Ihmisen aivojen huiman nopea kehitys ja kasvu

No, palataan vähän tähän omaan aikaamme ja taaksepäin katsoviin profetioihin Raamatun alussa.

Jumala puhalsi ihmiseen elämän hengen toisen luomiskertomuksen mukaan ja rakensi elämän äidin, Eevan, hänen kylkiluustaan (heprean Hava, elämä).

Jumala teki kuvakseen "miehen ja naisen" ensimmäisen luomiskertomuksen mukaan.

mitäs luonnontiede tästä tietää?

1. luonnossa näkyvä kaksineuvoisuus, sukupuolisuus, ymmärretään nykyään äärimmäisen tärkeäksi tekijäksi geenien kannalta, antaen "happea" kahden eri yksilön solujen yhtyessä.

2. kaksineuvoisuuden alkuperästä ei ole harmainta aavistusta. miksi yksi rupesi kahdeksi? asiaa on syytä tutkia, ennenkuin hutkitaan.

3. ihminen pystyy miettimään omaa olemistaan, fundeeraamaan tuonpuoleisia ja rukoilemaan elävää Jumalaa, kuulemaan tai torjumaan Hänen Sanansa.

miksi?


luonnontieteellinen ihmisen alkuperän tutkimus osoittaa erityisen ihmeellisen asian - vaivaisen viiden miljoonan vuoden kuluessa ihmisen lajissa on tapahtunut merkittävää muuntumista yhdessä yksityiskohdassa - aivojen koossa.

nuo Lucy tytöt ja aikalaisensa pojat, australopithecukset ja heitä edeltävät ramit olivat sellaisia alle tuhat kuutioisia.

jollakin oli päänupissa mopon 600 cm3 jollakin pikkupikku fiatin 800 kuutiota.

Aasian ja Afrikan Homo erectus pisteli siellä yli tuhannella kuutiolla.

Homo neanderthalensis, Euroopan asuja, joka joutui tieltämme väistymään joskus 20.000 eKr, oli meitä romuluisempi ja hänellä oli päässä vähän meitä isommat aivot, 1600 kuutioiset.

me taidamme olla siellä 14-16 välillä, pääkopasta riippuen.


ihmisen lajin hämmästyttävä kehityksen yksityiskohta on aivojen koon hyvin nopea kasvu, jota ei pystytä vielä tieteen keinoin kunnolla selvittämään.

tämä erittäin monimutkainen ja tieteelle vielä suurelta osin tuntematon elin tekee ihmisestä ihmisen

joku biologi käytti kivaa ilmausta - ihmisen mukana tälle planeetalle tulee tietoisuus, alkaa psykotsooinen aika.

just kuten Raamattu sanoo.

sieltä "sydämestähän" sanomme rukouksen ja rakkauden nousevan, mutta kyllä siinä harmailla aivosoluilla ja huikeilla hermoradoilla on oma roolinsa.

hengestä ei henkitieteetkään pysty antamaan mitään lopullista määritelmää, saatika biologia - mistä johtuu, että olemme hengellisiä rukoilevia ihmisiä - niin oli neandertalin ihminenkin, joka juhlallisesti hautasi vainajansa tuonpuoleista miettien.


tuleekohan tämä nyt jotenkin selvemmäksi, mistä on kyse uskon ja tiedon asioissa?

voimme antaa tieteen rauhassa tutkia ihmisen alkuperää ja historiaa ja paikkaa luomakunnassa.

mutta meidän ei tarvitse tuota tietoa pelätä ja ruveta vänkäämään jotain älyttömiä 6k mallleja.

annetaan johtajan johtaa, kuten entinen siivoajatar sanoi tullessaan huoneeseensa "johtaja on hyvä ja johtaa vain" eikä anna pölynimurin häiritä.

Pyhä Henki johdattaa Jumalan kansaa kaikkeen totuuteen, eikä jätä laumaansa valheiden ja epätotuuksien varaan.

Jumalan Sana kestää inhimillisen tieteen kaikki myrskyaallot ja tsunamit, ja niiden laskeuduttua ihmiset sanoo "ai jaa, noinkos se onkin"

sitä ennen moni uskoi valheen ja meni harhaan, eksyen aina helvettiin asti.

rakkaus totuuteen ei ole kaiken totuuden tietämistä vaan asenne sitä kohtaan, mikä on totta.