IHMISEN PÄÄ ELÄMÄN ALUSSA
ihmisen aivot ovat tämän meidän apinalajimme kehityksen erikoinen ja ihmeellinen asia, tieteen suurin haaste.
Jumala on tehnyt niin, että aivot kasvavat vielä lapsen syntymän jälkeenkin. Sen verran vaaditaan kapasiteettia, että hänen kanssaan voimme jutella.
miksei sitten pää ole niin iso että isot aivot sinne heti mahtuvat?
synnytyskanavissa nykyinenkin vauvelin pää on ahtaassa paikassa ja voi joskus vaurioitua, aiheuttaen ikävää epämuodostumista.
mutta Jumala on ihmeellisessä viisaudessaan tehnyt lapsen pääkopan pehmoiseksi ja luut ovat löysät, rustolle on tilaa ja ihan siellä päälaen päällä on äärimmäisen herkkä aukko, jonka jokainen äiti kyllä tietää ja tuntee.
ja niin aivot kasvavat syntymän jälkeen vielä seitsemän vuotta kokoa ja uusia hermoratoja muodostuu.
koko ihminen taitaa "yksinkertaisempien" ruumiinosien puolesta kasvaa kokoa tonne teini-iän jäleiseen aikaan, alle kaksikymppinen on sitä pituutta kuin tulee olemaan ja poika saa käsillään jo koripallon koriin melkein pudottamalla.
biologia tulee tässä lähemmäksi uskonnon maailmaa
Jeesus kehoitti lapsia kovasti huomioimaan ja näytti esimerkillään tunne-elämän hoitoa, lapsen kunnioitusta ja lapsen uskon ihmeistä Hän puhui.
oli Hän itsekin kerran lapsi ollut ja kokenut, mitä on nasaretin kadulla kuralammikon äärellä pikkusia lintuja tehdä ja aikuisten jaloissa juosta, isää auttamassa puusepän verstaassa, koulua käydä ja koulukiusaamista kokea (lapsuusevankeliumit)
Sigmund Freud, eräs toinen juutalainen jolla on ollut melkoinen vaikutus ihmiskunnan oloihin, puhui syvyyspsykologian näkökulmasta varhaislapsuuden tärkeydestä etenkin turvallisuuden, perusviettien ja terveen seksuaalisuuden kehittymisen näkökulmista.
nyt biologit sanovat, että varhaislapsuudessa asiat painuvat syvälle aivoihin tuoreisiin hermoratoihin, josta niitä on kalliilla terapialla vaikea sitten myöhmmin saada piuhoja paikalleen.
varhaiskasvatus on niin tärkeää, etteivät kristityt saa antaa sitä pois. lapsesta ei saa tehdä epäuskon ja valheen ja jumalanpilkan temmellyskenttää epäuskoisten opettajien ja vanhempien ja viettelijöiden käsissä.
mikä on suloisempi, kuin se kirkkaus joka pyhäkoulusta loistaa?
IHMISEN PÄÄ VANHUUDESSA
vanhuuden mukana aivojen toimintaan tulee katkoja ja häiriöitä biologisen kulumisen ja särkymisen myötä.
pienetkin aivojen verisuonten tukkeumat tai katkeamiset voivat aiheuttaa muistihäiriöitä, käyttäytymisongelmia.
eräs kristityn kannalta tärkeä biologian antama näkymä on tämä aivojen kaikkein monimutkaisimpien ja elämän myötä kehittyneiden kerrostumien rapautuminen.
vanhus muistaa hyvin terävästi nuoruuden ja lapsuuden aikoja, mutta voi olla vaikea muistaa mitä eilen tai tänään aamulla tapahtui.
tämän myötä saattaa myös aivojen "yliminä", ihmisen käytöstä kontrolloiva kerrostuma rapautua.
seksuaalisuus jatkuu vanhuudessa täydellä liekillä, vaikka systeemit ovatkin kuluneet ja väsyneet ja alkavat särkyillä.
monelle vanhukselle tämä voi aiheuttaa syyllisyyden tunnetta, että nämäkin ajatukset vielä raihnaisella ovat matkassa.
kuoleman lähestyessä, kun aivot alkavat olla lopputilassa, nuo suojaukset voivat särkyä niin että ihminen alkaa puhua aivan rivoja.
silloin joku voi säikähtää että mikäs isälle tai äidille tuli, tämäkö on se totuus?
antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, tämä on kuolevien aivojen totuudellisuutta, ne yleensä huolellisesti kätketyt perusjutut pulpahtelevat ehkä esiin.
kaiken tämän ruumiilisuuden kanssa sekä nuori että vanha saa levätä Jumalan käsissä, joka on hänet tehnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti