Dinot, kristityt lapset ja koulu

eikös tämän "Vanha saarnamies ja lapset" kirjoittaja tiedä, ettei mitään tällaista tapahdu esikoisten seurakunnassa?

Totta kai tietää


LAPIN BEETLEHEM

Ruotsin Lapista ei ole näinä viime vuosina tullut sydämellisiä, rohkaisevia ja huumorintajuisia kirjeitä, joissa tämän meidän kristillisyytemme lampaita lähetetään henkisesti ja hengellisesti reippaasti seikkailemaan maailman turuille ja toreille Kristuksen voimaan luottaen.

pelkästään mitättömiä kehoituksia "niiatkaa nätisti meille niin teille käy hyvin ajassa ja iankaikkisuudessa"



YLEISEN ILMOITUKSEN LUKEMISTA VAROTAAN

itse asiassa mikään suomalainen herätysliike - ei edes Suomen ev.lut. kirkko - tietääkseni tarjoa lapsille ja nuorille tervettä Luomisen teologiaa jossa esihistorialliset elämänmuodot ja elämän pitkä historia olisi kivasti esitetty osana Jumalan maailmaa.

"Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja" he hokevat ikäänkuin se merkitsisi, että kristityn ei tule lukea Yleisen Ilmoituksen kirjaa ja koettaa sitä ymmärtää uskon silmin katseltuna. Taitaa meillä olla sen verran huonot muistot menneiltä ajoilta, että olemme nostaneet valkoisen lipun ja luovuttaneet tantereen ateisteille.

on toki hienoja poikkeuksia, esimerkiksi Tampereen emeritus piispa Juha Pihkalan reipas ja syvällinen keskustelu Esko Valtaojan kanssa nurkkaan ajetusta Jumalasta joka valittiin vuoden 2004 kristilliseksi kirjaksi. Tämä osoittaa, että tarvetta toki on tällaiselle keskustelulle.



Mutta erityisesti hyvää kristillistä lastenkirjallisuutta dinosauruksista kaivataan!

Ilman tervettä opetusta Jumalan lapset ajautuvat kaikenlaisten kreationistien puoskaroitaviksi kuvitellen siten puolustavansa Totuutta ja saattaen pyhän Jumalan valehtelijaksi ja väärän rahan lyöjäksi (vanhan näköinen maailma).


BIBLE BELT

Bible Belt University rehtori ja evankelista Richard Roberts, kuuluisan Oral Robertsin poika, on joutunut oikeuteen ylellisten elämäntapojensa rahoituksen tähden, mutta "Jumala on käskenyt puolustautumaan" kuten "Jumala on käskenyt" kolmea professoria syyttämään.

Amerikka on iso maa ja siellä on kristittyjä aivan laidasta laitaan.

Mutta etenkin nuo rakkaat Bible belt seudun baptistit ovat minusta suuressa vaarassa sen tähden, että eivät kouluissa saa kunnollista kristillistä opetusta.

Valtio ja kirkko on erotettu siten, että koulu ei tarjoa minkään uskonnon näkemyksiä.

Baptistien oma opetus juurtuu syvälle tuohon järkevään uskoon, että Raamatun joka kirjain on totta, etenkin jos se on tuo ainoa oikea käännös, King James versio, joka on joidenkin mielestä siellä alkutekstiäkin pyhempi Pyhän Hengen tuottama virheetön Jumalan sana koska on englanniksi!



KRISTILLISEN MAAILMANKATSOMUKSEN OPETUKSEN ANEMIA

Suomessa uhkaa nyt samalla tavoin kristillisen maailmankatsomuksen anemia koska kirkko vanhastaan vielä luottaa kouluun, joka tahtoo kirkosta ja sen tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta eroon.

ikään kuin lapsen ja nuoren usko Jumalaan ja pyhään Raamattuun olisi hänelle jotenkin vahingollista.

Kelloa ei voi pyörittää takaisin.

Kristittyjen vanhempien on itse otettava vastuu kirkkonsa kanssa lasten hengellisestä opettamisesta.

On surkeaa, jos Suomessakin kristillisen koulun luonnontiede lopsahtaa kreationismin valheisiin ja aivan onnettomaan hermeneutiikkaan.

Outo uni

Kiiruna talvella

Heräsin ihmeissäni - kun uni oli niin todellinen ja kuitenkin - ah, unta vain!

Helsingin ruksalla oli taas ollut raamattutunti aiheesta Archeopteryx - Jumalan lintu. Kun niistä oli tullut niin suosittuja.

Jo oli lintuja vilissyt saarnaajan opetuksessa - enemmän kuin toukomettisiä Laestadiuksen saarnoissa - ja vähän seuraväen korvissa jo visersi tämä sulkasato!

Toki siinä oli taas päästy Jordanille ja kyyhkyseen, Pyhän Hengen vertauskuvaan ja oli taas mainittu kaksi kyyhkystä, jotka Jeesuksen syntymän uhriksi oli lain mukaan annettu ja vanha Simeon.

Kysely oli vapaata ja keskustelu vilkasta ja oikein oli projektorilla tutkittu Solnhafenin liitukiveä ja siinä olevia merisiiliä ja tietenkin sitä sulkaa.

Sitkeään tapaan oli taas noussut esiin kysymys kuudesta tuhannesta vuodesta, ja koko porukka melkein osasi tamperelaiselle vieraalle jo ulkomuisitsta kertoa piispa Ussherista ja Jumalan taskukellosta.

Ruksan aulassa olleet esihistorian kaaviot olivat tietenkin ahkeran tutkimisen arvoisia.


Hesalaisten essujen aloitteesta oli ryhdytty laatimaan pientä kirjasarjaa pyhäkoululaisten opettamiseksi. Sarjassa oli jo julkaistu kuvien ja piirrosten ja runojen ja Raamatun sanojen kanssa

Archaeopteryx - Jumalan lintu
Kanaemon isoisä - Tyrannosaurus Rex
Kilpikonna Saku on nähnyt paljon!
Oi kuusipuu - oravien ja käpyjen elämän historiaa
Katsokaa kedon kukkia!

Kirjoja oli Esikoiset r.y. kustantanut vanhemmille, jotka ovat huolissaan lastensa hengellisesetä kasvatuksesta Suomen koululaitoksen parissa.

Joku oli lähettänyt niitä Kouluhallitukseen, ja sieltä oli tullut ystävällinen kirje että onpa hyvä idea! Mutta kuuluu pikemmin kirkon kuin koulun tehtäviin tämä.

Lasten keskus oli sitten ryhtynyt kustantamista tukemaan.

Esikoiset r.y. kertoi että oli kuulemma jo englanninkielinen käännös valmistumassa ja lähdössä Missouri Synodin jakeluun.


Saarnaaja antoi Jumalan Sanan pauhata ja temmeltää, eikä kukaan tuon illan jälkeen katsellut enään välinpitämättömästi varpusia tai hymähdellyt epäluuloisesti kaarneenpojille, mustille raakkujille, joita itse pyhä Jumala ruokkii.

Seuraväki, raamattutuntilaiset, kokivat jännää uudenlaista vapautumista ja iloa ja totuuden rakkaus ikäänkuin valui saarnaajan julistuksesta koko seurkuntaan - tästä Jumalan linnusta täytyy kuulla lisää.


Lapin wanhimmilta oli tullut ystävällinen, huumorintajuinen ja rakkaudellinen kirje, jossa wanhimmat sanoivat

"iloksemme olemme saaneet kuulla tästä meidän kristillisyydestämme, kuinka rakkaus Jumalan Sanaa kohtaan on saanut kasvaa uskovien sydämissä ja kuinka Hyvän Paimenen ääni kirkkaana ja totuudellisena ohjaa uskollisesti laumaansa näinä sekavina aikoina ja tässä epäuskoisessa maailmassa.

Pyydämme kuitenkin, että rakkaat saarnamiehet ja paimenet eivät unhotaisi myöskään mainita valkoista kiirunaa, joka Lapin talvessa yöpyy kovilla pakkasilla, ja jota Jumala niin armollisesti ruokkii ja hoitaa"


Saarnaaja melkein hiki otsalta valuen sai lopulta kaikki lintunsa pesiinsä, Jumalan linnusta archaeopteryxistä alkaen, ja viserrys vähän hiljeni.

Loppurukouksen jälkeen veisattiin - yhteen ääneen vakaasti, hartaasti ja ilman säestystä

Pikkulintu riemuissaan lauleleepi onneaan,
ei hän jouda huokaamaan, eikä suremaan.
Ei hän , ei hän jouda suremaan.

Herättyään oksalla alkaa kohta laulella.
Ei hän tiedä ruuastaan, laulaa sentään vaan.
Laulaa, laulaa, laulaa sentään vaan.

Kuule linnun laulua, katso kohti taivasta.
Murheet menee menojaan, mut laula sinä vaan!
Laula, laula, laula sinä vaan.


Jo ikääntyneen saarnaajan sydäntä lämmitti erityisesti lasten kirkas ja iloinen laulu, joka jäi soimaan kaikkien mieliin


saahan sitä unelmoida!

I have a dream