Naisen karvapeitteen evoluutio

Simpanssi äiti poikasensa kanssa
kuva William H. Calvin

Nykyisen käsityksen mukaan simpanssi (pan) ja ihminen (homo) ovat erkaantuneet yhteisestä edeltäjästään itä-Afrikassa noin viisi miljoonaa vuotta sitten DNA kelloilla laskien. Lajien geeniperimä on tiettävästi noin 94% samanlainen. (Esihistoriallisen simpanssin jäänteitä on löydetty ensimmäisen kerran vasta vuonna 2005, joten niiden kehityksen tutkimus on vasta alullaan.)

Afrikan lämmössä elävän simpanssin ihoa peittää suhteellisen ohut ja tasainen karvapeite. Vain silmien, nenän ja suun seutu on karvaton, samoin käsien ja jalkojen alapuoli sekä korvat. Kuvan emon rintojen karvoitus on miltei olematon, ehkä ruokinnan aiheuttaman kulumisen seurauksena. Silmien yläpuolella on kulmakarvat, mutta simpansseilla ei taida olla silmäripsiä.

Karvoitus antaa simpanssille riittävän häveliään peitteen, niin ettei se meidän ihmisten silmissä ole alaston apina Desmond Morrisin 1967 kirjoittaman bestsellerin otsikkoa lainatakseni, vaan aivan siististi puettu apina.


Naisen karvapeitteen muuttuminen

Valeria Marini nuorena
kuva Pubblinet Switzerland

Oletetun ihmislajien esiäidin ihon peittänyt karvapeite on muuttunut viiden vuosimiljoonan kuluessa huomattavasti. Mutta tämä muutos ei vaikuta laisinkaan sattumanvaraiselta, vaan varsin tarkoitushakuiselta ja on nykyihmisen (homo sapiens sapiens) elämään keskeisesti vaikuttava tekijä.

Yleisen karvoituksen tilalle tulee naiselle hyvin ohut ihokarva, pään hiukset, kulmakarvat, silmäripset, puberteetin aikana kasvaa sukuelintä peittävä kolmiomainen karvoitus, ja lisäksi suojaavia karvoja on korvissa, sieraimissa ja kainaloissa ehkä ilmastointia auttavaa karvoitusta.

Mielestäni tässä on kyseessä varsin vakavastiotettava haaste kehitysopin yleiselle teorialle sekä luonnonvalinnan (C. Darwin, Origins of Species 1859) että ihmisen kehitykseen vaikuttavan seksuaalisen valinnan (C. Darwin, Descent of Man 1871) suhteen.

Itse asiassa naisen karvoituksen evoluutio taitaa edelleen olla luonnontieteille jokseenkin täysi mysteeri.



Iho ja hiukset

Valeria Marini
Hiukset eivät suinkaan ole ainoa naisen
evoluution kohde. Useimmat italialaiset
miehet tunnistavat oitis tämän profiilin

Naisen ihoa peittää hyvin hento untuvamainen ihokarvoitus, jonka he suurella vaivalla ja tuskalla toisinaan jaloistaan poistavat saadakseen niihin silkin sileän ihon. Tämä koko kehoa peittävä hento karvoitus voi olla jäänne alkuihmisen oletetusta simpanssin kaltaisesta karvapeitteestä.

Pääkuvassa sivun alussa olevan simpanssi-emon päätä peittää tavallinen ihokarvoitus, eivät hiukset. Naisella karvoitus on vaihtunut rotujen mukaan vaihteleviksi hiuksiksi, pitkistä vaaleista hiuksista tummaan kähärään, piikkisuorasta tyylistä luonnonkiharaan. Pään hiusten biologinen rakenne ihossa olevasta tyvestä alkaen on erilainen kuin tavallisten ihokarvojen.

Muutos naisen päälaen karvoituksessa on erittäin merkittävä ja hankalasti selitettävissä. Geenit sitä toki ohjaavat, lapset perivät äidin ja isän hiukset tai niiden yhdistelmän, kuten tiedämme. Mutta simpansseilla, sen enempää uroksilla kuin naarailla, ei ole lainkaan hiuksia sanan tässä merkityksessä.



Hiukset Raamatussa
Raamattukin ylistää naisen hiusten kauneutta. Korkeassa veisussa sulhanen vertaa morsiamensa hiuksia Gileadin vuorilta laskeutuvaan vuohilaumaan (vuohet ovat etupäässä mustia).

Miten kaunis oletkaan, kalleimpani,
miten kaunis on katseesi!
Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi,
hunnun verhoamat.
Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma,
joka karkaa Gileadin rinteitä alas.
Laulujen laulu 4:1

Apostoli Paavalilla on mielenkiintoinen ilmaus - hiukset ON ANNETTU naiselle hunnuksi. Hänen mieleensäkään ei tule, että ne olisivat jonkun Fortuna-jumalattaren vahingossa tuottamat. Jakso on melko hankalasti ymmärrettävissä, siinä on puhe miesten ja naisten hiuksista ja Kristuksen seurakunnan tavoista.

Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin. Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi.
1 Kor 11:13-15

Kulmakarvat ja silmäripset

Valeria Marini

Äskettäin on julkaistu tietoja tutkimuksesta, jonka mukaan miehet kiinnittävät ensimmäisenä huomiota kohtaamansa naisen silmiin. Huolitellusti hoidetut kulmakarvat ja pitkät raskaat silmäripset ovat Darwinin kuvaaman seksuaalisen valinnan merkittävä tekijä.

Naiset ovat tämän toki aina huomanneet itsekin, ja meikkaus ulottuu varhaisiin egyptiläisiin (miehet ja naiset tosin, malakiitti), silmien musta reunustus on saanut hiilestä hienon arabialaisen nimen al-kohel (josta sana alkoholi) ja tekoripset tekevät tänään kauppansa. On varsin todennäköistä, että esihistorialliset naiset meikkasivat silmänsä myös, mutta tästä on vaikeampi saada arkeologisia todisteita.

Simpanssi-emon silmät eivät erityisemmin eroa uroksen silmistä eikä niissä ole silmiä suojaavia - ja viehättäviä - silmäripsiä. Kulmakarvat simpansseilla sen sijaan on.




Alapään karvoitus
Naisen sukuelinten luonnon antamaksi peitteeksi kasvaa tytöille puberteetti-iässä yleensä kolmiomainen karvoitus, joka on rakenteeltaan ja jäykkyydeltään aivan erilainen kuin ihon karvoitus tai pään hiukset.

Perustava geometrinen sommitelma, kärki alaspäin oleva musta kolmio jonka yllä on kaksi punaista pistettä on useimmille homo sapiens sapiens lajin miehille vahvimpia mahdollisia seksuaalisia signaaleja. On oletettavissa, että se on myös aiempien ihmislajien kohdalla ollut näin. Tästä syystä kaikissa tunnetuissa ihmisten kulttuureissa tämä alue peitetään jonkinlaisella vaatteella, Eedenin puutarhan viikunanlehdistä alkaen.

Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen.
1 Ms 3:6-7

Tietääkseni simpanssit eivät noloina koe olevansa alasti, eikä niiden tarvitse, sillä luonto ON ANTANUT niille säädyllisen karva-puvun.

Alastoman vaatetus
Vaikka nykyihminen elää viimeisen suuren jääkauden tuntumassa, häneltä riisutaan ihoa peittävä kylmältä suojaava karvapeite, ja hänestä tulee aidosti alaston apina. Nykyään ihmisen kehityksen tutkijat eivät enää piirrä karvaisia alkuihmisiä, jopa karvapeitteistä Neanderthalin ihmistä, vaan uusimmat homo erectus restauraatiotkin viittaavat nykyisen kaltaiseen karvoitukseen.

Vähäkarvaisuus edellyttää kylmältä ja kuumalta suojaavien vaatteiden valmistamista esimerkiksi eläinten nahoista. Kyseessä on siis ihmisen aktiivinen toiminta taistelussa hengissä pysymisestä mitä erilaisimmissa olosuhteissa, ja tämä joustavuus, sopeutuvuus, on ollutkin ratkaiseva etu pitkällä tähtäimellä. Vaan karvapeitteen katoamista on tuiki vaikea selittää luonnonvalinnan avulla.

Raamatussa Jumala ei ainoastaan valmista langenneelle ihmiselle nahasta vaatteita tämän alastomuuden peittämiseksi, vaan rakastavan isän tavoin pukee Aadamin ja Eevan kuin huolehtivat vanhemmat lapsensa talvihaalareihin!

Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin.
1 Ms 3:21

Kuvaus siitä, kuinka Jumalan Poika pukee langenneen ihmisen omalla verellään ansaitsemansa vanhurskauden valkoiseen pukuun on kristillisen uskon opetuksen kauneimpia helmiä.