thuiskonista, joka sai vedenpaisumuksen jälkeen vallan käsiinsä. Thuiskon perusti laajan valtakunnan, jonka itäiset osat ulottuivat Saksista aina Tornioon saakka.
Käsitystä suomalaisista yhtenäisenä kansana ei ollut. Messenius puhui Suomen alueella asuneista eri heimoista, kuten vandaaleista, amatsoneista, venedeistä, venneistä, skridefinneistä, finneistä, suomalaisista ja karjalaisista. Myös käsitys Suomen alueesta oli hämärä. 1400–1600-lukujen kartoissa Suomi esitettiin milloin kapeaksi kannakseksi tai suipoksi niemeksi, milloin saareksi.
Suomen historiallisia tapahtumia Messenius kuvaa niukasti verrattuna naapureihin Liivinmaahan ja Kuurinmaahan. Ongelmana oli lähteiden vähyys. Suomen historian tärkeimpiä lähteitä olivat kirkolliset kronikat, kuten Palmskiöldin katkelma ja Juustenin piispainkronikka. Messeniuksen merkinnät kertovat näiden lähteiden pohjalta etupäässä uusien piispain virkaanastujaisista. Messenius kuvaa Suomeen houkutellun ruotsalaisia virkamiehiä, mutta monet näistä kieltäytyivät. Maa oli Ruotsille lähinnä veronkantoalue, hiippakunta ja toisinaan myös sotaisa taistelukenttä.
suomalainen wikipedia - Johannes Messenius
mikä ihmeen Thuiskon??
"Messeniuksen mukaan suomalaiset periytyivät Nooan pojasta Thuiskonista, joka sai vedenpaisumuksen jälkeen vallan käsiinsä. Thuiskon perusti laajan valtakunnan, jonka itäiset osat ulottuivat Saksista aina Tornioon saakka."
minun Raamatun tuntemukseni joutuu tässä kovalle koetukselle, kun ei moista hyypiötä näy lainkaan Noan poikien joukossa!
löysin selityksen "suomalaisten raamatulliseen alkuperään" Saksasta.
tämä selitys ei tosin kovin paljon alleviivaa ensimmäisen Suomen historian kirjoittajan Raamatun tuntemusta... sorry
Tuisto ist der Name eines germanischen Gottes, der in dieser Schreibweise nur bei Tacitus in seinem Werk Germania überliefert ist:
„Celebrant carminibus antiquis (quod unum apud illos memoriae et annalium genus est ) Tuisconem deum Terra editum et filium Mannum originem gentis conditorisque.“
„Als Stammväter und Begründer ihrer Völkerschaft verherrlichen sie [die Germanen] in alten Liedern - der einzigen Art historischer Überlieferung, die es bei ihnen gibt - Tuisto, einen der Erde entsprossenen Gott, und seinen Sohn Mannus.“
– Tacitus: Germania 2,2
Uuden testamentin aikainen roomalainen historiankirjoittaja Tacitus (56-117 jKr) kertoo siis saksalaisten jumalasta, Tuiskosta.
Tacitus kertoo, että Tuisko on maanpäälle tullut jumala ja poikansa on Mannus ikivanhoissa germaanien lauluissa.
Oliskohan Messenius ajatellut niitä jumalan poikia, jotka ihastuivat maan tyttäriin ja saivat lapsia - sankareita ja jättiläisiä??
mutta sehän oli ennen vedenpaisumusta.
vai oliko?
sekä että, ennen ja jälkeen:
"Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit."
1 Ms 6:4 KR 1992
meidän suomalaisten juuret Tuiscon lapsina jää minulta tässä kyllä ratkaisematta ...
Johannes Messenius kuulemma kummittelee yhä Kajaanin linnan raunioissa...
jospa asia jotenkin selviäisi, mitä ihmeen Noan pojan Thuiskon poikia ja tyttäriä me olemme!
Tuiskun lapsia... sitä kyllä, etenkin Kajaanissa talvella kun kylmä tuuli puhaltaa linnan raunioissa... huuuh hrrrr...
Kajaanin linnan kultainen oinas
Virren 268 ruotsintaja Lars Wivallius siis joutui samaan putkaan Messeniuksen kanssa Kajaanin linnaan. Oli mennyt valehtelemaan olevansa aatelinen ja näin saanut jalosukuisen vaimon.
Aatelisista puheenollen...
Ior Bror Holger Bertil Svedlin (s. 1945) on melkoinen tapaus! Hän on liikuntarajoitteinen, mutta mielellään keskustelee suomalaisten ja kansainvälisten vierailijoidensa kanssa maamme historiasta ja menneisyyden tapahtumista.
"Bockin perheen saaga on Ior Bockin vuodesta 1984 lähtien eri yhteyksissä suullisesti esittämä ja vuonna 1996 kirjana julkaisema tarinakokoelma." Siinä hän kertoo, että Kajaanin linnan alla on aikaisempi linnoitus. Sen kaivossa on ristiretkeläisaikainen aarre.
Kultaista oinasta etsi yksityinen firma ja teki maatutkalla havaintoja suuresta metalliesineestä. Oulun yliopiston tutkimusryhmä totesi myös viisareiden värähtelevän.
Myöhemmissä tutkimuksissa Oulun arkeologit eivät ole löytäneet todisteita ja epäilevät, että maassa 45 cm syvyydellä oleva kaapeli olisi aiheuttanut nuo lukemat.
anomuksia Kajaanin linnan aarteen löytämiseksi tulee Museovirastolle yhä kautta maailman - vaan lupaa ei ole annettu.
"Kultaisen pukin sijasta löytyi sähkökaapeleita"
Wikipedia kertoo suomalaisten sankaruudesta varmaan vähemmän tunnetun mutta varsin puhuttelevan tapauksen:
Suuressa Pohjan sodassa (isoviha) toi venäläinen kasakkakenraali Vasili Markov 5000 miehen vahvuisen sotajoukon piirittämään linnaa.
Hän vaati linnan komentajaa eversti Johan Henrik Fieandtia luovuttamaan linnan avaimet, mutta Fieandt kieltäytyi, vaikka linnassa oli vain 50 sotilasta perheineen.
Oli talvi ja linnassa oli kylmä.
Polttopuut ja ruoka kävivät uhkaavan nopeasti vähiin, naisia ja lapsia nääntyi nälkään ja linnaa ammuttiin tykeillä.
Mutta ei ollut helppoa piirittäjälläkään: näitä kuoli ainakin tuhat leirissä riehuneeseen kulkutautiin.
Linnan päällikkö kuitenkin antautui 24. helmikuuta 1716 sillä ehdolla, että linnan väki saisi poistua pois vapaasti.
Vielä samana päivänä linna raunioitui ruutikellarin räjähtäessä.
Suomalainen wikipedia - Kajaanin linna
Linnassa oli paljon puurakenteita, ja kun venäläiset räjäyttivät ruutikellarin nämä syttyivät palamaan.
Roihu kasvoi melkoiseksi ja linnan kivimuurien ylemmät osat romahtivat kasaan.
eräänlainen sen ajan Twin Towers - tosin kasaan romahtaneessa linnassa ei ollut ihmisiä sisällä.
Kun Venäjä sitten valloitti Suomen Kajaanin linna menetti strategisen merkityksensä ja jäi kivikasaksi, jonka yli Kajaanin-joen betonisilta mäntisti rakennettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti