sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Mietteitä kristillisestä seksuaalietiikasta

Otetaan lähtökohdaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittoon vihkimistä ja laillisten parisuhteiden siunaamista koskevat ohjeet ja päätökset. Kuinka kamala on tilanne tämän pahan ja avionrikkojan sukupolven keskellä?

Rukoilemme että kirkkomme papisto ja työntekijät saisivat säilyä puhtaina opissa ja elämässä ja olla hyvänä ja siunaavana esimerkkinä kirkkokansalle Jumalan Sanan antamasta lahjasta myös näillä elämänalueilla.

Yksiavioisuus
ei ole mikään itsestäänselvyys ja Vihreät nuoret ovatkin ehdottaneet useamman miehen tai naisen liiton mahdollisuutta valtion lainsäädännön suojissa. Olen kohdannut sekä arabinaisia että joitain venäläisiä ja eurooppalaisia vaimoja, joiden puolisot ovat Palestiinassa ottaneet toisen vaimon. Voisin hiukan siis tältäkin taustalta valottaa Vihreiden nuorten vihreyttä ihmisen pahuuden suhteen.

Kerrotaan, että Rooman aikaan kristityistä sanottiin "he jakavat kaiken keskenään paitsi vaimojaan".

Uskollinen koko elämän kestävä parisuhde on kristityille luonnollinen ja itsestään selvä asia, ja avioerot ja niihin liittyvät asiat aiheuttavat vakavaa huolta ja pohdintaa. Avioliittoon suhtaudutaan hyvin vakavasti ja katsotaan, että se suojelee parisuhdetta ihmissuhteisiin liittyvien ylämäkien ja alamäkien kanssa.

Neitseys
Pyhä Raamattu antaa erinomaisen suuren painoarvon neitseydelle ja Jeesuksen äiti Maria lienee tästä klassisista klassisin esimerkki.

Nuoren naisen tai miehen neitseydelle nauraminen on tyypillistä tälle pahalle ja avionrikkojalle sukupolvelle, joka ei ymmärrä immenkalvon merkitystä laisinkaan vaan etsii yhä nuorempana aikuisen seksuaalista elämää ikäänkuin parinkymmenen vuoden kasvu ja sisäinen kehittyminen, vastuun ja äitiyden isyyden vaatiman kypsyyden saavuttaminen olisi joku naurunasia.

Yksi liha
Tämä luomiskertomukseen perustuva ilmaus tulee mm Jeesuksen omista sanoista, kun Häneltä kysyttiin avioerosta: "Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." (Matt. 19:6)

Mielestäni Jeesus ei tässä viittaa rabbin tai pastorin sanomaan Aameneen - siis vihkitoimitukseen - vaan yhdyntään. Se on jumalallinen tapahtuma, miehen ja naisen suhteen ruumiillinen, lihallinen, täyttymys, ja näistä kahdesta tulee yksi.

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." (1 Ms. 1:27)

Tämä ei tarkoita, että on kaksi jumalaa, tai jumalallista alkuvoimaa kuten taolaisuudessa ajatellaan, vaan Jumala on yksi. Kun mies ja nainen yhtyvät, heistä tulee yksi liha.

Näin Jeesuksen siunaavat ja ankarat sanat ohjaavat yksiavioisuuteen ja oman itsensä säästämistä tulevalle aviopuolisolle ja elinikäistä avioliittoa, uskollista parisuhdetta.


Homoseksuaalisuus
Kirkko on päättänyt, että Suomen lakien mukaisen parisuhteen solmineet ihmiset saavat myös kirkon esirukouksen liitolleen.

Raamattu on yksiselitteisen jyrkkä suhteessa homoseksuaalisuuteen, Vanhassa testamentissa kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko ja Roomalaiskirjeessä merkki Jumalan hylkäämäksi joutuneesta epäjumalanpalvelijasta ja sitä seuraavasta äärimmäisestä heittäytymisestä tämän maailman muhinoihin.

Raamattu ei käsittääkseni tunne uskollista ja siveää homoseksuaalista parisuhdetta.

Ymmärtääkseni apostoli Paavali tarkoittaa heteroseksuaalisen homoilusta, esimerkiksi keisari Neron tapaan.

Tästä ei suinkaan seuraa vapaat markkinat vaan ehkä tiukempi seksuaalieettinen linja kuin moni hillitön haluaa.


Jumala on järjestyksen Jumala ja samaa sukupuolta olevien uskollinen liitto täyttää monella tavoin järjestyksen asiaa.

Viettelyksistä
Sukupuolielämän luonne on sellainen, että viettelyksiä ja viettelijöitä löytyy vähän joka lähtöön.

Jeesus puhuu erityisen vakavasta kaikenlaisesta lasten viettelemisestä

Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa. 43 Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen [ 44 [i] , missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu'].* 45 Jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin [ 46 , missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu']. 47 Ja jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvettiin, 48 missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu'. 49 "Jokainen tullaan suolaamaan tulella. 50 Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Olkoon teissä suola itsessänne ja eläkää sovussa toinen toisenne kanssa."
Markus 9:42-50 KR 1992


Soveltaisin Jeesuksen sanoja näin:
jos hetero etsii ja viettelee homoseksuaalista ihmistä saadakseen uusia kokemuksia tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

jos homo etsii ja viettelee heteroseksuaalista ihmistä saadakseen tyydyttää halunsa tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

suutari pysyköön lestissään.

jos parisuhteessa elävä, homo tai hetero, hakeutuu toisten ihmisten pariin etsimään seksuaalista tyydytystä tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Risti vain kerskaus on mulla

Yksinäinen kalastaja Kinneretin järvellä (kuva)

Hiljainen kesätuuli painaa venettäni muille kalavesille, ohi Kalliosaaren isommille selille niin että Enonsaarikin jää taakse. En tiedä, mihin tuuli vie, mutta ainahan niihin verkkoihin jokunen outo kala tarttuu, jos ei aina Paimelan iso lahnan köriläs kurkkuun tarttuvine haaraisine ruotoineen. (Savustettuna aivan mainio!)

Tahdon tässä tuoda esiin erään näkökulman, hieman toisenlaisen näkökulman, rististä, jonka Jeesus joutui kohtaamaan Golgatalla.

Mielessäni soi tuttu hengellinen laulu

"Ristis luokse salli mun jäädä Jeesus aina.
Siinä kuormat kiusatun eivät enää paina.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla.

Ristis luona armon saan. Rakkaus mun voittaa.
Ristis luona yöhön maan aamutähti koittaa.
Risti vain, risti vain...

Ristin luona Karitsan armohos mua sulje.
Täytä minut rauhallas, rinnallani kulje.
Risti vain, risti vain...

Ristis luona Jeesus sun toivon valvon kiitän,
kunnes enkel-lauluhun ääneni mä liitän.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla."


Monenlaiset ajatukset tulvivat mieleemme sanasta risti, oman elämämme raskaista taakoista, "rististämme", Jumalan lapsen saamaan pilkkaan ja ivaan, "ristiin" ja Jeesuksen ristiin Golgatalla.

Ristintie oli Jeesukselle äärimmäinen:

Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin?
Ef 4:9 KR 1992


Niin alhaalla ei kukaan kulje
ettei siellä Jeesus ois
Ei ketään Hän luotansa sulje
eikä karkoita yhtään pois

Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään
ja viittansa verehen kastui
repi piikit ne puhtaan pään

Niin alas vei polkunsa mainen
tuo tuskien raskas tie
kuin missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie

Ei kieltäjän kurjankaan kohtaa
Hän vältä vaan luokseen käy
ja rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa vihaa näy

Ja alemmas vieläkin tulla
Hän tahtois jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla
hänet korjaisi taltehen


Ja todellakin.

Herramme Jeesus Kristus kohtasi ajallisen elämänsä lopussa julman ristin.

Elämän Herra kohtasi raatelevan kidutusvälineen, jota julmat roomalaisetkin pelkäsivät, ja käyttivät vain orjien surmaamiseen (ja kapinallisten).

Väline, joka tuli repimään Jeesuksen herkät siunaavat kädet, lävistämään ne jalat, jotka olivat kulkeneet Gennesaretin järven pinnalla, hidas kuoleman kauhu, yhä uusiutuva tukehtumisen tunne, raastava kipu ja tuska, häpeä ja pilkka.

Jeesus kohtasi siis synkimpiin ihmisen keksimiin liittyvän laitteen, jossa Perkeleen koko kauheus ja hirmuisuus näkyy - miten ihmistä rääkätään päiväkaudet ja hiljaa ja mahdollisimman tuskallsiesti tapetaan Jumalan luoma olento.


Tämän ristin Jeesus kohtasi.

Ja Hän muutti sen Jumalan voimalla voiton symboliksi, jota Perkele kaikkine joukkoineen vavisten pelkää ja pakenee!

Jeesus kävi maan alimpiin paikkoihin asti, oli vangittuna yöllä synkässä kallioluolassa vihollisten vartioidessa ja ilman pakopaikkaa.

Lähimpien ystäviensäkin hylkäämänä, yksin, Jumalan kääntäessä selkänsä syntiselle.

Ja minkä voiton Hän saikaan!

Ihmisen Pojan merkki näkyy nyt kaikkialla maailmassa voiton ja ylösnousemuksen armon ja anteeksiantamuksen merkkinä, iankaikkisen elämän merkkinä

Hyvyyden voimien merkkinä (vaikka tätä merkkiä on usein myös pahaan käytetty, me ihmiset kun olemme semmottia)


Meille tänään tämä merkitsee sitä, että saamme kulkea Kristuksen voittokulkueessa.

Se ei ole tämän maailman triumfia, jossa tämän maailman ihmiset taputtavat ja hurraavat.

Se on tulevan elämän voittokulkua, joka kulkee maan alimpiin paikkoihin asti.

Jeesuksen seurassa sinä kuljet ihmisen elämän synkimpiin loukkoihin, alkoholin, huumeiden, vankilan, syöpäsairaalan terminaaliosaston, armeijan verisen säteilevän taistelukentän kauhuihin.

Ja Hän saavuttaa sinun kauttasi voiton.

Katso, kyynelten laakso muuttuu lähteiden maaksi.

Katso, vaikka sinä kulkisit Kuoleman varjon maassa (tzal mavet) et sinä pelkäisi mitään pahaa.

Jeesus Kristus kävi itse Kuoleman kimppuun ja suurella äänellä huutaen antoi henkensä julmalla ristin puulla.

Niin kylmä on tämä maailma.

Mutta Jumala ei jättänyt hurskastaan pimeyteen ja yöhön ja pimeyden valtojen käsiin.

Katso, aurinko nousee, uusi päivä alkaa, aloita se Jeesuksen Kristuksen nimessä ja rukoile, että tämä päivä olisi Jumalan nimelle kunniaksi myös sinun elämässäsi!


"Ristis luokse salli mun jäädä Jeesus aina.
Siinä kuormat kiusatun eivät enää paina.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla.

Ristis luona armon saan. Rakkaus mun voittaa.
Ristis luona yöhön maan aamutähti koittaa.
Risti vain, risti vain...

Ristin luona Karitsan armohos mua sulje.
Täytä minut rauhallas, rinnallani kulje.
Risti vain, risti vain...

Ristis luona Jeesus sun toivon valvon kiitän,
kunnes enkel-lauluhun ääneni mä liitän.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla."


Toivotan Nettiruukun väelle hyvää kesää ja hyviä kala-apajia Mestarin ohjatessa taitavasti veneitämme ja neuvoessa ja opettaessa ja lohduttaessa näillä suurilla kalavesillä.

Hän tekee meistä ihmisten kalastajia.

mikkoL


Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla; he olivat näet kalastajia.

Jeesus sanoi heille: "Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia."

He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Mk 1:16-18 KR 1992

Lähemmä, Jeesus, lähemmä vaan kaipaan mä ääntäsi kuuntelemaan. Sulje oi Jeesus armohosi. Siellä on turvaisi satamani.

Lähemmä vielä, lähemmä ain. Oi ota vastahan Vapahtajain. Syntiä tuskaa mulla on vaan. Vain Sinun luonasi rauhan mä saan.

Lähemmä yhä auta mua vaan tahtosi tietä ain noudattamaan. Sinulta lohdun mä ihmeisen saan. Luonasi olla mun suo ainiaan.

Lähemmä aina, lähemmä vaan, kunnes Sun taivaassa kohdata saan. lauluni silloin Herralle soi. Kiitosta armosta jonka Hän toi.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Ristiinnaultise hänet!

Nikolai Ge Golgata

οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν· σταύρωσον αὐτόν            at illi iterum clamaverunt crucifige eum

Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?" Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"
Markus 15:12-13

Uskonnollinen pieteetti, hartaus ja palvonta, käärivät Golgatan tapahtumat kauniiseen viittaan ja suojelevat meitä maailman pahuudelta. Jeesuksen risti näkyy meille urkujen hiljaa soidessa Bachin upeaa koraalisovitusta ja kynttilöiden liekkien lepattaessa tunnelmallisesti Jeesusta Kristusta kunnioittavien ja rakastavien ihmisten muistellessa Hänen kallista uhrikuolemaansa.

Näin meiltä tämän sanomattoman näyn edessä myös katoaa helposti taju siitä, mitä todella Jeesukselle tehtiin ja mitä Hän itse on kokenut ja käynyt läpi juodessaan tämän katkeran kalkin. Getsemanen raju itku ja huuto ja rukoustaistelu Isän kanssa on ohi - "tapahtukoon Sinun tahtosi" voitti.

Raamattu antaa joitain välähdyksiä todellisuudesta paikallaolleiden kautta, ja saamme seurata mitä ristillä Jeesus itse sanoi ja teki ja rukoili ja myös joitain kommentteja.

Ymmärrämme, että Häntä ei siellä suinkaan ympäröinyt uskovien Jumalan lasten kaunis lauma vaan melkoisen ronskeja sotilaita teloitusyksikössä, uskonnollisia johtajia ja tavallista kansaa, jotka pilkkasivat ja herjasivat kuolevaa.  Kuinka katkeraa onkaan viha kun joku voi sanoa "muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseään jos voi" - myönnetään, että Hän on auttanut muita.

Venäläisen taiteilijan Nikolai Gain (Ge) valmistelut Golgata maalaukseen (jota ei koskaan saanut valmiiksi) sisältävät myös blogin alussa olevan työn. Siinä taiteilija aivankuin samaistuu Jeesukseen, jonka hän näissä yhteyksissä maalaa melko ruman näköisenä ja hyljeksittynä ihmisenä. (Siinä määrin, että hänen Jeesusta kuvaavia töitään poistettiin taideakatemian näyttelystä.)

Tässä maalauksessa, Golgata, kohtaamme Jeesuksen kauhistuneena maassa olevan ristin luona.

Julma teloitusvälinen odottaa ihmisen herkkää ja tuntevaa ruumista aiheuttaakseen mahdollisimman paljon sekä henkistä että fyysistä kipua, tuskaa, ahdistusta ja kuolemankauhua uhrilleen.

Koska Jeesus on Jumalan Poika, Hänen ruumiinsa on täyteläinen, kaikella voimalla kokeva ja tunteva ja juuri sellainen mestariteos, joksi Jumala on ihmisen luonut.

Maalaus tuo mieleemme todelliset tapahtumat ja voimme aivan hyvin ymmärtää, että vaikka Jeesus oli henkisesti valmis kulkemaan hamaan ristinkuolemaan asti, Hän siitä huolimatta kauhistui ja pelästyi ja kammoksui ristiä.

Me olemme tottuneet näkemään ristin kirkontornissa, krusifikseja joka paikassa, hopeisia ristejä kaulalla ketjussa roikkumassa, uskonnollisessa taiteessa ja kaikkialla, missä Jeesuksesta kerrotaan.

Näin lapsesta asti totumme tähän näkyyn ja se yhdistetään aina niin hyviin ja ihaniin asioihin, anteeksiantamukseen, Jeesuksen vuodattamaan uhrivereen, joka ehtoollisella annetaan ja Jumalan rakkauteen ihmiskuntaa kohtaan,

"Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän
Joh 3:14-16 KR 1992

Mikä on tätä ihanampaa, tätä kauniimpaa.

Nikolai Ge näkee näiden sanojen taakse, minkä hinnan Jeesus Nasaretilainen joutui maksamaan, miten ihmisen keksimä mitä julmin teloitusväline raastoi rikki Hänen pyhän ruumiinsa, kädet jotka olivat siunanneet, jalat, joka olivat Kinneretin laineilla kulkeneet, hiukset, joita Maria Magdalena oli rakkaudella hoitanut, ja kuinka kylmä roomalaiseen keihään terä rikkoi sydämen, joka oli rakastanut niitä, jotka eivät ole rakkauden arvoisia, ja muuttanut heidän elämänsä.

Kertoo jotain Jeesukestamme, että Hän tämän ihmisen keksimän hirveän härvelin on muuttanut siunauksen merkiksi, Ihmisen Pojan merkiksi, jonka luota perkele joukkoineen pakenee.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Larin Paraske

Inkeriläinen runoniekka Larin Paraske (1833-1904)

Kansallismielisille suomalaisille tsaarinajan lopulla on varsin tuttu inkeriläinen Larin Paraske (1833-1904). Hän näet osasi ulkoa yli 32,000 runoa ja lausui niitä uskomattomalla muistillaan Kalevalan rytmiin.

Jean Sibeliuksen Kullervo (Op. 7) sisältää hänen lähes hypnoottista runonlausuntaansa, Itkuvirsiä, kuvaavaa musiikkia ja sekä Albert Edefelt että Eero Järnefelt maalasivat hänen muotokuvansa. Hänen patsaansa on Hakasalmen puistossa Helsingissä (1949) ja Kaarelassa on Parasken mukaan nimetty katu.

Tyttö syntyi hyvin köyhään perheeseen Lempaalassa pohjois-Inkerissä. Isänsä Mikitta Mikitanpoika (1802–1851) oli lampuoti, maanomistajalta vuokrattua peltoa viljelevä mies. Äiti Tatjana Vasilovna (k. 1848) hoiti yksinkertaista kotia ja lapsia.

Larin solmi avioliiton itseään 20 vuotta vanhemman ja sairaalloisen Kaurila Teppananpojan kanssa 1853. Miehensä oli kotoisin Sakkolasta (Metsäpirtti) Viipurin läänistä. He saivat yhdeksän lasta, joista vain kolme eli aikuisikään asti.

Larin Paraske oli omasta köyhyydestään ja elämän ankaruudesta huolimatta sangen suuri apu niille, jotka ovat Jeesukselle rakkaita.

Omien lastensa lisäksi Paraske näet hoiti 50 orpolasta Pietarin seudulla ja perheensä sai tästä toimeentulon.

Kansallismielisiä suomalaisia kiinnostivat Karjalan runoniekat, sillä Elias Lönnrotin kokoamat Kalevala ja Kanteletar antoivat meille tunteen, että olemme kansa kansojen joukossa ja että meilläkin on historia ja kansalliseepos.

Tämän kansallista merkitystä tsaarin vallan alle Ruotsin kuninkaan käsistä joutuneille suomalaisille on nykyään Euroopan yhteisön aikana vaikea edes kuvitella.

Adolf Neovius niminen pappi oli liikkeellä runoniekkoja etsimässä ja tapasi hämmästyttävän muistin omaavan Larin Parskeen vuonna 1887.


A. Borenius-Lähteenkorva oli kirjoittanut vuonna 1877 muistiin 26 Parasken tuntemaa runoa.

Mutta A. Neovius ryhtyi tositoimiin ja maksoi Larinille ruplan tunnissa runojen lausumisesta. Näin hän tallensi käsin kirjoittaen kaikkiaan 1200 runoa, 1750 sananlaskua ja 336 arvoitusta!

Aikaahan siihen meni ja saamillaan ruplilla Larin Parske sai kotinsa pelastettua vasaran alta.

Paraske matkusti pastorin kanssa Suomeen ja vuosien 1891-1894 aikana he saattoivat runojen tallennustyön loppuun. Näinä vuosina Larin antoi julkisia runonlausunnan näytöksiä, jotka tulivat sangen suosituiksi ja siellä myös Jean Sibelius häntä sai kuulla.



On Suomi köyhä ja siksi jää...

Larin Paraske palasi kotiseudulleen Sakkolan Valaskaan 1894, eikä suomalaisten kiinnostus ja tuki häntä pitkälle taloudellisesti auttaneet.

1899 talonsa joutui sittenkin vasaran alle ja hän joutui muuttamaan naapurin saunaan asumaan - Suomalaisen Kirjallisuuden Seurvan vuodesta 1901 antama taiteilijaeläke ei myöskään auttanut taloudellisissa huolissa.

Larin Paraske kuoli köyhyydessä vuonna 1904, mutta hänet äänestettiin 87 merkittävimmäksi "suomalaiseksi" YLE:n äänestyksessä 2002.


(teksti on ohuesti kommentoitua yhteenvetoa engl.wikipedian )

Inkeriläiset

Koirankankaan muistoristi Toksovan lähellä. 
Kommunistit (NKVD) surmasivat täällä 30.000 ihmistä 1937-30 

Inkerin alkuperäisiä asukkaita, inkeriläisiä (ižoralaine, inkeroine, ižora, ingermans, ingers, ingrian) on vielä jonkin verran jäljellä Narvan ja Nevan välisellä alueella.

Toinen säilynyt kansa ja kieli samoilla seudulla, vieläkin pienempi porukka, ovat vadjalaiset (vadjalain, vote, vod). Nämä ovat alueen varhaisinta tunnettua asujaimistoa, Vaigan kaupunki saanee heistä nimensä. Ehkä jo kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee profeetta Jeremian aikoihin 6. vuosisadalla ennen Kristuksen syntymää (kutsuen heitä nimellä budini).

Inkeriläiset ovat Karjalan asukkaita ristiretkien aikaan ja sieltä lähteneitä tavataan Novgorodin valtakunnassa 1400-luvulla.

(Nämä arviot kansojen alkukodeista ja liikkeistä ovat tarkan todistusaineiston puuttuessa hyvin hataria oletuksia. Näinhän on myös meidän suomalaisten kanssa, sangen hämäräperäistä väkeä olemme...)

Inkeriläisiä on ollut vähän ja etenkin Toisen maailmansodan ajan tapahtumat ja Leningradin piiritys oli heille kohtalokas.

P. von Köppen laski vuonna 1848 että heitä on 17,800. Vuoden 1926 väestönlaskussa inkeriläisiä on 26,137.

Mutta sodan jälkeen vuoden 1959 väenlaskussa löydettiin vain 1100 inkeriläistä koko Neuvostoliitossa.

Huh.

Vain 820 ihmistä sanoi olevansa inkeriläinen vuonna 1989 ja heistä 449 puhui Inkerin kieltä.

Venäjän väestönlaskussa 2002 lasketaan 327 inkeriläistä, näistä 177 Leningrad oblast alueella ja 53 henkilöä Pietarissa.

Vuonna 2001 Ukrainassa on Stalinin tekemien väestönsiirtojen jäljiltä 812 inkeriläistä ja Eestissä heitä asuu 358.

Karjalan Inkerin kielessä on neljä murretta, Soikola (Soikinon niemi), Hevaha (Heva), ala-Luuga ja Oredezhi (jokien nimien mukaan).

Josef Stalin koetti tuhota Inkerin kielen ja kansan ja sen oppikirjatkin hävitettiin 1930-luvulla.

Inkeriläiset ovat ortodokseja ja Toksovaan he saivat ensimmäinen kirkkonsa 1995.

Samoihin aikoihin vihittiin Inkerin suomalaisten evankelis-luterilainen kirkko.

Rukoilemme pyhän Jumalan varjelusta ja siunausta tälle pienelle ja paljon kärsineelle sukulaisheimollemme.


tiedot ovat englantilaisesta wikipediasta. Olen kiitollinen kaikesta korjauksesta ja täydennyksestä!

Sain täydennystä ja korjausta nettiruukusta - sekoitan täysin "inkeroiset" nimisen alkuperäiskansan, joita on tosi vähän, ja Suomen inkeriläiset, Karjalan suomalaisväestöä Inkerinmaalta.

Tämä tekstini kertoo siis "inkeroisista" eikä laisinkaan "inkeriläisistä"

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Toksova 16.7. 2011

 Toksovassa vietetään 16. heinäkuuta Inkerin kirkon 400-vuotis juhlaa.
Toksovon kaupunki То́ксово (suomeksi Toksova) sijaitsee Karjalan kannaksella noin 20 kilometria Pietarista pohjoiseen. Seutu on tunnettu kauneudestaan, järvistään ja metsistään ja hiihtomäistään - "Suomen Sveitsiksi" sitä on joskus kutsuttu. Kauniita dachoja ovat venäläiset sinne maisemiin rakentaneet ja hiihtokisoja pidetään yhä.

Toksova on inkeriläisten aluetta - heistä on joitain mainintoja jo 1300-luvulta alkaen. Itse kaupunkiasutus on perustettu joskus 1500-luvulla ja ilmeisesti 1611 perustettiin Inkerin protestanttinen kirkko.

Karjala on raja-aluetta ja myös Toksova on saanut sen tähden kokea monenlaista. Latvian sodan (1558–1583) jälkeen Toksovan alue tuli Ruotsin kuninkaan haltuun mutta Ison vihan aikana 1708 tsaari otti sen takaisin.

Venäjän vallankumouksen aikana koko pohjois-Inkeri irtautui bolshevikkien vallasta ja tahtoi kuulua itsenäiseen Suojmeen.

Suomen ja Neuvostoliiton välisessä Tarton rauhassa 1920 Inkeri jäi Venäjälle ja bolshevikkien haltuun, kaunis Toksova sen myötä.


Toksavo oli Kuivaisin kansallinen hallintoalueen keskuksena vuodesta 1928 Talvisotaan asti.

Tähän kauteen liittyy hyvin murheellinen aika, kun Toksovan eteläpuolella oleva suuri metsäinen Rzhevskin tykistön ampuma-alue otettiin Stalinin salaisen poliisin käyttöön. Siellä, kenenkään tietämättä metsien piilossa, NKVD eli Народный комиссариат внутренних дел Narodnyy komissariat vnutrennikh del (Kansan sisäasioiden ministeriö) teloitti Josef Stalinin määräämissä Leningradin alueen "puhdistuksissa" vangittuja ihmisiä.

Vuonna 2002 löydettiin Koirangakankaalta Toksovan läheltä 30.000 ihmisen joukkohauta.


Leningradin piiritys 1942 oli äärimmäisen kriittistä aikaa Suomen ja Venäjän suhteille.

Adolf Hitler vaati liittolaistaan Carl Gustaf Emil Mannerheimia liittymään piiritykseen ja sulkemaan pohjoisesta Leningradiin vievät reitit.

Vaan suomalainen järki voitti - eivät olisi venäläiset ikinä koskaan milloinkaan unohtaneet tuota tekoa, ja reitti pysyi auki ja Leningrad kesti.

Mutta näissä tuoksinoissa Toksovan vanha inkeriläisväestö ja siellä asuvat suomalaiset siirrettiin tältä alueelta muualle. Kaikki konsanaan. Vaikea sitä on meidän kuvitella.

Stalinin kuoltua 1953 väestö sai palata sinne takaisin.

Toksovon ensimmäinen venäläinen ortodoksinen kirkko rakennettiin 1995, suomenkielinen Toksovan Sanomat alkoi ilmestyä 2000 ja suomalaisuudesta kertoo myös 2003 pidetyt hiihtokilpailut tällä perinteisellä talviurheilun paikalla.

 (Toksovan vaiheista koskevat tiedot olen ottanut englantilaisesta wikipediasta)



"Nykyisessä Toksovassa on lähes 10 000 asukasta, joista pieni osa on inkerinsuomalaisia. Pietarin ja Käkisalmen välinen rautatien varrella on kaksi asemaa Toksovan ja Kaukolan (Kavgolovo) asemat.

Toksova on tunnettu pietarilaisten kesänviettopaikka, mutta myös talvella alueella on toimintaa.

Toksova on myös tunnettu urheilupitäjä. Kaukolan eli Kaukolovon talviurheilukeskus sijaitsee nimenomaan Toksovassa. Paikkaa on kutsuttukin Pietarin Sveitsiksi. Kaukolassa on pidetty hiihdon maailmancupin osakilpailuja. Alueella on myös visenttifarmi."


Suomenkielistä kuvausta Toksovan seudusta - pitäjästä - ja kuvia inkeriläisten sivulla "Nykyinen Toksova"


Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan:

"Toksova on kaunis paikka, sil” ei ole vertaa"

Niin lauletaan kuuluisassa Toksovan laulussa, jonka tekijana oli Toksovan kirkon urkuri ja lukkari Paavo Räikkönen, v 1907-1918 Inkeri- lehden toimittaja, Inkerin kuuluisa yhteishenkilö. Tarinan mukaan Toksova-nimi tuli tuoksuva-sanosta, koska ympäristössä oli ollut paljon metsäkukkia."

Kirkon ylösnousemus

Vain v. 1990 seurakunta sai takaisin kirkonsa. Piispan Leino Hassisen kirkon vihkeminen remontin jälkeen 4 joulukuuta v. 1994 oli suurina juhlana.

Se olisi mahdotonta ilman kaikien seurakunnalaisten ahkeraa työtä, sekä ilman Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon Ulkotoimiston myös ystävyys-seurakuntien apua.

Neljan vuoden aikana suoritettiin vaikeimat rakennustyöt.
Remonttityön johtajana toimii seurakunnan jäsen Eino Lankinen.
Ensimmäiseksi kirkoherraksi tuli Ants Punts. Alttaarikuvan teki taitelija Santeri Ikko.
Nyt kirkon kello joka sunnuntaina kutsuu ihmisia rukoukselle niin kuin monta vuosisataa ennen."

"Toksovan seurakunta tänään v. 2004

Toksovan kirkoherra nyt on Eero Kuukauppi. Kirkossa toimivat diakoni Toivo Airikainen, katekeettit Antti Savolainen ja Wladimir Vasiljev, lastentyöntekijat Sylvi Gavrilenko, Irina Sokolova, Nadeshda Nikiforova, Ekaterina Ikko, Dimitri Tihanov, sihteeri Larisa Kaplina, vartija Nikolai Hiisku.

Kirkossa toimii pyhä- ja rippikoulu, diakoniryhmä. Joka kesä järjestetään kristilliset lastenleirit.

Monta seurakuntalaisia opiskelivat suomea Inkerin Liiton kurssilla Aili Myllärin johdolla.

Olga Minkinan klaassisen myysikin konserttit ovat olleet monta vuotta koko Toksovan kylän kulttuurieälmän erottomaton osa.

v. 2002 kirkon luona oli yhteisinkeriläinen Juhannus-juhla. Nykyiseen seurakunnan piiriin kuuluu entisen Toksovan seurakunnan paitsi Vuola ja Lemppaala naappuriseurakuntien maat.

v. 2000 lähtien toimi Lemppaalan kappeliseurakunta Steklyannij -kylässä."

Inkerin kirkko tänään
 .......................
JUHLA LEMPAALASSA JA TOKSOVASSA 16.7. 2011

KLO 12. PÄÄJUHLA ON LEMPAALAN KIRKON MUISTOMERKILLÄ

KLO 14 RUOKAILU STELTJANISSA

KLO 15. INKERIN KIRKO LEMPAALASSA 400 vuotta

KLO 16. KAHVI JA TEE

KLO 19 KONSERTTI TOKSOVAN KIRKOSSA


17.7.
KLO 10 MESSU lEMPAALASSA
KLO 11 MESSU TOKSOVASSA

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Ukkonen ja salamointi

Salama iskee sähköjakajaan Slovakiassa (wikimedia)

Suomen tietotoimisto kertoo että "lauantaina Suomen yli kulkeneet ukkosrintamat aiheuttivat vahinkoja monilla paikkakunnilla.

Porissa kadut tulvivat ja olivat monesta kohtaa poikki illansuussa.
...
Keski-Suomessa Uuraisilla iltapäivän ukkonen kaatoi satoja puita...Pelastuslaitos järjesti mökkiläisille kuljetuksen vesiteitse.
...
Ukkonen sytytti myös useita palonalkuja ja maastopaloja Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Lyhyet sähkökatkot häiritsivät tuhansia kotitalouksia."
STT:n uutisesta 2.7. 2011

Useista kuolemantapauksista on kerrottu, salama on lyönyt sotilaiden puolijoukkueteltan pystysalkoon, lentokentän parkkipaikalla kävellyt mies on saanut surmansa salaman iskusta...

Uutiset ovat vakavia kun luonnonvoimat jylläävät.

Erityisesti tuo salamana iskevä salamanisku hirmuisella sähkövoimallaan on pelottava ja vaarallinen, ja sitä tulee varoa.

 Jos taivaankannen yli jylisevä ukkonen ja yössä kirkkaana leimuavat salamat tekevät vaikutuksen tieteellis-teknisen ajan ihmiseen, millaisen vaikutuksen se onkaan tehnyt ihmisiin aikaisemmin!

Ennen ei ollut mitään keinoja ymmärtää ukkosen ääntä tai salamavaloa, kun ei sähköstäkään ollut mitään tietoa.

Vanhempana aikana luonnonvoimat saivat persoonallisuuden, ihmisenkaltaisen hahmon, ja liitettiin jumalolentoihin.

Näin voitiin järkevästi selittää muuten salaperäisiä, mystisiä ja vaarallisia asioita ja ehkä niitä hieman hallita.

Pitämällä jumalat ja henget ja tontut hyvällä tuulella, estämällä salaman isku jumaliin vetoamalla.


Suomenkielen sana ukkonen tulee Ukko ylijumalasta, joka siellä tavalla tai toisella jyristelee. Salamat aiheuttivat joskus Ukon nuolia, maasta löytyviä mustia outoja kiviä pitkän vaon päässä.

Skandinaavien Thor Ukkkosen Jumala salamoita nuolena heittelee, samoin germaanien Donner ja muut jumaluudet.

Antiikin kreikkalaiset ymmärsivät Zeuksen vaunuillaan kolistelevan taivaalla, kun sellainen metakka kävi, ja Olympos vuoren huipulla ja pilvissä tämä suuri jumala asui hoveineen.


Suomenkielen sana salama tulee vanhemmasta suomalais-ugrilaisesta kantasanasta "sala"

näin sanovat viisaammat, en ymmärrä itse miten tuo on sitten kehittynyt salama sanaksikin.


Raamatussa ukkonen ja salamaniskut eivät kovin paljon ole esillä vaikka ilmiö kuuluu ja näkyy Välimeren maiden talvessa.

En löydä sanaa "ukkonen" lainkaan, ehkä Agricola vältti sitä koska se on pakanallinen suomalainen ylijumala.

Salaman löysin näistä kohdista


Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti, kun minä teroitan miekkani salaman
5 Ms 32:40

kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
Job 20:25

Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Job 38:35

Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan.
Ps 76:3


Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
Psa 77:18

.. tuossa viitataan ukkosen ääneen "Sinun pauhinasi"


Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.
Ps 97:4

-- todellakin, yhä tänään!

hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;
Ps 135:7

-- ukkonen ja salama eivät ole jumalia, vaan Israelin Jumalan tekoa


Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
Jer 10:13

-- Jumala siellä jylisee pilvissä

Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
Jer 51:16


Ja olennot kiitivät edestakaisin ja olivat nähdä kuin salamanleimaus.
Hes 1:14

että sydän pelkoon menehtyisi, että kompastuksia olisi paljon. Kaikille heidän porteillensa minä olen asettanut miekan välkkymään. Voi, se on tehty salamaksi, on hiottu teurastukseen!
Hes 21:15


Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.
Dan 10:6

Sotavaunut karkaavat hurjasti kaduilla, syöksyvät sekaisin toreilla; ne ovat nähdä kuin tulenliekit, ne kiitävät kuin salamat.
Naah 2:4

Aurinko ja kuu astuvat majaansa sinun kiitävien nuoltesi valossa, sinun keihääsi salaman hohteessa.
Hab 3:11

Herra on näkyvä heidän yllänsä, ja hänen nuolensa lähtee kuin salama. Herra, Herra puhaltaa pasunaan ja kulkee etelän myrskytuulissa.
Sak 9:14


Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
Mat 24:27


--- huh

Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.
Mat 28:3

Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman."
Luk 10:18

Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva.
Luk 17:24

... tämä on tietääkseni viimeinen maininta salamasta pyhässä Raamatussa

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Jumalan hylkäämä ihminen - Paavali ja homoseksuaalisuus

 Keskustelua tällaisista aiheista eivät tahdo käydä ihmiset, jotka nojaavat pyhään Raamattuun ja tahtovat varjella sen auktoriteettia Jumalan kansan keskellä.

Ettei tästä asiasta voi edes keskustella kertoo, että se on samalla tavalla pyhä eli tabu kuin sika juutalaiselle. Ei ole mitään syytä siitä sen kummemmin puhua, loppuunkäsitelty - ota tai jätä.

Apostoli Paavalin kuuluisat sanat Roomalaiskirjeessä kertovat Jumalan hylkäämistä ihmisistä.

Katsotaan niitä kerran vielä, pojat ja tytöt!

Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa.

Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.

Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.


He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.

Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.

He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.

Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan.

Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan.

Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.


Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.

He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä.

Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
 Room 1:18-32 KR 1992


Tämän lukeva kristitty päätyy nopeasti sellaiseen tulokseen, että homoseksuaaliset ihmiset ovat maailman kauheinta ja pahinta joukkoa.

He ovat Jumalan hylkäämiä saastuttamaan omat ruumiinsa ja heissä kiteytyy kaikki se paha, jota apostoli Paavali tahtoo Rooman kristityille kuvata tämän maailman menossa.


Minä kuitenkin väitän, että tämä luonnollinen lukutapa on apostolin kirjeen käsittämistä väärin.

Koska ei lueta huolellisesti - jos ollenkaan - ja annetaan omien ajatusten johtaa eikä kunnioiteta Jumalan Sanaa niinkuin se on kirjoitettu.


Tuosta voimme keskustella, jos keskustelijoita löytyy.

Itselleni on ollut hyvin merkittävä näissä pohdinnoissa nettiruukussa eri tahoilta kuultu ajatus..

"jos homoseksuaaliset ihmiset ovat Jumalan hylkäämiä, miksi he etsivät liitolleen Jumalan siunausta?"

eikö olekin totta, että Jumalan hylkäämä ihminen ei laisinkaan välitä Jumalasta eikä pelkää Hänen vihaansa eikä rangaistustaan eikä etsi Hänen suosiotaan?

Miksi jopa eri kirkkojen pappien, munkkien ja nunnien joukossa ja anglikaanisen kirkon piispoissakin on homoseksuaalisia ihmisiä?

Mitä tekemistä heillä on kirkon työn ja luostareiden ja rukouksen ja hiljentymisen kanssa, jos kerran Jumala on heidät hyljännyt himojensa valtaan?


Minä väitän että apostoli Paavali kirjoittaa heteroista, jotka ovat suurin osa ihmiskuntaa.

Meistä kaikista.

Ja jokainen hetero inhoaa ajatusta saman sukupuolen kanssa makaamisesta, luontokin jo sanoo että se on väärin ja paha asia.

Keisari Nero on erinomainen esimerkki apostoli Paavalin kirjeen kuvaamasta ihmisestä.

Joka antoi mestata oman äitinsä Agrippan ja joka järjesti itselleen suuret orgiat ja häät miehen kanssa, jossa julkeat portot olivat morsiusneitoina.

Joka palvoi epäjumalia, ihmisiä ja eläimiä ja vaati että häntä itseään jumaloidaan.

Joka antoi mestauttaa apostoli Paavalin ja ristiinnaulita apostoli Pietarin.

A really jolly fellow, this Empreror Nero, bisexual sadist and mother fucker.


Eikö apostoli muka tuomitse miehen kanssa makaavaa miestä tai naisen kanssa makaavaa naista?

No toki. Tuossahan se on kirjoitettu.

Väitän että hän kirjoittaa heteroista, jotka homoilevat (tai homoista jotka heteroilevat).


Nyt on ongelma seuraavanlainen

homoseksuaalisuus on poikkeavuus ja luonnonvastainen suhde kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välillä.

jos tätä ei saa ääneen sanoa, jotain on mennyt pahasti pieleen.

sanoohan ihmisen järkikin, että ruuvit ja mutterit on tehty toisiaan varten.

Tämän toteaminen on eri asia kuin se että SETA vaatii tasa-arvoisuutta ja hyväksyntää seksuaaliselle erilaisuudelle.

jos seksuaalisessa identiteetissään horjuvaa nuorta kasvavaa ihmistä ei saa auttaa kohti heteroseksuaalista suhdetta, jotain on mennyt pahasti pieleen.

 Patu sanoo, että eiköhän pastori Muukkonen tunne erinäisiä homoseksuaalisuuteen liittyviä ihmisiä.

Uskon että Patu on tässä oikeassa.

Mutta se todistaa juuri sitä, mitä tässä sanon

on ihmisiä, joiden omatunto on raskas ja syyttävä homosuhteiden tähden, ja he tulevat pastorin tai saarnaajan luo sielunhoitoon.

Jos he olisivat Jumalan hylkäämiä eivät he tulisi pastori Muukkosen luokse etsimään anteeksiantamusta ja armoa avuksi oikeaan aikaan.

eikö niin?

apostoli Paavali ei kirjoita Roomalaiskirjeen alussa tällaisista omantunnon herkistä, Jumalaa kaipaavista ihmisistä, joita Jumala rakastaa.

Minkälaista apua pastori Muukkonen, herra Patu sir norppa tai mister Mikko tällaisille ihmiselle tarjoaa on rukouksen ja hiljentymisen ja ihmisen kuuntelemisen ja Raamatun tutkimisen asia.

eikö niin?

Kirkossa vai siitä ulos?

Kirkkoväkeä juhlassa Rauatalammilla

Tarkoitan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, jota johtaa arkkipiispa Kari Mäkinen, piispainkokous, kirkkohallitus, kirkolliskokous,...

Suomen valtion Eduskunnassa laeilla määräämissä uskonnollista yhteisöä koskevissa puitteissa, autonomisesti oman Kirkkolakinsa mukaan.

Suurin osa Suomen kansasta kuuluu tähän kansankirkkoon eli valtionkirkkoon ja valtiopäivät avataan jumalanpalveluksella Helsingin tuomiokirkossa.

Joulurauha julistetaan Turun tuomiokirkon tuntumassa raatihuoneesta niin että kansalle ilmoitetaan että jouluna tehdyt rikokset ovat raskaampien asianhaarain vallitessa tehtyjä.

ja toivotetaan suomeksi ja ruotsiksi hyvää joulua God jul och gott nytt år (tms)

Kirkko, jonka sydämestä Suomen kansa on historiallisesti kasvanut Mauno Ladonlukon ja Turun tuomiokirkon ajoista.

Kirkko, jonka rakennukset ovat olleet maaseuduilla kirkonkylien keskeinen osa, kirkkorakennukset suomalaisen arkkitehtuurin iloinen ja suuri haaste.

(Nykyään kirkko ei ole enää keskellä kylää, siellä on pyhä ostari ja isolla rahalla tehdyt komeat kunnanvirastot ja kirjasto)

Laitoskirkko, jonka kylmillä penkeillä kaupungissa istuu joku harva kuuntelemassa pappia, joka saarnaa omasta ajatustensa maailmasta tahtomatta kirkkoväeltä mitään.

Laitoskirkko, jossa pappi seuraa mielenkiinnolla kuinka kärpänen kulkee käsikirjan sivulla kesäsunnuntain aamuna kun oli pakko tulla hoitamaan kappelin työvuoro kun pastori Janatuinen on äitiyslomalla.

Tiedät mitä tarkoitan, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Kirkko maailman luterilaisimmassa maassa.


"Jatkossa maassamme tulee olemaan kaksi kirkkoa: toinen, jossa hyväksytään sekä naispappeus että homoseksuaalisuus, ja toinen, jossa kumpikin torjutaan.

Naispappeutta ja homoseksuaalisuutta on mahdotonta pitkällä juoksulla pitää toisistaan erillään, koska niillä on yhteinen teologis-hengellinen juuri."

Suomen ev.lut. kirkon pastori Juha Muukkonen


Yhteinen teologis-hengellinen juuri.

Pastori Muukkonen ei ole yksin huolensa kanssa vaan kirkkokansaa kulkee Luther säätiön järjestämissä messuissa ja etsii apostolista uskoa, perinteistä klassista evankelis-luterilaista kirkkoa - sellaista kuin se oli ennen kun Raamattua pidettiin kirkon elämän ja opin tärkeimpänä ohjeena.

Naispappeuden vastustamisen tähden yksi ja toinen pastori on joutunut lähtemään työstään tai eronnut tehtävistään eri paikkakunnilla.

Homoseksuaalisuuteen suhtautumisen tähden varmaan tapahtuu lähtemistä myös papiston parissa, pastori Muukkosen esittämällä tavalla "älä pidä yhteyttä..."

Nämä ovat kirkollisia lähtijöitä, jotka eivät etsi helluntailaisuuden tai baptistien kirkon tai adventistien tapaan toisenlaista teologis-hengellistä yhteisöä.

Vaan puhdasta luterilaista evankelista raamatullista kirkkoa, jossa Jumalan Sana on kunniassa ja oppi kirkas ja puhdas.

Milloin Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut Jumalan Sanaa kunnioittava ja opiltaan puhdas?

Ennen viime syksyn kirkolliskokousta?

Ennen naispappien hyväksymistä?

Muistanee joku, että Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori Osmo Tiililä erosi Suomen ev.lut. kirkosta jo kauan ennen näitä tapahtumia.

Että Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori Seppo A. Teinonen erosi Suomen ev.lut. kirkosta ja kauan ennen näitä tapahtumia.

Opillisista ja kirkon elämää koskevista käytännöllisistä syistä.

Kirkosta eroaminen oli muotia viime kesänä - vastalause Päivi Räsäsen mielipiteille.

Vaikka Suomen ev.lut. kirkon johto koetti sanoa, ettei tämän henkilön näkemys edusta kirkon näkemystä.

Harva arvasi, että Päivistä tulisi seuraavaan hallitukseen näistä asioista vastaava ministeri!


No nyt kehotus kuuluu siis Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Raamatulle uskollisille papeille ja muille työntekijöille ja uskovalle kirkkokansalle.

"Ulos Baabelista!"

minne?

no ei sillä niin väliä, kunhan et maksa veroja tälle laitoskirkolle, joka polkee Jumalan Sanan jalkoihin.


Etevä tuo Sielunvihollinen, jota Saatanaksi ja Perkeleeksi kutsutaan.

Nostaisin hattua, jos sellaista käyttäisin.

Suomen evankelis-luterilailsen kirkon perivihollinen vyöryttää.

"Ne jyrää meit!"


Mikä avuksi?

Näissä eksytyksissä on niin tärkeä pitää kiinni...

mistä?

totuudesta? No kirkkohan on totuuden sanasta luopunut, eikö niin?

opista? Jos Osmo Tiililä totesi opin horjuvan, onko se siitä oiennut?

perinteisestä virkanäkemyksestä?

vai mistä?


näissä eksytyksissä on tärkeä pitää kiinni Galilean miehen kännystä - ei kännykästä vaan kännystä.


Put your hand in the hand of the man
Who stilled the water

Put your hand in the hand of the man
Who calmed the sea

Take a look at yourself
And you can look at others differently
Put your hand in the hand of the man
From Galilee

My momma taught me how to pray
Before I reached the age of seven

When I'm down on my knees
That's when I'm closest to heaven
Daddy lived his life, two kids and a wife
Well you do what you must do
But he showed me enough of what it takes
To get me through.

Put your hand in the hand of the man
Who stilled the water
Put your hand in the hand of the man
Who calmed the sea
Take a look at yourself
And you can look at others differently

Put your hand in the hand of the man
From Galilee
Put your hand in the hand of the man
Who stilled the water
Put your hand in the hand of the man
Who calmed the sea

Take a look at yourself
And you can look at others differently
Put your hand in the hand of the man
From Galilee

Put your hand in the hand of the man
Who stilled the water
Put your hand in the hand of the man
Who calmed the sea
Take a look at yourself
And you can look at others differently
Put your hand in the hand of the man
From Galilee
Put your hand in the hand of the man from Galilee
Put your hand in the hand of the man from Galilee

Donny Hathaway jammailee kivasti ja sydämestään


---
Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.
Heb 10:25 KR 1992

Se iso kysymys siis on

"mikä on oma seurakunnan kokoukseni"

ja vastaus kaiketi, se seurakunta johon kuulut?

vaikea hommeli näinä viimeisinä aikoina tämän pahan ja avionrikkojan sukupolven keskellä.

toista oli silloin ennen, vanhoina hyvinä päivinä...

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Taas uusi "löytö"

"Mirjam, Jeesuksen Kaifaan pojan tytär, Maasejan (suvun)pappi Bet Imristä"

Meidän laitoksemmekin on mukana tämän ossaurin (luuarkun)julkistamisessa. En voi siksi muuta sanoa kuin että kantsii olla varpaillaan vielä hetki... kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää.

.......
Esra, lainopettaja, seisoi varta vasten tehdyllä puukorokkeella. Hänen oikealla puolellaan seisoivat Mattitja, Sema, Anaja, Uria, Hilkia ja Maaseja ja hänen vasemmalla puolellaan Pedaja, Misael, Malkia, Hasum, Hasbaddana, Sakarja ja Mesullam.

Esra, joka oli väkijoukkoa korkeammalla, avasi kirjan kaikkien nähden, ja silloin kansa nousi seisomaan."
Nehemia 8:4-5 KR 1992