Litostroton

Kristus Pilatuksen edessä

Meister Bertram von Minden n. 1390

Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen. Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin.

Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Minä tuon hänet tänne osoittaakseni, etten pidä häntä syyllisenä mihinkään rikokseen."

Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään, ja Pilatus sanoi: "Katso: ihminen!"

Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa. Minä en ole havainnut hänen syyllistyneen mihinkään."

Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika."

Tämän kuullessaan Pilatus kävi yhä levottomammaksi. Hän meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet lähtöisin?"

Mutta Jeesus ei vastannut hänelle.

"Etkö puhu, vaikka minä kysyn?" Pilatus sanoi. "Etkö tiedä, että minulla on valta päästää sinut vapaaksi ja valta ristiinnaulita sinut?"

Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi minuun mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi on suurempi syyllinen se ihminen, joka on minut sinulle luovuttanut."

Pilatus yritti nyt saada Jeesuksen vapautetuksi.

Mutta juutalaiset huusivat: "Jos päästät hänet vapaaksi, et ole keisarin ystävä! Joka korottaa itsensä kuninkaaksi, nousee keisaria vastaan."

Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata.

Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan.

Pilatus sanoi juutalaisille: "Tässä on teidän kuninkaanne."

Juutalaiset huusivat: "Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!"

Pilatus sanoi heille: "Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?"

Mutta ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari."

Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.

Joh 19:1-16 KR 1992


Johanneksen evankeliumin kertomus etenee ajassa ja paikassa.

Olemme Pontius Pilatuksen ajassa - hänen on ajateltu toimineen Juudean prefektinä 26-36 A.D. Nämä tapahtumat saattavat olla keväällä 33 tai 34.

Myöhemmin tässä luvussa evankeliumi mainitsee kolme kieltä, latina, kreikka ja heprea, jolla Jeesuksen kuolemantuomion syy oli kirjoitettu

IESVS·NAZARENVS·REX·IVDÆORVM

Ristit on pystytetty paikalle, joka kansa kutsui "pääkallopaikaksi" eli Golgata (heprean galgal)

Pilatus istuu tuomioistuimelle Jerusalemissa ns. Kivipihalle, kreikaksi Litosthroton ja jolle evankeliumi antaa heprealaisen nimen Gabbata. Arameankielen sana gabbeta tarkoittaa kukkula, korkeampi paikka ja heprean gabbata kylmää kovaa pintaa.



Aika - Pontius Pilatuksen hallintokausi Juudean maakunnassa, jonka Rooma oli valloittanut vuonna 63 ennen Kristuksen syntymää.

Tekstin ymmärtämiseen auttaa tietää, että näiden tapahtumien jälkeen Rooma murskasi kaksi juutalaisten kapinaa

- ensimmäisessä kapinassa 66-73 roomalaiset hajottivat maahan Jerusalemin temppelin vuonna 70 niin ettei siitä jäänyt kiveä kiven päälle. Monet muistavat Masadan.

- toisessa kapinassa 132-135 ylipapit sanoivat, että ei meillä ole keisaria vaan kuningas, Messias-kuningas Bar Kochba - Tähden poika. Roomalaiset karkoittivat juutalaiset maasta ja kielsivät heitä astumasta jalallaan Jerusalemiin. Alkoi juutalaisen kansan diaspora, joka on kestänyt aivan meidän aikoihimme asti.



Paikka - Jerusalem, Daavidin kaupunki.

Kivipiha Litostroton eli Gabbata
Pääkallopaikka eli Golgata

varmuudella näiden sijaintia ei tiedetä, sillä Jerusalem on sittemmin rakennettu uudelleen monta kertaa ja kerrostumat Herodeksen ajan kaupungin yllä ovat paikoin hyvin paksut tai niihin ei päästä, koska uusia taloja on käytössä.


Ajankohta lyödään isolla rautanaulalla maailmanhistoriaan uskontunnustuksissamme

"ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana".

Eli 26-36 välisenä aikana

on sen tähden hyvä, että aikakirjoista huonosti tunnetusta Pilatuksesta on löydetty myös arkeologisia todisteita Pyhältä maalta - etenkin kuuluisa inskription, jota oli käytetty rakennuskivenä Kesarean amfiteatterissa myöhemmin. (Kivi on aito ja nähtävissä Israelin Museossa Jerusalemissa)



mutta miksi tämä kaikki Litostrotonin häväistys ja piina Jeesukselle?


Jumalan Karitsa uhrataan ja verensä vuodatetaan - siinä on jo valtavasti ihmettelemistä.

Mutta miksi sen pitää tapahtua näin julkealla, julkisella ja julmalla tavalla?

Johannes sanoo lyhyesti, "Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen"

ei aikamme suomalaisella taida olla juuri mitään käsitystä siitä, mitä nämä muutamat sanat Joh 19:1 sisältävät todellisuudessa.

Pieksänmäen nimi voi tulla pieksää,
pieksut, pexi, peski, hakata nahkaa. Tai ehkä nimi tulee järvestä, jossa uljaat kalasääsket (Pjeska) ovat viihtyneet

Mutta Pieksämäen Olkonkankaan kaakinpuu, häpeäpaalu ja mestauspaikka, vielä ehkä jossain kansan parissa muistetaan.



Miksi Kristuksen piina, karmea roomalainen ruoskiminen, johon ihminen saattoi jo kuolla.

Raamattu kertoo meille tässä, kuka on ihminen.

Kun kissa leikkii hiiren kanssa, se on leppoisaa meininkiä tähän näytelmään verrattuna.

Ronskit iltajaanot ja muut miehitysarmeijan soltut ovat saaneet käsiinsä vihatun ja pelätyn juutalaisen kapinakansan kuninkaan. Joku jumalanmies vielä, jolla yliluonnollisia taitoja?

Avuttoman uhrinsa tilaa he käyttivät hyväkseen - huvitellakseen hieman.

Ihminen on näet sellainen veikeä leikkimielinen luomus, että toisten kustannuksella on mukava joskus vähän vitsailla.



Ja näin kekseliäitä he olivat -

siinä oli kasa kuivia risuja yöllistä lämmittelyä varten varmaan pelloilta tuotu. Tarkkaan ei tiedetä, mitä kasvia kreikankielinen alkuteksti tarkoittaa.

Tai heprealainen alkuteksti

"Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi. Otsasi hiessä sinun on hankittava leipäsi"

1. Ms. 3:18–19

Mikael Agricolan keksimä sana "orjantappura" on väkevä! Sellaisia kasvaa yhä Pyhällä maalla, jossa on tiuhassa semmotteet kolme neljä senttiä pitkät hyvin terävät piikit.

"orjantappura voisi olla myös esimerkiksi paatsamansukuinen piikkijujuba-puu tai oraluppio-niminen mättäänä kasvava piikkipensas, joka on yleinen Jerusalemin seuduilla."

"Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä"

sellainen kruunu upottaa piikit syvälle päänahkaan josta vuotaa runsaasti verta kasvoille, niskaan, korville, silmille.



no, pittäähän kunkulla olla kunnon viitta

sotilaat "pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan."

Purppuraväriin liittyi Rooman aikana melkoisia rajoituksia, se kuului ylhäisön vaatetukseen. Kallista ja voimakasta väriä tehtiin etenkin Kaanaan maassa eli Libanonin rannikoilla löytyvästä simpukasta, josta pusertamalla sitä saatiin pisara pisaralta. Melkoisia läjiä näitä on sieltä löydetty.

Pesemättömiin kankaaseen tarttuvasta sinipunasta, purppurasta, on mainintaa jo Vanhan testamentin ajalta -

"Niin tulkaa,käykäämme oikeutta keskenämme,sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne olisivat veriruskeat,tulevat ne lumivalkeiksi,vaikka ne olisivat purppuran punaiset,tulevat ne villan valkoisiksi."
Jes 1:18



hauska kuningasleikki jatkuu!

Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat:
"Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin.



Ensin ruoskitaan iho hajalle, sitten rikotaan piikeillä päänahka, sitten puetaan kuninkaallisiin ja mäiskitään päin naamaa.

tiedämme jokainen, että naamaan avoimella kämmenellä lyöminen on häpäisevä, halveksiva ja kipeää tekevä isku.

ei nyrkkikään naamassa mukavalta tunnu, silmä umpeutuu, nenästä alkaa vuotaa verta, hammas voi katketa, nenäluu murtua.

ja nää on ronskeja sotilaita, ei mitään kylällä maleksivia hamppareita, joilla ei oo parempaa tekemistä kuin potkia työtään tekevää bussikuskia henkihieveriin.

ihminen on sitten veikeä tapaus!



miksi?

Jumalan Karitsa uhrataan

ihminen surmataan Jumalan sovittamiseksi

mutta miksi sen täytyy tapahtua vielä näin häpeällisellä, julkisella, sadistisella tavalla?



Kuningasleikki - joka jättää inhottavuudessa kauas kissan leikin saalistamallaan hiirellä

kuva vaihtuu sitten kansanvaaleihin

oikein kunnon kansanäänestys, jossa kansa kaikkivaltias saa nyt päättää yhden ihmisen kohtalosta!

tämä vetää väkeä.

kokenut poliitikko Pilatus tekee kuitenkin tässä melkoisen mokan ja epäonnistuu sen tähden Johanneksen evankeliumin jatkuvasti viittaamassa pyrkimyksessä sanoutua irti.

Johannes asettaa syyn roomalaisten sijasta tiukasti juutalaisten ja etenkin heidän uskonnollisten johtajiensa, ylipappien ja saddukeusten, vastuulle.

Saksalainen paavi Benedictus XVI kirjoitti kirjan, jossa hän sanoo ettei juutalainen kansa ole kansana syypää Jeesuksen kuolemaan.

Juutalaiset ovat usein saaneet kuulla syytteen "Kristuksen tappajat!" etenkin Venäjällä ja siellä päin.

He taas korostavat, että roomalaiset viranomaisethan Jeesuksen surmasivat.

Keskustelu jatkuu.
1


Kansa tietää parhaiten!

Pontius Pilatus teki uransa aikana toisenkin mokan - hän otti temppelin aarteista väkisin varoja Jerusalemin suuren vesijohdon rakennuttamiseen.

Tämä moka nosti sellaisen metakan, oikein Kairon tuoreeseen tyyliin, että Pilatus lähetti siviiliasuisia sotilaita mellakoitsijoiden keskelle ja merkistä he vetivät miekkansa ja alkoivat surmata kansaa.

Tästä kansan "rauhottamisesta" meni tieto Roomaan ja se lienee ollut eräs syy että hän sitten kuitenkin menetti keisarin ystävyyden.

Pilatus erotettiin virastaan, hän joutui itse maanpakoon ja kerrotaan että heittäytyi Sveitsissä alpeilta kuolemaansa (Pilatus alppi)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.04.2011 13:52


Tässä Pilatus laski, että kun hän tuo juutalaisen kansanjoukon eteen juutalaisen miehen, jota he pitävät kuninkaanaan (Messias) ja joka on raadeltu ja häväisty.

Tämä ihmisen rujouden ja kärsimyksen näkeminen herättäisi sääliä ja empatiaa

Niin Pilatus sanoi nuo kuuluisat sanat latinaksi

Ecce homo!

Katso, ihminen



Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!"

Vain orjien ja kapinallisten tappamiseen Roomassa käytetty teloitustapa, eräs niistä pahemmista tavoista surmata ihminen hitaasti ja kiduttaen.



Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata. (paikka)

Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan. (ajankohta)

Pilatus sanoi juutalaisille:
"Tässä on teidän kuninkaanne."

Juutalaiset huusivat:
"Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!"

Pilatus sanoi heille:
"Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?"

Mutta ylipapit vastasivat:
"Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari."

Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.



Miksi Jumalan Karitsalle tällainen julkinen häpäisy?

Ei ole mukava seistä oman kansansa ja sen johtajien edessä raadeltuna ja runneltuna

ja kuulla heidän vaativan, että vihatut roomalaiset tappakoot julmasti

ei oo mukava



miksi miksi?

mitä se mikkoL kyselee, pitäisihän ukon tietää - me kaikki tiedämme

Jeesuksen piti kärsiä, kokea piinaa, tulla julkisesti häväistyksi koska...

hmmm

niin

miksi?

emmekö me tänään keskity nimenomaan Hänen kuolemaansa, ylösnousemukseensa

Jeesuksen nimessä ja veressä.

jossain taustalla on ajatus veren vuodattamisesta, kärsimyksestä, on piinaviikko ja kai siihen tottuu

mutta miksi?



no eikös se pastori ole lukenut Jesajaa, siellähän tämä kaikki on kerrottu?

no on se pastori lukenut

ja laittaa tähän taas

ja ihmetyksensä vaan kasvaa

miksi näin?



LIII. Lucu.

Christusen Pinast/ Colemast ia Cunniasta.

Mutta cuca vskopi meiden Sarnam? Ja kellen HERRAN Käsiuarsi ilmoitetan?

Sille ette hen ylescarckapi Henen edesens/ ninquin yxi Wesa/ Ja ninquin yxi Jwri quiuasta Maasta. Eipe henellä ole ychten moto eike cauniutta. Me näime henen/ Wan ei ollut henelle meille kelpauata moto.

Hen oli se caikein ylencatzottapa/ ia caikein haluin/ kipua ia Sairautta teunens. Hen oli nin ylencatzottu/ ettei kengen maltanut henen pälens catzoa/ Senuoxi eipe me hende mixiken piteneet.

Wissiste hen candoi meiden Sairaudhen/ Ja meiden kiwudh hen pälense sälytti. Mutta me pidhim Henen sixi ioca Jumalalda rangaistu/ piexettu/ ia pinattu oli.

Wan hen ombi haauoittu meiden Pahatecoin teden/ ia meiden Syndein teden hosuttu. Se Rangastus macapi henen pälens/ Senpäle ette meille Rauha olis/ Ja henen Haauains cautta me olema läkitud.

Me waelsim Caiki Exyxise/ ninquin Lambat/ itzecukin omalle tiellens poickesi.

Mutta HERRA hen heitti caikein meiden synnit henen pälens. Coska hen rangastijn ia pinattijn/ ei hen Swtansa auanut. Ninquin Caritza ioca teurahaxi wiedhen/ ia ninquin Lammas/ ioca keritziense edese waickeni/ nin ei henengen pide Swtans auaman.

Mutta hen ombi adhistoxest ia domiosta poisotettu/ Cuca henen Elemens pitudhen wlospuhupi? Sille ette hen ombi ninen Eleuiten maalda poissiwaltu/ coska hen minun Canssani Pahatecoin teden rangastijn.

Ja hen ombi haudhattu ninquin ne Jumalattomat/ Ja coollut ninquin iocu Ricas. Waicka ei hen kellengen wärytte tehnyt/ eikä petos henen Swsans ollut. Mutta HERRA tachtoi henen nin pieste Sairaudhella.

Coska hen ombi Hengens Ricosuffrixi wlosandanut/ nin hen Siemenen saapi/ ia cauuan ele. Ja HERRAN Aiuotus pite henen Kädhesens menestymen/

Senteden ette Henen Sielunsa ombi töte tehnyt. Sapi hen Lustinsa nähde/ ia Kyllyytte oleman. Ja henen tundemisens cautta/ Minun paluelian se Wanhurscas/ pite monda wanhurskauttaman. Sille ette hen candapi heiden synninse. Senteden mine annan henelle Monda swrexi Saalijxi/ ia henelle pite ne Wekeuet Raatelussa oleman.

Senteden ette hen andoi henen Hengense coolemahan/ ia oli Pahantekiein caltaisexi luettu. Ja monen Synnit hen candoi/ ia rucoli ninen Ylitzekeupein edheste.

Jes 53
Mikael Agricola 1552



Oi Kivipiha

vaaleista kalkkikivilaatoista tehty kova pinta, jolla Jeesuksen paljaat jalat ovat astuneet ja johon Hänen pyhä verensä on valunut kenenkään haavojaan hoitamatta

Kohta nämä jalat lävistettäisiin kantapään luiden läpi vasten karua puuta Golgatalla, kaiken kansan seistessä ja katsellessa, miten Jumalan ainoa Poika surmataan.


veikeää väkeä me olemme tosiaan.

Raamatun ihmiskuvaus tarkimmillaan

Oi Kivipiha - Litostroton - jossa syytön ihminen tuomittiin Jumalan kiroukseen puussa roikkumaan.

Jeesus Nasaretilainen juutalaisten Kuningas

Miksi näin?

Eikö olisi helpompaa tietä ollut?

Sitä Jeesus itsekin Isältä vielä kerran Getsemanen yössä oli kysynyt.

että ehkä ei tätä maljaa

vaan pohjaan asti joutui katkeran kalkin juomaan Poika.

ristillä kepinpäässä sienellä tarjottu haiseva etikka ei sen kalkin makua parantanut.


Virsi 56
Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

Saata minut, Jeesukseni,
turhuudesta maailman
turviin veren kalleimman.
Anna rauha tunnolleni,
poista tuskat painavat,
epäilykset vaikeat.

Avaa silmät, että saisin
rakkauttas katsella,
Jeesus, uhrikaritsa.
Kannat synnit ristinpuussa
puolestani kärsien
vihan liekin hirmuisen.

Nöyränä ja hiljaisena
kannat piikkikruunua,
riisuttuna, heikkona.
Häpeissäni, Jeesus, tunnen,
että olen syyllinen,
kova, kevytmielinen.

Maailma ei siedä niitä,
jotka Herraa pelkäävät,
hänen tietään etsivät.
Raskain tie on Jeesuksella:
kansa pilkkaa, vainoaa
auttajaansa ainoaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 08.04.2011 14:11


Juudaan suu ja viekas kieli,
kieltämiset Pietarin,
julma päätös Kaifaankin,
Pilatuksen pelkomieli,
Herodeksen kopeus
maailman on kuvaus.


Ystäväsi sinut antoi
käsiin vihollisien
palkan siitä vaatien.
Yöllä joukko miekoin, keihäin
sinuun kävi käsiksi,
sinut köysin vangitsi.


Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.


Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!


Ristisi on kunniani,
veresi on aarteeni,
autuuteni, iloni.
Siinä turva syntiselle
sielun ahdistuksissa,
siinä toivo ainoa.


Sydämeeni syvään auta
kärsimykses kätkemään,
siinä rauha perimään.
Suo, kun vihdoin aukee hauta,
haavoihisi nukkua
katoovasta menosta.
MikkoL:

Haqvin Spegel 1694.
Suom. Abraham Frosterus 1765,
Elias Lönnrot 1865.
Virsikirjaan 1886.


...
Virren tekijä on Ruotsin maineikas runoilijapiispa Haqvin Spegel (1645-1714). Virressä oli alkuaan 20 säkeistöä.

Vuoden 1886 virsikirjaan Tutkimaan, oi Jeesus, auta tuli Elias Lönnrotin suomentamana. Hän oli lopuksi jo lyhentänyt suomennoksensa 12 säkeistöön, mutta virsikirjaan se sitten kuitenkin tuli 'täysimittaisena' (19 säkeistöä). Vasta nykyisessä virsikirjassa se on tiivistetty 11 säkeistöön.

Samalla kun virsi näin on lyhentynyt, sen kokonaisilme on muuttunut. Virren lukija ja veisaaja johdatetaan nyt rukoillen mietiskelemään eli katselemaan hänen puolestaan kärsivää Jeesusta. Alkuperäisessä pitkässä virressä tähän mietiskelyyn liittyi vaikuttavana elementtinä itsetutkistelu ristiinnaulitun Vapahtajan edessä, jonka kannettavana on koko maailman syntikuorma. Siinä virren minä joutui kerta toisensa jälkeen toteamaan olevansa suuri syntinen, "köyhä synnin vanki".

Tällaista itsetutkistelua on nykyversiossa vain vähän.

Tauno Väinölä

Niin

Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

ei mistään muualta

Jeesus on kärsivä Messias

Lampaan Kunnioittaminen
Jan Van Eyck. Gentin alttari (1432)

Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?

Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso,
kuin vesa kuivasta maasta.
Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta,
jota olisimme ihaillen katselleet,
ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet.
Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme,
otti taakakseen meidän sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän
rangaistusta,
luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,
vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet
lävistäneet
ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen,
jotta meillä olisi rauha,
hänen haavojensa hinnalla
me olemme parantuneet.

Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan
hänen kannettavakseen.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen,
ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä
edessä,
ei hänkään suutansa avannut.
Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois*
-- kuka hänen kansastaan siitä välitti?
Hänet syöstiin pois elävien maasta,
hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.
Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

Herra näki hyväksi,
että hänet ruhjottiin,
että hänet lävistettiin.
Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi,
hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan,
ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.
Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon,
ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet.
Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi
monet,
heidän pahat tekonsa hän kantaa.

Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.


* toinen mahdollinen käännös:
»ilman tutkintoa, ilman tuomiota hänet vietiin pois»

Jesaja 53 KR 1992



Herran enkeli puhui Filippokselle:

"Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."

Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.

Henki sanoi Filippokselle:
"Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."

Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi:
"Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?"

Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo."

Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään.

Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä:



-- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi,
niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.

Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.

Hoviherra sanoi Filippokselle:

"Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"

Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.



Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?"

Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista."

Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."*

Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.

Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois.

Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa.

Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan.

* Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.

Apt 8:26-40 KR 1992


Sana tänään torstaina, 01.07.2010

Jokainen polvi on notkistuva Herran edessä
ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.
Room. 14:11


Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Onhan kirjoitettu:
-- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?

Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.



Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta.

Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.



Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista.

Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.

Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.

Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin.

Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.

Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette.

Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Näin toteutuu kirjoitus:
"Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."


1 Kor 1:18-31 KR 1992



Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon.

Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra.

Jer 9:23



Kun tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin.

En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta.

Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana.

Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa, jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.


1 Kor 2:1-5 KR 1992

Ruumiin sinä olet minulle valmistanut

Ottaa oman aikansa sisäistää, että Jeesus Nasaretilainen on kärsinyt oikeasti ja kuollut oikeasti.

että Hänen verihaavansa ulottuvat syvälle selkänahkaan ja vatsalihaksiin aiheuttaen voimakasta kipua ja särkyä.

että naulat Hänen käsissään ja jaloissaan olivat rautaa ja kannasta toista senttiä paksut ja että ne oli kantaa myöten lyöty Hänen ruumiiseensa.

että aamupäivän aurinko pimeni ja hämäryys peitti kärsivän Jeesuksen ja koko Jerusalemin kaupungin ja että maa tärähteli ja järisi ja kalliot halkesivat.

että Jerusalemin alueen kalliohaudat aukeilivat herättäen kammoa ja pelkoa ihmisten mielissä.

että pyhän temppelin raskas käsinkudottu esirippu repesi ylhäältä alas paljastaen kaikkein pyhimmän, johon kukaan ei saanut astua sisään.



miksi?

miksi kristillisen uskon ytimessä on ristillä riippuva mies?

eikä ainoastaan näin, vaan vieläpä hyvin tarkkaan ilmaistuna ajankohtana.

uskontunnustuksessa emme vain sano, että Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin.

vaan käytämme latinalaista henkilön nimeä, joka raskaan rautanaulan tavoin iskee tapahtumat aikahistorian todellisuuteen.

Kärsi Pontius Pilatuksen aikana.

ei vain joskus silloin, ei vain hämärästi periaatteessa kuten usein uskonnollisissa perinteissä on tapana.

vaan tietyn henkilön aikana, jonka hallitusajan Juudeassa ajoitamme nykyisin vuosiin 26-36 jKr.

Kirkkohistorioitsija Eusebius kertoo, että keisari Caligulan aikana (37-41 jKr) Pilatus, jonka nimi tarkoittanee roomalaista keihästä,joutui epäsuosioon, pakeni nykyisen Ranskan alueelle ja lopulta teki itsemurhan nykyisen Wienin kaupungin luona.



miksi Jeesus Nasaretilainen kärsi todellisesti ruumiissa ja kuoli todellisesti ja haudattiin todellisesti Pontius Pilatuksen aikana?

tätä kysymystä kristityt ovat pohtineet kautta aikojen.

mutta jo heti alussa pyhä Raamattu antaa meille tästä ajattelemisen aihetta.

Heprealaisille kirjoitetun kirjeen 10 luku kertoo näin


Laissa siis on vain varjo tulevasta, paremmasta todellisuudesta, ei sen varsinaista ilmentymää. Vaikka lain määräämät uhrit toistetaan vuodesta vuoteen, laki ei ikinä pysty tekemään pysyvästi täydellisiksi niitä, jotka astuvat Jumalan eteen.

Muutoinhan uhraaminen olisi lopetettu. Jos ne, jotka ottavat osaa jumalanpalvelukseen, olisivat jo kerran tulleet puhdistetuiksi, heillä ei olisi enää mitään syntejä tunnollaan.

Mutta uhrit päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi.

Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.



Katseemme käännetään Luvattuun maahan, Välimeren itäiselle rannikolle, Juudean vuorille Jerusalemin kaupunkiin, jonka luona tätä kirjoitan.

Kuningas Herodes Suuri rakennutti Jerusalemiin temppelin, jonka alle tehty valtava perusrakennelma on yhä olemassa. Sen läntinen muuri on juutalaisten pyhin paikka maailmassa, ns Itkumuuri, jossa itketään temppelin tuhoa elokuun 9. 70 jKr (Tisha beAv)

Herodeksen rakentaman alueen päällä sijaitsevat nykyään Kalliomoskeija ja el-Aqsa moskeija.

mutta alla oleva kiveys on monilta osin Jeesuksen ajalta.

temppelistä itsestään ei ole säilynyt kiveä kiven päällä.



Heprealaiskirjeen kirjoittaja viittaa Salomon, sitten Serubbaabelin, sitten Herodeksen temppelissä käynnissä olleeseen jumalanpalvelukseen, josta on Mooseksen laissa tarkat määräykset.

Tämä jumalanpalvelus ja sen aikana uhratut veriset eläinuhrit ovat taustana Jeesus Nasaretilaisen kärsimykselle.

Mutta eläinuhrit eivät Heprealaiskirjeen mukaan riitä sovittamaan Israelin Jumalaa.

Tarvitaan jotain muuta.

Tästä kuulemme kirjeen kirjoittajan opetusta näin viitaten juutalaisten vanhoihin pyhiin kirjoituksiin:


Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan:

-- Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut,
mutta sinä loit minulle ruumiin.

Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua
miellyttäneet.

Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala



tuhannen vuoden valmistelut ovat ohi, Jerusalemin temppelin uhrit ovat varjo tulevasta, esikuva, malli siitä, mitä nyt on tapahtuva.

Ruumiin sinä olet minulle valmistanut.

Näin Hän puhuu Isälle.



Tässä on kristillisen uskomme ydin asiaa.

Israelin Jumala, kun aika oli täyttynyt, katsoi Nasaretiin ja siellä syntyneeseen Joakimin ja Annan tyttäreen, neitsyeen, jonka nimi hepreaksi on Mirjam, ja joka on meille tuttu kreikkalaisella nimellä Maria.

Tämä nuori nainen on kaikinpuolin normaali ihminen, isästä ja äidistä alkunsa saanut ja syntynyt, luonteeltaan vahva ja sielultaan herkkä.

Hänen kohdussaan, tämän nuoren naimattoman tytön, neitsyen, kohdussa Jumala valmistaa Hänelle ruumiin.

Emme saa tästä sen kummempaa lääketieteellistä kuvausta, lyhyesti vain "Pyhä Henki varjoaa sinut" ja neitsyt tulee raskaaksi.



löytyy vino pino tämän ajan viisaita ja myös pappeja ja piispojakin eri puolilta kristillistä kirkkoa, jotka ovat niin omaksuneet aikamme tieteellisen maailmankuvan, että kiistävät nämä kertomukset.

heidän mielestään kyseessä ei ole muuta kuin tyypillistä hellenistis-roomalaisajan jumal legendaa, jolla joku onneton koetti korostaa Jeesuksen erityistä luonnetta.

eiväthän kaikki evankeliumitkaan yhtenäisesti kerro neitseestäsyntymisestä ja miten se Paavalikin ymmärsi tämän asian?

tässä on anti-Kristuksen henki vauhdissa, josta Johanneksen kirjeet kristittyjä varoittavat.



sanomme järjettömästi uskontunnustuksessamme

"syntyi neitsyt Mariasta"

ei mene kaaliin.

sikäli kuin tiedämme, nainen ei tule raskaaksi ilman miehen sukusolua.

ja kuten Cicero sanoi kauan sitten, mikä on tänään mahdollista, se on ollut mahdollista muinoin.

muu on legendaa ja tarua eikä totta.

voimmeko sitten todistaa, että syntyi neitsyt Mariasta?

pois se!

meillä ei ole muuta kuin nuo repaleiset ja paljon muutakin uskomatonta asiaa sisältävät evankeliumit taikauskoiselta roomalaisajalta, joissa tästä kerrotaan.


Heprealaiskirjeen kirjoittaja on suunnannut katseemme Jerusalemin temppeliin ja siellä käynnissä olevaan uhrikulttiin.

Vanhan testamentin kirjoituksiin vedoten hän sanoo, että kun Kristus tuli, "ruumiin sinä olet minulle valmistanut"

käytämme tästä sanaa inkarnaatio, lihaksi tuleminen.

Jumalan Sana tulee lihaksi.

Tämäkään opetus ei ole selvästi löydettävissä kaikissa evankeliumeissa.

Sen väkevin kuvaus on Johanneksen evankeliumin "alussa" sanoissa.

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa ja totuutta."

Joh 1:14 Biblia 1776


Jeesus Nasaretilainen on oikea, aito ihminen kiireestä kantapäähän, sellainen kuin sinä ja minä.

Hänellä on sormet, varpaat, korvat, aivot ja maksa siinä missä sinullakin ja minulla.

Ristin kuolema kohdistui ihmiseen, joka kärsi sillä tavoin kuin ihminen kärsii.

Jumala, Isä, oli valmistanut tuon tytön kohdussa Pojalleen ruumiin.

Heprealaiskirje jatkaa


Hän sanoo siis ensin:

"Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne eivät sinua miellyttäneet",

vaikka näistä uhreista on laissa määräykset.


Mutta sitten hän sanoo:

"Tässä olen.

Olen tullut täyttämään sinun tahtosi."

Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon.

Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.


Kuulemme tässä tuon merkillisen syvällisen sanan "tässä olen"

muistamme, että Paratiisin illassa kaikui Jumalan murheellinen huuto

"Missä olet, ihminen"

Tähän huutoon vastasi kerran nykyisen Irakin alueella asunut mies, Kaldean Urin kaupungin asukas, Abram.

"Hinneni"

"tässä olen"


ja Jumala koetteli hänen kuuliaisuuttaan. rikotko sinäkin sen yhden ainoan käskyn, kuten Aadam ja Eeva? totteletko sinä Minua, jos vaadin että uhraat ainoan poikasi, Iisakin, jonka Saara vanhalla iällään on sinulle antanut vuosien rukoustaistelun jälkeen?

Abram kesti koetuksen ja hänestä tuli Abraham, av-raham, paljouden isä.

ja pelastavan uskon esikuva.



nyt on Pojan vuoro.

"hinneni"

"tässä olen"

"Olen tullut täyttämään sinun tahtosi"


ja voi mitä tapahtuu?

Jumalan Sana kumoaa Mooseksen lain määräykset, jotka Hän on itse Israelin kansalle antanut ja niiden noudattamista vaatinut kuoleman uhalla.

"Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon."

lain kirjaimen ja määräysten tilalle tulee Jumalan tahto.

ihmiskunta siirtyy suhteessaan Luojaansa uuteen aikaan, jota hallitsee Jumalan tahto.


Heprealaiskirje jatkaa edelleen

Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.



inkarnaatio, lihaksi tuleminen, toistuu pyhässä kasteessa ja pyhällä ehtoollisella.

tieteen tavoittamattomissa on se syvyys ja todellisuus, josta tässä on kyse.

ei sitä järki ymmärrä. Vaikka yrittää kovasti!

meidät on kastettu ihan oikeasti vedellä H2O ja kolmiyhteisen Jumalan nimeen ihan oikeasti nuo sanat lausuen

meille annetaan ihan oikeasti leipää ja viiniä,

vaikkei kirkossa käytetty öylätti aina oikein leivältä näytä tai maistu.

leipää se kuitenkin on, jota Helsingin diakonissalaitoksella leivotaan kirkon käyttöön.

yhtä hyvin se voisi olla ranskista.

viinin kanssa on ollut puhetta että mitä jos annettaisiin mehua.

alkoholin vaaroista kun on kyse juopottelevan Suomen kansan parissa.

vaan viiniä sen on oltava.

kirkkoviini on maistuvaa.

ihan oikeasti siis vettä, leipää ja viiniä

Jumalan Sana tulee lihaksi

"tämä on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis,
tämä on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen veri"

"sinun edestäsi annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi"

ihan oikeesti eikä vain "hengessä"



Heprealaiskirje jatkaa

Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki. Ensin näin:

-- Tämän liiton minä teen heidän kanssaan tulevina aikoina, sanoo Herra: minä asetan lakini heidän sydämeensä, kirjoitan sen heidän sisimpäänsä.

Ja sitten:

-- Heidän syntejään ja vääriä tekojaan minä en enää koskaan muista.

Missä synnit on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria.



Laitan tähän saman tekstin vielä Biblian antamassa suomenkielen muodossa, joka on monelle essulle lapsesta asti tuttu



Sillä lailla on tulevaisten tavarain varjo, ei itse hyvyyden olento; niillä uhreilla, joita he joka vuosi alinomaa uhraavat, ei se ikänä taida niitä täydelliseksi tehdä, jotka uhraavat.

Muutoin olis uhraamasta lakattu, jos ei niillä, jotka uhrasivat, synneistä silleen omaatuntoa olisi, koska he kerran puhdistetut ovat.

Vaan sillä tapahtuu joka vuosi synnin muistuttamus.

Sillä mahdotoin on härkäin ja kauristen veren kautta syntejä ottaa pois.

Sentähden, kuin hän maailmaan tuli, sanoi hän: uhria ja lahjaa et sinä tahtonut, mutta ruumiin olet sinä minulle valmistanut;

Polttouhrit ja syntiuhrit ei ole sinun mieleises.

Silloin minä sanoin: katso, minä tulen, (Raamatussa on minusta kirjoitettu,) että minun pitää tekemän sinun tahtos, Jumala.



Niinkuin hän ennen sanoi: uhria ja lahjaa, ja polttouhria ja syntiuhria et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet, (jotka lain jälkeen uhrataan,)

Silloin hän sanoi: katso, minä tulen tekemään, Jumala, sinun tahtos. Hän ottaa pois entisen, että hän toisen asettais.

Jonka tahdon kautta me kerran pyhitetyt olemme, Jesuksen Kristuksen ruumiin uhraamisella.



Ja jokainen pappi on siihen pantu, että hänen joka päivä jumalanpalvelusta tekemän pitää ja usein yhtäläistä uhria uhraaman, jotka ei koskaan voi syntejä ottaa pois.

Mutta kuin tämä oli yhden ijankaikkisesti kelpaavan uhrin syntein edestä uhrannut, istuu hän nyt Jumalan oikialla kädellä,

Ja odottaa, että hänen vihollisensa pannaan hänen jalkainsa astinlaudaksi.

Sillä yhdellä uhrilla on hän ijankaikkisesti täydelliseksi tehnyt ne, jotka pyhitetään.



Mutta sen todistaa myös meille itse Pyhä Henki, sillä että hän ennen sanoi:

Tämä on se Testamentti, jonka minä tahdon heille tehdä niiden päiväin jälkeen, sanoo Herra: minä tahdon antaa minun lakini heidän sydämiinsä, ja heidän mieliinsä minä ne kirjoitan,

Ja heidän syntejänsä ja vääryyttänsä en minä enempi tahdo muistaa.

Mutta kussa näiden anteeksiantamus on, siinä ei silleen uhria syntein edestä ole.


Virsi 58
Kas Karitsata Jumalan!
Hän raskaan kuorman kantaa.
Hän kantaa synnit maailman,
itsensä alttiiks antaa.
Hän kulkee pilkkaan katkeraan
ja piinaan, tuskaan kauheaan,
kuoleman kovan vaivaan.
Hän suostuu teurasuhriksi
ja kestää kaiken nöyrästi,
ääneti kärsii aivan.

Tuo puhdas uhrikaritsa
on rakkain Jeesuksemme.
Hän kuoli kaikkein puolesta
synneistä päästäksemme.
Oi Isä, aivoitustasi,
kun kuolemasta Poikaasi
et armahda, et säästä!
Oi rakkauden ihmettä,
kun langennutta syntistä
ei hukkumaan se päästä!

Siis nöyrän, hartaan kiitoksen
sinulle, Jeesus, kannan
ja turmeltuneen sydämen
hoitoosi hyvään annan.
Elämän uuden antaja,
kun sydän sortuu rinnassa,
niin ole sydämeni.
Oi kunniani, aarteeni,
sinulle annan itseni
iäksi kaikkineni!


Nyt tahdon sanoin niin kuin töin
ylistää rakkauttas
ja kiittää päivin, kiittää öin
näin suurta laupeuttas.
Virteni lakkaamatta soi
niin heleästi kuin se voi
ja laulaa armostasi.
Muun kaiken ennen unohdan
kuin rakkautes, kalleimman
kaikista lahjoistasi.

Nyt, sydän ahdas, laajene
ja aarre kätke parhain.
Kirkkaampi, kauniimpi on se
kuin ääret tähtitarhain.
Maa, meri, taivas avara,
se on vain hiukka tomua,
kun katson aarrettani.
Aarteeni ainut, verraton,
veresi, Jeesus, kallis on,
vuotanut puolestani.

Missä on voima kuoleman?
Ei voi se vahingoittaa.
Kun matkanpääni saavutan,
niin uusi päivä koittaa.
Kun olen taudin tuskissa
ja viime kilvoituksissa,
suot rauhan haavoissasi.
Kun haahteni on hukkua
maailman meren kuohuissa,
on Jeesus satamani.

Kun mainen matka vaikea
kuolemaan päättyy kerran,
vanhurskauden vaatteessa
saan käydä eteen Herran.
Se olkoon ainut verhoni,
tahraton juhlapukuni,
ihana loistossansa.
Näin kaunistettu morsian
käy suuriin häihin Karitsan
ja kiittää riemuissansa.


Paul Gerhardt 1647.
Suom. Andreas Elgfoth 1763,
Julius Krohn 1880.
Virsikirjaan 1886.


Hänen haavainsa kautta me olemme paratut!

Jesaja 53


Kirjoittanut Rami

MikkoL:"Jumalan Sana kumoaa Mooseksen lain määräykset, jotka Hän on itse Israelin kansalle antanut ja niiden noudattamista vaatinut kuoleman uhalla.

"Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon."

lain kirjaimen ja määräysten tilalle tulee Jumalan tahto."

Mitä Mikko tuolla tarkkaan ottaen tarkoitat?

sanotaanhan raamatussa: "Matt. 5:17. Jeesus ja laki
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
18. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
19. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.


Kirjoittanut: Mikko



"selitykseni" on heprealaiskirjeen kohtaan

Mutta sitten hän sanoo:
"Tässä olen.
Olen tullut täyttämään sinun tahtosi."

Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan tahdon.

Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa."


sanot, Rami, että Heprealaiskirje ei ilmeisestikään puhu tässä "Mooseksen laista" ja sen kumoamisesta vaan Mooseksen laissa annetuista uhrimääräyksistä.

ja niiden tilalle tulevasta Jumalan tahdosta.

vai miten luet?

pysyykö Mooseksen laki pyhyysmääräyksineen, kosher lakeineen, voimassa, vaikka Mooseksen määräämät uhrit lakkaavat?


Kirjoittanut: Rami

Ymmärrän, että Kymmenen käskyä=Jumalan tahto. Nuo seremonialait eivät enää ole voimassa, mutta kymmenen käskyä on ja ne ovat osa Mooseksen lakia.

Onkohan tuossa kaikki oikein?



Kirjoittanut: Mikko

mietin tuota heprealaiskirjeen kohtaa ja ajattelen nyt, että korjaat virheeni.

siinä on ilmaus "nuo määräykset" ja sitten kirjeen kirjoittaja puhuu Jumalan tahdosta liittyen Jeesuksen kuolemaan.

Jumala tahtoo, että ...