Deo, non fortuna

olen reuhtonut nettiruukussa näiden kreationistien keksimien harhojen kanssa, jossa tietoa luonnosta vääristellään uskonnollisista syistä.

onko kaikki sitten kauniisti ja jumalisesti tieteen maailmassa?

pois se!

kuten mama Tieteen päiviä 2009 esitellessään sanoo, kristittyjen tehtävänä on arvostella ja pitää se mikä hyvä on.

yhtä lailla kuin torjumme kreationistien valeet torjumme myös ateistien valeet.

totuus ei ole jokin yksinkertainen kaupan hyllyltä otettava asia.

se on jotain hyvin henkilökohtaista, ja rakkaus totuus on "vade mecum" Vaella kanssani - vaeltamista elämän halki Totuutta rakastaen.

me tiedämme kuka Totuus on, mutta emme hallitse Totuutta - Hän opettaa meitä ja siksi meitä kutsutaan "opetuslapsiksi"

Deo, non fortuna

latinalainen ilmaus tarkoittaa, että asia on tapahtunut Jumalan toimesta, ei sattumalta.

materialistisen ateismin, kommunistisen poliittisen liikkeen perustavan ideologian ja monen aikamme ihmisen omaksuman elämänkatsomuksen, keskeinen teesi on päinvastainen

Fortuna, non Deo

Sattumalta, ei Jumalan toimesta.

Nämä ovat syviä virtoja länsimaisen sivilisaation perustalla, ja juuret juontavat antiikin Kreikkaan asti.

mutta tutkitaan Raamattua

ehkä löydät muita viittauksia

minä löysin Vanhasta testamentista kolme kohtaa, jossa on sana "sattumalta" ja Uudesta testamentista yhden ainoan.

tekstit ovat KR 1933-38

1 Sam 6:9:
Ja sitten katsokaa: jos hän menee omaa aluettaan kohti, ylös Beet-Semekseen, niin on hän tuottanut meille tämän suuren onnettomuuden; mutta jos ei, niin tiedämme, ettei hänen kätensä ole meihin koskenut. Se on silloin tapahtunut meille sattumalta."

2 Sam 1:6
Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulin sattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, ja sotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä.

2 Sam 20:1
Ja siellä oli sattumalta kelvoton mies, nimeltä Seba, Bikrin poika, benjaminilainen. Hän puhalsi pasunaan ja sanoi: "Meillä ei ole mitään osaa Daavidiin eikä perintöosaa Iisain poikaan. Kukin majallensa, Israel!"

Huomaamme, että kaikki kolme VT viittausta ovat Samuelin kirjoista.

Ainoa löytämäni kohta Uudessa testamentissa on Jeesuksen vertaus Laupiaasta samarialaisesta

Luukas 10:31
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.

kreikan sana on "sygkuria" ja ymmärtääkseni esiintyy ainoastaan tässä koko Raamatussa.

Samuelin kirjoissa esiintyvä heprean sana on miqre, nykyhepreassa usein sanotaan "bemiqre", sattumalta.

Heprealaisessa Raamatussa vain kolmessa kohtaa

olen iloinen jos joku löytää lisää näitä kohtia, sattuma sanan missä muodossa tahansa.

mutta tuon pienen tutkimisen tuloksena väitän, että Raamatun maailmankuvassa "sattumalla" on varsin pieni rooli.

Deo, non fortuna

on Raamatun hengen mukainen motto, joka pitää paikkansa myös omassa ja lähimmäistemme elämässä.

emme ole sokean sattuman tulos, Fortuna tai Tykhe jumalatarten leikin sivutuote

vaan suunniteltu, hienosti toteutettu Jumalan sormien teko

jos tämän ajatuksen arvostelet ja omaksut, olet saanut varsinaisen rokotuksen tieteen maailmassa piilevää ateistista uskonnollista vääristymää vastaan.

huomaat heti, kun tutkija alkaa omaa maailmankuvaansa esittää

ja huomaat, että hänen aiheensa todennäköisesti hyvin vähän osoittaa mitään sattumanvaraista, jos kyseessä on luonto ja maailmankaikkeus

turvallista matkaa tieteen päiville!

saatamme oppia siellä hyvin hienoja ja tärkeitä uusia asioita, olemmahan opetuslapsia

Jumalan luomakunnan ihmeidän pällistelijöitä

kaksi kovan luonnontieteen järkyttävän tärkeää yksityiskohtaa antavat tieteellistä pohjaa jokaiselle, joka maailmankatsomuksessaan ajattelee Deo, non fortuna

vaikka emme salattua Jumalaa pysty näyttämään tai todistamaan tai käyttämään argumenttina tieteellisessä keskustelussa, Hän on siellä joka paikassa

petsi viittasi Roomalaiskirjeeseen, jossa Paavali sanoo, miten Jumalan kätten jälki, Hänen viisautensa on kaikkialla nähtävissä niin selvästi että sen kieltäjät "eivät voi millään itseään puolustaa"

nämä kaksi kovaa ovat

atomi, ydinfysiikka
kehitysoppi, genetiikka

ja on muitakin, kaikki tiede...

ateisti siis sanoo:
kaikki tapahtuu sattumalta luonnon voimien ajamana

juutalainen, muslimi, kristitty sanoo
Jumala on kaikki kaikessa

tiede ei ota kantaa perimmäisiin kysymyksiin, uskon asioihin, tutkijan maailmankatstomukseen, vaan tutkii, miten ihmeessä tämä hommeli toimii

ateisti, juutalainen, hindu, shintolainen, kristitty tutkijat painivat saman kysymyksen äärellä ja pystyvät keskustelemaan, koska tieteessä ei ole kyse uskonasioista.

tieteellistä maailmankatsomusta ja maailmankuvaa muodostettaessa Jan Rydmanin kanssa sen sijaan kristityn etuoikeus ja velvollisuus on nostaa pyhän Raamatun lippu, jumalallisen ilmoituksen lippu, ristin voitonlippu.

tällä areenalla uskonasiat ovat keskeisesti esilllä, olivat ne sitten teoreettista fysiikkaa, teoreettista filosofiaa tai teologiaa.

pieni yksityiskohta Uuden testamentin kreikasta

kun enkeli vapauttaa Pietarin kavereineen vankilasta, ovat aukeavat "automaattisesti" (automaton)

vaan tämä maailmankaikkeus ei ole syntynyt itsestään, spontaanisti, automaattisesti, kuten kaikki suuret Lähi-idän muinaiset pakanauskonnot esittivät.

se vain syntyi, ensin jumaluudet ja sitten tämä käsin kosketeltava todellisuus

nykyajan ihminen on usein tässä mielessä muinaisen pakanan kaltainen, "se vain tuli olemaan"

tämä kevyt lausahdus joka on tieteellisesti mahdoton ei kelpaa kerran puolustuksesi Jumalan edessä!

Melkoinen rukousvastaus tässä, rukouksin puututaan elämän todellisuuteen, sattumasta ei tietoakaan:

Ja quin hen näki sen Juttaille kelpaua'/ nin hen mös pysi Petari käsitte. Ja se oli iuri Makianleiuen peiuinä.

Coska he' nyt oli henen käsittenyt/ pani hen henen Fangiuxen/ ia annoi henen nelien Sotamiesten neliennexen haltun wartioita/ ia aijatteli henen Päsieisen ielkin asetta Canssan eten.

Ja Petari tosin pidhettin Tornis. Mutta Seurakunda Rucoli lackamat henen edestens Jumalata.

Ja quin Herodes tachtoi henen edestodha/ sen saman öön Petari macais cadhen Sotamiehen waihella/ sidhottuna cahcteen kahlein/ Ja Wartiat owen edes olit ia wartioitzit Tornia.

Ja catzo HERRAN Engeli seisoi henen tykenens/ ia yxi Kircaus paisti Hoonesa/ Lyckesi Petarin kylkeen ia Hereytti henen ia sanoi/ Nouse nopiast yles. Ja ne Cahlet putoisit henen Käsistens.

Nin Engeli sanoi henelle/ Sonnusta ia kengite sinus. Ja hen teki nijn. Nin he' sanoi henelle/ Pue sinun waattees/ ia seura minua.

Ja nin hen wlosmeni ia seurasi hende. Ja ei he' tietenyt site todhexi quin Engelin cautta techtin/ waan hen lwli näkeuens ydhen Näwyn.

Nin he edeskeuit sen ensimeisen ia toisen Wartiuxen lepitze/ ia tulit sen Rautaisen Portin tyge/ ioca Caupungijn wiepi/ ioca mös itzestens heille aukeni. Ja he keuit sijte wlgos/ edeskieudhen ychte Catu mödhen. Ja cochta sillens Engeli erkani heneste.

Ja quin Petari toindui entisellens/ sanoi hen/ Nyt mine totisest tiedhe'/ Ette HERRA o'bi lehettenyt henen Engelins/ ia minun pästenyt herodesen käsist/ ia caiken Juttan Canssan toiwoxest.

Ja quin hen oli teste aijatellut/ tuli hen Marian/ Johannesen Eitin Hoonen tyge/ ioca Marcus cutzuttin/ cussa monda coosa olit ia rucolit.

Coska sis Petari alati colkutti Porstuan owen päle/ wlosmeni yxi Pica/ Rode nimelde/ cwldeleman.

Ja quin hen Petarin änen tunsi/ ei hen auanut Oue ilon tedhen/ waan siselleiooxi ia ilmotti sen heille/ ette Petari seisoi ouen edes.

Nin ne sanoit henelle/ Hullutacos? Nin hen todhisti sen nijn oleuan. Nin he sanoit/ Henen Engelins se ombi.

Mutta Petari quitengi colkutti. Coska he sis auasi/ Neit he henen ia ihmettelit/ Mutta hen wijttasi heille kädhellens/ ette heiden piti waickeneman.

Ja hen iutteli heille quinga HErra oli henen wapachtanut Tornista/ ia sanoi/ Ilmoittacat neite Jacobille ia Welille. Ja hen wlosmeni toisehen paikan.

Coska sis peiue tuli/ nousi Sotamiesten kesken ei wehin suru/ mite Petarist liene tullut.

Ja quin Herodes piti sanan hene' ielkins/ ia ei leutenyt hende/ nin hen annoi Warttiat cwlelta/ ia keski heite poiswiedhä.

Apt 12:3-19 Agricola 1548

Rode oli sitten ihmeissään!

just oltiin rukoilemassa - sydän varmaan raskaana ja epäilysten painamana, että voiko Herra auttaa -

jotenkin näin

"Herra Jeesus, rakas veljemme Pietari on Tornissa ja rakas veljemme Jaakob, Johanneksen veli on juuri haudattu. Viha meitä kohtaan on suuri. Tahdomme nyt esirukouksessa kantaa veljemme Pietarin eteesi, että jos voisit jotenkin häntä auttaa ja lievittää hänen tuskaansa..."

ohh.. Rode, meneppäs avaamaan ovi, mutta varmista ensin kuka se on, ettei ole polliisi ...

"niin Herra, jos voit jotenkin auttaa niin nyt olisi siihen sopiva tilailsuus...."

me kristityt emme vain sano, ettei sattumalta maailma ole syntynyt eikä elämän kehitys suinkaan ole sattumanvaraista.

sanomme jotain paljon enemmän

sanomme, että meidän elämämme ei ole sattumanvaraista, saamme rukouksin puhutella luottavaisesti Häntä, joka on tämän paatin ruorissa.

Kapteenillamme on vakaat kourat ja hauista kyllä riittää kovaankiin tuuleen.