Jeesus kadonneita etsimässä kun sisäistämme ajatuksen, että saamme vastaanottaa Jumalan Pojan uskon, saatamme olla oppimaamme tyytyväisiä ja kiitollisia: ei ole edes uskomme varassa pelastumisemme vaan sekin annetaan.
Jeesus on uskomme alkaja ja täyttäjä.
Tällainen hieno evankeliumin ilosanoma voi tukkia korvamme emmekä enää kuule, mitä Henki seurakunnalle puhuu.
Saavutamme tietynlaisen tasapainon, sisäisen rauhan, eikä enää tarvitse asiaa pohtia. Ja sivuutamme sitten Raamatunkin kohdat, jotka saattavat pistää tarkemmin miettimään miten tämä nyt oikein menee.
Opetuslapsen into aamu aamulta saada oppia Herralta lisää on tärkeä ja on murheellista, kun tulemme täysin oppineiksi...
joo joo, kaiken tuon jo tiedän ja olen kuullut monta kertaa ja eihän tässä nyt enää mitään uutta voi ollakaan, vanhassa uskossa ja vanhassa ukossa vielä!
ongelmana on, että Jeesus näyttää aika monessakin tilanteessa ihmetellen epäuskon syvyyttä.
Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?
Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?
Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?
Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.
Matteus 13:54-58
Ja hän sanoi heille: oi te tomppelit ja hitaan sydämestä uskomaan niitä kaikkia, mitä prophetat puhuneet ovat!
Luukas 24:15 Biblia 1776
miten Herra voisi nuhdella Emmauksen tien kulkijoita tomppeleiksi, jos usko ei olisi jotain heissä olevaa, jota Hän odottaa?
Entä tuo sadanpäämies, josta Jeesus sanoo, ettei ole Israelista löytänyt tuommoista uskoa?
Miksi Jumalan Sana on niin äärettömän ankara niitä kohtaan, jotka eivät usko?
jos usko kerran on jotain, jonka Jeesus antaa ja jota ihminen ei voi ottaa, ellei sitä anneta.
miksi sinä uskot, mutta puolisosi ei usko?
oletko sinä otollisempi Jumalalle kuin puolisosi?
olet.
Ja Aabraham uskoi Jumalaa ja Jumala luki sen hänelle vanhurskaudeksi.
Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei tämä sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.
Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaaseen ja lue tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes on oleva.
(Abram) uskoi Herran, ja hän luki hänelle sen vanhurskaudeksi.
1 Mooses 15:4-6
mites näin, jos usko ei ole mitään ihmisessä itsessään olevaa?
koetan tässä herätellä meitä nukkumasta väärässä uskon varmuudessa. entä jos todellisuudessa sydämessämme asuu melkoinen epäuskon jättiläinen, joka neutralisoi Jumalan Sanan voiman ja vaikutuksen elämässämme.
mutta me luulemme vaan uskovamme ja että kaikki on hyvin?
sitä varten uskoa koetellaan.
Herra on hoidellut asian niin, että saamme kuulla ylenpalttisesti Jumalan Sanaa, joka synnyttää uskon.
Mutta jos ei synnytä?
Miten Herra voi sanoa, että ne, jotka eivät usko, on jo tuomittu??
riippuuko kaikki uskosta?
yes.
uskosta, ei tekojen kautta.
iso juttu tämä, että uskommeko ja mistä tiedämme uskommeko vai emme ja mitäs jos emme pysty uskomaan vaikka haluaisimme?
on sanottu viisaasti, älä halveksi kenenkään uskoa. voi tulla päivä, jolloin antaisit kaikkesi että saisit edes ripauksen sitä häneltä itsellesi.
jotka Jumala ennen maailman luomista on valinnut pelastukseen
noinko se menee Kirjoituksissa mihin Haamul viittasi?
Niinkuin hän meitä on sen kautta valinnut, ennenkuin maailman perustus laskettu oli, että me olisimme pyhät ja laittamattomat rakkaudessa hänen edessänsä,
Ja on säätänyt meitä korjattaa lapsiksensa, Jesuksen Kristuksen kautta, hyvän tahtonsa jälkeen,
Ef 1:4-5 Biblia 1776
Mites noin - jos maailmankaikkeutta ei oltu vielä tehty, mites sinut on valinnut olemaan pyhä hänen edessänsä?
no minä kerron mites.
juttu on nääs niin, että sinä et ole täysin tästä maailmasta, sen atomeista ja alkuaineista tehty.
sinussa on jotain jumalallista, joka on tuolta puolen tämän maailman rajan.
Jumala on puhaltanut sinuun - ei luomalla, tekemällä kuten simpukka tehdään tai siili, vaan puhaltanut elämän hengen joka lähtee Hänestä.
sinä olet iankaikkisuusolento.
sorry vaan, et voi sille mitään.
aivan kateuteen asti Jumala kaipaa saada sinut yhteyteensä, mutta järkesi ei siinä auta. se on tämän maailman järki ja viisas kuin mikä, vaan ei ulotu sinne, missä on sinun oikea kotisi.
Jeesus on tullut etsimään sitä, mikä on kadonnut.
Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja vapahtamaan sitä, mikä kadonnut oli.
Luukas 19:10 Biblia 1776
miten niin kadonnut? kun ei ole edes kristityn maan kansalainen eikä kastettu eikä mitenkään kristityn näköinenkään.
tämä jumalallinen henki on niin äärettömän kallis.
ja me ihmiset vaan lähdimme läiskimään ja jätimme Jumalan sinne vahtimaan omenapuitaan.
me olemme kaikki eksyksissä
me olemme kaikki hukassa
me olemme kaikki kadotuksen reunalla
vaan läpi maailman kaikuu yhä huuto "Adam, missä olet"
kautta koko maailman kuuluu huuto, "tulkaa sillä kaikki on valmistettu"
"tulkaa minun luokseni, niin minä annan teille levon"
"älkää pelätkö, uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun"
"minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys"
Hän on tullut kadonneita ihmisiä etsimään ja pelastamaan ja antamaan Elämän
oi elämä ja elämä, se iankaikkinen elämä
se alkaa täällä jo maitten päällä
ja jatkuu iäti taivaassa.
siellä.
kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti