Skepsis yhdistyksen Huuhaa palkinnon on saanut kustannusyhtiö Uusi Tie, joka on julkaissut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan teoksia aiheesta "usko ja tiede.."
Skepsis ry:n perustelut:
Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian.
Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.
Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen "kriittisestä avoimuudesta" kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: "Jumala sen teki".
Kirjojen tavoitteena on kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle.
Skepsis ry on vakavasti huolissaan, kun kasvatustieteen professori esittää arvovallallaan kirjoissaan tällaista; ei tosin evoluutioteorian ja yleisesti luonnontieteen puolesta, vaan kasvatustieteen puolesta.
Skepsis ry:n hallitus 3.12.2008
Professori Puoimatka kommentoi tätä eKotimaassa
Molemmat ajavat mielestäni pulkallaan päin honkia saman rationalismin vaivaamina.
Olen itse Raamattua opiskelevana kristittynä esittänyt blogissani Skepsis ry:n ilmaiseman huolen, että professori Puolimatkan teoksilla on erityisesti lasten kasvatuksen kannalta samalla tavalla vaarallinen kärki, kuin niinikään Huuhaa palkinnon kunnian saaneen professori Matti Leisolan ja myös tohtori Pekka Reinikaisen evoluution vastaisilla kirjoituksilla.
Näissä todellakin amerikkalaista kreationismia huokuvissa ajatusrakennelmissa yritetään väärällä tavalla ja totuutta vastaan ahtaa moderni luonnontiede Raamatun ikivanhaan leiliin ikäänkuin kaikkivaltias Jumala olisi kirjassaan ihmiskunnalle halunnut sanoa kaiken sen, mitä Hän tahtoo ihmisen oppivan kättensä töistä, yleisen ilmoituksen luonnon kirjasta.
Mutta tämä lause herättää varoituskelloja, vaikka se tietyssä rajoitetussa mielessä pitääkin paikkansa "Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: 'Jumala sen teki'."
Jumala nimittäin sen teki.
Modernin tieteellis-teknisen aikakauden yliopistollinen huippututkimus ei kykene toisin väittämään.
Luonnontiede ei halua asettamissaan rajoissa pohtimaan suuria olemassaolon kysymyksiä tai tutkimaan salattua ja näkymätöntä Jumalaa, joka on tämän kaiken tehnyt.
Nämä jäävät teoreettisen filosofian ja teologian - ei uskontotieteen - temmellyskentäksi, jota edes Ludwig Wittgenstein ei ole kyennyt sammuttamaan. University sana tulee universumista, ja ihminen tutkii sitä ja miettii sitä, sanoivatpa ateistisen materialismin tai loogisen positivismin edustajat mitä tahansa.
Maailmankaikkeuden syvimpien kysymysten pohdintaa, Ilmoituksen Sanan tutkimista, ei voi sammuttaa ihmisestä.
Skepsis ei ole samaa kuin kriittinen akateeminen ajattelu. Se on harhauttava tapa määritellä skeptikon asenne. Tämä filosofinen koulukunta tunnetaan jo antiikin ajoilta. Perustana on, että kaikkea epäillään. Professori Leisola ihmettelikin, miksei myös Darwinia saisi epäillä skeptisesti? ainoastaanko uskonnollisten ihmisten näkemyksiä ja uskomuksia? (paitsi että Darwin oli kristitty, joka pettyi kirkonmiehiin kuten Galileo Galilei aikanaan)
Skeptisismi on kuin henkinen syöpä, ihminen ei kykene uskomaan mihinkään ja on aika neuroottinen suhteessa olemiseen.
Kriittinen akateeminen tutkimus ei ole skeptisisimiä vaan rehellistä, kaikin keinoin totuuteen pyrkivää asioiden selvittelyä, jolle mikään ei ole itsestään selvää. Kriittinen tiedemies voi aivan hyvin uskoa, että "Jumala sen teki", Deo, non fortuna, tai päinvastoin.
Sattumasta kaiken olevaisen luojana olen blogissani kirjoittanut toisaalla.
Olen pahoillani, että nämä lahjakkaat suomalaiset kristityt, Reinikainen, Leisola ja Puolimatka, eivät käyt saamiaan älyn lahjoja ja tietojaan rakentavasti vaan johtavat tällä tavoin Jumalan Sanan ja itse Isän Jumalan epäuskoisten ihmisten pilkan kohteeksi.
Tuo luomisjuttu taitaa olla aika arka ja tavallaan pyhä aihe monellekin kasvatustieteilijälle , ainakin niille joita sanot rationalisteiksi.
VastaaPoistaPuolimatka kirjoittaa mielestäni hienosti jossain arvoihin ja kasvatukseen liittyvässä kirjassaan mm. sidotusta ratkaisuvallasta ja siitä,että tahto voi olla vapaa vasta, jos se on armolla vapautettu. Tässä Puolimatka viittaa mm. Augustinukseen. Hän kirjoittaa myös ehdottomasta rakkaudesta lasta kohtaan kaikissa kasvatustilanteissa ja siitä, miten lapsi on itsessään arvokas, eikä "vasta lapsi". Harvoin saa lukea tällaisista viisaista ajatuksista, tietysti minusta ne ovat hienoja ajatuksia siksi että ajattelen niistä samalla tavalla.
Sama Augustinus, johon Puolimatka vetoaa tuossa tahdon vapauttamisen ajatuksessa, on kirjoittanut kirjassa De Genesi ad Litteram, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti. (en ole lukenut alkuperäistä lähdettä) A. ei siis "ajellut päin honkia" väittämällä, että Genesiksen luomiskertomuksen perusteella on välttämättä uskottavat, että Jumala loi seitsemässä kalenteripäivässä. Samoin kuin tässä yhteydessä, myös Tunnustuksissaan A. esittää, että luomiskertomuksella ja sen yksityiskohdilla on pikemminkin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys. Minusta Augustinus oli tässä oikeilla jäljillä, uskon niin ja tavallaan tiedän niin. Jumalahan sen teki, mutta tarkalleen miten, se ei juurikaan ilmene luomiskertomuksesta. Elävän sielun luomisesta luomiskertomus kertoo paljonkin, tarkkaa, osuvaa ja sitä, mistä voi kokea olevansa varma.
Augustinus oli minusta sen suhteen hyvin tyylikäs, että hän usein sanoi arvelujensa perään sen varauksen, että voipa hän olla tässä asiassa väärässäkin, mutta selvästi pohdinnoistaan ilahtuneena sanoi olevansa kenties oikeilla jäljillä. Teksteistä saa sen käsityksen, että A. ei pannut pahakseen, jos joku siitä jatkoi tai muutti hänen käsityksiään omaan suuntaansa.
Eiväthän totuudet eikä Totuus siitä muutu, että me niitä pohdimme ja myös ihailemme, joskus erehdymme, aika useinkin :(:))
Se suurin Totuus taitaa olla usein meiltä kaikilta kätkettynä, ja kun sen äärelle pääsee edes hetkeksi, niin aina hämmästyy ja silloin on jostain syystä varma, ettei erehdy. Varmaan ns. tietäjillä oli aikanaan paljonkin tietoa, kun he osasivat seurata tähteä ja varmaan Jumala salli juuri näin tapahtuvan. Ja kun he menivät mitättömän tuntuiseen talliin, näky on varmaankin ollut varsin liikuttava ja tuossa tallitunnelmassa ja tilanteessa kuninkaalle tarkoitetut hienot lahjat ja ehkäpä tietäjien odotukset ovat muodostaneet melkoisen vastakohdan ainakin inhimillisesti ajatellen sille kaikelle, mitä tietäjät kohtasivat ja kokivat. Eivät tietäjät mitenkään väärin tehneet tietäessään ja suunnitellessaan ja kaikissa paluumatkan aikomuksissaan. Ei siinä ihmisen viisaus oikeastaan joudu häpeään vaan asettuu jonkinlaiseen suurempaan taustaan ja osoittautuu sekin lahjaksi, joka saadaan, jota ei suunnitelmien mukaan haeta jostain...Todellisen totuuden ja viisauden tavattuaan tietäjät varmaankin palasivat vähin äänin kiertokautta ja suuria kuninkaallisia palatseja välttäen, ainakin sitä yhtä tiettyä hallitsijaa. Niin Jumala tuossa tilanteessa tahtoi.
Mielenkiintoisia kirjoituksia täällä blogissasi, MikkoL. Olipa mukavaa, että löysin tänne. Vaikka eihän MIKÄÄN ole sattumaa. Käyn aina silloin tällöin hissunkissun lukemassa,
t. nasu, jonka pää EI ole (ainakaan ihan aina) pensaassa, vaikkei viitsikään esitelmöidä sosiaalidarwinismin yksisilmäisyydestä, vaikka pitääkin sitä yksisilmäisenä...
kiitos pohdinnasta, jolla viet mietteitä eteenpäin. saanko näin julkisesti ehdottaa, nasu, että avaisit oman blogin, koska sinulla on niin paljon ajatuksia jaettavana. voisimme silloin keskustella näitä kommentteja tehokkaammin blogien tasolla sekä Augustinuksesta että sosiaalidarwinismista. Ehdotus vain... :-)
VastaaPoistaSääliksi käy Tapio Puolimatkaa jota lyödään näinä päivinä edestä ja takaa. Iskuja tulee Darwinisteilta ja uskonveljiltä. Se oli tosin odotettuakin. Uskalsihan hän kajota kahteen nykyajan pyhään lehmään: evoluutioon ja uskoon tieteen objektiivisuudesta.
VastaaPoista"Olen pahoillani, että nämä lahjakkaat suomalaiset kristityt, Reinikainen, Leisola ja Puolimatka, eivät käyt saamiaan älyn lahjoja ja tietojaan rakentavasti vaan johtavat tällä tavoin Jumalan Sanan ja itse Isän Jumalan epäuskoisten ihmisten pilkan kohteeksi".
Isää Jumalaa on pilkattu kautta maailmanhistorian ja pilkataan edelleen evoluutio-opetuksen muodossa. Sitäpaitsi; eiväthän he edes usko Jumalaan. Mitä hyötyä on pilkata jotain mitä ei ole edes olemassa.
Kaikkinen virheineen ja mahdollisine ylilyönteineenkin tekevät Leisola, Puolimatka ja Reinikainen(kin) arvokasta työtä, tehdessään Jumalaa tunnetuksi ja herätellessään keskustelua.
t. Hannu Holopainen
"Modernin tieteellis-teknisen aikakauden yliopistollinen huippututkimus ei kykene toisin väittämään."
VastaaPoistaKyllähän kykenee. Luepa vaikka uusin European Journal for Philosophy of Science -lehden numero (Vol. 3. Issue 1), jossa on Alex Rosenbergin artikkeli, joka alkaa sanoin:
"There is only one physically possible process that builds and operates purposive systems in nature: natural selection. What it does is build and operate systems that look to us purposive, goal directed, teleological. There really are not any purposes in nature and no purposive processes ether. It is just one vast network of linked causal chains. Darwinian natural selection is the only process that could produce the appearance of purpose."
Kyllä se vaan kykenee niin väittämään.
"Luonnontiede ei halua asettamissaan rajoissa pohtimaan suuria olemassaolon kysymyksiä tai tutkimaan salattua ja näkymätöntä Jumalaa, joka on tämän kaiken tehnyt."
En tiedä, "haluaako" luonnontiede ylipäätään mitään. Mutta moni tutkija kyllä on väittänyt luonnontieteiden puitteissa asiaa käsittellyn. Ja päätyneen johonkin tulokseenkin. Edellä ollutta sitaattiakin esitellään nimenomaan luonnontieteen tuloksena.
Kuten toisaalla totsesin, Alex Rosenberg ja kaikki vertaislukijansa ovat filosofeja, eivät luonnontutkijoita.
Poista