Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matti Leisola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matti Leisola. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. tammikuuta 2009

Professori Puolimatka ja Skepsis r.y.


Skepsis yhdistyksen Huuhaa palkinnon on saanut kustannusyhtiö Uusi Tie, joka on julkaissut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan teoksia aiheesta "usko ja tiede.."

Skepsis ry:n perustelut:

Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian.

Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.

Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen "kriittisestä avoimuudesta" kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: "Jumala sen teki".

Kirjojen tavoitteena on kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle.

Skepsis ry on vakavasti huolissaan, kun kasvatustieteen professori esittää arvovallallaan kirjoissaan tällaista; ei tosin evoluutioteorian ja yleisesti luonnontieteen puolesta, vaan kasvatustieteen puolesta.

Skepsis ry:n hallitus 3.12.2008

Professori Puoimatka kommentoi tätä eKotimaassa

Molemmat ajavat mielestäni pulkallaan päin honkia saman rationalismin vaivaamina.

Olen itse Raamattua opiskelevana kristittynä esittänyt blogissani Skepsis ry:n ilmaiseman huolen, että professori Puolimatkan teoksilla on erityisesti lasten kasvatuksen kannalta samalla tavalla vaarallinen kärki, kuin niinikään Huuhaa palkinnon kunnian saaneen professori Matti Leisolan ja myös tohtori Pekka Reinikaisen evoluution vastaisilla kirjoituksilla.

Näissä todellakin amerikkalaista kreationismia huokuvissa ajatusrakennelmissa yritetään väärällä tavalla ja totuutta vastaan ahtaa moderni luonnontiede Raamatun ikivanhaan leiliin ikäänkuin kaikkivaltias Jumala olisi kirjassaan ihmiskunnalle halunnut sanoa kaiken sen, mitä Hän tahtoo ihmisen oppivan kättensä töistä, yleisen ilmoituksen luonnon kirjasta.

Mutta tämä lause herättää varoituskelloja, vaikka se tietyssä rajoitetussa mielessä pitääkin paikkansa "Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: 'Jumala sen teki'."

Jumala nimittäin sen teki.

Modernin tieteellis-teknisen aikakauden yliopistollinen huippututkimus ei kykene toisin väittämään.

Luonnontiede ei halua asettamissaan rajoissa pohtimaan suuria olemassaolon kysymyksiä tai tutkimaan salattua ja näkymätöntä Jumalaa, joka on tämän kaiken tehnyt.

Nämä jäävät teoreettisen filosofian ja teologian - ei uskontotieteen - temmellyskentäksi, jota edes Ludwig Wittgenstein ei ole kyennyt sammuttamaan. University sana tulee universumista, ja ihminen tutkii sitä ja miettii sitä, sanoivatpa ateistisen materialismin tai loogisen positivismin edustajat mitä tahansa.

Maailmankaikkeuden syvimpien kysymysten pohdintaa, Ilmoituksen Sanan tutkimista, ei voi sammuttaa ihmisestä.

Skepsis ei ole samaa kuin kriittinen akateeminen ajattelu. Se on harhauttava tapa määritellä skeptikon asenne. Tämä filosofinen koulukunta tunnetaan jo antiikin ajoilta. Perustana on, että kaikkea epäillään. Professori Leisola ihmettelikin, miksei myös Darwinia saisi epäillä skeptisesti? ainoastaanko uskonnollisten ihmisten näkemyksiä ja uskomuksia? (paitsi että Darwin oli kristitty, joka pettyi kirkonmiehiin kuten Galileo Galilei aikanaan)

Skeptisismi on kuin henkinen syöpä, ihminen ei kykene uskomaan mihinkään ja on aika neuroottinen suhteessa olemiseen.

Kriittinen akateeminen tutkimus ei ole skeptisisimiä vaan rehellistä, kaikin keinoin totuuteen pyrkivää asioiden selvittelyä, jolle mikään ei ole itsestään selvää. Kriittinen tiedemies voi aivan hyvin uskoa, että "Jumala sen teki", Deo, non fortuna, tai päinvastoin.

Sattumasta kaiken olevaisen luojana olen blogissani kirjoittanut toisaalla.

Olen pahoillani, että nämä lahjakkaat suomalaiset kristityt, Reinikainen, Leisola ja Puolimatka, eivät käyt saamiaan älyn lahjoja ja tietojaan rakentavasti vaan johtavat tällä tavoin Jumalan Sanan ja itse Isän Jumalan epäuskoisten ihmisten pilkan kohteeksi.