Sodoma, Gomorra ja sateenkaariperhe (2)

edellisellä palstalle kerroin, kuinka sateenkaariperheiden kohtelua tutkivien mielessä kielteisiin uskonnollisiin asenteisiin vaikuttaa "myytti Sodomasta ja Gomorrasta", jota on vaikea vastustaa.

sana "myytti" on laajassa käytössä, ja sillä käsitetään monia eri asioita. osaisin kuvitella, että tuon opinnäytteen kirjoittajille myytti tarkoittaa jotain täysin epähistoriallista tarinaa, joka heijastelee jotain muinaisten aikojen arvomaailmaa ja yhä vaikuttaa taantumuksellista, konservatiivista asennoitumissa uskonnon vaikutuspiirissä, homofobiaakin.

todellisuudessa myytit ovat väkeviä, syvälle uppoavia, unohtumattimia ja niitä esiintyy kaikissa ihmiskunnan kulttuureissa - myytit ovat osa ihmisyyttä.

toki opinnäytteen kirjoittajat tietävät, miten oidipus kompleksi saa nimensä, narsismi, ja monet muut modernin psykiatrian termit juontavat juurensa kreikkalaisten myyttien ilmaisemiin totuuksiin ihmisen elämästä.



kertomus Sodomasta ja Gomorrasta liittyy Abraham ja Loot traditioihin ja sijoittuu nykyisen Israelin ja Jordanian valtioiden alueelle, hyvin harvinaiseen Kuolleen meren eteläosan luontoon. Siellä on edelleen poikkeuksellisesti säilynyt Jebel Sdom suolavuori, joka saa nimensä Sodoman kaupungista.

Kopioin tähän uusimmasta kirkkoraamatusta 1992 suomenkielisen käännöksen vanhasta heprealaisesta tekstistä, joka nykyisessä muodossaan on todennäköisesti yli 2500 vuotta vanha.



on erityisen merkittävää, että viitekertomuksen sankarina on uskonnollinen ihminen, Abraham.

Harvinaisella tavalla oman aikansa kulttuurista poiketen Abrahamin kerrotaan puolustavan Sodoman ja Gomorran kaupunkeja, joita uhkaava tuho on käsillä.

Usein virheelliset ennakkoluulot Raamattua kohtaan johtuvat siitä, ettei yksinkertaisesti vaivauduta lukemaan ja tuktimaan kirjoituksia, vaan oletetaan jotain hyvin pinnallisesti ja etenkin tieteelliselle tutkijalle sopimattomalla asenteellisuudella.

Abraham keksii keinon, millä taivuttaa Jumala luopumaan näiden paheellisten kaupunkien tuhoamisesta.

Entä jos siellä onkin hurskaita ihmisiä mukana - eikö oikeudenmukaisuus vaadi vanhurskasta Jumalaa silloin luopumaan aikeestaan?

Samalla saamme kuvan siitä, minkä verran Sodomassa ja Gomorrassa asui vanhurskaita ihmisiä.

Kaupungista kuitenkin pelastetaan yksi perhe, Abrahamin serkun Lootin perhe, mutta Lootin vaimolle käy huonosti.



Sitten miehet nousivat ja lähtivät Sodomaan päin, ja Abraham saattoi heitä kappaleen matkaa.

Herra ajatteli:
"Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä? Onhan Abrahamista polveutuva suuri ja mahtava kansa, ja hänen saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. Minähän olen valinnut hänet, että hän käskisi poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta, jotta minä voisin täyttää sen lupauksen, jonka olen Abrahamille antanut."

Ja Herra sanoi:
"Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. Siksi minä aion mennä sinne katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen pahan, mistä valitetaan. Minä haluan saada siitä selvän."

Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa.

Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat? On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?"

Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin."


alkukielessä on juutalaista kansaa loukkaava "Herra jäi seisomaan Abrahamin eteen" Jumala muistuttaa tässä aivan liikaa ihmisen poikaa. Järjestys on vaihdettu "Abraham jäi seisomaan Herran eteen" mutta tämä poikkeuksellinen tekstin korjaus on huolellisesti merkitty alkutekstin reunaan.


Abraham vastasi:
"Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa. Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi? Hävittäisitkö viiden vuoksi koko kaupungin?"

Herra vastasi:
"En hävitä, jos löydän sieltä neljä- kymmentäviisi."

Abraham kysyi vielä:
"Entä jos siellä on neljäkymmentä?"

Herra sanoi:
"Niiden neljänkymmenen takia minä säästän sen."

Abraham sanoi:
"Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä jos siellä on kolmekymmentä?"

Herra vastasi:
"En hävitä sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä."

Mutta Abraham sanoi:
"Saanko vielä puhua sinulle, Herra? Entä jos sieltä löytyy vain kaksikymmentä?"

Herra sanoi:
"Niiden kahdenkymmenen takia jätän sen hävittämättä."

Mutta Abraham sanoi:
"Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?"

Herra sanoi:
"Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä."

Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa.


tämä on rohkaisuna kristityille tämän pahan ja avionrikkojan sukukunnan keskellä. Jokainen hurskas kansansa, kaupunkinsa, kylänsä keskellä on muistissa vanhurskaan Jumalan laskurissa.



Kun enkelit saapuivat illan suussa Sodomaan, oli Loot istumassa kaupunginportin aukiolla. Heidät nähdessään hän nousi, meni heitä vastaan, heittäytyi kasvoilleen maahan ja tervehti heitä sanoen: "Tulkaa, herrani, minun matalaan majaani yöksi, niin voitte pestä matkan pölyt jaloistanne. Heti aamusta voitte sitten jatkaa matkaanne."

He vastasivat: "Ei, me yövymme ulkosalla."

Mutta Loot pyyteli heitä hartaasti, kunnes he lähtivät hänen mukaansa ja tulivat hänen kotiinsa. Hän valmisti heille runsaan aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.


Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat, kaupungin kaikki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin.

He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!"

Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään. Hän sanoi: "Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa. Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat vielä neitsyitä. Minä tuon heidät teille, saatte tehdä heille mitä haluatte. Mutta näihin miehiin älkää koskeko, sillä he ovat hakeneet suojaa minun kattoni alta."

He sanoivat: "Pois tieltä! Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä. Nyt sinun käy vielä pahemmin kuin noiden miesten!"

Ja he kävivät Lootin kimppuun ja ryhtyivät murtamaan ovea. Mutta miehet, jotka olivat talossa, ojensivat kätensä, vetivät Lootin sisälle ja sulkivat oven. Taloon pyrkivien miesten silmät he sokaisivat niin, ettei yksikään enää kyennyt löytämään ovea.


vieraanvaraisuus on ehdoton! Loot on valmis antamaan omat tyttärensä raiskattaviksi, jotta nämä vieraat saisivat olla turvassa.


Vieraat sanoivat Lootille:
"Jos sinulla on täällä kaupungissa vielä joku, vävy tai poika tai tyttäriä tai joku muu läheinen, niin vie heidät täältä pois, sillä me hävitämme tämän paikan. Herra on saanut kuulla niin ankaran valituksen tätä kaupunkia vastaan, että hän on lähettänyt meidät hävittämään sen."

Niin Loot lähti puhumaan miehille, jotka olivat kihlanneet hänen tyttärensä, ja sanoi: "Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!"

Mutta he vain naureskelivat hänen puheilleen.

kutsu lähteä Turmeluksen Kaupungista naurattaa monia, jotka siellä viihtyvät.


Kun aamu jo alkoi sarastaa, enkelit kiirehtivät Lootia ja sanoivat: "Lähde heti ja ota mukaasi vaimosi ja kaksi tytärtäsi, jotka ovat täällä, muu- ten saat surmasi tämän kaupungin syntitaakan tähden!"

Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella -- Herra oli näet päättänyt säästää heidät.

Viedessään heitä ulos toinen miehistä sanoi Lootille: "Pakene henkesi edestä! Älä katso taaksesi äläkä pysähdy ennen kuin olet päässyt pois tältä tasangolta. Pakene vuoristoon, muuten olet mennyttä."


Herra on päättänyt pelastaa tämän kaverin eikä hänen vitkastelunsa ei saa sitä estää.



Mutta Loot vastasi hänelle: "Voi ei, herrani! Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sallit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen. Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyttää henkeni?"

Mies sanoi: "Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia. Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä."

-- Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar.


mies on se tuhoaja.
kertomuksessa Egyptin esikoisista Tuhoaja on myös persoona
samoin kun Herran enkeli surmaa Jerusalemin asukkaita kuningas Daavidin tehtyä luvattoman väestönlaskun
samoin assyrialaisten armeijan tuhoaa enkeli Jerusalemin muurien luona



Kun aurinko oli noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin, Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle.

Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin.

Mutta Lootin vaimo katsoi taakseen ja muuttui suolapatsaaksi.

Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä. Hän katseli Sodoman ja Gomorran suuntaan ja yli koko tasangon, ja silloin hän näki, että maasta nousi savua kuin polttouunista.

Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hävitti kaupungit, joissa Loot oli asunut.

Sitten Loot lähti Soarista ja asettui vuorille, ja hänen kaksi tytärtään seurasivat hänen mukanaan. Hän pelkäsi asua Soarissa ja asettui siksi molempien tyttäriensä kanssa luolaan asumaan.



Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle:
"Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi."

Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: "Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi."

Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä.

Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi; hänestä tuli nykyisten ammonilaisten kantaisä.


1 Ms 18:16-33 KR 1992
1 Ms 19 KR 1992



kirjallisuuden näkökulmasta kertomuksessa on siis Abraham tradition kehykset.

Sodoman ja Gomorran ja koko tasangon hävitys on kytketty traditioon Lootista.

kertomus Lootin vaimon muuttumisesta suolapatsaaksi liittyy pakomatkan kautta tapahtumiin.

kertomus antaa selityksen Zoar kaupungin nimestä (pieni, vähäinen)

mukana on myös kertomus Kuolleen meren seudun historiasta tunnettujen kansojen, Moabin (hieman kuin heprean me-av, isästä) ja Ammonilaisten (ben-ammi, kansani poika) synnystä. Tämän jakson kirjoittaja kertoo, että kyse on "nykyisten" ihmisten kantaisistä, jostain kauan sitten tapahtuneesta.



Saamme Raamatusta tietoa Sodomasta ja Gomorrasta ennen näitä tapahtumia. Kertomus kuvaa, kuinka Abram antoi suosiosta paremmat asuinalueet serkkulleen:

Myös Lootilla, joka kulki Abramin mukana, oli lampaita, vuohia, nautakarjaa ja telttoja. Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa. Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Siihen aikaan maassa asui kanaanilaisia ja perissiläisiä.

Abram sanoi Lootille: "Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme sukulaisia ja veljiä keskenämme. Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Eroa siis minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle."

Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata.



Loot valitsi itselleen koko Jordanin alangon ja lähti kulkemaan itää kohden, ja näin he erosivat toisistaan.

Abram jäi Kanaaninmaahan, kun taas Loot siirtyi telttoineen alangon kaupunkien liepeille ja päätyi lopulta Sodomaan.

Mutta Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä Herraa vastaan.


1 Ms 13:5-13 KR 1992



1 Ms 14 on historian tutkimuksen kannalta hyvin kiehtova, ja vaikea jakso, jolla on kuitenkin vahvasti todellisuuden makua:

Silloin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin kuninkaat sekä Belan eli Soarin kuningas lähtivät liikkeelle ja järjestivät Siddiminlaaksossa joukkonsa taisteluun

Elamin kuningasta Kedorlaomeria, Gojimin kuningasta Tidealia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, viisi kuningasta neljää vastaan.

Mutta Siddiminlaakso oli täynnä maaöljykuoppia, ja kun Sodoman ja Gomorran kuninkaat ja heidän miehensä yrittivät kääntyä pakoon, he vajosivat niihin, ja henkiin jääneet pakenivat vuorille.

Heidän vihollisensa veivät Sodomasta ja Gomorrasta kaiken karjan ja muun omaisuuden sekä kaiken syötävän ja lähtivät sitten pois.

Lähtiessään he veivät myös Abramin veljenpojan Lootin ja koko tämän omaisuuden. Loot näet asui siihen aikaan Sodomassa.


1 Ms 14:8-12 KR 1992



Nykyään koko tämä alue, Kuolleen meren laakso ja aina Jerikon luonnonparatiisiin asti, on suurimmalta osaltaan aivan kuollutta elotonta seutua.

En Gedissä tulee runsaasti raikasta vettä Juudean vuorilta, ja alue on nykyään todellakin vehreä kuin paratiisi, kuten jokainen siellä käynyt matkaaja voi todistaa.

Kalat, jotka Jordan jokea myöten joutuvat Kuolleeseen mereen kuolevat välittömästi sen korkeaan suolaisuuteen, jota tuhansien vuosien tislaus, puhtaan veden haihduttaminen laskujoettomasta merestä, on nostanut poikkeuksellisen korkeaksi.

Meren matalassa eteläosassa, jossa Jebl Sdom vuori sijaitsee, jopa noin kolmannes vedestä on suolaa.



Raamatun kertomuksessa on monia myyttisiä piirteitä ja sen antama kuva Jumalasta on todella kuin Ihmisen Poika, välillä Herra itse puhuu, välillä tuhoava mies, välillä on kolme vierasta.

Kertomus antaa synkän kuvan hyvinvointivaltiosta.

Jumala on antanut kaikkea hyvää, on raikasta vettä, on ihania hedelmiä, maa on viljavaa ja karja lihavaa. Eletään helppoja päiviä tässä maailman matalimmassa paikassa

(Kuollut meri on itä-Afrikan hautavajoaman pohjalla, 400 metriä merenpinnan alapuolella, ja maailman matalin paikka. Kalifronian kuuluisa Death Valley on "vain" 86m merenpinanna alapuolella)

Mutta Jumalan hyvyys, luonnon anteliaisuus, lämpimät ilmat ja kissanpäivät eivät ole kasvattaneet hurskasta ja Jumalaa pelkäävää ja lähimmäistä rakastavaa kansaa.

Sodoman ja Gomorran pahuus on niin suuri, että se on noussut taivaaseen asti ja sieltä tullaan katsomaan, onko tosiaan näin.

Pahuuden huipentuma on tämä miesten, nuorten ja vanhojen, himo kaupungin ulkopuolelta tulleisiin miehiin - varmaan omat oli jo kokeiltu ja tuttuja eivätkä naiset niin kiinnosta.

(sodomia, sodomizing, on tarttunut moniin kieliin tarkoittamaan yhdyntää peräaukkoon)


pahan himon, vieraanvaraisuuden rikkomisen, xenofobian (Lootin vastaisen rasismin) lisäksi sodomalaisissa riehuu väkivaltainen viha ja murhanhimo.

kerran jo aikaisemmin Raamattu kertoo ihmisten pahuudesta.

Jumala katui silloin kerrassaan, että on ihmisen luonut, ja päätti hävittää hänet.

vaan alle kymmenen hurskasta löytyi - Nooa väkineen - ja he pelastuivat arkista.

Jumala piirsi sateenkaaren pilviin merkiksi, ettei koskaan enää hävitä koko ihmiskuntaa sen pahuuden tähden.

vaan Sodoman ja Gomorran kuitenkin tuhosi.



Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyk- sensä olivat kauttaaltaan pahat, hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään.

Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."

Mutta Nooa oli Herralle mieluinen.

1 Ms 6:5-8 KR 1992



Jumala sanoi vielä:
"Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen teidän sekä kaikkien maan päällä elävien olentojen kanssa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti: minä asetan kaareni pilviin, ja se on oleva merkkinä minun ja maan välisestä liitosta.

Kun annan pilvien nousta taivaalle ja sateenkaari näkyy pilvissä, muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät enää koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää.

Kaari näkyy pilvissä, ja kun minä sen näen, muistan ikuisen liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaikkien maan päällä elävien kanssa."

Ja Jumala sanoi vielä Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä teen kaikkien maan päällä elävien kanssa."


1 Ms 9:12-17 KR 1992


Pyhä Raamattu siis kertoo viidestä kaupungista, jotka sijaitsivat kerran tuolla alueella - moabilaisten ja amonilaisten tuntumassa "Siddimin laaksossa" (hyvin vanha esi-heprealainen paikannimi, kuten Hermonin nimi Sirion)

"Silloin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin kuninkaat sekä Belan eli Soarin kuningas lähtivät liikkeelle ja järjestivät Siddiminlaaksossa joukkonsa taisteluun."

paikallistuntemusta vahvistaa kaksi asiaa

- aurinko nousee vuorten takaa. Kuolleen meren laakso on hyvin syvällä, ja nämä "vuoret" ovat tämän itä-Afrikan hautavajoaman syvimmän kohdan reunat.

- Abraham katselee Hebronista (Mamre) ja näkee savun nousevan laaksosta.

lisäksi mainitaan Zoar niminen kaupunki Abrahamin turvapaikkana, ja tämä paikannimi on säilynyt arabiankielisenä alueella.


mutta mitään merkkejä näistä kaupungeista ei siis tunnettu vielä 1900-luvun puolivälissäkään, kun kuuluisa William Foxwell Albright niitä etsi Kuolleen meren kielekkeeltä, Lisanilta.

Hän arveli, että Lisan on ollut korkeammalla, ja sieltä löytyvä vanha keramiikka olisi jälkiä sodomalaisten ja gomorralaisten orgioista kulttipaikalla. Nuo kaupungit olisivat jääneet Kuolleen meren alle, kun vesi peitti myös eteläisen osan, joka on vain viitisen metriä syvä. Pohjoiset osat ovat yli 300 metriä syvimmillään.

Sukeltajat etsivätkin eteläisen meren pohjasta kaupunkeja vielä 1970-luvulla mutta eivät löytäneet muuta kuin suolaa suolaa, enemmän suolaa.

Geologit ovat sittemmin osoittaneet, että meren eteläpää on yhtä vanhaa perua kuin pohjoinenkin ja nykyisessä muodossaan noin 100.000 vuotta vanha.



Sodoman ja Gomorran kertomuksessa on siis voimakasta paikallisväriä ja kytkentöjä Kuolleen meren tuntumaan.

Jebl Usdum (sdom) suolavuori lohkeilee joskus aivan ihmisenmuotoisiksi patsaiksi, ja joku tällainen on saattanut olla taustana kertomukselle Lootin vaimosta.

tätä kutsutaan perinnetutkimuksessa etiologiseksi (aitiologiseksi) kertomukseksi.

on jokin erikoinen asia, esine, luonnonoikku, joka vaatii selityksen. sille annetaan sitten kertomus, narratiivi, joka jää elämään.

itse asiassa monet johtavat tieteellisen Vanhan testamentin tutkimuksen edustajat arvelivat vielä 1900-luvulla, että koko kertomus Sodomasta ja Gomorrasta on sepitetty selittämään, miksi tämä alue on niin poikkeukellisen autio ja kuollut.



Alueen tutkimukset kuitenkin jatkuivat.

Amerikkalainen arkeologi Paul Lapp liikkui Kuolleen meren alueella ja löysi Lisan niemeltä merkkejä elämästä varhaiselta pronssikaudelta. Hän teki siellä Jordanian hallinnon alla tutkimuksiaan vaimonsa Nancyn kanssa 1965-1967. Lapp hukkui traagisesti lomamatkallaan Kyproksella.

Alueen tutkimuksia jatkoivat sitten Thomas Schaub Pennsylvanian ja Walter E. Rast Valparaison yliopistosta. Yhdessä he julkaisivat Lappin elämäntyön, Lisanilla sijaitsavn Bab edh-Dhran tutkimukset komeana 624 sivuisena opuksena vuonna 1989.

(Minulla on ollut ilo tavata Walter ASOR keskuksessa Jerusalemissa oman tuohon aikaan liittyvän tutkimukseni yhteydessä, jossa Bab edh-Dhra keramiikka on varsin merkittävää.)



Näiden kaivausten perusteella ei voida todistaa, että Raamatun mainitsemat viisi kaupunkia, Sodoma, Gomorra, Ebna, Seboim ja Zoar, olisi löydetty.

Mutta tosiasia on, että moderni arkeologinen kenttätutkimus on paikantanut viisi Abrahamin aikaa edeltävää kaupunkia Kuolleen meren kaakkoiselta alueelta, Lisanilta ja siitä etelään olevalta rannalta.

Näistä ei ollut mitään muuta vihjettä, kuin Raamatun yksinäinen sfinksi - kertomus että siellä oli...

nyt tiedämme varmuudella, että olihan siellä



Raamattu mainitsee bitumi kuopat (maaöljykuopat) Siddimin laaksossa, johon porukat juuttuivat (1 Ms 14)

alue sijaitsee maapallon pintakuoren syvimmässä geologisessa repeämässä, joka on siis mannerlaattojen liittymäkohta ja geologisesti hyvin epävakaa, maanjäristyksiä aiheuttava kuten San Fransiscon alueen sauma St Andrew Fault ja tuo Haitin Port Princen tuhonnut syvällä maanalla sijaitseva mannerlaattojen välinen sauma.

Lisanin seudulla on havaittu myös geologisia merkkejä maakaasusta.

onkin esitetty teoria, että joku tällainen syvä kaasuräjähdys olisi Raamatun kertomuksen taustalla.

Raamatussa tosin mainitaan taivaasta satanut "tuli ja tulikivi" mikä ei olisi kovin kaukan tulivuoren toiminnasta. Sellaista ei kuitenkaan alueelta tunneta, vaikka yhdestä kaupungeista, Numeirasta, on löydetty paksulti tuhkaa sisältävä kerrostuma.

Bab edh Dhra olisi Sodoma ja Numeira Gomorra

mutta kuten sanottu, näin ei voida löydettyjä varhaisen pronssikauden kaupunkeja nimetä, kun niistä itsestään ei ole tekstejä löytynyt.

löydöt ovat tuoreita ja kaivausten julkaiseminen on yhä kesken.



Bab edh Dhra sijatisee
31.253928°N
35.534184°E

Google kartan alueesta näet
http://maps.google.co.uk/maps?ie=UTF8&oe=UTF-8&hl=en&q=&ll=31.253928,35.534184&spn=0.005641,0.007499&t=h&z=17&om=1%29

Bab edh-Dhra esineistlä on näytteillä Karakin Arkeologisessa museossa Jordaniassa.


harvinainen suolavuori sulaa nopeasti - Kuolleen meren poikkeuksellisen kuiva ilmasto on sitä suojannut. Vuori on alueella sijainneen Lisan meren pohjasta puristunutta mutaa. Sen liuskeissa on jopa kaloja!

jos käyt seudulla noin 40.000 vuoden kuluttua, vuori on ehkä jo kokonaan sulanut.

tässä on yksi suolapatsas, joka hieman muistuttaa muinaisajan kaapuun pukeutunutta ihmistä

Jauholuola

Retkellä Jauholuolassa

Sodoman vuoren takana Kuolleen meren eteläkärjessä on aivan valkoinen tasanko, useampien kilometrien pituinen ja parin levyinen.

tämän melkein jään ja lumen peittämältä järveltä näyttävän tasangon pintaan on vuorilta valunut sadevesi kaivertanut pitkän kiemurtelevan laakson, joka päätyy lopulta Kuolleen meren rantaan.

kyseessä on Sodoman suolavuoren "padon" takia parhaiten säilynyt osa muinaisen Lisan-järven pohjaa. Muualta Kuolleen meren alueelta ja Jordanin laaksosta eroosio on kuluttanut sen miltei kokonaan pois.

Toki tätä Lisan-muodostumaa on näkyvissä siellä täällä ja esimerkiksi Qumran, josta löydettiin nuo pyhän Raamatun käsikirjoitukset, on Lisan-kiven päällä.



Israelilaiset koululaiset ja myös turistit tulevat joskus busseillaan tälle tasangolle ja tekevät pienen kävelyn.

Autojen luota he kävelevät viitisenkymmentä metriä, laskeutuen tuon veden uurtaman laakson pohjalle sen matalassa alkupäässä.

Jauholuolan sisuksissa kameran salamavalon näyttämää

Hämmästyttävän kauniiden ja monimuotoisten seinämien välissä kävellen he saapuvat Jauholuolan suulle.

Siitä astutaan sisään aivan pimeään pitkään luolakäytävään, jonka toisesta päästä sitten noustaan hieman hankalasti takaisin auringossa kimaltelevan valkoisen tasangon päälle ja suunnataan matka kohti autoja.

Sodoman vuoren tumma seinämä on idässä ja Juudean autiomaan vanhat kalkkikivikalliot lännessä.

Jauholuola saa nimensä tämän Lisan-alueen erityisen hienosta valkoisesta kalkista, joka todellakin on kuin jauhoa.

Lisan muodostumaa matkalla Jauholuolaan

Veden syömässä laaksossa kuljettaessa voi pysähtyä ihailemaan seinämien kerrostumia.

Ne ovat kuin vuosirenkaita, kesän ja talven sateiden vaihtelusta kertovia ohuita toinen toisensa päällä olevia kerrostumia.

Siihen voi mitata oman elin ikänsä, muutama sentti.

Lisan järvi lainehti noin 100.000 vuotta sitten ja paksut pohjakerrostumat kertovat monien kymmenien tuhansien vuosien tarinaa.




Näin voimme aivan henkilökohtaisesti asettaa itsemme suhteeseen, perspektiiviin, tämän Jumalan luoman maapallon pitkään historiaan. Itse asiassa tämä järvi kuuluu aikaan, kun oma lajimme, Homo sapiens sapiens, oli vasta hiljalleen levittämässä reviiriään Afrikan ja Euraasian pinnalla.

Kun oivallamme kerrostumien merkityksen Jauholuolan ihanissa maisemissa, kohotamme katseemme länteen ja näemme siellä massiiviset Juudean vuorimaan seimämät.

Voimakas mannerlaattojen liike on repäissyt nämä kalliot halki ja luonut koko Kuolleen meren alueen ja muut itä-Afrikan suureen hautavajoamaan kuuluvat seudut Libanonista Keniaan ja Tansaniaan.

Ja kas, huomaamme aivan saman ilmiön kuin herkässä ja helposti rapautuvassa Lisan kalliossa.

Myös nuo jylhät vuoret ovat kerrostumia, paljon paksumpia tosin ja toinen toisensa päällä.

Myös sinne on voimakkaasti alas syöksyvä sadevesi kaivanut laaksoja, mutta ne eivät ole Jauholuolaan vievän laakson tapaisia hentoja uomia vaan valtavia rotkolaaksoja yli 100 metriä korkeine seinämineen, joiden pohjalle sininen taivas pikkusen näkyy ylhäällä.


Geologinen tutkimus kertoo, että nämä Kuolleen meren seinämät ovat osittain muodostuneet valtavan Tethys meren pohjalla, joka lainehti muinoin Gibraltarilta Intiaan asti.

Kerroskakun ylimmät vaaleat kerrostumat ovat noin 70 miljoonaa vuotta nuoria, siis ajalta jolloin dinosaurusten pitkä valtakausi maapallolla päättyi ja alkoi tämä nisäkkäiden aika, jota me elämme.

Niiden alta näkyy liitukauden eri kerrostumia, joista alimmat veden paljastamat ovat noin 120 miljoonaa vuotta vanhoja kallioita.

Siellä on rotkolaakson pohjalla hankala kulkea, mutta maisemat ovat kuin jostain näytelmästä, rosoisia rajuja, vesi on kuluttanut kivet sileiksi ja paikoin vesi on kerääntynyt raikkaisiin altaisiin, joissa isrealilainen nuoriso mielellään käy retkillään uimassa.

Tristram lintu juomassa

Musta Tristram lintu lentää uteliaana kulkijan lähellä ja monet kasvit koettavat pärjätä rotkon pohjan hämyisässä valossa.

Qumranin geologista maisemaa

Kuolleen meren pohjoispäässä on kuuluisa Qumran, kirjakääröjen luostari ja luolat.

Maisema on siellä hyvin puhutteleva.

Huikea itä-Afrikan hautavajoama, sinisenä lainehtiva Kuolleen meren pinta, Mooabin vuoret sen takana ja siellä kuningas Herodeksen suosimat kuumat lähteet.

Seisot 100 miljoonaa vuotta vanhalla liitukauden kalliolla, jonka mannerlaattojen repeämä on paljastanut ja ihailet valtavaa wadia, jonka sadevesi on satojen tuhansien vuosien ajan niihin syönyt.

Qumran luola 4 nuoressa Lisan muodostumassa,
taustalla 100 milj. vuotta vanhoja Liitukauden kallioita

Ja tuossa alhaalla erottuu aivan selväti Lisan-järven pohjamutien jäännöksiä, samoja joita on Jauholuolassa, ja tiedät nyt että ne ovat varsin nuori muodostuma, vain noin 100.000 vuotta iältään.

Vihreän-harmaan helposti tunnistettavan kerrostuman päällä on sitten autiomaan rauhaa, hiljaisuutta ja turvapaikkaa hakenut ihminen rakentanut luostarin. Ja kun Rooman armeija lähestyi, pyhät kirjoitukset kätkettiin näihin liitukauden luoliin.

Vaivaiset kaksituhatta vuotta sitten.

Lootin vaimo - suolapatsas

"Lootin vaimo" muodostuma Sodoman vuoren rinteessä

Niin Lot meni ulos ja puhutteli vävyjänsä, jotka piti saaman hänen tyttärensä, ja sanoi: nouskaat ja lähtekäät tästä siasta: sillä Herra hukuttaa tämän kaupungin: mutta hän oli niinkuin leikkiä tekevä hänen vävyinsä silmäin edessä.

Koska aamurusko kävi ylös, kiiruhtivat enkelit Lotin joutumaan, ja sanoivat: nouse, ota emäntäs, ja kaksi tytärtäs, jotka saapuvilla ovat, ettet sinä myös hukkuisi tämän kaupungin pahuudessa.

Koska hän viipyi, tarttuivat miehet hänen käteensä, ja hänen emäntänsä, ja hänen kahden tyttärensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää heitä: ja taluttivat hänen ulos ja jättivät hänen ulkopuolelle kaupunkia.

Ja koska he johdattivat heitä ulos, sanoivat he: pelasta sinun sielus, ja älä katsahda taakses, ja älä myös seisahda koko tälle lakeudelle; vaan turvaa sinuas vuorelle, ettes hukkuisi.

Ja Lot sanoi heille: Ei Herra.

Katso, sinun palvelias on löytänyt armon sinun edessäs, sinä olet tehnyt sinun laupeutes suureksi, jonkas minulle osotit, pelastaakses minun sieluani: en taida minä pelastaa minuani vuorella, ettei minulle jotakuta pahaa tapahtuisi, ja kuolisin.

Katsos, tuo kaupunki on läsnä, paeta sinne: ja hän on vähä: salli minua siellä pelastettaa: eikö hän ole vähäinen? että minun sieluni siellä elävänä pysyis.

Niin sanoi hän hänelle: katso, tässä asiassa olen minä myös sinun rukoukses päälle katsonut: etten minä kukista sitä kaupunkia, jostas puhuit.

Riennä, pelasta sinuas siellä: sillä en minä taida tehdä mitään, siihenasti ettäs sinne sisälle tulet. Sentähden kutsui hän sen kaupungin Zoar.

Aurinko oli noussut maan päälle, ja Lot tuli Zoariin sisälle.

Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta: Herralta taivaasta.

Ja kukisti ne kaupungit, ja kaiken sen lakeuden: niin myös kaikki niiden kaupunkein asuvaiset, ja maan kasvon.

Ja Lotin emäntä käänsi kasvonsa takaisin hänestä; ja muuttui suolapatsaaksi.


1 Ms 19:14-26 Biblia 1776



Herra tahtoi pelastaa Abrahamin sukulaisen Lootin ja hän sai vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa käskyn paeta Sodomasta.

Mutta jotain meni pahasti pieleen, sillä siinä kiireesti paetessa Lootin vaimo kääntyi katsomaan taakseen, mitä siellä kaupungissa oikein jylisee.

Hän muuttui suolapatsaaksi.


koko kertomus Lootin pakomatkasta syntisyytensä tähden tuhoon tuomitusta kaupungista on erittäin väkevä ja mieliinpainuva.

Isralin luontoa tuntemattoman taiteilijan
mielikuvituksen luoma Lootin vaimo!

Vaan luonnollisesti meitä ihmetyttää tuo suolapatsas.

Mistä oikein on kysymys? Mieleemme voi tulla lumivalkoinen ihmishahmo, kuin jokin antiikin marmoriveistos, joka jähmettyi siihen paikkaan - patsas yhä katsoen taakse kohti Sodomaa kun Loot ja tyttärensä vilistävät turvaan kohti Zoaria.

Luukkaan evankeliumissa Jeesus käyttää Lootin opetuksessaan seuraavalla tavalla:


Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.

Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.

Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.

Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.

Muistakaa Lotin emäntää.

Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.


Luukas 17:28-33 Biblia 1776



Kun tämä maailmanaika loppuu ja Ihmisen Poika tulee takaisin kunniassaan, alkaa melkoinen melske.

Ihmiset ovat kuin Nooan päivinä tai kuin Sodoman päivinä pahoja ja väkivaltaisia ja elävät kuin ei mitään tuomiota koskaan tulisi.

"Vapaammin" kuin siat lätissään.

Jeesus sanoo tässä, että Ihmisen Pojan tulemus on täysi yllätys... monelle aika ikävä yllätys.

Silloin lähdetään ja lujaa eikä pidä mitään tämän maailman hyvää koettaa pelastaa, tulipalo on sen verran ja päässyt valloille.

Tuossa tilanteessa tulee muistaa Lootin emäntää, joka kääntyi vilkaisemaan taakseen ja jähmettyi siihen paikkaan suolapatsaaksi.



Jeesuksen sanoissa on erityistä syvyyttä, joka ulottuu kuitenkin tässä myös näihin meidän päiviimme ennenkuin loppukatastrofi tulee.

Miksi meidän pitäisi muistaa Lootin vaimoa?

"Muistakaa Lotin emäntää.

Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään."

tuossa riittää kyllä pohtimista.



Loot kertomukset sijoittuvat alueelle, josta nouseva savu näkyi Abrahamille Mamren tammistossa Hebronin kaupungin lähistöllä.

Tuo samainen Hebron on yhä olemassa ja sieltä on lähes 1000 metrin kalkkikivikukkuloilta näkymä yli Kuolleen Meren laakson Moabin ja Edomin suuntaan.

Sodoman ja Gomorran tapahtumat sijoitetaan Raamatussa Kuolleen meren tienoille eli Suolameren laaksoon, joka oli kuin Eedenin puutarha ennenkuin Herra sen hävitti.

Nyt se on niin kuollutta seutua, ettei siellä edes ankariin oloihin tottunut beduiini viihdy vuohineen ja lampaineen.

Sodoman vuori - Jebl Usdum - kun meressä oli vielä paljon vettä
Tänään Kuollutta merta uhkaa kuolema kuivumiseen

Noin 100.000 vuotta sitten nykyisten Kinneretin järven, Jordanin laakson ja Kuolleen meren alueella lainehti suolainen Lisan järvi, joka ulottui aina En Hatsevaan asti Aravan laaksossa.

Tässä järvessä uiskenteli kaloja ja sen pohjaan laskeutui vuosituhansien kuluessa paksuja mutakerroksia.

Kun vesi kävi entistä suolaisemmaksi, mutaan sekaantui myös paljon maasuolaa.

Sitten tapahtui geologisesti hyvin harvinainen ilmiö.

Kuolleen meren eteläpäässä raskas massa pusersi tuota pohjamutaa kukkuloiksi sekä länsi- että itä-puolelle.

Samaan tapaan, jos emäntä painaa kämmenillään taikinaa, joka pursuaa käsien sivusta ylös.


Näin syntyi kaksi suolavuorta, jotka ovat hyvin alttiita sateen ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle, kulumiselle.

Itäinen, nykyisen Jordanian puolella oleva, on kokonaan sulanut eroosion vaikutuksesta.

Mutta tietyistä erityisistä olosuhteista johtuen läntinen, Israelin puolella oleva suolavuori on säilynyt.

Näitä no maailmassa säilynyt luonnon kuluttavalta vaikutukselta vain muutama.

Vuori muodostuu vanhan järvenpohjan toinen toisensa päälle tuhansien vuosien aikana kerääntyneistä muutaman millin ohuista kerrostumista, jotka ovat jyrkästi kallellaan pursumisen seurauksena.

Siellä kulkiessa voi hyvällä tuurilla varovasti näitä kiviä kerros kerrokselta kuorien löytää kalojen fossiileja.

Ainoa paikka, missä Kuolleella merellä voi nykyään kalastaa!

Sodoman vuoren maisemia sen länsipuolelta katsottuna

Hyvin voimakas eroosio aiheuttaa suolavuoreen monenlaisia patsaita.

Kansa on näyttänyt siellä montaakin Lootin vaimoa.

Ei valkoista putsattua suolaa, vaan ruskeaa hyvin vahvasti suolaista mutaa ja todella aivan ihmisen näköisiä hahmoja.

Vuoren nimi onkin Jebl Usdum, Sodoman vuori.


Tieteellisen maailmankatsomuksen kannalta Raamatun tutkijat joutuvat kysymään, kumpi on todennäköisempää:

- ihminen muuttui suolapatsaaksi, kuten kertomus Lootin emännästä kuvaa lyhyesti

- ihmisen näköinen suolapatsas Jebl Usdumin rinteellä vaati selityksen, aitiologian, ja näin joku keksi että hei, Lootin vaimolle kävi näin.

Ei tarvinne paljon mielikuvitusta, miten useimmat Raamatun tutkijat asian ymmärtävät.

Kansanperinteen tutkimuksessa aitiologiat ovat selityksiä, joita annetaan erikoisille luonnonilmiöille.

Miten esimerkiksi Hiidenkirnu on syntynyt?

Ei ollut siihen silloin selitystä ja selitystä kuitenkin haettiin.


Samalla tavalla on suhtauduttu koko kertomukseen Sodoman ja Gomorran hävittämisestä.

Johtavat Vanhan testamentin tutkijat ovat arvelleet, että koko legenda on keksitty selittämään, miten tuo tavattoman synkkä ja kuollut laakso on syntynyt.

Juutalaisen kansan parissa kehittyi sitten ajatus, että tuo ei voi olla muuta kuin hirmustuneen Jumalan tuomota ihmisten pahuudesta.

Näin nivottiin sitten kertomus Lootista ja viljavan seudun pahuuden pesistä, jotka hukkuivat tuleen ja tulikiveen.



Kovasti arkeologit yrittivät myös tutkia seutua ja löytää nuo pahamaineiset Raamatun mainitsemat kaupungit.

Ajateltiin, että ehkä Kuolleen meren eteläpää on peittänyt ne alleen.

Vaan geologit pudistelevat päätään ja sanovat, että eteläpää on paljon vanhempi.

oikein sukeltajat hakivat Sodomaa suolaveden alta, mutta löysivät vain jotain Herodeksen rahoja ja muuta uudempaa esineistöä sen hyvin paksusta suolapohjasta.


Suuri oli sitten yllätys, kun Paul ja Nancy Lapp löysivät todisteita isosta hautausmaasta Kuolleen meren kielekkeellä, Lisanilla.

Mistä näihin varhaiselle pronssikaudelle esineistön perusteella ajoitettuihin hautoihin tuli näin paljon vainajia?

Ja niin tutkimukset laajenivat, ja kaikkien yllätykseksi nyt on löydetty neljän kukoistavan kaupungin rauniot juuri siltä alueelta, johon Raamatun kertomus Lootista, Sodomasta ja Gomorrasta viittaavat.

Suurin niistä on Bab edh-Dhra ja toiseksi suurin on Numeira.

Raamatussa mainitun Zoarin nimi on säilynyt seudulla paikannimenä.



Näemme tästä, kuinka Raamatun maa ja sen muinaisuus tuovat mielenkiintoista taustatietoa pyhän Kirjan sanomaan.

Ei noiden kaupunkien löytyminen tietenkään todista Raamatun kertomusten yksityiskohtia, eikä sieltä ainakaan toistaiseksi ole löydetty selviä merkkejä tuhosta.

Paksulti tuhkaa kyllä.

Mutta aivan uudella tavalla joutuvat Raamatun tieteellisen tutkimuksen harjoittajat nyt katselemaan näitä Raamatun vanhimpia kertomuksia ja arvioimaan teorioitaan uudelleen.

Tämä ei olekaan tyhjästä nyhjästy aitiologinen legenda vaan kovat tosiasiat näyttävät, että todellakin tuo seutu on joskus ollut tiiviisti asuttua.

Ja jokainen En Gedin puutarhassa kävellyt turisti tietää, että kun raikasta vettä on saatavilla, tuon seudun luonto todella on kuin Eedenin puutarha.


kirjoittanut: Haamul

Suolapatsaaksi muuttumisessa on varmaan jotain yhteistä senkin ilmiön kanssa, mistä Hes. 47 kertoo:

Hes. 47:9-11: "Ja kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon; sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin kaikki virkoaa elämään, minne vain virta tulee. Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon. Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan valtaan."

Elämän veden virta! Sen äärellä puut tuottavat hyvää hedelmää, joka kuukausi: "… virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset."



Pyhäkkö, josta vedet juoksevat, on Jumalan Sana, Kristus. Omillaan, ilman Kristusta "pärjäilevä" elää rämeen tai lätäkön äärellä, eikä siinä vihannoida eikä tuoteta hedelmää. Virrasta eristäytyneet rämeet ja lätäköt jätetään suolan valtaan, kuten Hesekiel kertoo.



Myös Jesaja kertoo myös siitä samasta vedestä, joka virvoittaa ja pitää elävänä:

"Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot." (Jes. 55:1-3)


Mooseksen kirjassa kuvataan, kun kansa haikaili takaisin Egyptin lihapatojen ääreen. Egypti oli israelilaisille paikka, jossa he olivat orjina. Jumalan lapset on kuitenkin ostettu vapaiksi, ja vertauskuvallisesti Egyptiin kaipaaminen on sitä, että halutaan palata takaisin tekojen orjuuteen, lihallisuuteen.

Ehkä Lootin vaimon ongelma oli juuri tässä.

Teot voivat olla myös ns. hyviä tekoja, mutta jos itse tehdyt teot luullaan välttämättömiksi vanhurskauden saavuttamistarkoituksessa, silloin ne ovat lihan tekoja, vaikka ehkä vaikuttaisivatkin ulkonaisesti hyviltä ja jopa tarpeellisilta. Lain teoista ei kuitenkaan Elämän Henkeä saada, vaan uskossa kuulemisesta. Paavali varoit taa galatalaisia: Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte? Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut. Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen, vai uskossa kuulemisen kautta, samalla tavalla kuin Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi? Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia."



Jos Kristuksen paikalla pyhäkkömme valtaistuimella nähdään kuka tahansa tai mikä tahansa muu kuin Hän, täydellinen Pyhittäjämme, niin

silloin on syytä paeta sinne, missä Kristus on, taakseen vilkuilematta.


Jumalan Sana elättää taivaan kotiin matkaajan päivästä toiseen. Siinä on riittävä ravinto. Varmaan Egyptissä on tarjolla monenlaisia kaloja, kurkkuja, meloneja, ruoholaukkaa, sipulia ja kynsilaukkaa, mutta Kristus, taivaasta annettu Leipä, pitää Jumalan lapset elävinä Tien päällä ja se Tie kantaa perille asti. Taaksepäin katsovalla, Jumalan Sanan mannan makuun kyllästyneellä on riski muuttua suolapatsaaksi.


Kirjoittanut: Mikko

näin on.

tulee tuosta Hesekielin profetiasta Kuolleen meren virkoamisesta eloon mieleen Theodor Herzl, juutalaisen kansallisliikkeen siionismin isä.

hän unelmoi siitä, kuinka Välimerestä johdetaan kanava Kuolleeseen mereen.

Tätä on sittemmin Israelin valtion taholta useampaan otteeseen yritetty kehittää - siinä olisi 400 metrin pudotus, josta saisi sähköä.

Silloin kanavan tuoma Välimeren vähäsuolainen vesi muuttaisi ainakin osan Kuolleesta merestä kaloille elinkelpoiseksi, kuten Hesekiel tuossa ennustaa.



mielessäni on usein myös noiden kahden vesialueen vertailu.

Gennesaretin järvi on ihanan hedelmällinen, sen rannoilla kasvavat monet hedelmäpuut, ja se on yhä täynnä maukkaita kaloja.

ihmiset viihtyvät siellä, tulevat kaukaakin lepäämään sen vilvoittavalla rannalla ja syömään rantaravintoloihin Pyhän Pietarin kalaa.

Kuollut meri on kitkerän suolainen ja kalat kuolevat heti, kun siihen joutuvat. Toki sen mutaa käytetään kauneushoitoon ja siellä on kiva kellua, mutta rannat ovat kuoleman perikuva, aivan karun ja hyvin vähän siellä kasvaa.

Miksi?

Kinneret saa ja antaa.

Kuollut meri saa kyllä, mutta ei anna mitään, vaan on laskujoeton.

ihminen, joka iloiseseti antaa mitä on saanut, on tuollainen Kinneret ja se joka vaan haalii itselleen käy kitkerän suolaiseksi ja vastenmieliseksi...


mahtaisiko tossa rakkaan Jeesuksen sanassa Lootin emännästä olla jotain tuohonkin suuntaan?

"Muistakaa Lotin emäntää.

Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään."

Mestarin seurassa joutaa kaikki menemään niille, jotka tarvitsevat?

ja joka hukkaa kaiken omansa Herran tähden, löytää tuon Elämän virran, jota Haamul niin kauniisti ylistää?


tai kuten Paavali sanoo

Että me sen niin pidämme, että jos yksi on kuollut kaikkein edestä, niin he kaikki ovat kuolleet, ja hän on sentähden kaikkein edestä kuollut, että ne, jotka elävät, ei nyt enään eläisi itsellensä, vaan hänelle, joka heidän edestänsä kuollut ja noussut on ylös.

2 Kor 5:15 Biblia 1776

vai mitä mahtaa Jeesuksella olla mielessä Lootin emännän kertomuksen opetuksesta, jonka Hän on varmaan jo ihan lapsena saanut Toora koulussa oppia.