Faarao Akhenaten - Aurinko on ainoa jumalaVarhaisen ihmisen uskonnollisen ajattelun tutkimus arkeologisten löytöjen valossa on oma aiheeni, jota nakerran kasaan toivottavasti tämän vuoden kuluessa. Olen kiitollinen esirukuoksista, ei mikään aivan helppo teema.
Aamunkoitto Afrikassa tarkoittaa varhaisen uskonnollisen ajattelun kehittymistä ihmisten keskuudessa.
Sitä voidaan toisaalta pohtia aivan teoriassa, kuten tuo Origins of Emotions teos pohtii miten ehkä perustavat tunteet olisivat kehittyneet, rakkaus, viha, kateus, ylpeys jne. Siis vain miettimällä että "ehkä se meni näin".
Toisaalta mielikuvituksen rinnalla voidaan etsiä todistusaineistoa rituaalisesta käyttäytymisestä.
Tällainen ihmisen varhaisen uskonnollisuuden tutkimus kuuluu uskontotieteen piiriin ja on tietenkin teologeille ja maallikoille varsin mielenkiintoista.
Kaksi asiaa kannattaisi meidän kristittyjen pitää mielessä uskoamme ja Raamatun sanomaa pohtiessamme.
1 Jumalan keskeisyys
2 Usko yhteen Jumalaan on myöhäinen ilmiö eikä välttämättä inhimillisen ajattelun kehityksen seuraus
1 Auringonnousu Afrikassa on uudella tavalla positiivinen ja kiva asenne uskontoa kohtaan. Kovin on uskontoa riepoteltu ikäänkuin se olisi kaiken pahan alku ja juuri ihmiskunnan elämässä.
Karl Marx ja toverinsa ajattelivat, että uskonto on yhteiskunnallisen kehityksen seuraus. Monimutkaistuvat ihmisyhteisö kuvittelee näkymättömiä hallitsijoita, joihin vedoten kuninkaat ja papit sitten riistävät työväkeä.
Neuvostoliiton uskontokasvatus lähti siitä - ja Kiinassa yhä lähtee - että kasvattamalla uskonnottomia, tai pikemmin ateistisia, lapsia saadaan vapaita ja terveitä ihmisiä joita ei ortodoksinen kirkko tsaarin kanssa alista maaorjuuteen.
Ihmisen alkuperän ja kehityksen sekä arkeologian tutkimus on osoittanut, että näin ei ole.
Uskonto ei ole kehittyneen yhteisön luoma henkinen valtarakenne, toissijainen juttu jolla hommeleita tehokkaasti hoidetaan.
Totta kai uskontoa on niin käytetty, kuten kaikkea muutakin, vallan välineenä - ja yhä käytetään.
Mutta Jumala on äärimmäisen keskeinen ihmisen koko olemukselle, Hän on piirtyneenä ihmisen sydämeen jo kivikauden varhaisessa vaiheessa.
Uskontotieteilijät koettavat miettiä miksi tämmöinen Johtaja Apina, kuvaavat miten uskonnon avulla turvattiin toimeentuloa magialla ja riiteillä, mietitään, voiko varhaisinta rituaalista hautausta ja metsästystä auttavia luolamaalauksia kuvata sanalla "uskonto"
joka tapauksessa moderni tieteellinen tutkimus kuvaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja tähän kuvaan kuuluu lähtemättömästi Jumala.
YHA joskus mainitsi että kertoisin enemmän tutkimustyöstäni arkeologian parissa ja ehkä tästäkin saan osaltani tilaisuuden joskus enempi kirjoittaa.
2. Luomiskertomus antaa selkeästi ymmärtää, että ihminen on minä-sinä suhteessa yhteen Luojaan, Isään, joka astelee paratiisin puutarhassa iltatuulen viestiä kuunnellen.
Mutta Raamatun sisältä tutkijat ovat voineet osoittaa heprealaisen uskonnon kehittymistä.
Usko yhteen Jumalaan tulee aivan selkeästi kuvaan vasta myöhäisessä vaiheessa, vasta rautakaudella Israelin ja Juudan valtioissa.
Sitä ennen heprealaiset tuntevat "Isien Jumalan, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan" jonka rinnalla saattaa muilla kansoilla olla muita jumalia ja onkin, mutta Hän on meidän Jumalamme.
jotkut heprealaisen uskonnon kehityksen tutkijat arvelevat, että vasta pakkosiirtolaisuuden hurjat kuviot, oman maan menettäminen ja joutuminen muiden kansojen joukkoon ja kosketuksiin persialaisten kanssa, olisivat antaneet heprealaisille tajun, että Jumala tosiaan on kaikkien kansojen Jumala ja ainoa.
Minua sen sijaan kiinnostaa kovasti tuo Egyptin merkillinen XVIII dynastian faarao Akhenaten eli Ekhnaton, Amenofis IV, jonka aurinkohymni kertoo yhdestä ainoasta Egyptin jumalasta, Auringosta.
Egyptissä usein näkee julisteita, "monoteismin kotimaa" ja Akhenaten faaraolla täytyy olla paikkansa kun monoteismin synnystä puhutaan.
Tutkijoilta ei ole jäänyt huomaamatta, että historiallisen Mooseksen elämä ehkä sijoittuu jonnekin tuon ajan tuntumaan.
Tiedemiesten pyrkimykset ymmärtää Raamatun uskon ja jumalakuvan kehitystä ovat erittäin tärkeitä.
Mutta tieteen tavoin ne lähtevät siitä, mitä on annettu, "positivismin" lakien mukaan ei mitään yliluonnollista saa olla mukana.
Tässä professori Puolimatka nostaa varottavan sormen, että ateismin kahleet siellä taustalla näkyvät.
Raamattu nimittäin antaa toisen kuvan. Jumala ilmoittaa itsensä Moosekselle palavassa pensaassa, sanoo olevansa just se Isien Jumala, jolla on nyt nimi JHVH
Siis ilmoitusta
tätä on tieteen hankala tutkia ja se nostaa kätensä - emme me tiedä ilmoituksesta mitään, ehkä monoteismi syntyi niin tai näin...
Huomatkaamme sen tähden, että usko yhteen Jumalaan ei ole välttämätön kehitysaskel.
Ihminen näyttää pistävän mielellään vinon pinon jumalia ympärilleen, aivan nykyihminenkin epäjumalineen, eri voimien ja vaikutusten perimmäiseksi selitykseksi.
esimerkiksi ateistin jumalallinen materia, aine, tai kapitalistin jumalallinen dollari
Suuret sivilisaatiot ovat nousseet ja kukistuneet, tiede on joistain niistä aikansa huipputasoa, kuten antiikin Kreikassa ja Roomassa.
vaan eivät palvoneet yhtä Jumalaa vaan monia jumalia, niin että Paavalin henki areiopagilla oikein kiivastui patsaiden ja jumalakuvien paljoudesta.
Tämä - että usko yhteen Jumalaan, monoteismi, ei ole välttämätön kehitysaskel - vapauttakoon meidät liian tiukasta uskonnon kehitysopin omaksumisesta.
tärkeitä asioita heillä on sanottavanaan, noilla uskontotieteilijöillä, mutta kukaan ei ole osoittanut etteikö juutalainen kansa olisi erityisen ilmoituksen saaja.
heidän kauttaan Jumala on kirjoituttanut Kirjan ja heidän kauttaan on pelastus annettu ihmiskunnalle.
Erityinen ilmoitus, luonnollinen uskonnollisuus...
siinä riittää miettimistä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti