"Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?"
Miikka Niiranen areiopagi.fi
Artikkelissa kerrotaan New Yorkin espikopaalisen seminaarin liturgiikan professori Thomas J. Talleyn tutkimuksista. Hänet tunnetaan teologipiireissä etenkin teoksesta The Origins of the Liturgical Year: Second, Emended Edition (Pueblo Books, 1991), jossa selvitellään perusteellisesti roomalaisen kalenterin kristillisten juhlapäivien ajankohtia. Talley on epäilemättä tämän alan erinomainen asiantuntija.
Kirjoituksen pääargumentti on, että Jeesuksen syntymä laskettiin kuolinpäivästä, pääsiäisestä Nisan-kuun 14, joka Talleyn mukaan ajoitettiin juliaanisen kalenterin mukaan maaliskuun 25.
Teoria jatkuu "varhaisten kristittyjen aikaisessa rabbiinisessa juutalaisuudessa oli tapana uskoa suurten profeettojen syntyvän samana päivänä kuin he kuolevat."
Ja tästä venytetään "Kristityt perivät tämän ajattelutavan juutalaisilta hieman muunneltuna ja olettivat Jeesuksen paitsi kuolleen, myös siinneen Pyhästä Hengestä maaliskuun 25. päivänä. Tätä päivää nykyäänkin vietetään kirkkovuodessa Marian ilmestyspäivänä, jolloin enkeli ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä."
Näin kun lasketaan teoreettinen perusta, saadaan johtopäätös "Toisin sanoen kristityt laskivat lännessä Jeesuksen sikiämis- ja kuolinpäivästä yhdeksän kuukautta eteenpäin ja päättelivät Jeesuksen syntymäpäivän olevan 25. joulukuuta."
Talley tuntee asiat paljon paremmin kuin minä. Uskallan silti väittää, että joulun ajankohdan laskemisen teesi on kaunis teoria, jolle ei löydy tukea kirkkohistorian lähteistä. Se sivuuttaa myös tärkeimmän Lännen joulun ajankohdan perustan - keisari Konstantinus Suuren päätöksen.
Konstantinus Suuri
areiopagi.fi artikkelissaan Niiranen mainitsee kyllä Konstantinus Suuren (272-337), mutta kuin ohimennen:
Merja Merras kertoo muinaisen kristillisen teofania –juhlan syntyhistoriasta teoksessaan ”Teofania-juhlan alkuperä (1996) Siitä käy ilmi, että kuuluisa kirkkoisä Krysostomos esitteli v. 386 saarnassaan kolme kristillistä pääjuhlaa, jotka ovat teofania, pääsiäinen ja helluntai. Teofaniaa vietettiin siis 6. tammikuuta.25.joulukuuta vuonna 386 Krysostomos sanoo saarnassaan:Jeesus Kristus voitti Konstantinuksen sydämen kahdella rintamalla - hänen rakkaan äitinsä Helenan kautta ja karskin sotilaan hengenvaarallisen tilanteen kautta.
”Todellakin, tämä Kristuksen syntymän päivä on ollut meidän tiedossamme vähemmän kuin kymmenen vuotta…Tämä, mikä vanhastaan on ollut lännen asukkaiden tiedossa, on nyt tuotu meillekin, ei monta vuotta sitten ja se on kasvamassa ja tuottamassa hedelmää…”
Krysostomos edusti itäistä perinnettä, joka vasta omaksui Kristuksen syntyäjuhlan viettoa 25. joulukuuta keisari Konstantinuksen määräyksestä.
areiopagi.fi
Myöhäisen antiikin aikana 200-luvulla Rooman sivistyneistön parissa levisi auringon uskonnollisen palvonnan muoto, jossa aurinkoa kutsuttiin Voittamattomaksi - Sol invictus. Tiedämme Konstantinuksen elämänkerroista ja hänen lyöttämistään rahoista, että tämä oli Rooman synkretistisen uskonnollisen maailman keskellä hänen suosikkijumalansa. Ja juuri sieltä, auringon suunnasta, hän Milvian sillan ratkaisutaistelun aattona 28. 10. 312 sai Voittajan merkin ja kuuli sanat "in hoc signo vincet" (labarum).
Niiranen ehdottaa mihinkään lähteisiin asiaa tukematta "Esimerkiksi joulukuun 25. päivän “Voittamattoman auringon” juhlan perusti keisari Aurelianus (keisarina 270-75) vasta vuonna 274 jKr. ehkä osin vastavedoksi kristityille jo tärkeäksi tulleelle päivälle." areiopagi.fi
Ajatus on, että lännessä olisi jo juhlittu 9 kk perusteella joulua 25.12. ja tähän aikaan kristittyjen vainojen alkaessa taas nousta, Aurelius halusi iskeä sitä vastaan julistamalla ajankohdan Sol-jumalan syntymäpäiväksi. Konstantinus olisis siis puolestaan määrännyt (siis uudelleen) saman päivän Kristuksen syntymäpäiväksi. Keisarin käskystä on ainoa säilynyt todiste mainitty Krysostomuksen saarna. Patristiset lähteet osoittavat, että 25.12. Jeesuksen syntymän ajankohtana levisi 300-luvulta lähtien myös itään erityisesti taistelussa areiolaisuutta vastaan. Se ei koskaan kuitenkaan korvannut idän kalenterin 6. tammikuuta.
Kun Julianus Luopio (331-363) halusi palauttaa Rooman valtakunnan takaisin perinteisille uskonnollisille juurilleen, hän nosti Auringon taas kunniaan ja asetti sen Galilean miehen oppimattomien ja typerien opetusten vastakohdaksi - jälkipolville on säilynyt autenttinen oratio, jossa keisari Julianus kirjoittaa auringosta kovin ihaillen. (Julianuksen teksti on täysin käsittämätöntä filosofian ja uskonnon sekaista potaskaa... jos kysyt mielipidettäni)
Saturnalia
Rooman kansalaisten kovin suosima Saturnus-jumalan juhla oli iloinen tapahtuma, joka sijoittuu vuoden pimeimpään aikaan lähelle talvipäivän seisausta 25.12. Saturnus oli kyllä maanviljelyn jumaluus, jonka uskottiin opettaneen viljelyn taidot ihmisille. Mutta Välimeren maiden maanviljelyn rytmissä joulukuu ei ole sen enempää viljan kylvämisen kuin sadonkorjuunkaan aika. Juhlasta on säilynyt monenlaista tietoa, mutta ei yhtenäistä kuvausta eikä sen sisällön selvitystä.
Auringon juhla Saturnalia ei ollut, toisin kuin aiemmassa versiossa väitin, ei ainakaan klassisen antiikin Roomassa. Myöhäisantiikin aikana elänyt latinalainen kirjoittaja Macrobius laati moniosaisen teoksen nimeltä Saturnalia ja juhla on sen dramaattisen sisällön miljöö. Eräässä Macrobiuksen teoksen selityksessä Saturnalia on Valon juhla (lux) lähestyttäessä talvipäivän seisausta ja sen aikana sytytety lukemattomat kynttilät symbolisoivat tiedon ja totuuden etsimistä.
Myöhäisantiikin Roomassa juhlittiin valon paluuta (eli päivän pitenemistä, auringon voimistumista) ja uuden vuoden alkua (Januaris) Dies Natalis Sol Invicti 25. joulukuuta. Ei ole täysin varmaa, kumpaan tällä nimellä viitataan Filocaluksen kalenterissa, Kristukseen vai Sol-jumaluuteen.
Lopuksi
Mistä kenkä puristaa?
Niirasen kirjoituksessa on apologian sävyä, kuten verkkojulkaisulle sopiikin. "Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?"
Totta kai Jeesuksen syntymäpäivä on alunperin kristillinen juhla. Ei siitä ole tässä kysymys, vaan "onko joulun ajankohta sittenkin alunperin kirkon asettama?" Mielestäni tämä johtaa mielenkiintoisiin myöhäisen antiikin Rooman elämän opiskeluihin ja varhaisen kirkon lähteiden tutkimisiin, joista on iloa ja hyötyä kaikille. Sivistävää...
Kristuksen syntymän juhliminen Lännessä sisältää tunnetusti kansojen omia pakanallisia perinteitä. Eivät kansanjuhlat ole mustavalkoisia, tuosta poikki, vaan uskonnollisen sisällön rinnalla kulkee mukana tai kietoutuu matkaan monenlaista perinnettä.
Suomen joulu, jule, on tästä hyvä esimerkki germaanisine pyhine puineen, skandinaavisine sikauhreineen, pakanallisine Korvatunturin joulupukkeineen ja tonttuineen - ja kuitenkin kaikki tämä on kristityssä maassa alistettu Jeesuksen synttäreiden alle ja joidenkin juhlatapojen, ruokien ja ilmaisujen vanha pakanallinen alkuperä unohtuu.
Kristus on voittanut Voittamattoman Auringon ja alistanut sen Taivaan Isän haltuun, voittanut Konstantinus Suuren sydämen ja koko Rooman imperiumin sisältä käsin.
Kyllä niin massiivisessa voitossa Taivasten Valtakunta sai haltuunsa yhtä ja toista myös tuon rautaisen valtakunnan henkistä ja hengellistä perintöä!
"
VastaaPoistaTalley tuntee asiat paljon paremmin kuin minä. Uskallan silti väittää, että joulun ajankohdan laskemisen teesi on kaunis teoria, jolle ei löydy tukea kirkkohistorian lähteistä. Se sivuuttaa myös tärkeimmän Lännen joulun ajankohdan perustan - keisari Konstantinus Suuren päätöksen."
Kyselin jo lähteitä Konstantinus Suuri -väitteille:
"
Konstantinus Suuren joulun määräämisistä koitin löytää tietoa. Vähiin jäivät tiedot akateemisen maailman julkaisuissa. Tai siis en löytänyt asiasta mitään tietoa luotettavan oloisista lähteistä. Joillain epäakateemisluonteisilla nettisivuilla kyllä oli monenlaista väitettä asiasta. Se ei tarkoita, etteikö sellaista luotettavaa lähdettäkin voisi olla. Mutta se tarkoittaa sitä, että kysyisin, mihin historiallisiin lähteisiin Keisari Suuren koko valtakunnassa vietettävän joulun määräämisväite perustuu? Ja mihin lähteisiin itse perustat tuon käsityksesi? Minkä vuosisadan lähteessä asiasta mainitaan ensimmäistä kertaa?"
En muista sinun esittäneen niitä, vaan totesit vain pyynnön esittää lähteitä olevan perustellun. Sen jälkeen kirjoitit ja siteerasit piiitkät pätkät tekstejä kaikenlaisesta muusta, mutta Konstantinus Suurta koskevat väitteet unohtuivat jonnekin. Nyt toistit ne - edelleenkin historiallisia lähteitä esittämättä.
Eli tiedän, että jotkut väittävät Konstantinus Suuren vähän ennen kuolemaansa määränneen joulua vietettävän 25.12. Mutta en tiedä, mihin väite perustuu. Havaitsin, että Konstantinus Suurta ei joulun ajoitusta käsittelevissä akateemisissa julkaisuissa useinkaan edes mainita, eli moni ei pidä joko häntä koskevaa kertomusta JOULUN OSALTA historiallisena, tai relevanttina. Moneen asiaan hän kyllä on vaikuttanut. Mutta Konstantinuksen joulun määräämisestä todisteita tosiaan kaipaisin.
Monelta sivulta juttua Konstantinus Suuresta kuitenkin siis löytyy. Esim. tällaista:
"The first recorded date of Christmas being celebrated on December 25th was in 336AD, during the time of the Roman Emperor Constantine (he was the first Christian Roman Emperor). A few years later, Pope Julius I officially declared that the birth of Jesus would be celebrated on the 25th December."
http://www.whychristmas.com/customs/25th.shtml
Tuossa ei tosin mainita Konstantinuksen määränneen joulun viettoa, vaan että sitä on vietetty hänen elinaikanaan. Vuosiluku 336 AD on siitä mielenkiintoinen, että Konstantinus Suuri kuoli seuraavana keväänä. Mutta tuossakaan ei kerrota alkuperäislähdettä, eli sitä, mihin (+yhteen vai useampaan lähteeseen) ja kuinka vanhaan antiikin lähteeseen tieto perustuu.
Mainittakoon, että suuresta osasta muusta osaa kirjoitustasi olen pitkälti samaa mieltä. Eli olemme suurelta osin samaa mieltä. Mutta tuo Konstantinus Suuri -asia on vielä sellainen, jonka osalta jatkaisin keskustelua.
VastaaPoistaMainitsen toki useamman kerran Khrysostomin (347-407), Konstantinapolin kuuluisan hahmon, joka saarnassaan kertoo keisari Konstantinuksen asettameen joulun ajankohdan. Tämä maintaan myös areiopagi.fi arikkelissa.
PoistaNäyttää siltä, että tämä mainnta on ainoa historiallinen lähde asiasta, joten olet kyllä oikeassa, että vähän on siitä sanottu. Toisaalta Krysostomus on erittäin arvostettu ja hitoriansa hyvin tunteva auktoriteetti Konstantinopolista.
Tuli vielä mieleen tämä kohta tekstistä:
VastaaPoista"Niiranen ehdottaa mihinkään lähteisiin asiaa tukematta "Esimerkiksi joulukuun 25. päivän “Voittamattoman auringon” juhlan perusti keisari Aurelianus (keisarina 270-75) vasta vuonna 274 jKr. ehkä osin vastavedoksi kristityille jo tärkeäksi tulleelle päivälle.""
Verkkolehden kirjoitusformaatista johtuen jokaisen lauseen perään ei merkata lähdettä erikseen. Väite saattaa siis tukeutua lähteeseen, vaikka yksittäisen virkkeen kohdalla lähdettä ei erikseen mainittaisikaan. Tuo asia liittynee siihen, että Aurelianus teki Sol Invictuksesta vuonna 274 Rooman virallisen uskonnon, ja avasi tätä tarkoitusta varten myös tuolle uskonnolle temppelin. Lähdeviitteenä tuossa artikkelissa käytettyä Talleyn teosta minulla ei ole tässä käsillä, mutta löysin Michael Alan Andersonin referaatin siitä:
"Both the sun and Christ were said to be born a new on December 25. But while the solar associations with the birth of Christ created powerful metaphors, the surviving evidence does not support such a direct association with the Roman solar festivals. The earliest documentary evidence for the feast of Christmas makes no mention of the coincidence with the winter solstice. Thomas Talley has shown that, although the Emperor Aurelian's dedication of a temple to the sun god in the Campus Martius (C.E. 274) probably took place on the 'Birthday of the Invincible Sun' on December 25, the cult of the sun in pagan Rome ironically did not celebrate the winter solstice nor any of the other quarter-tense days, as one might expect. The origins of Christmas, then, may not be expressly rooted in the Roman festival."
Hyvä lainauksesi johtaa myös wikipedian varsin lukemisen arvoiseen artikkeliin
Poistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Sol_Invictus
The idea, particularly popular in the 18th and 19th centuries, that the date of 25 December for Christmas was selected in order to correspond with the Roman festival of Dies Natalis Solis Invicti, or "Birthday of the Unconquered Sun", is challenged today (see below).
Poistaedellä mainittu wikipedian artikkeli
Hei Mikko,
VastaaPoistaHauskaa, että olet huomannut vaatimattoman kirjoitukseni. Kirjoituksessasi on niin paljon sellaista, josta olen samaa mieltä, että kommentoin vain muutamaa kohtaa, jotka kaipaavat tarkennusta.
”Niiranen ehdottaa mihinkään lähteisiin asiaa tukematta "Esimerkiksi joulukuun 25. päivän “Voittamattoman auringon” juhlan perusti keisari Aurelianus (keisarina 270-75) vasta vuonna 274 jKr. ehkä osin vastavedoksi kristityille jo tärkeäksi tulleelle päivälle."”
En maininnut lähteitä tässä kohtaa, koska jutun pointti olisi lähtenyt karkuteille heti alusta alkaen, pituutta olisi kertynyt liikaa eikä tarkoitus ollut tehdä täyttä nootitettua tieteellistä artikkelia. En siis lähtenyt fokuksenani kumoamaan niinkään näitä käsityksiä pakanallisista juhlista joulun esiasteena, vaan lähdin rakentamaan positiivista keissiä Talleyn/Rollin pohjalta.
Lähteitä kuitenkin on. Esimerkiksi Roll referoi aiempien tutkijoiden käsitystä Sol Invictus-juhlan kehittymisestä siten, että Aurelianuksen jäljiltä jäi kaksi virallista juhlapäivää: 25. joulukuuta ja joka neljäs vuosi lokakuussa järjestettävät urheilukisat. Varhaisin maininta Sol Invictus-juhlasta on kuitenkin sama lähde kuin varhaisin maininta joulusta juhlana eli kristillinen ns. filokalinen kalenteri vuodelta 354, joka ilmeisesti kattaa myös tuon vuoden 336. (Jeesuksen syntymäpäivän arvailuista varhaisin maininta on Klemens Aleksandrialaiselta n. 200 jKr. tosin 25.12. eikä 6.1. eivät ole niiden joukossa). Aurelianuksesta tiedetään hänen olleen vihamielinen kristityille, joten on oletettu hänen osamotiivinaan voineen olla perustaa joululle kilpailija.
Toiseksi, en mainitse keisari Konstantinusta jutussani, vaan nimissäni oleva lainauksesi on peräisin Heikki Harvolalta eli erään jutun kommentaattorin kynästä. Totta kai Konstantinuksella oli rooli joulun vakiintumisessa, mutta se menee hiukan sivuun oman artikkelini pointista. Se oli selvittää – kuten itsekin oivallat – ”onko joulun ajankohta sittenkin alunperin kirkon asettama?” eli milloin 25. 12. ja/tai 6.1. on todennäköisintä olettaa vakiintuneen ja mistä syystä. En väitä suinkaan, että teoria olisi satavarma tai mitenkään uskolle välttämätön, mutta mielestäni paras esitetyistä kumminkin.
Kiitos kommenteistasi ja tarkennuksista. Kuten huomaat areiopagi.fi ja saamani palaute innostivat kaivelemaan käsillä olevia lähteitä myöhäisen antiikin Rooman auringonpalvonnan ja joulun ajankohdan äärellä. Kiitos tästä virikkeestä!
PoistaKiva, että juttuni sai ajatuksia liikkeelle!
Poista