Raamattu on totuudellinen

Guest kirjoitti
"Raamatun totena pitäminen ei ole perkeleestä. Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa kannesta kanteen."

.....
et kuitenkaan pysty tarkemmin keskustelussa selittämään, mitä nuo hurskaalta kuulostavat lauseesi tarkoittavat.

et ole tutkinut Raamattua itse eikä se ole seuralaisesi jatkuvasti. et myöskään tutki Raamatun valossa asioita.

sinulla on vahva usko ja jonkinlainen käsitys sen sisällöstä ja se sinulle riittää.

tämä ei kuitenkaan ole rakkautta totuuteen.

jokainen perus-essu voi allekirjoittaa tuon mitä kirjoitat.

siitä huolimatta heillä on hyvin hatara käsitys Raamatun kirjoituksista ja kristillisestä opista.

saarnaajat tulkitsevat Raamattua paksujen esikois-silmälasien läpi ja usein vastoin sen omaa sanomaa, eikä sinulla syty yhtään varoitusvaloa.

te ekstytte, koska ette tunne Kirjoituksia.



Oppi Raamatun virheettömyydestä" ei ole välttämättä sama asia kuin "Raamatun totenapitäminen".

"Raamatun totenapitäminen" on sinulle sitä, että arvelet sen vahvistavan oman uskosi sisällön. se ei ole mikään oppi eikä se kestä koettelua.

oppi "Raamatun virheettömyydestä" tekeekin yllättäen ihmisestä Raamatun mestarin.

Kuten näemme esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikaisen kirjoituksista, tämä varsin lahjakas ja etevä henkilö tuhlaa aikaansa siihen, että koettaa vääntää luomakunnan sen näköiseksi, kuin hän luulee Raamatun sen kuvaavan.

amerikkalalaiset kreationistit kirjoittavat kirjoja ja aikakauslehitä ja keräävät isoja rahoja uskovilta, jotka luulevat, että heidän järjettömät pähkäilynsä puolustavat Raamatun arvovaltaa. ne tekevät juuri päinvastoin.



meidän tulee Raamattua lukiessamme ja opiskellessamme, sen ääreen hiljentyessämme, siitä saarnatessamme
antaa Raamatun olla Opettajana.

eikä ruveta sitä mestaroimaan tai tekemään Jumalasta väärän rahan lyöjää, kuten kreationistit tekevät julkeasti koettaessaa osoittaa, että Raamattu on virheetön.

ollessamme nöyrästi ja tarkkaavaisesti Raamatun äärellä mielessämme herää kysymyksiä, Raamattu itse alkaa kysellä meiltä.

kun näihin kysymyksiin etsimme vastausta, huomaamme että olemme aivan ihmeellisen Opettajan luona.

joku siellä Pyhän Hengen raamattukoulussa menettää uskonsa, jonkun usko terästyy, joku harhautuu ihan metsätokkaan, joku löytää takaisin tielle.

kysymys on yksilöistä, kysymys on kristitystä, jolla on ainutlaatuiset sormenjäljet - vain hänellä eikä kenelläkään muulla maailman yli kuuden miljardin ihmisen joukossa.

Herra tuntee meidät jokaisen nimeltä.



totuus on valtava haaste.

Jeesus on valtava haaste.

"Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua."
Joh 18:37

jokainen, joka on totuudesta...

melko vaikea lause.

kristitty ei saisi hyväksyä yhtään valhetta.

sen sijaan virheitä ja erehdyksiä tapahtuu, ja valheen isä on etevä eksyttämään, jos mahdollista, valitutkin.

Raamattu ei annan oikotietä totuuteen.

päin vastoin, usein ns Raamattua totena pitävät ihmiset ovat olleet totuuden esteenä ja vainonneetkin totuudenpuhujia.

ei se ole kaukana nettiruukussakaan!



koetan antaa yhden esimerkin Raamatun totuudellisuudesta, ja kuinka pyhät Kirjoitukset haastavat meitä oppimaan, tutkimaan, syventymään, rukoilemaan, koputtamaan ja kolkuttamaan.

pyhät Kirjoitukset todistavat Kristuksesta.

mutta ei niin, että me sanelemme, vaan niin, että me kuuntelemme ja Hän puhuu.


tämän maailman ihmiset usein nauravat Raamatulle ja siihen uskoville ja ilkkkuvat heidän tyhmyyttään ja taantumuksellisuuttaan.

usein varmaan hyvästä syystä.

mutta eräs merkittävä murros uskossa Jumalaan ja kristillisen uskon asemaan länsimaisessa kulttuurissa on Charles Darwin.

tämä nerokas englantilainen luonnontutkija kirjoitti kirjan "The Origin of Species" (Lajien synty) joka julkaistiin vuonna 1859

- kaksi vuotta Pajalan tapahtumien jälkeen, josta lestadiolaisen herätysliikkeen katsotaan alkavan.

Kirjassa Darwin esitti erään luonnontieteiden kaikkien aikojen mullistavimman teorian, josta elämän kehityksen tutkimus alkoi.

Sen sijaan että Raamatun tapaan lajit olisi luotu erillisinä, Darwin esitti että lajit syntyvät elämän taistelussa pitkän kehityksen tuloksena olosuhteiden muuttuessa.

näin tuli myös ajatus ihmisestä, joka on kehittynyt apinasta.



Darwinin kirja "Lajien synty" on siis avannut tietä koko ihmiskunnan sivistyshistorian ja elollisen luomakunnan ymmärtämiselle.

varsin pian Raamattu lensi ulos yliopistoista ja tiede yhä selkeämmin alkoi etsiä vastauksia luonnontieteen kysymyksiin luonnosta.

tuon kirjan julkaisemisesta on kulunut jo 155 vuotta ja ihmiskunnan etevät luonnontutkijat ovat löytäneet satumaisen suuria asioita Jumalan luomakunnasta, ymmärtävät asioita joista Darwinilla ei ollut aavistustakaan.

olemme ratkaisseet jopa geenien kromosomin DNA-rihman rakenteen ja kartoittaneet sen (Human genome project)

Mitä ikivanhalla Raamatulla voisi tähän ihmisen tiedon loistoon olla lisäämistä?



Raamatun alussa oleva ensimmäinen luomiskertomus (Pappiskirja P) on maakeskeinen (geosentrinen) kuten olemme sanoneet.

se edustaa siis vanhaa ihmiskunnan maailmankuvaa, joka romahti 1500-luvulta alkaneeseen uudenlaiseen tähtitaivaan tarkasteluun ja 1600-luvun alussa kehitettyjen teleskooppien tuomaan havaintoon.

mutta tässä pienessä yhdelle A4 sivulle mahtuvassa kertomuksessa on merkillistä valon välähtelyä, jolle ei löydy minkäänlaista vertauskohtaa muinaisten Lähi-idän kansojen kirjoituksista, ei Persiastakaan.



Näitä valon välähdyksiä ei voi silleen järjellä selittää eikä piirtää näkyviin, että tässä nyt näemme Jumalan Luojan kirjoituksen ihmisen kirjoituksen joukossa.

voimme tietysti hurskaasti sanoa että koko teksti on Jumalan sanaa. mutta eikö Jumala tietäisi,että maa kiertää aurinkoa?

voimme epähurskaasti sanoa, että "Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja" ja sivuuttaa kristittyinäkin Raamatun, ettei sillä ole mitään annettavaa tieteellis-teknisenä aikana.

mutta ans kun katsotaan..




moderni geologia ja paleontologiaan nojaava evoluutioteoria on piirtänyt yllättävän kuvan maapallon luomisen vaiheista - maailmankaudet eli aionit ovat seuranneet toisiaan, ja elämän kehitys kulkee vähän niinkuin pykälästä pykälään.

on merilevien, merieläinten, kalojen aika
on elämän alkaminen maalla ja kasvien aika ja on hedelmäpuiden aika, jotka kantavat siemeniä kopissa
on liskojen ja hyönteisten ja dinosaurusten aika
on nisäkkäiden aika
ja viimeisenä --- kuin luomakunnun kruununa .-- on ihmisen aika

joka on lisääntynyt, ollut hedelmällinen ja täyttänyt maan ja ottanut sen haltuunsa - kuten Jumala käski.

toisin sanoen luonnontiede antaa tinkimättömän tutkimisen kautta meille aivan uudenlaisen ymmärryksen Raamatun kirjoituksesta.

eivät ne tietenkään täsmää, mutta jotain jumalallista tässä totisesti on!

ja ymmärrämme, että ensimmäinen luomiskertomus on Jumalan allekirjoitus "minä olen tämän tehnyt"

jonka jo Raamatun ajan ihmiset ymmärsivät



siinäkö kaikki, näkymättömän Luojan näkyvä allekirjoitus "minun työtäni"

no kun ei.

ja tää on sitten hassu juttu.

KR 1992 kääntäjät halusivat laatia sujuvaa ja ymmärrettävää suomenkielistä tekstiä.

menivät sentähden korjaamaan pyhän Raamatun tekstiä, ja leikkasivat vahingossa aivan olennaisen asian sieltä luomiskertomuksesta pois.



Bibliassa ja 1933 käännöksessä se on just siellä niinkuin pitää

katsoppa, huomaatko mistä kenkä puristaa (vihje Darwinin kirjan nimi)

ensin Biblian teksti

sitten KR 1992

huomaatko?



1:19. Ja tuli ehtoosta ja aamusta neljäs päivä.
1:20. Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltäkyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.
1:21. Ja Jumala loi suuret valaskalat, ja kaikkinaiset liikkuvaiset eläimet, jotka vedet kuohuttivat yltäkyllä kunkin lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset siivilliset linnut, lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
1:22. Ja Jumala siunasi heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.
1:23. Ja tuli ehtoosta ja aamusta viides päivä.
1:24. Ja Jumala sanoi: tuottakoon maa eläimet lajinsa jälkeen, karjan, madot ja pedot maalle lajinsa jälkeen. Ja tapahtui niin.
1:25. Ja Jumala teki pedot maalle lajinsa jälkeen, ja karjan lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset matelevaiset maalla lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.



Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla."
Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit.

Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä."
Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.

Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit.

Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.


-----------
ero on tuossa modernin luonnontieteen kannalta niin kriittisessä kohdassa

Biblia - lajinsa jälkeen

KR 1992 - kaikki eläinten lajit

heprean alkukielessä tässä on sana leminehu le -mine - hu

lajinsa mukaan

siis Raamatun ensimmäinen luomiskertomus korostaa, niinkuin Darwinin vastustajat jo 1800-luvulla sanoivat, että Jumala on luonut kasvit, linnut ja eläimet "lajinsa mukaan".

Darwin esitti teorian lajien synnystä "The Origins of Species"


voimme nyt suhtautua Raamatun kertomukseen niin, että "Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa kannesta kanteen" - ja sentähden virheetöntä.

ja alkaa esittää omasta päästämme kaikenlaista hölynpölyä lajien runsauden eli biodiversiteetin selittämiseksi.

tai voimme todeta, että 150 vuoden tutkimuksen jälkeen moderni luonnontiede ei tiedä juuri höykäsen pöläystä mekanismeista, joilla lajit lukkiutuvat tai joilla lajit muuntuvat toiseksi.

miten dinosauruksesta tulee lintu?

miten kalasta tulee maalla mateleva lisko?

miksi simpanssi jäi simpanssiksi kun ihminen vetäisi aivot päässään niinkuin vetäisi?



ikivanhan Raamatun "leminehu" - lajiensa mukaan - on yhä modernin evoluutioteorian ja geenien ja kromosomien tutkimuksen ratkaisemattomia ongelmia.

saamme ihmetellä Jumalan luonnon kirjaa ja pitää kädessämme sen Tekijän kirjaa. Ei ole suurempaa aarretta!

sen sijaan että vedämme Galilein inkvisition kidutuskammioon pelästymään kirjoituksiaan tai kiroamme Darwinin maanrakoon, kuten monet kristityt tekevät muka puolustaen totuutta

sen sijaan suhtaudumme totuudellisesti Raamattuun - sellaisena kuin se oikeasti on, virheineen ja puutteineen ja ihmeelisine salaisuuksineen ja aarteineen.



toivotamme kristittyinä Jumalan siunausta ja menestystä ekosysteemien ja biodiversiteetin suhdetta tutkivalle akatemiaprofessori Ilka Hanskille.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia antoi hänelle tammikuussa 2011 Crafoord-palkinnon, joka on maailman suurimpia tiedepalkintoja ja arvoltaan 450.000 euroa - pikku Nobel.

Professori Hanski tosin tutkii erityisesti aikamme ihmisen ja luonnon yhdessä pärjäämistä. Mutta on hänellä hieman otetta myös elävän luonnon kehitykseen ja niihin mekanismeihin, joiden arvellaan vaikuttaneen lajien eriytymiseen - leminehu.

harmi että kääntäjät menivät viisaudessaa tuon ilmauksen Raamatusta pyyhkimään pois!


näin saamme totuudellisesti tutkia Raamattua ja totuudellisesti tutkia luontoa.

huonoa seuraa, jos rupeamme kumpaakaan tutkimusta mestaroimaan emmekä rakasta totuutta.

ja kummasti on käynyt, että Raamatun kirjoitukset alkavat loistaa kirkkaasti ja jopa kimmeltää häikäisevästi, kun Jumalan antamalla uskolla saamme juutalaisten vanhoja pyhiä kirjoituksia lukea.

leminehu - lajinsa mukaan

raamatullinen ilmaus on "lajinsa mukaan" - heprean "leminehu"

tässä KR 1992 karahtaa pahasti kiveen, koska se on suomenkielen sujuvuuden nimissä heittänyt tämän jatkuvasti toistuvan ilmauksen ulos 1 Ms 1.


Biblia 1776 "lajinsa jälkeen"

Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.

Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.


KR 1933 "lajiensa mukaan"

Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on." Ja tapahtui niin:

maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.


KR 1992 "lajinsa mukaista"

Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui.

Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.


mutta sitten jatkossa 1992 käännös alkaa sujuvammin käyttää ilmausta "kaikki lajit", josta helposti jää lukijan mielessä puuttumaan tämä ajatus "lajinsa mukaan"


"Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä."



tämä ei ole ihan vain pilkun viilausta mielestäni

tuo luonnontieteen huikea pommi, joka on muuttanut länsimaisen ihmisen ja hänen kanssaan koko ihmiskunnan käsitystä itsestään on englantilaisen Charles Darwinin (1809–1882) kirja.

Hän oli mukana HMS Beagle-laivalla viiden vuoden reissulla, joka vei hänet kauas Galapakos-saarille asti. Siellä hän teki olennaisen tärkeitä havaintoja luomakunnasta.

Vuonna 1859 julkaistun kirjan nimi "On the Origins of Species" kohdistuu nimittäin juuri tähän kysymykseen.

Raamatun luomiskertomuksen pohjalta länsimainen kristikunta oli tottunut ajattelemaan, että Jumala loi kalat, linnut, nisäkkäät, hyönteiset, hedelmäpuut ja vihreät ruohot tyhjästä, maan tomusta.

Raamattu käyttää ilmausta, että luominen tapahtuu "lajien mukaan".

Darwin antoi tälle huikean uuden näkökulman - lajit syntyvät lajeista, muuntumalla ja valikoitumalla elinolosuhteiden mukaan.

toisin sanoen, ihmistä ei ole luotu tyhjästä, muovailtu savesta uutena tuotteena, kuten kristikunta ajatteli, vaan hänellä on esi-isänä apinan kaltaisia otuksia.



Darwinin ajatus perustui siihen muuntumiseen, jota hän omin silminsä näki Galapakos-saarten eri puolilla, eläinten lajien joutuessa toisistaan erilleen.

Tämä on eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä luonnontieteen tutkimuksista. Kehitysoppi on teoriana erittäin toimiva sen tähden, että sitä voidaan tieteellisesti havainnoida ja tutkia, onko asia näin.

150-vuotta on ahkerasti tutkittu sitä vanhaa elämää, jota vanhoista kalliokerrostumista ja maakerrostumsta löytyy esimerkiksi jokien seinämissä, kaivoksissa ja muissa louhoksissa.

Munkki Mendel antoi voimakkaan potkun asioiden edistymiselle tarkkaillen kärsivällisesti ja huolellisesti muuntumisen ja periytymisen lainalaisuuksia kasveissa.

Kumpikaan ei tiennyt, miten hommeli toimii. Vasta geenien ja kromosomien löytyminen ja aika äskettäin tehty DNA rakenteen oivaltaminen ovat antaneet työkalut kehityksen mekanismien tarkasteluun ja eri elämänmuotojen DNA kirjan lukemiseen.



Kristitty nuori biologian opiskelija voi ottaa haasteensa suoraan Raamatun sivuilta.

Jos hän sen "lajiensa mukaan" pähkinän ratkaisee, voipi olla jonossa Nobelin palkintoa valittaessa.

nimittäin modernilla luonnontieteellä ei tällä hetkellä ole kuin harmaa aavistus, miten "lajiensa mukaan" mekanismit toimivat geenien tasolla, lukitsevat ja suojaavat lajeja villiltä muuttumiselta.

jotain siellä on joka sanoo "sinä olet kuule heppa ja pysyt heppana vaikka kokoa ja väriä voit vaihdella, sirosta arabialaisesta vankkaan suomalaiseen"

"sinä olet kuule aasi, ja risti on selässäsi vähän joka paikassa, Kristuksen kantaja! vaan pysyt aasina isoine korvinesi, vaikka voit väriäsi ja kokoasi ja kaunista lauluääntäsi muutella"

en epäile, etteikö luonnontiede näitä mekanismeja oppisi ymmärtämään, mutta tällä hetkellä 2008 olemme ihan leikkikoulussa vielä näiden Jumalan suurten ja nerokkaiden luomistöiden äärellä.

Herra vain katsoi aiheelliseksi ilmoittaa, että "tein ne lajiensa mukaan" - ei pitäisi mennä korjailemaan herkän kielikorvamme takia Hänen sanojaan.

jotta asia tulisi mahdollisimman selväksi annan vielä esimerkkejä elävästä luonnosta

krokotiili, tuo Raamatun Jobin ihailema Jumalan luomus, on lukittu laji. DNA kirjan on pantu silleen kiinni, että krokotiili on krokotiili vaikka mitä kyyneliä vuodattaisi.

mitä sitten?

ihminen on noin 5 miljoonaa vuotta nuori - tuorein uusi laji, jonka tunnemme maapallon pinnalta.

Krokotiili on vaaninut saalistaan kärsivällisesti juomapaikkojen lähellä yli sata miljoonaa vuotta.

no on se ehkä pikkusen käynyt pienemmäks, Jumalan kiitos, noita seitsemän viiva kymmenen metrin pituisia esihistoriallisia krokotiilejä kun ei olisi kiva ihan läheltä taputella. Pystyisivät puremaan henkilöauton pellit uusiksi.



ja tuo kärpänen, joka kesällä surisee mökkisi keittiössä kunnes löydät viime kesänä kaappiin pistämäsi Raid putelin?

Trias-kauden keskivaiheilla nämä kaksisiipiset Jumalan nerokkaat luomukset alkavat levitä - semmoinen 230 miljoonaa vuotta sitten.

Kärpänen on surissut Tyrannosauruksen korvissa eikä raukka lyhyillä käsillään päässyt rapsuttelemaan!

mites tämä laskuoppi oikein menee - ihminen 5 kärpänen 230... eikös siitä tule 46? (lunttasin)

ajan takaa tätä - kärpänen on ollut maapallolla yli neljäkymmentä kertaa kauemmin kuin ihminen, eikä ole muuttunut härkäseksi. Jumala sanoi, sinä olet ?? ja suomalainen ihminen kutsuu sitä kärpäseksi.

keksimme mielikuvituksessamme ihmisen kaltaisia avaruusolentoja, humanoideja.

koetamme miettiä, miten ihminen kehittyy ja syntyykö meistä uusia lajeja, jotka eivät risteydy kanssamme.

luonnontieteen kannalta on aivan mahdollista, että ihmisen sukupuusta eriytyy joku ihminen_2.

mutta Ramaatun ilmoitus sanoo, että Jumala loi kaiken tämän elämän vilskeen keskelle ainutlaatuisen olennon, joka on Hänen kanssaan persoonallisessa yhteydessä.

katsomme kohta, miksi tämä on niin tärkeää luonnontieteenkin kannalta

Kaikkivaltias Jumala sanoo Sanassaan, että ihminen on luomakunnan kruunu ja että tämä maailma loppuu kun kaikki ihmiset ovat saaneet kuulla evankeliumin Jeesuksesta, Jumalan Pojasta joka tuli ihmiseksi, biologisesti mutta hieman poikkeuksellisella tavalla.

tässä armo ja luonto kohtaavat

tästä Haamul kirjoittaa vanhasta ja uudesta Adamista.

juttu jää silleen meiltä vähän avoimeksi, että joudumme haudassa odottelemaan, pitääkö tämä Jumalan Sana paikkansa.

sittenpähän näemme, mikä se uusi maa ja taivas on, Jumalan armosta, yksin armosta!