lauantai 17. tammikuuta 2009

leminehu - lajinsa mukaan

raamatullinen ilmaus on "lajinsa mukaan" - heprean "leminehu"

tässä KR 1992 karahtaa pahasti kiveen, koska se on suomenkielen sujuvuuden nimissä heittänyt tämän jatkuvasti toistuvan ilmauksen ulos 1 Ms 1.


Biblia 1776 "lajinsa jälkeen"

Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.

Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.


KR 1933 "lajiensa mukaan"

Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on." Ja tapahtui niin:

maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.


KR 1992 "lajinsa mukaista"

Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui.

Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.


mutta sitten jatkossa 1992 käännös alkaa sujuvammin käyttää ilmausta "kaikki lajit", josta helposti jää lukijan mielessä puuttumaan tämä ajatus "lajinsa mukaan"


"Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui.

Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä."



tämä ei ole ihan vain pilkun viilausta mielestäni

tuo luonnontieteen huikea pommi, joka on muuttanut länsimaisen ihmisen ja hänen kanssaan koko ihmiskunnan käsitystä itsestään on englantilaisen Charles Darwinin (1809–1882) kirja.

Hän oli mukana HMS Beagle-laivalla viiden vuoden reissulla, joka vei hänet kauas Galapakos-saarille asti. Siellä hän teki olennaisen tärkeitä havaintoja luomakunnasta.

Vuonna 1859 julkaistun kirjan nimi "On the Origins of Species" kohdistuu nimittäin juuri tähän kysymykseen.

Raamatun luomiskertomuksen pohjalta länsimainen kristikunta oli tottunut ajattelemaan, että Jumala loi kalat, linnut, nisäkkäät, hyönteiset, hedelmäpuut ja vihreät ruohot tyhjästä, maan tomusta.

Raamattu käyttää ilmausta, että luominen tapahtuu "lajien mukaan".

Darwin antoi tälle huikean uuden näkökulman - lajit syntyvät lajeista, muuntumalla ja valikoitumalla elinolosuhteiden mukaan.

toisin sanoen, ihmistä ei ole luotu tyhjästä, muovailtu savesta uutena tuotteena, kuten kristikunta ajatteli, vaan hänellä on esi-isänä apinan kaltaisia otuksia.



Darwinin ajatus perustui siihen muuntumiseen, jota hän omin silminsä näki Galapakos-saarten eri puolilla, eläinten lajien joutuessa toisistaan erilleen.

Tämä on eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä luonnontieteen tutkimuksista. Kehitysoppi on teoriana erittäin toimiva sen tähden, että sitä voidaan tieteellisesti havainnoida ja tutkia, onko asia näin.

150-vuotta on ahkerasti tutkittu sitä vanhaa elämää, jota vanhoista kalliokerrostumista ja maakerrostumsta löytyy esimerkiksi jokien seinämissä, kaivoksissa ja muissa louhoksissa.

Munkki Mendel antoi voimakkaan potkun asioiden edistymiselle tarkkaillen kärsivällisesti ja huolellisesti muuntumisen ja periytymisen lainalaisuuksia kasveissa.

Kumpikaan ei tiennyt, miten hommeli toimii. Vasta geenien ja kromosomien löytyminen ja aika äskettäin tehty DNA rakenteen oivaltaminen ovat antaneet työkalut kehityksen mekanismien tarkasteluun ja eri elämänmuotojen DNA kirjan lukemiseen.



Kristitty nuori biologian opiskelija voi ottaa haasteensa suoraan Raamatun sivuilta.

Jos hän sen "lajiensa mukaan" pähkinän ratkaisee, voipi olla jonossa Nobelin palkintoa valittaessa.

nimittäin modernilla luonnontieteellä ei tällä hetkellä ole kuin harmaa aavistus, miten "lajiensa mukaan" mekanismit toimivat geenien tasolla, lukitsevat ja suojaavat lajeja villiltä muuttumiselta.

jotain siellä on joka sanoo "sinä olet kuule heppa ja pysyt heppana vaikka kokoa ja väriä voit vaihdella, sirosta arabialaisesta vankkaan suomalaiseen"

"sinä olet kuule aasi, ja risti on selässäsi vähän joka paikassa, Kristuksen kantaja! vaan pysyt aasina isoine korvinesi, vaikka voit väriäsi ja kokoasi ja kaunista lauluääntäsi muutella"

en epäile, etteikö luonnontiede näitä mekanismeja oppisi ymmärtämään, mutta tällä hetkellä 2008 olemme ihan leikkikoulussa vielä näiden Jumalan suurten ja nerokkaiden luomistöiden äärellä.

Herra vain katsoi aiheelliseksi ilmoittaa, että "tein ne lajiensa mukaan" - ei pitäisi mennä korjailemaan herkän kielikorvamme takia Hänen sanojaan.

jotta asia tulisi mahdollisimman selväksi annan vielä esimerkkejä elävästä luonnosta

krokotiili, tuo Raamatun Jobin ihailema Jumalan luomus, on lukittu laji. DNA kirjan on pantu silleen kiinni, että krokotiili on krokotiili vaikka mitä kyyneliä vuodattaisi.

mitä sitten?

ihminen on noin 5 miljoonaa vuotta nuori - tuorein uusi laji, jonka tunnemme maapallon pinnalta.

Krokotiili on vaaninut saalistaan kärsivällisesti juomapaikkojen lähellä yli sata miljoonaa vuotta.

no on se ehkä pikkusen käynyt pienemmäks, Jumalan kiitos, noita seitsemän viiva kymmenen metrin pituisia esihistoriallisia krokotiilejä kun ei olisi kiva ihan läheltä taputella. Pystyisivät puremaan henkilöauton pellit uusiksi.



ja tuo kärpänen, joka kesällä surisee mökkisi keittiössä kunnes löydät viime kesänä kaappiin pistämäsi Raid putelin?

Trias-kauden keskivaiheilla nämä kaksisiipiset Jumalan nerokkaat luomukset alkavat levitä - semmoinen 230 miljoonaa vuotta sitten.

Kärpänen on surissut Tyrannosauruksen korvissa eikä raukka lyhyillä käsillään päässyt rapsuttelemaan!

mites tämä laskuoppi oikein menee - ihminen 5 kärpänen 230... eikös siitä tule 46? (lunttasin)

ajan takaa tätä - kärpänen on ollut maapallolla yli neljäkymmentä kertaa kauemmin kuin ihminen, eikä ole muuttunut härkäseksi. Jumala sanoi, sinä olet ?? ja suomalainen ihminen kutsuu sitä kärpäseksi.

keksimme mielikuvituksessamme ihmisen kaltaisia avaruusolentoja, humanoideja.

koetamme miettiä, miten ihminen kehittyy ja syntyykö meistä uusia lajeja, jotka eivät risteydy kanssamme.

luonnontieteen kannalta on aivan mahdollista, että ihmisen sukupuusta eriytyy joku ihminen_2.

mutta Ramaatun ilmoitus sanoo, että Jumala loi kaiken tämän elämän vilskeen keskelle ainutlaatuisen olennon, joka on Hänen kanssaan persoonallisessa yhteydessä.

katsomme kohta, miksi tämä on niin tärkeää luonnontieteenkin kannalta

Kaikkivaltias Jumala sanoo Sanassaan, että ihminen on luomakunnan kruunu ja että tämä maailma loppuu kun kaikki ihmiset ovat saaneet kuulla evankeliumin Jeesuksesta, Jumalan Pojasta joka tuli ihmiseksi, biologisesti mutta hieman poikkeuksellisella tavalla.

tässä armo ja luonto kohtaavat

tästä Haamul kirjoittaa vanhasta ja uudesta Adamista.

juttu jää silleen meiltä vähän avoimeksi, että joudumme haudassa odottelemaan, pitääkö tämä Jumalan Sana paikkansa.

sittenpähän näemme, mikä se uusi maa ja taivas on, Jumalan armosta, yksin armosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti