Nikolai Ge Golgata
οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν· σταύρωσον αὐτόν at illi iterum clamaverunt crucifige eum
Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?" Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"
Markus 15:12-13
Uskonnollinen pieteetti, hartaus ja palvonta, käärivät Golgatan tapahtumat kauniiseen viittaan ja suojelevat meitä maailman pahuudelta. Jeesuksen risti näkyy meille urkujen hiljaa soidessa Bachin upeaa koraalisovitusta ja kynttilöiden liekkien lepattaessa tunnelmallisesti Jeesusta Kristusta kunnioittavien ja rakastavien ihmisten muistellessa Hänen kallista uhrikuolemaansa.
Näin meiltä tämän sanomattoman näyn edessä myös katoaa helposti taju siitä, mitä todella Jeesukselle tehtiin ja mitä Hän itse on kokenut ja käynyt läpi juodessaan tämän katkeran kalkin. Getsemanen raju itku ja huuto ja rukoustaistelu Isän kanssa on ohi - "tapahtukoon Sinun tahtosi" voitti.
Raamattu antaa joitain välähdyksiä todellisuudesta paikallaolleiden kautta, ja saamme seurata mitä ristillä Jeesus itse sanoi ja teki ja rukoili ja myös joitain kommentteja.
Ymmärrämme, että Häntä ei siellä suinkaan ympäröinyt uskovien Jumalan lasten kaunis lauma vaan melkoisen ronskeja sotilaita teloitusyksikössä, uskonnollisia johtajia ja tavallista kansaa, jotka pilkkasivat ja herjasivat kuolevaa. Kuinka katkeraa onkaan viha kun joku voi sanoa "muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseään jos voi" - myönnetään, että Hän on auttanut muita.
Venäläisen taiteilijan Nikolai Gain (Ge) valmistelut Golgata maalaukseen (jota ei koskaan saanut valmiiksi) sisältävät myös blogin alussa olevan työn. Siinä taiteilija aivankuin samaistuu Jeesukseen, jonka hän näissä yhteyksissä maalaa melko ruman näköisenä ja hyljeksittynä ihmisenä. (Siinä määrin, että hänen Jeesusta kuvaavia töitään poistettiin taideakatemian näyttelystä.)
Tässä maalauksessa, Golgata, kohtaamme Jeesuksen kauhistuneena maassa olevan ristin luona.
Julma teloitusvälinen odottaa ihmisen herkkää ja tuntevaa ruumista aiheuttaakseen mahdollisimman paljon sekä henkistä että fyysistä kipua, tuskaa, ahdistusta ja kuolemankauhua uhrilleen.
Koska Jeesus on Jumalan Poika, Hänen ruumiinsa on täyteläinen, kaikella voimalla kokeva ja tunteva ja juuri sellainen mestariteos, joksi Jumala on ihmisen luonut.
Maalaus tuo mieleemme todelliset tapahtumat ja voimme aivan hyvin ymmärtää, että vaikka Jeesus oli henkisesti valmis kulkemaan hamaan ristinkuolemaan asti, Hän siitä huolimatta kauhistui ja pelästyi ja kammoksui ristiä.
Me olemme tottuneet näkemään ristin kirkontornissa, krusifikseja joka paikassa, hopeisia ristejä kaulalla ketjussa roikkumassa, uskonnollisessa taiteessa ja kaikkialla, missä Jeesuksesta kerrotaan.
Näin lapsesta asti totumme tähän näkyyn ja se yhdistetään aina niin hyviin ja ihaniin asioihin, anteeksiantamukseen, Jeesuksen vuodattamaan uhrivereen, joka ehtoollisella annetaan ja Jumalan rakkauteen ihmiskuntaa kohtaan,
"Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän
Joh 3:14-16 KR 1992
Mikä on tätä ihanampaa, tätä kauniimpaa.
Nikolai Ge näkee näiden sanojen taakse, minkä hinnan Jeesus Nasaretilainen joutui maksamaan, miten ihmisen keksimä mitä julmin teloitusväline raastoi rikki Hänen pyhän ruumiinsa, kädet jotka olivat siunanneet, jalat, joka olivat Kinneretin laineilla kulkeneet, hiukset, joita Maria Magdalena oli rakkaudella hoitanut, ja kuinka kylmä roomalaiseen keihään terä rikkoi sydämen, joka oli rakastanut niitä, jotka eivät ole rakkauden arvoisia, ja muuttanut heidän elämänsä.
Kertoo jotain Jeesukestamme, että Hän tämän ihmisen keksimän hirveän härvelin on muuttanut siunauksen merkiksi, Ihmisen Pojan merkiksi, jonka luota perkele joukkoineen pakenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti