tiistai 27. tammikuuta 2009

Kristityn perusturvallisuus ja tieto

Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.

Niin tapahtui, kuin Pietari vaelsi joka paikassa, että hän myös tuli pyhäin tykö, jotka Lyddassa asuivat.

Niin hän löysi siellä yhden miehen, Eneas nimeltä, joka jo kahdeksan ajastaikaa oli vuoteessa halvattuna maannut.

Ja Pietari sanoi hänelle: Eneas, Jesus Kristus sinun paratkoon! nouse ja tee itse vuotees; ja hän kohta nousi.


Apt 9:31-34 Biblia 1776



--- liikkeellä on perin pohjin nöyryytetty mies, entinen kalastaja, josta Herra teki ihmisten kalastajan.

Niin Pietari ja Johannes menivät ynnä ylös templiin yhdeksännellä rukouksen hetkelle,

Ja mies, saattamatoin hamasta äitinsä kohdusta, kannettiin; jonka he panivat joka päivä sen templin oven eteen, joka kutsutaan Kauniiksi, anomaan niiltä almua, jotka templiin menivät.

Kuin hän näki Pietarin ja Johanneksen tahtovan mennä templiin, anoi hän heiltä almua.

Niin Pietari Johanneksen kanssa katsoi hänen päällensä, ja sanoi: katso meidän päällemme.

Ja hän katseli heidän päällensä, toivoen heiltä jotakin saavansa.

Niin Pietari sanoi: hopiaa ja kultaa ei minulla ole; vaan sitä mitä minulla on, annan minä sinulle: Jesuksen Kristuksen Natsarealaisen nimeen nouse ja käy.

Ja hän tarttui hänen oikiaan käteensä ja ojensi hänen, ja kohta hänen säärensä ja kantansa vahvistuivat.

Ja hän karkasi ylös, seisoi ja kävi, ja meni heidän kanssansa templiin, käyden ja hypäten ja kiittäen Jumalaa.

Ja kaikki kansa näki hänen käyvän ja kiittävän Jumalaa,

Ja tunsi hänen siksi, joka almun tähden istui templin Kauniin oven edessä; ja he olivat täynnänsä pelkoa ja suurta hämmästystä siitä, mitä hänelle tapahtunut oli.

Apt 3:1-10 Biblia 1776


-- hänen budjettinsa Herran työhön ei ollut suuren suuri

- tulotaso oli lähellä nollaa ja työ palkatonta


Ja kaikki Lyddan ja Saronin asuvaiset näkivät hänen, jotka tulivat käännetyksi Herran tykö.

Mutta Jopessa oli yksi opetuspiika, nimeltä Tabita, joka tulkiten on niin paljon sanottu kuin: metsävuohi (a); tämä oli täynnänsä hyviä töitä ja almua, joita hän teki.

Niin tapahtui niinä päivinä, että se sairasti ja kuoli; jonka he pesivät ja panivat saliin.

Ja että Lydda oli läsnä Joppea, niin opetuslapset, kuin he kuulivat Pietarin siellä olevan, lähettivät hänen tykönsä kaksi miestä rukoilemaan, ettei hän viivyttelisi heidän tykönsä tulla.

Niin Pietari nousi ja tuli heidän kanssansa; ja kuin hän sinne tuli, veivät he hänen saliin. Ja hänen ympärillänsä seisoivat kaikki lesket, jotka itkivät ja osoittivat hänelle niitä hameita ja vaatteita, joita Dorkas heille tehnyt oli, ollessansa heidän kanssansa.

Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle.

Ja hän antoi hänelle kättä ja ojensi hänen, ja kutsui pyhät ja lesket, ja antoi hänen heille elävänä.

Ja se tuli kaikelle Jopelle tiettäväksi; ja moni uskoi Herran päälle.

Ja tapahtui, että hän viipyi Jopessa kauvan aikaa Simon parkkarin tykönä.

Apt 3:35-43 Biblia 1776


kukahan muu tuollaista voisi Luukkaalle kertoa, kun kaikki on ajettu huoneesta ulos, kuin Pietari itse?

"Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle."

siinä vaan - polvirukoukseen ruumiin äärellä ja komentamaan rakasta Tabitaa nousemaan punkasta


minusta tässä on tosi väkevä sana

"niin hän avasi silmänsä"

harvemmin sitä kuolleen ihmisen vuoteen äärellä saa kokea.


Pietari kertoo sangen selvin sanoin, kenelle kunnia kuuluu:

Mutta kuin tämä saattamatoin, joka parannettu oli, piti itsensä Pietarin ja Johanneksen tykö, juoksi kaikki kansa hämmästyksissä heidän tykönsä porstuaan, joka kutsutaan Salomon porstuaksi.

Kuin Pietari sen näki, vastasi hän kansalle: Israelin miehet! mitä te tätä ihmettelette? eli mitä te meidän päällemme katsotte, niinkuin me olisimme meidän omalla voimallamme eli jumalisuudellamme tämän käymään saattaneet?


Abrahamin ja Isaakin ja Jakobin Jumala, meidän isäimme Jumala, on Poikansa Jesuksen kirkastanut, jonka te annoitte ylön ja kielsitte Pilatuksen edessä, kuin hän tuomitsi, että hän piti päästettämän.

Mutta te kielsitte pyhän ja hurskaan, ja anoitte teillenne murhamiestä annettaa;

Mutta elämän Pääruhtinaan te tapoitte: sen on Jumala kuolleista herättänyt, jonka todistajat me olemme.

Ja uskon kautta hänen nimensä päälle on hän tässä, jonka te näette ja tunnette, nimensä vahvistanut: ja usko hänen kauttansa antoi tälle terveytensä, kaikkein teidän nähtenne.

Apt 3:11-16 Biblia


Apostolien tekojen kertomat tapahtumat apostoli Pietarin kohdalla tuovat mieleen Johanneksen evankeliumin sanat:

"Uskokaat minua, että minä olen Isässä ja Isä on minussa; mutta jos ei, niin töiden tähden uskokaat minua.

Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, joita minä teen, hän on myös tekevä, ja suurempia, kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni tykö.

Ja mitä ikänä te anotte minun nimeeni, sen minä teen: että Isä kunnioitettaisiin Pojan kautta.

Mitä te anotte minun nimeeni, sen minä teen."

Joh 14:11-14 Biblia 1776


Kuinka usein näiden kahden vuosituhannen aikana noiden sanojen kirjoittamisen jälkeen ihmiset ovatkaan niihin vedonneet.

Polvillaan vainajan paarien äärellä, vedoten Jeesuksen sanoihin, kutsuen rakasta puolisoa tai lasta tai isää tai äitiä takaisin rajan tuolta puolen.

Jaakobin painia Jumalan kanssa, kun vakava sairaus, onnettomuus tai kuolema on kohdannut ja tahdotaan, että elämä voittaa.


Joku epäuskoinen ihminen varmaan halveksii tällaista uskovan heikkoutta elämän ankaran totuuden äärellä.

Cicero määritteli roomalaisaikana "tieteellisen" käsityksen ihmeistä, joita kreikkalais-roomalainen perinne on täynnään:

"mitä voi tapahtua nyt on voinut tapahtua menneisyydessä"

jokseenkin noin

ajatus on, että maailma on yhtenäinen, muinaiset ja nykyiset ajat ovat perustavalta lainalaisuudeltaan samanlaiset

jos kuollut herää tänään, kuollut Tabita on voinut herätä tai Lasarus

tai Jeesus

jos kuolleet eivät herää tänään, niin eivät nuokaan kertomukset pidä paikkaansa.

tietyllä tavalla kylmän asiallinen Ciceron maailma hallitsee nykyään myös monen Raamatun tutkijan maailmankatsomusta

Apostolien teot ei vakuuta koska sen kertomukset ovat niin muuta kuin mitä kirkossa ja seurakunnissa nyt tapahtuu.


Uskova ihminen käy näiden asioiden kanssa kamppailua, hän ei ole Cicerolainen vaan kristitty.

Uskova ihminen on vakuuttunut siitä, että Jeesus puhuu totta ja ihminen voi tehdä Hänen nimessään jopa suurempia kuin Hän itse teki Pyhän maan teillä ja aitovierillä kävellessään opetuslastensa kanssa.

Aiheesta kertoo Arvid Järnfeltin novelli teoksessa Ihmiskohtaloja (1895) josta otteita seuraavassa blogissani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti