American Idols Give back

American Idol Give away Show 2010

Herra Jeesus, minua askarruttaa taas tämä sama ongelma.

Meillä on tässä luterilaisessa kirkossa opetettuna selkeästi evankeliumin aarre, helmi, Jumalan Sana ja yksin uskosta vanhurskauttaminen ilman lain tekoja.

Katselimme illalla suosittua American Idols ohjelmaa, jossa nuoret kilpailevat laulamalla paikastaan kuuluisuudessa. Heidän jatkopaikastaan kilpailussa äänestää kullakin kierroksella tavallisesti yli sata miljoonaa ihmistä.

Pelkästään mainostulojen täytyy olla tähtitieteellistä luokkaa näiden nuorten tähtien tehdessä parhaansa.

Eilen oli vuorossa tämä vuotuinen "Give back", jossa ohjelman tuottajat ja toteuttajat halusivat kerätä katsojilta kymmenen dollarin lahjoitusta annettavaksi tarvitseville, hyväntekeväisyyteen.

Kierros on kuuluisa, ja sen avasi Yhdysvaltain presidenttipari Barack ja Michelle Obama, ja suosittelijoiden joukossa oli YK:n pääsihteeri, korealainen Ban Ki-moon sekä Microsoft miljardööri Bill Gates vaimonsa Melindan kanssa.

Vauhdikkaiden musiikkiesitysten joukossa oli näiden avustusprojektien kuvauksia ja vetoomuksia yleisölle.

Kahdessa tunnissa ohjelma keräsi 15 miljoonaa dollaria.

Kilpailussa mukana pysyneet illan alussa

Ohjelmaan sisältyneet kertomukset Afrikasta olivat todella kauniita ja koskettavia, ammattitaidolla tehtyjä ja sydämestä lähteviä.

Joukko etiopialaisia nuoria tyttöjä turvassa koulussa, monet heistä orpoja ja suuressa vaarassa elämässään. Köyhälistöistä ja slummeista turvaan tuotuja, kauniita ihmisen alkuja. Täysin toivoton tilanteensa on muuttunut, kun ovat tänne päässeet Addis Abebassa ja yhdellä on suunnitelmana insinöörin hommat.

Malariaan sairastunut nainen vapisee kuoleman kourissa, koska häntä ei ole saatu apuun ajoissa, ja sisäelimet ovat vaurioituneet. Hän on raskaana ja aviomies odottaa ulkona, kun tulee sitten tieto, että tauti on vienyt sekä äidin että lapsen. Yksinkertaisessa puuarkussa heidät haudataan - arkun kannessa on Ihmisen Pojan merkki.

Kerrotaan, kuinka pienellä rahalla on mahdollista saada hyttysverkkoja, että lapset saavat nukkua turvassa.

Ruoka-apua Yhdysvaltain köyhien parissa, jossa opettajaperhekin on joutunut nöyrtymään ja hakemaan muonaa. Lukemaan opettamista kaukaisilla köyhälistöalueilla, joka on muuttanut lasten koulunkäynnin kokonaan. Etäistä lääkärinhoitoa klinikka-bussin avulla.

Annie Lennox - positive about HIV

Koskettavin mielestäni oli Annie Lennoxin - tuon vaalean ja älykkään Eurytmics bändin solistin - vierailu afrikkalaisessa keskuksessa, jossa oli AIDS äidin synnyttämä tyttö. Äiti oli kuollut ja olisko ollu jo kuusivuotias, painoi sairas pikku potilas vuoden vanhan verran.

kylkiluut paistoivat, tikkumaisen ohuet kädet, pää suhteettoman suuri, kauniit silmät, varma kuolema edessä.

Annie oli aivan mykkänä ja olemuksestaan vain näkyi, kuinka koskettava hänelle - AIDS kampanjoijalle - tämä tyttönen oli.

AIDS melkein tappoi pikkutytön -
ja näin pulskana ollaan hoidon jälkeen!

ja sitten seuraava videon pätkä, lääkkeet olivat tehonneet! Annien sylissä elämään pelastettu ihmisen alku, oikeastaan vähän pulskan puoleinen onnellinen pikkutyttö, jota ei mitenkään osannut yhdistää aiemmin kuvattuun kuolevaan.


ongelmani, Herra Jeesus, ovat nämä hurskaat kristityt, jotka sinä tunnet First Born Laestadian ryhmänä siellä Yhdysvalloissa, jossa tämä ohjelma pyörii. Ja heidän äitiseurakuntansa, herätysliikkeen koti täällä Pohjolassa.

Sinä heidät olet herättänyt uuteen elämään, antanut syntyä uudestaan, antanut synnit anteeksi niin että saavat uskoa itsensä ihan sinne taivaan keskelle autuaiksi, sinun omiksesi.

He kulkevat parhaansa mukaan sillä elämän kaidalla tiellä ja erityisesti varovat, ettei maailma saastuta ja etteivät tämän maailman koreus ja kiusaukset sammuta sitä niin usein suitsuavaa uskon lamppua sydämestä.



Nämä sinun omasi eivät katso Americn Idols ohjelmaa televisiosta, joka on miljoonien dollarien maailmallinen business, jossa säihkyvät nuoret tanssivat ja laulavat maallisia rallatuksia.

Ja erityisesti tämän vuoden Give back ohjelma varmaan saa heidät, Sinun seuraajasi tässä kristillisydyessä, aivan pakokauhuun.

olihan siellä AIDS lasten puolesta laulamassa Sir Elton John, joka on naimisissa miehen kanssa.

onhan siellä American Idols tuomaristossa Ellen DeGeneres. Hän on avoimesti lesbo. Hyvin älykäs ja sydämellinen nainen, jonka komediasarja kaatui siihen, kun hän tuli kaapista.

Annie Lennox ei taida olla mikään pyhimys, Eurytmix laulut ovat iskeviä ja rajuja, mutta hänen sydämellisyytensä tuota kärsivää AIDS kansaa kohtaan loistaa silmistään.

olihan siellä koreutta, valojen säihkymistä, dollarien makuisia jatkuvia mainoskatkoja, maallista menoa niinkuin vain amerikkalaiset osaavat.



en kysy Sinun tuomiotasi, Herra Jeesus, vaan ihmettelen itse jotenkin tyhmänä.

jos edessäsi viimeisellä tuomiolla seisoisi joukko lampaita ja vuohia.

nämä sanoisivat "me olemme pitäneet tiemme puhtaana, välttäneet maailman rientoja, uskoneet Sinun armostasi synnit anteeksi, eläneet hiljaista hurskasta elämää"

nämä sanoisivat "kun keräsimme American Idols Give back varoja, emme puhuneet sinusta mitään, kaikki oli maallista. emme etsineet mitään jumalallista suosiota vaan teimme vain sen, minkä omatuntomme sanoi meidän varakkaiden ja siihen kykenevien amerikkalaisten tulee tehdä. To do what is right"

ja kuulisin korvissani Sinun sanasi:

Minun oli jano
Minun oli nälkä
Minä olin vankeudessa
Minä olin sairas
Minulla oli malaria
Minulla oli AIDS
Minä olin orpo
Minua uhkasi kaduilla raiskaus ja pakollinen prostituutio
Minä en osannut lukea enkä kirjoittaa
Minä olin onnettomuuden rujoksi ruhjoma



ja nämä sanoisivat

mutta Herra,

Sinä olit syntinen
Sinä olit maailmallinen
Sinä koreilit vaatteilla
Sinä keräsit vaelluksesi hedelmiä
Sinä olit kaukana
Sinä et tullut seuroihimme
Sinä et uskonut niinkuin me uskomme
Sinä haisit pahalta


sitten näkisin noita Hämeenlinnalaisia, jotka videossa seisovat uskonnollisten johtajiensa edessä pyytäen anteeksi, että ovat Toksovassa Sinua auttaneet.

Matteus 25:31-46


onneksi minä en ole maailman tuomari

onneksi Sinä et arvioi minun elämääni sen perusteella, mitä teen, vaan olen aivan vapaa tuomiostasi

on samantekevää miten elän täällä ajassa, kunhan kartan syntiä ja uskon oikealla tavalla

vai onkohan se sittenkään noin?

onko tässä jäänyt joku pultti tai mutteri käsittämättä?


voisivatko nuo syntiset maailman ihmiset teoillaan olla jotenkin Sinulle mieliksi?

ilman uskoa, edes ajattelematta Sinua

(vaikka tietenkin tuossa tähtiporukassa, nuorten ja aikuisten joukossa on sydämen kristittyjä, eri kirkkokuntien jäseniä, anglikaaneista katolisiin, baptisteja, mutta Amerikan elämässä siitä ei tässä yhteydessä puhuta, vaan ihmisistä ja ihmisten auttamisesta)



ongelma on siinä, Herra Jeesus, että Sinun sanasi - pyhä Raamattu - on niin monisärmäinen.

jos vedän siitä vain yhden särmän uskonelämäni perusteeksi ja unohdan ne muut, niin saatan joutua harhaan vaikka luulenkin olevani oikealla tiellä

Jumalan Sana on enemmän kuin pystyn järjelläni käsittämään.

Herra, en ymmärrä, miten se toimii, kun Luther sanoo, että Jumalan Sana tekee uskon kautta ihmisen sydämen kaltaisekseen.

miksi niin monet uskovat eivät kuitenkaan vaikuta kovin Sinun kaltaisiltasi

vaan pikemmin ulkokultaisilta fariseuksilta, jotka sitten lopulta tappoivat Sinut.



Virsi 434
Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.

Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.

Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?

Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.


Hans Utbø 1870, pain. 1880.
Suom. Mikael Nyberg 1920.
Virsikirjan lisävihkoon 1963.



Herra Jeesus

voisiko olla mahdollista, että neuvot meitä omiasi katsomaan maailman ihmisiä, pakanoitakin, ja ottamaan heistä opiksi

oppimaan muurahaisilta, mitä on ahkeruus

oppimaan American Idols Give back ohjelmasta, mitä on kristillinen lähimmäisenrakkaus

mitä on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseämme.

lain suurin käsky.

sillä laista ei katoa pieninkään kirjain.


ja näin Herra Jeesus vastasi tähän kysymykseeni:


"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan.

En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.

Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.

Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi.

Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Matteus 5:17-20 KR 1992

Hurmahenki

sana "hurmahenkisyys" tuo esikoislestadiolaisen kristityn mieleen - tavallisesti luotettavien lähteideni mukaan - ensimmäisenä helluntaialaisuuden.

Sana Jeesus on heillä kyllä suussa mutta ei sydämessä, joka on hengellisesti kuollut.

hengellinen laulu kitarakuoroineen, iloisine rytmikkäine nuorten lauluineen, tunteisiin vetoavine esityksineen

pukeutuminen vapaasti tämän ajan tapaan

helpon tien kevyttä kristillisyyttä, josta puuttuu kieltäytyminen maailmallisesta menosta ja koreilusta, joka on oikean kristityn varma ulkoinen tuntomerkki

yhden oikean Kristuksen lauman parissa vaikuttava syntien tunnustaminen ja anteeksi todistaminen Pyhän Hengen valtuuttaman veljen tai sisaren kautta puuttuu tältä joukolta

"kiitos Jeesus, kiitos Jeesus" he hokevat ärsyttävällä tavalla (liikutukset kun ovat kristittyjen seuroissa käyneet vähiin)

kaikenlainen puhe armolahjoista, sairaiden paremisesta, huuhaa henkivalloista on kuolleen uskon hurmahenkeä.

moni esikoislestadiolainen ei meinaa saada suustaan kakistettua ulos sanaa "Jeesus" punastumatta häpeästä, että tuommoisen sanan sanoo.

mitä ihmiset ajattelevat?

luulevat vielä hurmahengeksi.


helluntailaisuus on tullut Suomeen Euroopan kautta Amerikoista samoihin aikoihin kuin lestadiolainen herätys levisi muuttoliikkeen ja lähetysmatkojen myötä etelän lantamaille, joten tiettyä kilpailua varmaan on ollut muuallakin kuin Narvassa.

helluntailaiset korostavat voimakkaasti Pyhän Hengen toimintaa ja etsivät armon merkkejä kielillä puhumisesta, profetoimisesta, sairaiden paranemisista ja näyistä ja monista muista sellaisista.

esikoiset korostavat voimakkaasti Pyhän Hengen toiminaa, joka on arvokasta perinteisellä kielellä ilmaistua inspiroitua saarnaa, joka herättää syvää synnin tuntoa ja armon ikävää ja johdattaa armoistuimen luo.

nämä kaksi erilaista näkemystä Pyhän Hengen vaikutuksista ovat kilpailevia uskonnollisuuden muotoja kristittyjen keskuudessa, mutta yllättävän lähellä kuitenkin toisiaan.


helluntailaisuus on selvästi Kristus keskeisempää, ulospäin suuntautuvaa ja lähetyshenkistä, ja paljon on synnin syvistä ojista tämän liikkeen kautta narkomaaneja, alkoholisteja ja elämän raskaissa vaikeuksissa eläviä saanut tulla elävän Vapahtajan ristin luo, saamaan anteeksi ja uudistumaan.

esikoisuus on tiukasti ihmiskeskeistä, kolmen kyynärän Jumala on käytännön teologiaa, sisäänpäin lämpiävää, lähetystyötä vieroksuvaa ja karttaa Jeesus nimen lausumista.

joukko on perinteistä sukurakasta pikkuserkkujen ja vanhojen herätysten jälkeläisten sosiaalista yhdessäoloa ja oman hengellisen terveyden viikottaista jumppahoitoa.


sekä helluntailaisuudessa että esikoisuudessa ilmenee erikoista kaikenlaisen pupun omaksumista ja opillista hämäryyttä.

helluntailaisilla ei ole oikeastaan omaa oppia, mutta tiettyjä korostuksia ja käytäntöjä, joissa on vapaille suunnille ominainen kalvinistinen painotus.

esikoiset kyllä muodolisesti ovat luterilaisia, mutta käytännössä he ovat omaksuneet paljon ei-luterilaista kalvinistispohjaista hengellistä ajattelua erityisesti suhteessa sakramentteihin. lapsia tosin ei kasteta uudelleen kun tulevat parannukseen.

molemmissa on paikkakunnan rukoushuoneella ja saarnaajilla merkittävä osuus, helluntailaisilla ei viime aikojen kirkon muodostamista ennen ollut varsinaisesti mitään keskushallintoa.

uskovat tahtovat olla herkkäuskoisia ja nähdäkseni helluntailaiset nielevät paljon enemmän amerikkalaista soopaa, kreationismia, lopunaikojen laskemista ja valheellisia ihmekertomuksia, Ron Wyatin roskaa kuin järkevyyttä korostavat esikoiset.


tämä jännite suomalaisen hengellisyyden kartassa ei saamieni tietojen mukaan ole Narvan jälkeen juuri vaikuttanut sekaannusta

hellarit pysyvät hellareina, essut essuina, eikä siirtymää juuri ole puoleen ja toiseen.

mutta esikoisuudessa helluntailaisuuden läheisyys tuntuu ja sillä on seurannaisvaikutuksia etenkin siihen, mitä ei saarnoissa ja keskusteluissa sanota.

Jeesuksen nimi on yksi näistä hurmahenkeä uhkuvista sanoista.


uusi karismaattisuuden aalto on pyyhkäissyt yli kaikkien kirkkokuntien, ja helluntailaiset varmasti kokevat siihen läheisyyttä ja viihtyvät karsimaattisissa kokouksissa.

voidaankin sanoa, että karismaattinen kristikunta on nykyään toiseksi suurin ryhmä katolisuuden jälkeen.

mutta lukumäärien laskeminen on vaikeata, koska karismaattisuus vaikuttaa kirkkokuntien ja perinteisten herätysliikkeiden sisällä eikä aina merkitse oman ryhmän muodostamista.

jossain 500 ja 700 miljoonan välillä ovat kuulemani arviot olleet ja esimerkiksi sekä etelä-Korean nuoret herätykset että Afrikan herätykset ovat vahvasti karsimaattisia.


esikoisuus on miehistä, jäyhää ja järkevää kristillisyyttä, kuten Pohjanmaan maalaisisännille ja emännille aikoinaan sopii.

en tiedä minkä verran mukana on hengellisesti herkempiä ja sisäiseltä elämältään asioita voimakkaasti kokevia saamelaisia tai kolttia vai ovatko he suurimmaksi osaksi menneet itä-lestadiolaisuuden mukaan.

omankin kokemukseni ja lukemani perusteella voin sanoa, että esikoisuudessa on voimakas järkiperäinen, rationalistinen pohjavirtaus.

selkeän opetuksen puuttuessa on itsenäisiä Havukka-ahon ajattelijoita, jotka miettivät miten asiat ovat.

kaikenlaisia hengellisen elämän ja Raamatun asioita pohditaan ahkerasti, etenkin armojärjestystä, ja sille pyritään antamaan järkevät puitteet - johon mysteerejä, kuten kaste ja ehtoollinen - ei ole niin helppo saada sopimaan.

kaikenlaiset henkivallat on alistettu tämän järkevyyden alle.


Perkeleestä eli Saatanasta puhutaan saarnoissa paljon.

mutta hän on ensi sijaisesti ulkopuolella olevien ihmisten kimpussa ja jäljet näkyvät.

tässä siunatussa kristillisyydessä uudestisyntyneitä Saatana ahdistaa maailmallisuudella ja viekottelee niin, että se uskon lamppu alkaisi likaantua ja sammua.

eli Paha on lähinnä tästä porukasta pois viekotteleva melko nimetön ja näkymätön voima-alue, uhka, jolla laumaa rohkaistaan tulemaan paimenien lähelle ja kuulemaan varoituksia laumaa uhkaavista susista.

siis ryhmäkurin tehokas apuri, musta koira joka uhkaa jos poikkeaa tämän kristillisyyden neuvoista.

näkemys on varsin lapsellinen käsitys Perkeleestä mutta epäilemättä tehokas.

yhdeksän essua kymmenestä jotka lukevat tätä tekstiäni pitävät sitä syvyydestä nousevana...

joten parempi olla lukematta!



kaikenlainen puhe henkivaltojen otteesta ihmisten elämässä on hurmahenkisyyttä.

Raamatun henkivallat ovat pikemmin näitä nimettyjä syntejä, jotka saattavat tarttua helmoihin tai jopa alkaa hallita esimerkiksi haureuden tai alkoholin kautta, jos joku näihin eksyy.

mahdottomalta tuntuu ajatus siitä, että Uuden testamentin kertomukset Jeesuksesta joka ajaa ulos riivaajia olisivat totta.

samoin Luther joka jatkuvasti puhuu sielunvihollisesta käyttää tätä tietenkin jotenkin vertauskuvana järkeen menevistä asioista

mitä hän nyt mustepullolla tyhjää heittäisi.



jännästi siis esikoisilta on kadonnut hengellisten näkeminen ja taju henkivaltojen todellisuudesta.

vaikka Perkeleestä paljon puhutaan, häntä ei kuitenkaan osata tunnistaa eikä vastustaa, vaan ammutaan aivan metsään ohi, yli ja ali.

väärin käsitetyn "hurmahenkisyyden" nimissä.

Luther nimittäin käyttää ilmausta "hurmahenki" sellaisista uskonpuhdistuksen ajan kristittyjen ryhmistä, joissa irtauduttiin Jumalan Sanasta.

Thomas Müntzer oli talonpoikaiskapinan lietsojana Lutherin mielestä Raamatun sanasta irtautunut hurmahenki.

yllättäen paavin kirkko on myös hurmahenki - kaikesta raskaasta liturgiasta ja laitoksesta huolimatta - koska on irtautunut Raamatun sanasta.

tässä mielessä myös esikoislestadiolainen herätysliike on hurmahenki.

se on irtautunut terveellisestä Jumalan Sanasta ja haihattelee jostain hengestä, joka sitä johtaa.



Silloin vietiin Jesus hengeltä korpeen kiusattaa perkeleeltä.

Ja kuin hän oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, sitte hän isosi.

Ja kiusaaja tuli hänen tykönsä ja sanoi: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano, että nämät kivet leiviksi tulevat.

Mutta hän vastasi ja sanoi: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, mutta jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.

Silloin otti perkele hänen kanssansa pyhään kaupunkiin, ja asetti hänen templin harjalle,

Ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske sinus alaspäin; sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta, ja he käsissä kantavat sinun, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.

Niin Jesus sanoi hänelle: taas on kirjoitettu: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.

Taas vei hänen perkele sangen korkialle vuorelle, ja osoitti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian,

Ja sanoi hänelle: nämät kaikki minä annan sinulle, jos sinä lankeat maahan ja rukoilet minua.

Niin sanoi Jesus hänelle: mene pois, saatana! Sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman, ja häntä ainoaa palveleman.

Silloin jätti hänen perkele; ja katso, enkelit tulivat ja palvelivat häntä.

Matteus 4:1-11 Biblia 1776



kutsu on kuulunut ja kuuluu kaikille Jumalan luomille ihmisille - myös esikoisille

Kunnian Herra palvelkaa!


miksi tämä huuto on monen essun korvissa niin karvas ja vastenmielisen hurmahenkinen?



virsi 434

Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.

Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.

Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?

Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.

Hans Utbø 1870, pain. 1880.
Suom. Mikael Nyberg 1920.
Virsikirjan lisävihkoon 1963.

Herran elovainioilta

Eloa on paljon! Viljapelto Palestiinassa

Toisen wertauxen hen pani heiden eteens/ sanoden. Taiuan waldakunda ombi yhden Inhimisen wertainen/ ioca kylui hyuen Siemenen henen peltons.

Mutta Inhimisten maates/ tuli henen wihoilissens/ ia kylui ohdakeet nisuijn sekan/ ia poismeni.

Coska nyt oras rupeis casuaman/ ia hedhelmeitzemen/ nin näghyit mös ohdacket.

Silloin edheskeuit perenisennen palueliat/ ia sanoit henelle/ Herra eikös hyue Sieme'de kyluenyt peltos/ custa sis henelle ombi ohdackeet?

Nin sanoi hen heille/ Wiholinen Inhiminen sen teki. Sanoit palueliat henelle/ Tadhocos sis ette me menem/ ia nee poishaghem?

Mutta hen sanoi/ En/ senpäle ette coska te ohdacket ylesrewitte/ ettei te ynne nisuia yleste'ma.

Sallicat ynne caswa molemat elonaica' asti. Ja elon aighala sanon mine elomiehille. Cootkat ensin ohdacket/ ia sitocat heite lychteixi/ poltetta/ Mutta nisut cootkat minun aittaani.


Matteus 13:24-30 Agricola 1548


uskon, että meidän Herramme Jeesus Kristus katselee tätä aikamme tietoverkoissa käytävää suomalaisten kristittyjen yhteydenpitoa suurilla silmillään, myös näitä essujen juttuja.

jos Hän pyytäisi kaikkia niitä nostamaan käden ylös, jotka tahtoisivat lähteä näille Jumalan elopelloille leikkaamaan vihollisen kylvämää lustetta pois, luulen että aikamoinen joukko olisi heti valmiina Herran työhön!

kyse tuossa vertauksessa ei ole vain joistain mielipiteistä, joita Herran opetuslastenkin parissa lenteli suuntaan ja toiseen - kovin olivat erilaisia sekä luonteeltaan että käsitystavoiltaan ja uskoltaan.

kyse on ihan oikeista inhimistä. koko paketista, ruumis, sielu ja henki.



Hänen tahtonsa ei ole tuollaista viikatemiesten ja sirppinaisten porukkaa koota lusteita poistamaan vehnäpellolta.

ketään kristittyä ei ole kutsuttu toisen kristityn uskon, hengellisyyden, Pyhän Hengen omistamisen, autuuden tilan viimeiseksi tuomariksi.

vaikka kuinka tätä vastoin Lars Levi Laestadius jotain sanoisi, Lapin wanhimmat jotain ilmottaisivat, saarnaajat julistaisivat ja seurapenkissä istuvat ajattelisivat, elleivät sanoisi

tämä ei ole meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tahdon mukaista, kokonaisia ihmisiä kaataa, maahan polkea ja heittää ulos Herran elovainioilta

julistaa metsätokkaan kuuluviksi.


Herramme ei ole uskonut tätä tehtävää meille inhimisille.

Meille Hän on sanonut, menkää maitten ääriin asti ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapiseni kastamalla heitä ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.

Suurenmoisen armon Hän on antanut Pyhässä Hengessä erottaa henkiä, ja aivan mahtavasti julistaa synnit anteeksi taivasta myöten. Tai pidättää synnit.

Vaan itsellään, ihan omissa lävistetyissä käsissään, Hän pitää viimeisen tuomion oikeuden ja homman tekevät pyhät enkelit sirpit käsissään - virheettömästi.

Yhtäkään nisua ei joudu tuleen.



Katsos, kun et sinä ole kärsinyt verihikeä ja kuollut Jumalan hylkäämänä lähimmäisesi syntien edestä.

enkä minä.

Me kaikki kuulumme Hänelle, joka on ottanut pois maailman synnin.

Jumalan Karitsalle.


vaan tahtoo meissä sitkeästi tuo viikatemiehen ja sirppinaisen innokas Herran elovainioiden putsaajan henki asua!

saa Herramme ihmetellä lammaslaumansa karsinoitumista ja toinen toisensa potkimista, puhtaiden vesien sotkemista ja kaunaa ja katkeruutta ja helvetin lieskoihin toivottamista.

varsinaisia lampaita! vai olisko siellä joukossa joku vuohikin?

no - Hän päättää.

suvereenisti.



näin Herran tahdon mukaan joudumme näissäkin kalaverkoissa ja seiteissä, Webissä, suostumaan siihen, että ohdakkeet, lusteet, valhevehnät ja aito nisu yhdessä iltatuulessa lainehtivat elonkorjuun aikaa odottaen.



Galilean kauniissa maisemissa, suurten peltojen luona kulkiessaan Herramme sanoi myös hyvin vakavasti:

Ja coska hen nyt näki Canssat/ Armachti hen heiden pälens/ että he olit ylenannetut/ ia haiotetut/ ninquin lambat/ joilla ei ole Paimenda.

Silloin sanoi hen opetuslapsillens/ Elo tosin ombi sangen palio/ mutta wähe on tööwäki/

Rucolcat sentähden Elon Herra/ että hen wlgoslähäteis tööwäkie henen eloonsa.


Matteus 9:36-38 Agricola 1548



Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.


Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.


Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?


Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.


Virsi 434
Hans Utbø 1870, pain. 1880.
Suom. Mikael Nyberg 1920.
Virsikirjan lisävihkoon 1963.



tuo kuin oikein saisi piirtyä sydämiimme


"Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?"



ei ole ihan harva kerta se, kun joku noudattaa Herramme kehoitusta ja rukoilee elon Herraa lähettämään tööwäkeä

että kirves osuu omaan nilkkaan ja tuleekin Herran käsky:

lähde sinä!

näin kävi opetuslapsille, joita Jeesus tuossa rukoukseen kehoitti.

maailman ääriin ihmisten kalastajiksi!

eikä tainnut ketään kaduttaa, että oli tullut rukoiltua noin vaarallinen rukous.

harva heistä kuoli vanhana elämästä kyllänsä saaneena luonnollisen kuoleman.



eipä virren 434 kirjoittajakaan kauan elänyt tässä maailmassa:


"Virren kirjoittaja, norjalainen opettaja Hans Utbø (1849-1875), on virsikirjamme nuoria runoilijoita: hän oli kuollessaan juuri täyttänyt 26 vuotta. Kokoelma hänen runojaan, niiden joukossa tämä virsi, julkaistiin vasta 1880, mutta tämä virsi syntyi jo 1870, jolloin Utbø oli 21-vuotias."

Tauno Väinölä