Majesteettisen virren Taivasten valtakunnasta, jota Jeesus hallitsee kaikissa maan äärissä, on kirjoittanut kaveri nimeltä Isaac Watts (1674-1758).Jesus shall reign
Jesus shall reign where’er the sun
Does his successive journeys run;
His kingdom stretch from shore to shore,
Till moons shall wax and wane no more.
Behold the islands with their kings,
And Europe her best tribute brings;
From north to south the princes meet,
To pay their homage at His feet.
There Persia, glorious to behold,
There India shines in eastern gold;
And barb’rous nations at His word
Submit, and bow, and own their Lord.
To Him shall endless prayer be made,
And praises throng to crown His head;
His Name like sweet perfume shall rise
With every morning sacrifice.
People and realms of every tongue
Dwell on His love with sweetest song;
And infant voices shall proclaim
Their early blessings on His Name.
Blessings abound wherever He reigns;
The prisoner leaps to lose his chains;
The weary find eternal rest,
And all the sons of want are blessed.
Where He displays His healing power,
Death and the curse are known no more:
In Him the tribes of Adam boast
More blessings than their father lost.
Let every creature rise and bring
Peculiar honors to our King;
Angels descend with songs again,
And earth repeat the loud amen!
Great God, whose universal sway
The known and unknown worlds obey,
Now give the kingdom to Thy Son,
Extend His power, exalt His throne.
The scepter well becomes His hands;
All Heav’n submits to His commands;
His justice shall avenge the poor,
And pride and rage prevail no more.
With power He vindicates the just,
And treads th’oppressor in the dust:
His worship and His fear shall last
Till hours, and years, and time be past.
As rain on meadows newly mown,
So shall He send his influence down:
His grace on fainting souls distills,
Like heav’nly dew on thirsty hills.
The heathen lands, that lie beneath
The shades of overspreading death,
Revive at His first dawning light;
And deserts blossom at the sight.
The saints shall flourish in His days,
Dressed in the robes of joy and praise;
Peace, like a river, from His throne
Shall flow to nations yet unknown.
Virren sanat ja melodia ovat verkossa
Isaac Watts on englannin virsirunouden kirkkaimpia tähtiä, joka laati yli 700 virttä.
Tauno Väinölä kertoo suomennetusta virrestä 458:
Lasten ja nuorten virsien ajan voi katsoa varsinaisesti alkaneen 1800-luvulla, jota on sanottu lasten vuosisadaksi, mutta varhaisempiakin esimerkkejä on toki olemassa.
Vanhimpana pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuna virsi- ja laulukirjana – ainakin anglosaksisessa maailmassa – pidetään Englannissa 1715 ilmestynyttä kokoelmaa Divine songs attempted in easy language for the use of children (’Helppokielisiä hengellisiä lauluja lasten käyttöön’).
Siihen sisältyi tämä Isaac Wattsin virsi Ylistän, Luoja, voimaasi."
jaaha, lasten virsi, taitaa olla joku yksinkertainen tyyppi tämä Isaakki.
no kun ei.
Isaac Watt on merkittävän perheen lapsi, joka on osallistunut Yalen yliopiston perustamiseen, eräs aikamme maailman kuuluisin oppilaitos.... ja opiskelijalle kalleimpia.
tämä on toinen jalokivi jonka löysin aamun tutkimusmatkallani: Watt on tärkeä loogisen ajattelun opettaja, jonka teos on huippuhieno ja yhä arvostettu
Isaac Watt, "Logic, or The Right Use of Reason in the Enquiry After Truth With a Variety of Rules to Guard Against Error in the Affairs of Religion and Human Life, as well as in the Sciences."
no mitäs tuossa, 1700-luvun taitteen empirismin edustaja, John Locken aikalainen ja ihailija, vaikka onkin non-konformistinen uskova kristitty?
tyypillinen valistusajan henkilö?
no kun ei
Isaac Watts edustaa käytännöllistä logiikkaa, jota on vienyt eteenpäin USAn tärkeimpiin kuuluva loogikko ja filosofi, niin ikään henkilökohtainen kristitty, C.S Peirce (1839-1914), jonka tuotannolla on ollut ratkaisevan suuri merkitys modernin länsimaisen ihmisen kulttuuriin.
Peirce itse kirjoittaa teoksensa
"A Critick of Arguments: How to Reason" (eli Grand Logic) johdannossa, että olettaa lukijan tuntevan Wattin teoksen:
"I shall suppose the reader to be acquainted with what is contained in Dr Watts' Logick, a book... far superior to the treatises now used in colleges, being the production of a man distinguished for good sense."
nettiruukussa kirjoittava Antti Laato on johdatellut minua tuntemaan Peircen ajattelun syvyyksiä, joten tässä on henkilökohtainenkin linkki virren 458 kirjoittajaan.
minulta loppuisi aika - ja lukijalta kärsivällisyys - jos ryhtyisin kertomaan kolmannesta jalokivestä, Lady Mary Abneystä (1676-1750) Hertfordshiren Cheshuntin Theobaldsissa.
mutta kertomus on kiehtova, romantiikkaa ja ruusutarhoja. Miehensä Sir Thomas Abneyn kuoleman jälkeen Lady kutsui Isaac Wattsin asumaan suojeluksessaan, ja siellä tämä kirjoitti useimmat virsistään ja siellä, kauniiden puutarhoiden keskellä, Isaac Watts nukkui odottamaan Jeesuksen paluuta.
mutta siis tuo englantilaisen virsirunouden jalokivi:
Jesus shall reign where’er the sun
Does his successive journeys run;
His kingdom stretch from shore to shore,
Till moons shall wax and wane no more.
Tämä virsi on kirjoitettu siis 1700-luvun taitteessa, kun Ison Britannian suurvalta-asema on vasta alkamassa.
Kuningatar Viktorian aikana - joka käsittää miltei koko 1800-luvun - Englanti nousi koko maailman hallitsijaksi.
Kävi oolannissakin pommittamassa.
Ison Britannian imperium romahti vasta toiseen maailmansotaan, mutta yhä Kanada, Australia, Uusi Seelanti ja monet monet muut maat pitävät itseään osana British Commonweatlh, jossa kuningatar Elisabet II pitää nimellistä valtaa.
no
juttu on niin, että Herra Jeesus käytti hyväkseen tätä kristittyjen jääräpäisten englantilaisten valtakuntaa evankeliumin sanoman levittämiseksi kaikkeen maailmaan ja Jumalan Sanan käännösten alkamista lähes kaikilla maailman kielillä.
Ison Britannian imperiumin merkitys kristinuskon leviämiselle tämän maapallon eri kulmille on äärimmäisen suuri.
(voi tietenkin puhua valkoisen ihmisen uskonnosta, kolonialismista ja brittien julmasta hallinnosta... puhutaan niistä sitten jossain yhteydessä, ne toki kuuluvat kuvaan, vaan ei se Roomakaan mikään lasten leikkitarha ollut, jonka Jeesus otti haltuunsa keisari Konstantinuksen ja äitinsä sydämen kautta)
Ja niin G. J. Stevenson kertoo metodistien virsikirjan kuvauksessaan tästä virrestä Jesus Shall Reign
laitan sen ensin Imperiumin omalla kielellä ja sitten koetan kääntää
"Perhaps one of the most interesting occasions on which this hymn was used was that on which King George, the sable, of the South Sea Islands, but of blessed memory, gave a new constitution to his people, exchanging a heathen for a Christian form of government. Under the spreading branches of the banyan trees sat some thousand natives from Tonga, Fiji, and Samoa, on Whitsunday, 1862, assembled for Divine worship."
"Foremost amongst them all sat King George himself. Around him were seated old chiefs and warriors who had shared with him the dangers and fortunes of many a battle—men whose eyes were dim, and whose powerful frames were bowed down with the weight of years. But old and young alike rejoiced together in the joys of that day, their faces most of them radiant with Christian joy, love, and hope. It would be impossible to describe the deep feeling manifested when the solemn service began, by the entire audience singing Dr. Watts’ hymn…
Who so much as they could realize the full meaning of the poet’s words? For they had been rescued from the darkness of heathenism and cannibalism and they were that day met for the first time under a Christian constitution, under a Christian king, and with Christ Himself reigning in the hearts of most of those present. That was indeed Christ’s kingdom set up in the earth."
Ehkä mielenkiintoisin tilanne, jossa tätä virttä on käytetty, oli kun kuningas Yrjö, Etelämeren saarten pelko, mutta jonka muisto on siunattu, antoi uuden perustuslain alaisilleen määräten pakanuuden sijaan kristityn hallitusmuodon.
Banian puiden laajalle haarautuvien oksien alla istui jumalanpalveluksessa pääsiäissunnuntaina 1862 tuhatkunta Tongan, Fijin ja Samoan asukasta.
Koko joukon etunenässä istui kuningas Yrjö itse. Hänen ympärillään istuivat vanhat heimopäälliköt ja soturit, joiden kanssa hän oli jakanut monet vaarat ja seikkailut ja joiden sotilaallisen uljas olemus oli kumartunut monien ikävuosien painosta.
Mutta vanhat ja nuoret iloitsivat yhtälailla kasvonsa säteillen kristillistä iloa, rakkautta ja toivoa. Olisi aivan mahdoton kuvata sitä syvää tunnetta jumalanpalveluksen alkaessa, kun koko seurakunta lauloin tohtori Wattsin virttä...
Kuka heidän tavallaan voisi ymmärtää runoilijan sanojen todellisen merkityksen? Sillä heidät oli pelastettu pakanuuden ja ihmissyönnin pimeydetä ja he kokoontuivat nyt ensi kertaa kristillisen perustuslain suojissa kristityn kuninkaan läsnäollessa ja Kristuksen itse hallitsessa useimpien paikalla olleiden sydäntä. Todellakin, Kristuksen kuningaskunta maan päällä.
Tampereen seuroihin siis tällainen tervehdys!
Laulakaa vaikka iltaseuroissa Kalevan kirkossa porukalla tämä upea Isaac Wattsin Jesus Shall Reign ja ylistäkää Jeesusta, jonka valtakunta ulottuu maan ääriin, missä aurinko vain nousee ja kuu kumottaa.
Samoalla, Fijissä ja Togossa sielläkin, missä ei ruotsia ymmärretä, suomea taideta eikä Lars Levi Laestadiuksesta ole koskaan kuultu halaistua sanaa!
vaan Jeesus on Herra sielläkin.
eräs viimeaikojen rakkaimmista virsistäni 70, on samaisen Isaac Wattsin runoilema.
se on Pelastusarmeijan sotalauluja ja kuuluu suomeksi näin
KUN KATSON RISTIN IHMETTÄ
Kun katson ristin ihmettä,
niin pääni painuu häpeillen.
Jo murtuu mieli ylpeä
ja suuruus, valta ihmisen.
En tahdo muusta kerskata
kuin kuolemasta Kristuksen.
Muu rikkaus sen rinnalla
vain rihkaman on arvoinen.
Oi ihmeellinen armahdus!
Kun katson Herran haavoja,
niin tuska sekä rakkaus
nyt vuotaa niistä virtana.
Näin ruumis peittyy purppuraan
hetkellä suuren sovinnon.
En enää turvaa maailmaan,
se minulle nyt kuollut on.
Nyt kuinka siitä kiittäisin,
kun, Jeesus, annoit itsesi.
Rakkaus, täytä minutkin,
kaikkeni annan käyttöösi.
Isaac Watts 1707.
Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890,
Niilo Rauhala 1979.
Virsikirjaan 1986.
en meinaa päästä noista virren avauksen sanoista irti, ne jotenkin syöpyvät syvälle ja puhuttelevat jatkuvasti
"Kun katson ristin ihmettä,
niin pääni painuu häpeillen."
miksi pääni painuu häpeillen?
kun hieman aavistelen niitä syitä, jotka ihmiskunnassa ja omallakin kohdallani ovat aiheuttaneet tämän tilanteen kerran Golgatan ristillä Jumalan Pojalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti